Mainos

Onko täällä lääkäriä?

  • 805 194
  • 2 685

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Hoi hoi
Itselläni ongelmia oikean jalan akillesjänteen seudulla. Nyt parina iltana kun olen olohuoneen lattialla katsonut töllöä ja samalla venytellyt niin huomannut että kaikki ei ole kunnossa jalan osalta. Kun teen normaalin vetyksen jossa kokeilen ottaa sormille kiinni varpaista syntyy kantapään seudulle sellainen kipu että silmissä miltei sumenee. Taikka jos kokeilen taivuttaa varpaita kohti itseäni niin kipu on luokkaa 9/10.
Jalka ei vaivaa mitenkään muuten. Ainoastaan kun syntyy tämmöinen venytys.
Mitä sanoo lääkärit ?
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Ei tartte kuin koukistaa varpaita niin tulee suonenveto/kramppi jalkapöytään tai varpaisiin. Äsken avasin kierrikorkkia pullosta ja sama kramppi sormeen. Pohkeesta meinaa vetää ellen saa korjattua asentoa tarpeeksi nopeasti, toivoa jeesusta ja hallelujaa. Mistähän tää nyt kiikastaa?

Toinen puoliskoni voivottelee vähän samankaltaista syksyn aikaan ja tuolla Herra47:lla magnesium ihan ok apu jo. Mutta nyt kun @Anonyymi winkkasi tuon sitraatin, ehkä ostan tännekin tehostetumpaa tablettia. Muuhun aikaan vuotta hän ei tuota voivottele.
 

Jeffrey

Jäsen
Hoi hoi
Itselläni ongelmia oikean jalan akillesjänteen seudulla. Nyt parina iltana kun olen olohuoneen lattialla katsonut töllöä ja samalla venytellyt niin huomannut että kaikki ei ole kunnossa jalan osalta. Kun teen normaalin vetyksen jossa kokeilen ottaa sormille kiinni varpaista syntyy kantapään seudulle sellainen kipu että silmissä miltei sumenee. Taikka jos kokeilen taivuttaa varpaita kohti itseäni niin kipu on luokkaa 9/10.
Jalka ei vaivaa mitenkään muuten. Ainoastaan kun syntyy tämmöinen venytys.
Mitä sanoo lääkärit ?

Oma arvauskeskukseni sanoo, että useimmiten takaketjun ongelmien syynä on nilkanseudun jäykkyys. Eli eli, nilkan liikkuvuusharjoitteita ottaisin mukaan ja myös tuon seudun keskeisimpiä muita osia. Eli esimerkiksi varpaiden liikkuvuusharjoittelu ja esimerkiksi jalkapohjan lihaskalvojen avaaminen esimerkiksi rullailemalla jalkapohjia faskiapalloa tai esim tennispallo lattiaan hieroen. Vaikka kipu on akillesjänteenssä, en usko varsinaisen vaivan siellä olevan ellei sinne sitten joku ihkaoikea loukkaantuminen ole sattunut.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Nyt on ihan liikaa kaikenlaista vaivaa. Vituttaa ja rankasti.
Verivirtsaisuutta on ollut jo jonkin aikaa. Ei paljoa, mutta on kuitenkin. Verikokeita ja virtsanäytteitä on annettu useampi. Tähystys virtsarakkoon on tehty ja sieltä otettiin samalla koepala. Ens viikolla on virtsateiden viipalekuvaus vai mikälie tomografia se on.

Kunnon flunssa oli syyslomalla eli kolme viikkoa sitten. Siitä on jäänyt erittäin ärsyttävä yskä ja hengitysteiden vinkuna. Nyt yskä on alkanut vähän lohkeilemaan ja mukana irtoavan liman mukana on myös vähän verta. Tämä nyt ei ole kuulemma vaarallista, jos verta ei tule paljoa. Saattaa johtua ihan yskiessä rikkoutuvista limakalvoista.
Mitään ei juurikaan jaksa tehdä ja kuuden tunnin työpäivän jälkeen on ihan puhki ja pakko mennä nukkumaan ja perään yöunetkin maistuvat mahtavasti. Töissä oon ihan zombie.

Sitten oikea polvi on ollut kipeä kohta kaksi viikkoa. Levossa se ei ole kipeä, mutta liikkeessä kipeytyy ja lopulta yhdenkin rappusen nouseminen on todella tuskaista.
Kipein kohta on polven alaosassa etupuolella juuri ennenkuin polvi menee suoraksi eli kävely on tuskaista. Lisäksi työhöni kuuluu paljon liikkumista ja tuolilta ylönousuja eli polvi on paljon rasituksessa. Nyt se tarpeeksi rasituttuaan vihlaisee polven takaosasta oikein kunnolla, kuin sähköiskun saisi ja polvi meinaa mennä alta.
Polvi ja polvilumpio kuvattiin perjantaina ja nyt odottelen tuloksia. Kipulääkkeet ja geelit eivät auta.

Tämmöset sairaskertomukset tällä kertaa.

Vituttaa jo töihinkin olla kertomassa, et olen taas silloin ja silloin tutkimuksissa tai jopa kokonaan pois töistä ja että en nyt oikein tohon hommaan kykene, kun ei polvi kestä.
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
En tiedä mikä meikäläiseen perjantaina päivällä oikein iski mutta sen verran pelästytti että piti soittaa itelle ambulanssi ja listaan ne oireet mitä mulla oli että miksi sen ambulanssin tilasin.

Todella pahat kaksoiskuvat
Taju meinasi lähteä
Paha huimaus
Oksennus meinasi tulla
Sydämen syke erittäin korkealla
Jalat ja kädet vapisi
Korvissa soi
Iho oli kuulemma ihan punainen

(Illalla iski hieman huono olo ja päänsärkyä joka lähti buranalla ja kertaalleen syke nousi hieman korkealle)

Tollasien oireiden perusteella lähdin ambulanssin tilaamaan ja hyvä että sain sen sentään tulemaan paikalle kun en oikein itsekään tiennyt että puhuinko puhelimessa ihan selkeitä ja siinä ambulanssissa kun olin niin multa meni kyllä aika paljon ohi että mitä mulle sanottiin mutta verenpaineesta muistan sen verran että yläpaine oli jotain 190 mutta alapaineesta en muista mitään ja syke oli 120 mutta huomattavasti alhaisempi siellä ambulanssissa kuin sitä tilatessa...

