Onko sinulla parantumaton sairaus tai vamma?

[AnaMasa]

no mitäs pillereitä sinä sitten syöt tähän RLS:ään? Meinaan olisi kiva tietää, että millä oireet lähtisivät? Itselläni ei ole, mutta tutulla on.

Sifrol 0.088mg (pramipexoli) 1-2h ennen nukkumaanmenoa. Sifrol on alunperin kehitetty Parkinsonin taudin hoitoon ja sen apu levottomiin jalkoihin on huomattu ihan vahingossa. Omalla kohdalla ei ole esiintynyt minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Tosin annos (tuo 0,088mg) on aivan mitätön, enkä ole onneksi vielä joutunut nostamaan sitä. Kuukauden satsi (30kpl) maksaa rakkaan kotimaamme avustuksen jälkeen alle kympin, eli rahasta ei pitäisi olla kiinni.

Jotain linkkejä.
http://www.medicalnewstoday.com/medicalnews.php?newsid=38414
http://www.pulssi.fi/6.php?nid=1117696897&avnid=107&show=1&sl=0
http://www.taitomylly.fi/?file=221
Googleta lisää "Sifrol", "Levottomat jalat", "Restless Legs" ...

Suurin ongelma omalla kohdalla oli saada lääkäri ottamaan hänelle outo vaiva vakavasti.

Tsemppiä sinne jonnekin.

 

[Himos]

Keskivaikea astma: Todettu tänä kesänä,vähän aikaa sitten ja johtuu mun heinien ja pujon siitepölyallergioista.

-Laktoosi-intoleranssi
-Kala-allergia

 

[EDDIE C]

Nilkasta meni pari kuukautta sitten luita poikki ja nilkkaan laitettiin nauloja molemmin puolin. Nyt pystyn jo vähän matkaa nilkuttamaan jopa ilman sauvoja, mutta jalka turpoaa näin tehdessäni säären alaosasta varpaisiin asti niin että kenkää ei meinaa saada pois jalasta.
Alkuperäinen sairausloma tosin loppuu jo viikon päästä, mutta enköhän hae ensi viikolla lisää. Eli jalkani tarvitsee vielä hieman lepohoitoa, ainakin omasta mielestäni.

 

[Bloogi]

Minulla oli pienenä vehnä ja ruis allergia ja oli kiva kun sai syödä tyylin vaa riisikakkuja tai paskan makusta safkaa. Nykyään ei enää ole niin paha ,mutta jos jotain itse leivottuja sämpylöitä vetää urakalla niin rupee iho kukkimaan ,mutta muuten voin syödä vehnää ja ruista ihan siinä missä muutkin.

 

[Tinke-80]

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

vituttaa. koeta saatana tässä hakea töitä. työnantaja kysyy: "mitä olet tehnyt viiseimet vuodet?"

"no olen ollut sairaslomalla viimeiset 2,5 vuotta...."


imekää jofaa

EDIT

 

[Nolan]

Tämän kai voi tänne laittaa, vaikka loppujen lopuksi mistään sairaudesta ei voi puhua.

Minulla todettiin tässä nyt eilen Bellin pareesi, eli vasen puoli kasvoista on halvaantunut. Kunnon lääkityksellä, silmätipoilla, sekä kasvojumpalla ei pitäisi jäädä mitään pahempia vaurioita - vaikkakin hoito on erittäin henkilökohtaista - niin itselläni se vaatii koko kasvojumpan; koska meni koko vasen puoli naamasta + pientä kipua on edelleen korvanjuuressa. Tietysti se myös on erittäin ärsyttävää, ettei toinen silmä mene lainkaan kiinni; kuivumisvaara. Mutta onneksi sitten on onneksi silmätippoja, jotka taas auttavat siihen.

Eniten tietysti ärsyttää, kun on ruokapöydässä; niin kahvia valuu suupieliä pitkin pieni lätäkkö aina pöydälle- että samaa voi myös sanoa ruokailusta, jossa tuo "syöminen" on erittäin vaikeaa. Naamanliikkeet ovat siis varsin toispuolista.

