Toi sun tapaus kyllä kuulostaa inan pahemmalta, mutta paas raportoiden miten homma etenee!
No raportoidaanpa nyt kun telakalla ollaan.
Keskiviikkoiltana varvas oli jo sen tuntuinen, että sitä pystyi koskettelemaan ja tunnustelemaan huutamatta. Tulin siihen tulokseen, että kynsi on vielä pelastettavissa, eli nestepatti on kynnen alla mutta ei ole repinyt vielä kynttä irti. Niinpä pieni reikä kynnen alle ja puristelemalla veret ulos. Kynnen väri muuttui tumman punaviinin punaisesta (Terra Andina Altos esimerkiksi) normaaliksi, verta tuli minun mielestä paljon. Paine helpotti heti ja eilen varvas oli ihan normaalin tuntuinen arkiaskareissa.
No kun se Jukola oli vielä haaveissa ja poisjääntini aiheuttaa hankaluuksia, eilen oli sitten kokeiltava suunnistuskenkää ja juoksuaskelia lähipusikoissa. Suunnistuskengätkään eivät tuntuneet puristavan, vaikka ovat lestiltään huomattavasti lenkkareitani kapeammat ja luonnollisesti paljon kovemmat. Pehmeällä alustalla metsässä en uskaltanut juosta normaalisti, etten iske jalkaa mihinkään, mutta tiellä/polulla jalka toimi alkuun ihan kivasti. Ajatuksena oli juosta noin puolet Jukola-urakasta (eli reilu tunti), mutta puolen tunnin jälkeen oli heilutettava valkoista lippua. Varpaaseen alkoi koskea joka askelella ja nimenomaan tiejuoksu hidastui vaivalloiseksi kävelyksi. Kotiin tullessa varvasta "sykki" ja särki.
Tilanne tänään on se, että varvas ei ole turvoksissa, kynnen alla ei käsittääkseni ole nestettä enää. Kynsi on ehjän näköinen ja siisti. Ulkoisesti varvasta ei tietäisi kipeäksi. Varvasta alkaa särkeä jos seison tai kävelen (paine jalan päällä siis), kosketus tuntuu tuskaiselta ja käveltävä on silleen varpaat ylös vääntäen (onneksi on sandaalikelit). Kokeilin tuota jossain välissä myös sideharsolla sitoa, mutta ei se paine sen paremmalta tuntunut. Viikonlopun vielä kitkuttelen ja maanantaina aikaa työterveyteen, jos tämä ei tästä tokene.
Mutta mitä helvettiä tuolla voi olla rikki? Kynsi on ehjä eikä varvas ole turvoksissa. Mietin itse, että olisiko varvas kuitenkin voinut murtua jotenkin ja olisi siksi noin saatanan kipeä. Se veripatti tuskin siinä tapauksessa liittyy kipeyteen millään tavalla. Ärsyttävää paskaa kun haittaa niin äärettömän paljon kaikkea elämää vaikka vaiva on pieni ja näkymätön. Lasten kanssa touhuaminenkin on tosi vaikeaa, kun ne kuitenkin hyppii jossain välissä kipeän varpaan päälle tai itse kolhaisee sitä johonkin.