Sokeriarvot oli normaalit ja siinähän ne sitten olikin mitä siitä muistan sen lisäksi että kun multa kysyttiin että jäänkö kotiin vaiko lähdetäänkö jatkotutkimuksiin niin tietenkin päätin jäädä kotiin ja lopuksi vielä sanoivat tietenkin että jos oireet jatkuvat niin päivystykseen pitäisi hakeutua mutta kun tossa noita oireita aiemmin mainittin niin illalla tosiaan tuli hieman huono olo ja lievää päänsärkyä joka lähti buranalla ja syke nousi kertaalleen hieman korkeammalle. (En lähtenyt päivystykseen)

Mulla on hieman ylipainoa (en tiedä paljonko painan koska en halua tietää) mutta liikunta on aivan liian vähäistä mutta mielestäni terveellisellä ruokavaliolla elän (en syö roskaruokaa lainkaan) ja olenkin pelkän ruokavalion avulla saanut painoa mukavasti alas ja sairastan epilepsiaa ja kohtauksia esiintyy lähes päivittäin mutta tuo perjantaina saamani kohtaus ei ollut kyllä epilepsiakohtaus ja siitä olen varma ja ei se myöskään atooppisen ihottuman piikkiinkään oikein mene ja koska en muista että mitä mulle sanottiin niin osaisko joku oireiden perusteella sanoa että mikä olis voinut olla syynä.

Paniikkikohtauksia olen elämäni aikana saanut muutaman mutta nekin erottui kyllä täysin tostakin joten olettaisin että kyseessä ei ollut paniikkikohtaus.

Tiedän kyllä että tästä joku lausunto joskus vielä tulee mutta päätin nyt jakaa tämän episodin tännekkin josko joltain vaikka tulis vähän arvioita että mistä olisi voinut olla kysymys kun se meni tosiaan multa täysin ohi mutta vointi on sen perjantaisen jälkeen ollut kuitenkin hyvä eikä ole sen jälkeen ollut enää mitään oireita vaan ihan normaalisti on kaikki jatkunut.

Ja lisätääs tänne loppuun vielä sellanen että tupakkaa poltan ja sitä menee joku vajaa aski päivässä (juu typerä tapa mutta minkäs teet) mutta alkoholia en käytä ollenkaan ja enkä myöskään huumeita. Epilepsiaan on lääkitys joka ei tosin mitään auta vaikka yhdeksän pilleriä ja siihen vielä puolikas päälle tulee yhteensä päivässä niitä syötyä.
 
Viimeksi muokattu:

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
sairastan epilepsiaa ja kohtauksia esiintyy lähes päivittäin mutta tuo perjantaina saamani kohtaus ei ollut kyllä epilepsiakohtaus ja siitä olen varma ja ei se myöskään atooppisen ihottuman piikkiinkään oikein mene ja koska en muista että mitä mulle sanottiin niin osaisko joku oireiden perusteella sanoa että mikä olis voinut olla syynä.

Epilepsiaan on lääkitys joka ei tosin mitään auta vaikka yhdeksän pilleriä ja siihen vielä puolikas päälle tulee yhteensä päivässä niitä syötyä.

Lainasin nämä itselle tutuimmat kohdat. Onko aivan lähiaikoina ollut jotain muutoksia lääkityksessä? Olitko ottanut lääkkeet kuinka vähän aikaa sitten?

Tunnistan itse muutaman lääkkeen haittana nuo kaksoiskuvat, eli automaattisena jatkona mietin, voiko olla lääkkeistä lähtevää nuo muutkin oireet.

Tässä helpoin ratkaisu toki on olla yhteydessä hoitavaan neurologiin, tai edes hoitajaan. Itse olen tällaisessa sitkeä, etten hitto vie lähde päivystykseen, kun siellä eteen tulee ne neurologit, jotka ei tilannettani ennestään tiedä, tekevät ehkä jotain turhia liikkeitä. Onneksi lähellä on yliopistollisen poli, jonne saan kyllä yhteyden.

Jos helpompaa, osaan tästä keskustella yksitysviestitsekin. :)
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
Lainasin nämä itselle tutuimmat kohdat. Onko aivan lähiaikoina ollut jotain muutoksia lääkityksessä? Olitko ottanut lääkkeet kuinka vähän aikaa sitten?

Tunnistan itse muutaman lääkkeen haittana nuo kaksoiskuvat, eli automaattisena jatkona mietin, voiko olla lääkkeistä lähtevää nuo muutkin oireet.

Tässä helpoin ratkaisu toki on olla yhteydessä hoitavaan neurologiin, tai edes hoitajaan. Itse olen tällaisessa sitkeä, etten hitto vie lähde päivystykseen, kun siellä eteen tulee ne neurologit, jotka ei tilannettani ennestään tiedä, tekevät ehkä jotain turhia liikkeitä. Onneksi lähellä on yliopistollisen poli, jonne saan kyllä yhteyden.

Jos helpompaa, osaan tästä keskustella yksitysviestitsekin. :)
Epilepsia todettiin mulla jo vuonna 2015 ja mulla on siihen 3 eri lääkettä käytössä ja viimeisin muutos tehtiin alkuvuodesta kun hoitava lääkärini lähti menemään ja uusi hyppäsi tilalle niin hän sitten halusi lisätä sen yhden puolikkaan siihen muiden päälle vielä.

Ja silloin perjantaina olin lääkkeet ottanut noin muutama tunti ennen tätä kohtausta ja aika tarkkaan olen myös lääkkeeni syönyt ja yrittänyt pitää myös tasaisena niiden ottamiset mutta unohduksia on myös päässyt tietysti tässä ajassa tapahtumaan.

Ja mun on täällä Raumalla aivan turha lähteä näiden epilepsiaan liittyvien asioiden takia arvauskeskukseen kun mulla on hoitosuhde Helsingissä mutta epäilykseni olikin että tämä ei epilepsiaan liittyisi kun sen verran pitkän pätkän jo epilepsian kanssa olen mennyt että vaikka en kohtausta osaa ennakoida niin tunnistan kyllä joko kohtauksen aikana tai sen jälkeen että sellasen on jälleen saanut.