Lisäinfoa: http://www.terveyskirjasto.fi/terve...halvaus (Bellin pareesi)&p_artikkeli=dlk00695

 

[Jomppa_Koo]

Tällainen aihe ylös, joka on itselleni ajankohtainen. Koska nyt tiedän tarkalleen mistä on kyse. Minulta on vaan tietoja hämätty, vaikka toki olisi itsekin jo aikoja sitten pitänyt tajuta, ettei kaikki ole kunnossa. Ei tämä kuitenkaan lukemani perusteella ole hengenvaarallista eikä ehkä parantumatontakaan. Lääkkeet pitäisi löytää tähän seuraavaksi.

Paniikkihäiriö on kyseessä. Jos täällä on muita, jotka tätä sairastaa, olisi mukava lukea kommentteja miten olette tämän saaneet kuriin, ainakin jollain tapaa.

On minulla myös oikeassa silmässä vamma, mutta sen voi laittaa vain huonon tuurin piikkiin. Ei kukaan tahallaan tähtää lumipallolla silmään. Sumeana näkyy kaikki, kun katsoo maailmaa vasen silmä kiinni ja oikea auki. En usko että toipuu enää koskaan ennalleen.

 

[Nakkikastike]

Itselläni on Skolioosi ja Wegenerin Granulomatoosi, en tosin tiedä onko nuo parantumattomia. Skolioosin voisi kai korjata jollain leikkaushoidolla mutta Wegeneristä ei tiedä kukaan oikeen mitään, edes tämän alueen johtava lääkäri kyseisen taudin osalta. Se saattaa uusia koska tahansa ja siihen ei välttämättä ole lääkettä joka sen pystyisi tappamaan.

 

[Shardik]

On minulla myös oikeassa silmässä vamma, mutta sen voi laittaa vain huonon tuurin piikkiin. Ei kukaan tahallaan tähtää lumipallolla silmään. Sumeana näkyy kaikki, kun katsoo maailmaa vasen silmä kiinni ja oikea auki. En usko että toipuu enää koskaan ennalleen.

Kai olet käynyt näyttämässä silmää silmälääkärille? Hyvinkin monia silmävaivoja voidaan nykyään korjata. Muutenkin silmäasioiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Varmaankin olet lääkärissä käynyt, mutta tästä viestistä jäi vain sellainen kuva, että kestät sumentunutta näköä vain suomalaisella sisulla.

 

[Köyliön Ässä]

"Minulla on pitkäaikaista hoitoa vaativa sairaus/vamma."

Viitisen vuotta sitten huomattiin, että minun oikean jalan etureidestä oli surkastunut kaksi sivummaista lihasta lähestulkoon täysin. Myöhemmin saatiin selville, että joku iso hermo oli jossain vaiheessa lakannut toimimasta eikä sitten lihakset kehittyneet normaalisti. Hermoon oli tullut jossain vaiheessa kova isku ja tässä nyt tullut vajaat viisi vuotta sitä kuntouttanut kovasti, mutta eipä näy työn tulos juurikaan lisääntyneiden lihasten muodossa. Polvea alkaa kohtuullisen helposti särkemään rasituksesta sun muuta pientä, mutta eipä nyt onneksi vaikuta normaaliin arkeen sen kummemmin.

 

[Cemetery Gates]

Mä oon saatana hullu. Toistuva diagnoosi. Lääkkeenä voisi toimia IFK:n hylkääminen, mutta siihen en lähde. Taidan popsia hulluseerumia koko ikäni. Eikä tää ollu edes vitsi.

 

[mikko600]

Meikäläisellä on bulimentia, eli syön helvetisti ja unohdan oksentaa.