Ja sen verran itseasiassa unohdin mainita josko sillä vaikka olisi jotain yhteyttä tähän perjantaiseen kun nyt on aika stressaava vaihe elämässä päällä kun tätini nukkui pois lokakuun lopulla ja se oli todella paha paikka mulle ja sitten vielä jouduin taistelemaan puhelimitse yhden sukulaiseni kanssa jolla on mielenterveysongelmia eikä hänen kanssaan pysty mistään puhumaan ja tiedän kyllä mitä ja millaista se on kun mielenterveys reistailee mutta tämä tapaus on aivan eri planeetalta ja jokainen on oma tapauksensa mutta siltikin joten olisko juurikin stressillä voinut olla vaikutusta asiaan että sen takia aiheutuisi tollanen kohtaus?
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Epilepsia todettiin mulla jo vuonna 2015 ja mulla on siihen 3 eri lääkettä käytössä ja viimeisin muutos tehtiin alkuvuodesta kun hoitava lääkärini lähti menemään ja uusi hyppäsi tilalle niin hän sitten halusi lisätä sen yhden puolikkaan siihen muiden päälle vielä.

Ja silloin perjantaina olin lääkkeet ottanut noin muutama tunti ennen tätä kohtausta ja aika tarkkaan olen myös lääkkeeni syönyt ja yrittänyt pitää myös tasaisena niiden ottamiset mutta unohduksia on myös päässyt tietysti tässä ajassa tapahtumaan.

Ja mun on täällä Raumalla aivan turha lähteä näiden epilepsiaan liittyvien asioiden takia arvauskeskukseen kun mulla on hoitosuhde Helsingissä mutta epäilykseni olikin että tämä ei epilepsiaan liittyisi kun sen verran pitkän pätkän jo epilepsian kanssa olen mennyt että vaikka en kohtausta osaa ennakoida niin tunnistan kyllä joko kohtauksen aikana tai sen jälkeen että sellasen on jälleen saanut.

Ja sen verran itseasiassa unohdin mainita josko sillä vaikka olisi jotain yhteyttä tähän perjantaiseen kun nyt on aika stressaava vaihe elämässä päällä kun tätini nukkui pois lokakuun lopulla ja se oli todella paha paikka mulle ja sitten vielä jouduin taistelemaan puhelimitse yhden sukulaiseni kanssa jolla on mielenterveysongelmia eikä hänen kanssaan pysty mistään puhumaan ja tiedän kyllä mitä ja millaista se on kun mielenterveys reistailee mutta tämä tapaus on aivan eri planeetalta ja jokainen on oma tapauksensa mutta siltikin joten olisko juurikin stressillä voinut olla vaikutusta asiaan että sen takia aiheutuisi tollanen kohtaus?

Joo itsellä tämä ollut ikuisuuden ja taistelen hieman saman tilanteen kanssa, että luottolääkäri lähti ja vielä on jonkinlainen tutustumisvaihe seuraavan kanssa.

Joo kaksoiskuvat itsellä lävähtäneet päälle n. 45min lääkkeen nappaamisesta, eli voi tosiaan olla jotain muutakin. Kuvailemasi elämänvaihe voi hyvin laukaista jonkinlaista paniikki-/ahdistuskohtausta, joissa sitten oireet olisikin vähän kirjavampia. Vaikka toki epilepsiakohtauksetkin on kirjavampia kuin moni tajuaakaan, niin ehkä sinäkin ne kohdallasi jotenkin tiedostat. Toki jos paniikista puhutaan, olisiko se neurologi Helsingissä mahdoton tavoiteltava silti?
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
Vaikka toki epilepsiakohtauksetkin on kirjavampia kuin moni tajuaakaan, niin ehkä sinäkin ne kohdallasi jotenkin tiedostat. Toki jos paniikista puhutaan, olisiko se neurologi Helsingissä mahdoton tavoiteltava silti?
Joo mulla on kyllä jokseenkin huvittavan/pelottavan välimaastossa noi kohtaukset kun on tullut sellasia että olen lähtenyt tietämättäni seikkailemaan kämpästäni tonne rappukäytävään ja jotenkin eksynyt alakerran varastoon ja tämmösestä harhailusta mulla on ihan pieni muistikuva ja samallaisia harhailuja on tapahtunut ennenkin mutta pelottavin on ehdottomasti se kun tuolla kaupungilla kävellessä sain liikennevaloissa kohtauksen ja lähdin kävelemään punaisten valojen palaessa ja jämähdin KESKELLE RISTEYSTÄ seisoskelemaan kunnes havahdun siihen että kaikki tuijottaa ja liikenne on pysäksissä meikäläisen takia...

Rappuset tullut kertaalleen vähän vauhdikkaammin alas kun omasta asunnosta lähtiessä ulko-ovelle on 5 porrasta niin siinä puolessavälissä filmi meni poikki mutta jollain ihmeellä pysyin kuitenkin tolpillani ja olin tömähtänyt sitä ulko-ovea päin...

Sitten on näitä kohtauksia missä tajunta säilyy ja paikat alkaa hakkaamaan ja sitten sellasia missä puhun jotain aivan sekavia ja tossa muutama kuukausi sitten äidin luona käydessä olin saanut kohtauksen pihalla ja pelasin kuulemma puhelimella jotain peliä ja keräilin pisteitä ja mulla ei edes puhelinta ollut kädessä...

Sitten on sellanenkin hauskuus käynyt kun aamupalaksi tarkotetut leivät olin kohtauksen aikana käynyt pistämässä vessan peilikaappiin ja ihmettelin vain että minne helvettiin ne leivät katosi kunnes ne myöhemmin sieltä peilikaapista sitten löysin ja ei siinä voinut muuta kuin nauraa. :D

Mutta onneksi multa löytyy sentään epilepsiaranneke mitä ei kylläkään aivan kaikki tietenkään huomaa jos tuolla ulkona olen pyörimässä näillä keleillä kun pitää takkia päällä koska jotkut kohtaukset saattaa vaikuttaa siltä että olisi vähän tullut nautittua jotain vahvempia aineita niin ihmiset myös kiertävät silloin vähän kauempaa ellei joku osaa tunnistaa että olisi epilepsiakohtauksesta kyse.

Pienkerrostalossa kun asustelen ja jokaisen naapurin kanssa joskus tullut juteltua niin olen tästä epilepsiasta maininnut ja että jos vaikutan sekavalta tai en esimerkiksi reagoi tervehdyseen tai muuta vastaavaa niin mulla on silloin kohtaus päällä ja jos mitenkään ehtii niin seuraisi siinä vieressä sen aikaa että kohtaus on mennyt ohi. Täällä omassa kämpässä se onkin sitten eri kun asustelen yksin niin kukaan ei ole valvomassa että mitä tapahtuu jos/kun kohtauksen saan.

No tulipahan nyt kerrottua näistäkin sitten ja en tiedä onko se nyt hehkuttamisen arvoinen asia mutta 3kpl isompia kohtauksia saman päivän aikana on oma personal best mutta leikkaukseen olen menossa ensi vuoden puolella (en tiedä tarkempaa aikaa) ja tässä marraskuun aikana pitäisi joitain ennakkokyselyjä suorittaa puhelimitse niin otan viimeistään siinä kohtaa tämän viime perjantain ellen sitten yritä omaa lääkäriä saada sitä ennen kiinni.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
mutta pelottavin on ehdottomasti se kun tuolla kaupungilla kävellessä sain liikennevaloissa kohtauksen ja lähdin kävelemään punaisten valojen palaessa ja jämähdin KESKELLE RISTEYSTÄ seisoskelemaan

Tämä on ollut yksi, mitä olen pelännyt melkein eniten. Joskus ajoin pyörällä Turun eräällä vilkkaalla väylällä, kun aivot oli poissa pelistä hetken. En onneksi ehtinyt eräälle suurelle risteykselle, jossa olisi voinut käydä hullusti oikeasti. Kohtaukseni tosiaan hämärsi tajunnan, mutta jotain kykenin myös tekemään tuon aikana, kuten ajamaan fillarilla.

mutta leikkaukseen olen menossa ensi vuoden puolella

Tälle hei tsemppini. Ei mikään simppelein koettelemus, kun aivoja ronkitaan, mutta voi olla hyväksikin hoitotasapainolle. Minulla tästä siis 10 vuotta.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Kävin verikokeessa ja lipideistä tuli huonot tulokset:
Kolesteroli 5.9
Huono kolesteroli 4.5
Hyvä kolesteroli 0.86
Lipidit 4.

Lääkäri sitten soitteli sanoi, että hälyttävät arvot ja verenpaine pitäisi laittaa seurantaan. Prismasta Omron kassiin ja nyt viikon mittaausten keskiarvo on 118/76, mutta syke korkea 75. Mittaan kaksi kertaa aamulla ja illalle.

Olen 47-vuotias mies, eli riskiryhmässä. Teen voimaharjoittelua 3-5 kertaa viikossa, mutta cardiota en tee lainkaan, mistä varmaan tuo korkea leposykekin kertoo? Muutaman kuukauden päästä uudet verikokeet ja lääkärin kanssa sitten jutulle. Tässä homma vähän pinnalla, niin mietityttää jo, että onko asia kuitenkin niin, että verenpaineen ollessa noissa mun arvoissa, ei ole kovin korkeaa riskiä saada sydän- tai aivoinfarktia?

Pikku päivitys kolmen kuukauden jälkeen, kun tein muutoksia syömiseen. Nyt arvot olivat
Kolesteroli 4.7
Huono kolesteroli 3.2
Hyvä kolesteroli 0.89
Lipidit 2.33.

Suunta on oikea, vaikka vieläkin kokonaiskolesterolia lukuunottamatta kaikki arvot ovat viitearvojen ulkopuolella. Hyvä kolesteroli ei meinaa nousta, vaikka pähkinöitä ja ekstraneitsyt oliiviöljyä tullut lisättyä reilusti.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Eilen hampaita pestessä loiskahti vähän hammastahnaa vasempaan silmään, mistä syystä näkö oli siinä silmässä aivan järkyttävän huono koko päivän ja kaikki metriä kauempana oli sumua. Illalla ei meinannut nähdä edes jatkoaikaa lukea. Nyt aamulla herätessä näkö tuossa silmässä oli taas normaali.
Samanlaista on tapahtunut aikaisemmin. Yksi roska tai vähän huolimaton hieronta tuohon silmään niin johan ei taas meinaa nähdä.
Mistähän tuo voi johtua, että silmä on noin herkkä että pienet asiat vaikuttavat tuohon näköön? Monesti juuri yöunet korjaavat tilanteen.
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
Viime lauantaina tuli kyllä koettua jotain mitä ei koskaan ennen ole osunut kohdalle enkä saa tätä kyllä jo aiemmin täällä mainitun epilepsian piikkiin tai en ainakaan pidä tätä kyllä kokonaisuudessaan epilepsiakohtauksena jos se sellanen jälleen oli nimittäin lähempänä keskiyötä juttelin siskoni kanssa puhelimessa ja aloin hänelle selittämään luonani olleista tyypeistä ja ihan omin silmin näin 3 tyyppiä olohuoneessani sohvilla istumassa mutta kenenkään kasvoja en nähnyt kun kaikki heistä katsoi maahan.

Kaikilla oli yllä mustat vaatteet ja yhdellä näistä tyypeistä muistan tarkemmin että hänellä oli pitkät hiukset jotka vedetty taakseppäin ja päässä myös silmälasit. Siskolle selitin tätä kaikkea ja jotain tyyppiä kuulemma odotin että tulee pois vessasta... Seuraava muistikuva on sellanen että tosta eteisen puolelta kävelin katsomaan olohuoneeseen ja totesin siskolle että "mitä vittua nyt ne kaikki lähti jo"

En käytä mitään aineita (en edes alkoholia) ja jos tämän saa epilepsian piikkiin kun muistan tästä yllättävän paljon mitä normaaliin kohtaukseen tulee niin sitten kyllä täytyy ihmetellä että MITÄ HELVETTIÄ?!

Mulla ton epilepsiakohtauksia aiheuttavan alueen lisäksi on päästä löydetty hyvänlaatuinen aivokasvain joka ei lääkärien mukaan aiheuta mitään ja tulee vuosi kohta täyteen siitä kun edellisen kerran on pää kuvattu ja sillon tuo edellä mainittu on lääkärien suusta todettu että ei aiheuta mitään mutta voisiko nyt vuotta myöhemmin kuitenkin asian suhteen tullut jonkinlainen muutos sen kasvaimen kanssa? Nimittäin lievää huimausta ja ajoittaista päänsärkyä sekä ärtymystä olen myös havainnut joista kumpikin joissain määrin ovat aivokasvaimen oireita.