 

[Koirapoika]

Ei ole kuin yksi ja sekin pieni vaiva. Sylkirauhanen poistettu oikean korvan alta, meni tukkoon ja turposi reippaasti. Samalla jouduttiin katkaisemaan joku kasvohermo ja tämä tekee sen ettei oikeassa korvassa ole kunnon tuntoa, noin puoleen väliin korvalehteä puuttuu tunto tyystin, samoin poskessa korvan edessä ja kaulassa on hieman erilainen tunto kuin vasemmalla puolella. Hieno arpikin olisi korvan edestä puoleen matkaan kaulaa, mutta kun arvetkin paranee niin hyvin ettei tuota huomaa vaikka sen tietää siinä olevankin. Tunnottomuuteen on tottunut vaikka alku oli hankalaa, parranajo oli yllättävän vaikeaa kun ei tuntenut missä mennään vaikka peilistä näkee.

 

[secord]

Samalla jouduttiin katkaisemaan joku kasvohermo ja tämä tekee sen ettei oikeassa korvassa ole kunnon tuntoa, noin puoleen väliin korvalehteä puuttuu tunto tyystin, samoin poskessa korvan edessä ja kaulassa on hieman erilainen tunto kuin vasemmalla puolella. Hieno arpikin olisi korvan edestä puoleen matkaan kaulaa, mutta kun arvetkin paranee niin hyvin ettei tuota huomaa vaikka sen tietää siinä olevankin. Tunnottomuuteen on tottunut vaikka alku oli hankalaa, parranajo oli yllättävän vaikeaa kun ei tuntenut missä mennään vaikka peilistä näkee.

Samaat viillot tehty. Itseltäni poistettiin sylkirauhasesta hyvänlaatuinen kasvain. Olin varmasti entistäkin karmeampi näky niittitikkieni kanssa leikkauksen jälkeen. Oma tyttärenikään ei uskaltanut tulla syliini tuolloin. Iskä oli vähän pelottava.

Myös astma vaivaa ja nyt varsinkin kun keuhkot ovat täynnä katupölyä ja ties mitä tuhkaa. Epäilen myös vahvasti potevani aikuisiän adhd:tä sekä orastava seksiaddiktio puhkeamassa, ilmeinen yhteys lepän kukinnan kanssa?

 

[Koirapoika]

Samaat viillot tehty. Itseltäni poistettiin sylkirauhasesta hyvänlaatuinen kasvain. Olin varmasti entistäkin karmeampi näky niittitikkieni kanssa leikkauksen jälkeen. Oma tyttärenikään ei uskaltanut tulla syliini tuolloin. Iskä oli vähän pelottava.

Oli haava kieltämättä aika rujo näky niitteineen, arvet kaunistaisi jos näkyisi. Bussissa oli kuulemma takana istunut äijä oikein kumartunut lähemmäs katsomaan, olisi ottanut kuvan.

 

[VH87]

Oikea jalkani on 2cm vasenta lyhyempi, eli kävelen kuin pingviini... Eipä tuo kummemmin ole elämää haitannut millään lailla. Kenkiin tarvitsen korotuksen, kävely ainakin omasta mielestäni näyttää suht normaalilta, joten siitä sen kummemmin ole koskaan piitannut. Onko kellään tietoa saako luistimiin minkään tyyppisiä tukipohjallisia hankittua? Junnuna tuli kiekkoakin pelattua, mutta meikäläisen luistelu ei päätä huimaa, enkä ole sitä tehnyt 8 vuoteen.

 

[Worrell]

Minulla on elinikäinen vamma - hemipleglia spastica congenita l. sin.

Syntyessäni meni jotain pieleen, eivätkä aivoni saaneet riittävästi happea, joten minusta tuli cp-vammainen. Onnekseni vaurio rajoittui sille aivojen alueelle, joka ohjaa vasemmanpuoleisia raajoja - eikä vaurio sielläkään ole läheskään totaalinen, joten kykenen jotakuinkin normaaliin elämään. Kymmensormijärjestelmää en kuitenkaan ole edes yrittänyt opetella.