Lääkäriä olen yrittänyt tietenkin tavoittaa mutta taitaa kiireitä olla päällä kun soittoa sieltä odottelen vieläkin joten taitaa olla vähän pakko yrittää uudelleen ottaa itse yhteyttä sinne josko vaikka lääkäri olisi unohtanut soittaa mulle...

Pistää tämmönen tapahtuma hiukan miettimään ja kolmen päivän putki kohtauksien suhteen kun pe/la/su päivinä tuli kohtaukset joista lauantainen sekä sunnuntainen olivat isompia mutta tuo lauantai jotain sellasta että en tiedä mitä siihen sanois... Kohtauksen aikana tulee kyllä sekoiltua ja puhuttua mitä sattuu mutta en kyllä koskaan ole mitään ihmisiä nähnyt ja ihan yksin olin sillon eli ei mun luona oikeasti ketään ole ollut...
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Kohtauksen aikana tulee kyllä sekoiltua ja puhuttua mitä sattuu mutta en kyllä koskaan ole mitään ihmisiä nähnyt ja ihan yksin olin sillon eli ei mun luona oikeasti ketään ole ollut...

Tunkeilen kommentoimaan sinulle taas, kun jonkinlainen kohtalontoveri olen. Tsemppini, että lääkärin saisit kiinni. Tämä sairaus sen verran kirjava, ettei liian helposti voi päätellä oikein mitään. Mieleeni tuli kuitenkin, ettet ole lääkkeitä unohdellut? Itse näen jokseenkin kuvailemasi kaltaisia unia, jos on iltalääke unohtunut.

Toki tuo mainitsemasi kasvain hyvä muistaa, josko vaikka haluaisivatkin kuvata. Itse hydrokefalian kanssa käyn kuvattavana varsin usein, kun seuraavat nestetilannetta. Mutta tuossa tunnistaa oireita, ettei siellä päässä kaikki tasaiseen virtaa, kun varsinkin seisomaan noustessa tulee jännä säryn tunne ja väsymyskin heittelehtii.
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
Tunkeilen kommentoimaan sinulle taas, kun jonkinlainen kohtalontoveri olen. Tsemppini, että lääkärin saisit kiinni. Tämä sairaus sen verran kirjava, ettei liian helposti voi päätellä oikein mitään. Mieleeni tuli kuitenkin, ettet ole lääkkeitä unohdellut? Itse näen jokseenkin kuvailemasi kaltaisia unia, jos on iltalääke unohtunut.

Toki tuo mainitsemasi kasvain hyvä muistaa, josko vaikka haluaisivatkin kuvata. Itse hydrokefalian kanssa käyn kuvattavana varsin usein, kun seuraavat nestetilannetta. Mutta tuossa tunnistaa oireita, ettei siellä päässä kaikki tasaiseen virtaa, kun varsinkin seisomaan noustessa tulee jännä säryn tunne ja väsymyskin heittelehtii.
Eihän tämä mitään tunkeilemista ole vaan päinvastoin. Tämä on tukemista koska mulla ei tämän epilepsian kanssa ole mitään tukiverkostoa kun en tunne ketään toista kenellä olisi epilepsia ja enkä ole tietoinen että täällä meikäläisen kotikylässä mitään ryhmiäkään pidettäisiin (en ole hirveästi ottanut kyllä selvääkään) joten kaikki juttu mitä tulee niin on mulle tervetullutta. :)

Lääkkeiden kanssa toimin niin tarkkaan kuin pystyy eli yritän pitää sen 12 tunnin rytmin päällä ja unohduksia ei ole juurikaan tullut ja aina jos tulee vaikka lähdettyä johonkin iltaa viettämään niin otan mukaan seuraavan aamun lääkkeet ihan varmuuden vuoksi koska eihän sitä tiedä että josko kävisi niin että viettäisi yönsä jossain muualla kuin kotona ja tona iltana kun tämä ihme kohtaus tapahtui niin olin ottanut lääkkeet normaaliin tapaan eikä päivässä muutenkaan ollut mitään poikkeavaa.

Kohtauksia tulee kyllä nyt niin suuri määrä ja vieläpä noita isompia joten onhan tässä nyt melkein pakko olla jotain muutoksia taustalla ja oma epäilykseni kohdistuukin tuohon kasvaimeen joka lääkärin sanoin vielä vuosi sitten todettiin sellaiseksi että se ei mulle kuulemma mitään aiheuta mutta nyt näiden lisääntyneiden kohtausten ja muidenkin oireiden takia lähden kyllä melkeinpä vaatimalla vaatimaan että pääni kuvattaisiin vielä uusiksi mutta ensin pitäisi se lääkäri tietysti tavoittaa ja kertoa tästä tämän hetken tilanteesta ja katsoa että mikä tämän lääkärin mielipide tulee olemaan.

Ja tähän loppuun kiitän tsempeistä koska niitä tässä kyllä tarvitaan! :)
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Eihän tämä mitään tunkeilemista ole vaan päinvastoin. Tämä on tukemista koska mulla ei tämän epilepsian kanssa ole mitään tukiverkostoa kun en tunne ketään toista kenellä olisi epilepsia ja enkä ole tietoinen että täällä meikäläisen kotikylässä mitään ryhmiäkään pidettäisiin (en ole hirveästi ottanut kyllä selvääkään) joten kaikki juttu mitä tulee niin on mulle tervetullutta. :)

Lääkkeiden kanssa toimin niin tarkkaan kuin pystyy eli yritän pitää sen 12 tunnin rytmin päällä ja unohduksia ei ole juurikaan tullut ja aina jos tulee vaikka lähdettyä johonkin iltaa viettämään niin otan mukaan seuraavan aamun lääkkeet ihan varmuuden vuoksi koska eihän sitä tiedä että josko kävisi niin että viettäisi yönsä jossain muualla kuin kotona ja tona iltana kun tämä ihme kohtaus tapahtui niin olin ottanut lääkkeet normaaliin tapaan eikä päivässä muutenkaan ollut mitään poikkeavaa.

Kohtauksia tulee kyllä nyt niin suuri määrä ja vieläpä noita isompia joten onhan tässä nyt melkein pakko olla jotain muutoksia taustalla ja oma epäilykseni kohdistuukin tuohon kasvaimeen joka lääkärin sanoin vielä vuosi sitten todettiin sellaiseksi että se ei mulle kuulemma mitään aiheuta mutta nyt näiden lisääntyneiden kohtausten ja muidenkin oireiden takia lähden kyllä melkeinpä vaatimalla vaatimaan että pääni kuvattaisiin vielä uusiksi mutta ensin pitäisi se lääkäri tietysti tavoittaa ja kertoa tästä tämän hetken tilanteesta ja katsoa että mikä tämän lääkärin mielipide tulee olemaan.

Ja tähän loppuun kiitän tsempeistä koska niitä tässä kyllä tarvitaan! :)

Kertoo minusta jotain, että näin nimimerkin takaa en osaa tästä aiheesta yhtä avoimesti keskustella kuin kasvotusten.

Mutta juuri noin, olet oikeassa kyllä. Tukea tarjoan mielelläni. :) Tarinassasi on vielä niin paljon tutun kuuloista, että tempaisee mukaan helpostikin. :)

Saatko hoitoa jossain yliopistollisista vai joudutko taistelemaan aluesairaala-tasolla? Tiedän noissa alueellisissa hieman heittelehtiviä tapoja ottaa asioita hoitoon. Itselläkin onni on tuo, että saan tarvittaessa hoitajia ja lääkärinkin kiinni. Hieman hullusti aina totean, että onneksi on tällaiset tiheää seurantaa vaativat sairaudet, pysyn ainakin yliopistollisen sairaalan hoivassa.

Mutta sinulla hyvin tutut keinot. Muistan jo parikymppisenä olleeni todella huolellinen, että oli lääkkeet matkassa. Vaikka oluita olen aina hörppinyt, on sitä väliin tullut napattua lasi vettä, että saa lääkkeetkin kiskottua. Tuo 12h rytmi alkanut heittelehtiä vasta aivan viime vuosina, eikä sekään tietenkään isosti.

Kerrohan ihmeessä, miten etenee. Jos tämä ketju ei tunnu enää niin oikealta, saa toki yksityisviestilläkin lähestyä. Eli tsemppini vielä. :)
 

RaumTiger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Kolla/Rauma Tigers, New York Rangers
Kertoo minusta jotain, että näin nimimerkin takaa en osaa tästä aiheesta yhtä avoimesti keskustella kuin kasvotusten.

Mutta juuri noin, olet oikeassa kyllä. Tukea tarjoan mielelläni. :) Tarinassasi on vielä niin paljon tutun kuuloista, että tempaisee mukaan helpostikin. :)

Saatko hoitoa jossain yliopistollisista vai joudutko taistelemaan aluesairaala-tasolla? Tiedän noissa alueellisissa hieman heittelehtiviä tapoja ottaa asioita hoitoon. Itselläkin onni on tuo, että saan tarvittaessa hoitajia ja lääkärinkin kiinni. Hieman hullusti aina totean, että onneksi on tällaiset tiheää seurantaa vaativat sairaudet, pysyn ainakin yliopistollisen sairaalan hoivassa.

Mutta sinulla hyvin tutut keinot. Muistan jo parikymppisenä olleeni todella huolellinen, että oli lääkkeet matkassa. Vaikka oluita olen aina hörppinyt, on sitä väliin tullut napattua lasi vettä, että saa lääkkeetkin kiskottua. Tuo 12h rytmi alkanut heittelehtiä vasta aivan viime vuosina, eikä sekään tietenkään isosti.

Kerrohan ihmeessä, miten etenee. Jos tämä ketju ei tunnu enää niin oikealta, saa toki yksityisviestilläkin lähestyä. Eli tsemppini vielä. :)
Juu kyllähän sitä mielellään tämänkin haluaisi kasvotusten käydä läpi kun saa paljon enemmän irti mitä kirjoittamisesta.

Ja toisten tukeminen on tärkeä asia oli kyseessä sitten mikä vaan ja itsekin toimin eräänlaisena tukihenkilönä jos/kun sille tarvetta tulee. :)

Ja olen myös huomannut että niin omille läheisille kuin myös tuntemattomille tämä epilepsia on sellainen mikä herättää paljon kiinnostusta ja kysymyksiä kun se aika usein tahtoo jossain kohtaa ilmestyä keskusteluun kun on tuo epilepsiaranneke niin väkisinkin se huomataan ja huomannut myös sen että jotkut lähtevät vähän arkaillen kyselemään tosta epilepsiasta vaikkei sille ainakaan omalla kohdalla ole mitään arkailtavaa ja joskus saa aika kauankin jutella aiheesta ja miellään sitä kyllä jutteleekin kun on tämä kyllä sellanen kummajainen matkassa mukana että joitakin ihan hirvittää kuulla että mitä kaikkea on sattunut kun kohtauksen on saanut.

Nykyään mulla on kaikki hoito Helsingissä ja tarkemmin tuolla Meilahden sairaalassa ja olen siellä nyt täältä Raumalta käsin käynyt jo päälle 3 vuotta kun sitä ennen hoidettiin ja tutkittiin Tampereella. Porista tämä kaikki sai alkunsa kun ei Raumalla mitään tutkita eikä Porissakaan saatu enempää irti kuin tieto siitä että mulla on epilepsia ja tämä tapahtui jo vuonna 2015 että aika pitkä pätkä tässä on jo talsittu tätä Tour De Finlandia joka on nyt ensi vuoden alussa päättymässä leikkauspöydälle josta toivottavasti apua olisi mutta aikalailla 50/50 sille että hyödyttääkö leikkaus vai ei ja on myös mahdollisuus sille että tulisi toinenkin leikkaus jos ensimmäinen ei tuota tavoiteltavia tuloksia.

Ja eniten tässä nyt ottaa päähän se että tuo kasvain ja epilepsiakohtauksia aiheuttava alue ei liity toisiinsa kun ovat eri puolilla aivoja. Nyt JOS tuo kasvain onkin alkanut tekemään kiusaa niin sitten en tiedä että mitä tässä tapahtuu kun nyt tosiaan ollaan tuota epilepsiakohtauksia aiheuttavaa aluetta menossa poistamaan että JOS se kasvain on alkanut tekemään kiusaa niin kyllähän sekin täytyy tutkia ja jos on mahdollisuus niin tietenkin poistaa mutta ei siitä juurikaan mulle paljoa olla puhuttu vaikka olen kysellyt.