Tämän viestin voisin suoraan Copypastettaa ja kirjoittaa ilman quotea. Samasta sairaudesta nimittäin kärsitään täälläkin. Itselläni tämä vamma on vasemmalla puolella, kuten myös sinulla. Olisihan tämä elämä aika hankalaa, jos oikea puoli ei toimisi. Autolla ajaminen lähes mahdotonta yms...

En tiedä sun vamman vakavuudesta. Meillä kun tämä vamman asteisuus vaihtelee ihan helvetisti. Itse olen elänyt suht. normaalin elämän. Itsenäisesti pärjään ja olen pärjännyt jo lapsesta asti. Eihän tämä vamma ns. normaaliin elämään paljonkaan ainakaan minulla vaikuta. Fyysistä voimaa ja sorminäppäryyttä vaativat jutut saavat tosin jäädä.

Ihmisten suhtautuminen tähän vammaan on aika mielenkiintoista. Toiset kun eivät huomaa tätä millään ja ovat ihan hoo-moilaisena, kun/jos kerron tästä ja toiset taas avoimesti kysyvät mikä on ja kolmannet on oma lukunsa...

 

[Räpylätassu]

Itselläni on tourette syndrooma. Todettu joskus 7-vuotiaana. Lapsena ticsejä oli, mutta murrosiän alkaessa ja kun lääkityksen sai kohdilleen niin alkoivat pikkuhiljaa häviämään. Nyt 19-vuotiaana tulee silloin tällöin ticsejä, jotka ovat melko huomaamattomia, mitä nyt takaraivolla pitää koskettaa niskaa välillä ja oikealla kädellä oikeaa kylkeä, lonkkaa ja nilkkaa joskus. Kukaan ei edes tajua, että minulla on tourette, ellen kerro sitä.

Onko täällä toista touretikkoa? Onko kenelläkään lasta jolla on tourette? Tunteeko joku touretikon? Just askin'

 

[Turha Kaukalo]

OCD, depressio, alkoholismi, oikea nilkka, polvet, pää yleensä (vrt. kolme ensimmäistä), oikea korva kuuro, makuaisti jotenkin vioittunut, huimaa, allergiaa piisaa, univaikeuksia. Tossa nyt päällimmäiset ja lisää epäilemättä tulossa. Voi vittu. Kolkyt vuotta ollut toi saatanan pakkoneuroosi (OCD), on kyllä niin läpittevittumainen tauti että on joka päivä naurussa pitelemistä. Ihmekö jos masentaa ja tekis mieli vaan dokata. No, enpä kuitenkaan juuri dokaa. Otinkin just tätä kirjoittaessani Antabus-drinkkini. Skool!

 

[Zous]

En tiedä onko pysyviä vammoja, mutta ranne on varmaan useammin kipeä kuin kunnossa. En ole sitä koskaan edes missään käyttänyt näytillä, mutta tuo vaiva on ollut jo useamman vuoden. Jokunen vuosi sitten kun pelasin vielä kiekkoa, niin nivunen ja polvet olivat useasti tosi kipeät. Ne vaivat on hävinnyt kun lopetin.

 

[Trenchtown]

Onhan mulla kaverina tämä MS-tauti, tunki elämääni vuonna 2007 ja jää pysyväksi vieraaksi, ellei jotain suurta läpimurtoa lääkehoidossa tapahdu.

Eläkkeellä olen ja ihan hyvin menee, kunhan muistaa rajoitteensa. Aikoinaan oli vitun nöyryyttävää, kun ne omat rajat joutui piirtämään niin lähelle lähtöpistettä, mutta minkäs sille tekee. Vittumainen sairaus monellakin tapaa. Tällä hetkellä lääkevaihdon jälkeen MS päätti, että nyt riittää remissio ja rakensi päälle helvetinmoisen fatiikin ja bonuksena 6. aivohermon tulehduksen. Positiivista pitää hakea siitäkin, niin onneksi ei ollut näköhermon tulehdus. Taas.