Itellä kävi hauskasti ton alkoholin kanssa kun tuli sillosen työkaverin kanssa lyötyä vetoa että en pysty olemaan juomatta uutenavuotena ja siitä juhannukseen asti ja joulupäivänä 2014 olen viimeisen kerran ottanut ja epilepsia todettiin 2015 heinäkuussa ja sillon tiesi että alkoholin käytölle tuli pysyvä stoppi ja siinä olikin jo pitkä pätkä oltu ilman niin päätöksen tekeminen ei ollut vaikeaa vaikka sitä joskus kaipaakin niitä aikoja kun on hieman tullut otettua mutta hyvä että näiden pillereiden kanssa uskaltaa edes vettä juoda.

Ja ei mullakaan aina tietenkään osu lääkkeiden ottaminen 12 tunnin välein mutta riittää että ei pitkää taukoa ainakaan tule mutta joskus sitä on tullut kokonaankin unohdettua niin pienempi paha se on kun lipsahtaa siitä 12 tunnin rytmistä parilla tunnilla kuin se että unohtaisi kokonaan.

Ja voin kyllä tännekkin laittaa jatkossa mitä tapahtuun jos aiheesta kiinnostuineita on muitakin olemassa ja joskus meinasinkin että pitäiskö epilepsialle laittaa oma pytinki pystyyn tänne jatkikseen kun varmasti löytyy muitakin ja otsikoksi "Epilepsia - Hämärän rajamailla"

Sen verran erilaisesti tämä samaa nimeä käyttävä sairaus oireilee että mielellään haluaisi kyllä kuulla muiltakin kohtalotovereilta että miten epilepsia on vaikuttanut omaan elämään ja minkälaisena se esiintyy kun niin monta eri versiota tästä löytyy ja siinä samalla saisi muiltakin sitä tarvittavaa tukea ja itse haluaisi kuulla juttua varsinkin sellaselta ketä olisi leikkauksessa käynyt joka kertoisi että millaset fiilikset oli kun pöydälle laitettiin koska vaikka mua ei nyt pelota eikä edes jännitä koko leikkaus niin millaset fiilikset mulla tulee olemaan kun olen sairaalan "mukavia" vaatteita laittamassa päälle...

Ja kiitokset vielä kerran tsempeistä ja tsempit myöskin sinne suuntaan! :)
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
En oikeastaan ole lääkäriä etsimässä mutta onko minkälaisia kokemuksia vasektomiasta?
Itelle tehtiin manaantaina ja pallit on turvoksissa niinkuin olettaa saattoi, mutta niissä on myös aika perkeleen moinen tuska. Ennakkoon oli tieto että voi olla arat pari viikkoa, ja jomotusta olla muutama päivä mutta voi ottaa buranaa siihen.
Minulla on perkele selkäkipuihin 100mg Tramalia ja tuska puskee senkin läpi. Ihan paikallaan ollessa ei koske eli ei siinä varmasti ole mistään poikkeavasta kyse mutta kun nousee istumasta tai pitkältään pystyyn niin niin taivas mitkä tuntemukset. Tänään olen ottanut yhen tuommosen Tramalin ja 3x 1g Panadolin mutta tuskan paska ei taitu.
Noh nyt oli vasta kolmas kokonainen päivä operaation jälkeen niin eiköhän tuo tuosta iloksi muutu. Kaverin vaimo, ja samalla kaveri itsellekin, on tuolla urologian osastolla hoitsuna ja oli puhetta että eipä vaikuttaisi olevan muuta kun tuskaa, että troppia naamaan vain. Ei tullu kuitenkaan minun operaatioon avustajaksi vaan olivat vaihtanut duunikaverinsa kanssa asiakkaat.

Velimies teetti jokunen vuosi sitten omansa niin sillä ei jäänyt käytännössä mitään tuskia.

Onneksi tatuoitiin eilen puolikas selkä niin koskee tasapuolisesti joka puolelle.
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
En oikeastaan ole lääkäriä etsimässä mutta onko minkälaisia kokemuksia vasektomiasta?
Itelle tehtiin manaantaina ja pallit on turvoksissa niinkuin olettaa saattoi, mutta niissä on myös aika perkeleen moinen tuska. Ennakkoon oli tieto että voi olla arat pari viikkoa, ja jomotusta olla muutama päivä mutta voi ottaa buranaa siihen.
Minulla on perkele selkäkipuihin 100mg Tramalia ja tuska puskee senkin läpi. Ihan paikallaan ollessa ei koske eli ei siinä varmasti ole mistään poikkeavasta kyse mutta kun nousee istumasta tai pitkältään pystyyn niin niin taivas mitkä tuntemukset. Tänään olen ottanut yhen tuommosen Tramalin ja 3x 1g Panadolin mutta tuskan paska ei taitu.
Noh nyt oli vasta kolmas kokonainen päivä operaation jälkeen niin eiköhän tuo tuosta iloksi muutu. Kaverin vaimo, ja samalla kaveri itsellekin, on tuolla urologian osastolla hoitsuna ja oli puhetta että eipä vaikuttaisi olevan muuta kun tuskaa, että troppia naamaan vain. Ei tullu kuitenkaan minun operaatioon avustajaksi vaan olivat vaihtanut duunikaverinsa kanssa asiakkaat.

Velimies teetti jokunen vuosi sitten omansa niin sillä ei jäänyt käytännössä mitään tuskia.

Onneksi tatuoitiin eilen puolikas selkä niin koskee tasapuolisesti joka puolelle.
Omasta kokemuksesta, pari päivää hiukan paikat arkoina, ei muuta.
Itse operaatio alkoi helvetinmoisella tuskalla kun ensimmäinen puudutus ei ihan osunut kohdalleen. Vastaavaa kipua en ollut sitä ennen ja toivottavasti ei tule enää koettua.
Tuttava kertoi ettei pystynyt istumaan melkein viikkoon ilman rohtoja.
Eli vaihtelua paljon toipumisiajoissa, mutta jos ei kivun lisäksi muita oireita (ihan kuin ei riittäisi?), tyyliin kuumetta, niin varmaankin lääkkeillä hoituu.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Omasta kokemuksesta, pari päivää hiukan paikat arkoina, ei muuta.
Itse operaatio alkoi helvetinmoisella tuskalla kun ensimmäinen puudutus ei ihan osunut kohdalleen. Vastaavaa kipua en ollut sitä ennen ja toivottavasti ei tule enää koettua.
Tuttava kertoi ettei pystynyt istumaan melkein viikkoon ilman rohtoja.
Eli vaihtelua paljon toipumisiajoissa, mutta jos ei kivun lisäksi muita oireita (ihan kuin ei riittäisi?), tyyliin kuumetta, niin varmaankin lääkkeillä hoituu.