Fatiikki on eniten elämää rajoittava ja ulkopuoliselle näkymätön oire. Kun kroppa päättää pitää tauon, silloin pidetään tauko. Kestää se sitten tunnin, viikon tai kuukauden. Olettaisin kuitenkin löytäneeni tasapainon sairauden ehdoilla elämisen ja itsenäisyyden välillä. Teen edelleen mitä haluan (- töitä), mutta vain vähän hitaammin ja haparoivin ottein. Eikä tämä ainakaan paremmaksi muutu, mitä todennäköisimmin huonommaksi kyllä. Mutta edelleen, minkäs sille tekee. Katkeruus ei auta asiaa, olen kokeillut.

 

[SamSal]

Kuluma oikeassa olkapäässä, eikä näin nuorelle tehdä mitään. Lääkärin mukaan AC-nivel hankaa johonkin rustottuneeseen kohtaan olkapäässä ja aiheuttaa tulehdusta. Välillä parempi ja välillä huonompi. Palloa ei pysty heittämään ja Tenniksessä syöttö tekee kipeää, jos ei heti niin illalla muistuttaa kyllä.

Uiminen, punttisali ja sauvakävely auttavat aika hyvin.

Ärsyttävä vamma pikemminkin.

 

[Noitarumpu]

Hötkyily ei ole hyväksi, sillä vasta kun lähetin vastauksen, ettei ole mitään ongelmia tajusin, että onhan mulla verenpainetta, sekä nikkeli-että helokkiallergia!Väärin siis meni.

Läheiselläni on kyllä sitten vaivaa kerrakseen ja eksälläni tuo maanis-depressiivinen sairaus. Täytyy sen verran siihen todeta, että jos on vaikea sairaus kantajalleen niin se on sitä myös muulle perheelle. Sen verran väsyin, että pitkän liiton jälkeen oli pakko erota, kun alkoi olla omat voimat niin lopussa.

Eksä on hyvin älykäs ja vaikuttaa siltä, että useimmiten tämän sairauden kantajat ovat normaalia älykkäämpiä. Huomaahan sen täälläkin, esim. Vladin kirjoituksista. Myötätuntoni heille, he eivät ole tuota sairautta mitenkään valinneet ja kovan taakan ovat saaneet kannettavakseen.

 

[mjr]

Ilmeisesti sarkoidoosi on jotenkin latenttina olemassa vaikka ei oireilekaan - silloin kun oireili en tykännyt siitä ollenkaan, nyt välit ovat viileän etäiset mutta korrektit.

 

[Surukuku]

Depressio-ketjuun kirjoitelleista jotkut lienevät törmänneet minunkin purkauksiini siellä. Reilut kymmenen vuotta on kulunut diagnoosista ja hyvin vaihtelevalla menestyksellä on menty. Nyt homma tuntuu olevan kohtuu hallussa (kop, kop, kop), olen osa-aikaisesti töissä eikä ole tarvinnut enää vuoteen olla edes sairauslomilla, kiitos uudentyyppisen terapian ja sitä tukevan lääkityksen.

Toinen, täälläkin mainittu juttu on tuo Bellin pareesi eli toispuoleinen kasvohalvaus, joka iski niinikään reilu kymmenen vuotta sitten. Sen ominaisuus on, ettei sille ole oikeastaan mitään hoitoa ja että kasvohermot pikkuhiljaa toipuvat lamaantumisestaan, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Minusta kyllä huomaa tarkkaan katsoessa, kumpi puoli kasvoistani sai siipeensä ja aina syödessäni oikean, siis halvaantuneen puolen silmän kyynelkanavat heräävät tuottamaan (ilon-)kyyneleitä vatsani puolesta - herättää joskus hieman huomiota kanssaruokailijoissa.

...näillä mennään...