Joo, minulla taas se itse operaatio oli helppo, mutta tuo kaveri antoi minulle diapamin ja 2 panacodia pohjille.
Puudutusta ei ollut eka riittävästi mutta avustava hoitsu sanoi, että miehen naama näyttää siltä että puudutetta ei taida olla riittävästi ja urologi tuuppasi sitä sitten vähän lisääa ja sen jälkeen ei ollut kuin köllötellä.

Huomenna olisi firman pikkujoulut ja koko viikonloppu piti olla junnujen kanssa pelireissua mutta taitaa tulla suosiolla kotona troppien kanssa makoilua. Pitkällään ollessa tai istuessa ei tosiaan satu mutta aika taivaallinen tuska kun lähtee liikkeelle.
Kyllä minä kuitenkin uskon että tämä on lopulta kaiken tämän arvoista, jossain vaiheessahan se kipu tuosta helpottaa.
 

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
@Murkula ei ole kokemusta, joskin suunnitelmissa olisi kunhan tarvittava ikä tulee täyteen. Oliko minkälainen kokemus noin niinkuin muuten? Jos sopii udella, missä kävit teettämässä, oliko minkä hintainen ja pitikö kauan jonottaa?
 

Walton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Itsellä kokemusta vasektomiasta. Työterveyden kautta julkisella puolelle jossa operaatio suoritettiin. Itse prosessi lähti liikkeelle kun olin 35v ja ihan omasta halusta asia lähti. Monesti prosessin aikana piti vakuuttaa lääkäreille että kyseinen homma on myös vaimolle ok, muistaakseni viimeisen kerran vielä siinä vaiheessa kun lääkäri oli veitsi kädessä.
Itse operaatio oli ihan simppeli, vajaan tunnin toimenpide jossa puudutuksen laittaminen oli se kivuliain vaihe. Toki varsinainen toimenpide tuntui epämukavalta, joskaan ei se sattunut juuri ollenkaan.
Pari ekaa päivää kassit "jomotti" ja sinersi mutta siitä sitten paraneminen eteni hyvää tahtia. Ainakin itselläni muistaakseni oli ohjeissa että 2 viikkoa piti olla ilman siemensyöksyä. Ja sen jälkeenkin piti viedä näyte tutkittavaksi jotta varmistetaan että siittiöiden matka on katkennut.
Sinäänsä tuossa saa olla tarkkana, eräällä tutulla ainakin kävi niin että operaation jälkeen muutaman päivän päästä hän nosti jotain raskaampaa laatikkoa joka aihetti pusseissa tai johtimissa jonkun repeämän joka taas aiheutti kivuliaan tyrän. Ja tälle kivuliaalle tyrälle ei kaiketi ole juuri mitään tehtävissä.
Toki riippuen jokaisen tilanteesta parisuhteessa yms, voin kyllä operaatiota suositella. Suht pieni homma siihen nähden että esimerkiksi toisen pitää "väkisin" pumpata jotain hormoonia kroppaansa.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
@Murkula ei ole kokemusta, joskin suunnitelmissa olisi kunhan tarvittava ikä tulee täyteen. Oliko minkälainen kokemus noin niinkuin muuten? Jos sopii udella, missä kävit teettämässä, oliko minkä hintainen ja pitikö kauan jonottaa?

Kävin julkisella ja aika helppo, esiselvitys puhelimessa, noin vuoden jonotus. Ite operaatio kesti noin 20min ja sairaalassa olin ehkä tunnin.
On paha sanoa mikä tässä toipumisessa nyt on mennyt pieleen vai onko edes mennyt pieleen.

Hinnasta en tiedä, taisi jossain lukea että laskutetaan voimassaoleva poliklinikkamaksu, että varmaan just just rahat riittää.
 
Viimeksi muokattu:

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
On kokemusta vasektomiasta vuodelta 2015. Julkisella jonottaessa meni suurin piirtein vuosi, mutta operaatio oli juuri niin helppo ja nopea kuin täällä on sanottu. Aamulla sisään ja ennen puolta päivää olin lasaretista ulkona. Itse operaatio kesti sen 20 min. Turvotusta ja arkuutta oli jonkin verran, mutta ihan siedettävä tuo kipu oli hyvin lääkittynä. Vielä puolen vuoden päästä tuli ajoittain sellaista lievää epämukavuutta, mutta sinne ne katkotut piuhat sitten lopulta asettuivat oikein hyvin ja missään aktiviteeteissa en ole huomannut mitään eroa aiempaan. Henkisestihän tuli oli oikeinkin hieno juttu, kun tilanne jotenkin omassa mielessäkin lukittui ja tuli sellainen olo, että loppuelämän voi keskittyä sitten muihin juttuihin ja lapset on nyt tehty.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Joo kyllä minä kohta soitan tuonne kirran polille kun puhelinneuvonta aukeaa. Ei ainakaan yhtään ole helpottunut olo neljännen päivän aamuun mentäessä. 3x panadol 1g ja tramal 100mg ollut nyt joka päivän annos ja sitli tuo läpipuskeva kipu on sietämättömän kova. Turvotus ei laske vaan ennemminkin kasvaa. Kivuissa on se hyvä puoli että pitkällään paikallaan ollessa ei koske ollenkaan. Istuminen on skeidaa ja pystyssä ollessa kipu on kova. Esimerkiksi en sietänyt aamulla niistää nenää kun tuonne kikkelin seutuun sattui niin saatanasti.

Ihan minun tuuria mitä näihin terveyskysymyksiin tulee, mutta olen kyllä kaukana siitä tilasta miten muut operaatiossa käyneet kaverit ovat toipumistaan kuvailleet.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös