Onko raiskaaja oikeudeton hirviö?

  • 13 137
  • 245

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti TBK

Sodasta ja sen hirmuteoista voidaan myös keskustella, mutta avataan sille vaikka oma ketju. Ei viitsi sotkea mmontaa asiaa päällekäin.

Allekirjoitan tämän ja omasta puolestani lopetan tässä ketjussa kirjoittamisen sodasta ja siihen liittyvistä hirmuteoista ml. myös sodassa tapahtuvat raiskaukset. Selvyys ennen kaikkea.

Sotatilassa ja siviilielämässä tapahtuneita raiskauksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata toisiinsa, sotatilassa ihminen joka ei siviilissä rauhan aikana voisi kuvitellakaan raiskaavansa ketään voi kuitenkin "alentua" raiskaamaan.

Huoh... olisikohan otettava parin tunnin unet ennen yön peliä.

vlad#16.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
TBK:
Siis tarkoituksena oli esittää tilanne siinä valossa missä se voi myöskin ollam unohtui mainita juuri nuo työpaikkajutut koska niistä on jo puhuttu.
Eli teesini on se että auttaminen ilman materiaalista palkkiota on hyödytöntä auttamista, jos taas pyrkii toiminnassaan hankkimaan rahaa l. ei hanki rikosrekisteriä jne. voi tehdä jotain muuta auttaakseen raiskattuja tms.

Itselläni on ollut jo pitkäaikainen unelma päästä Kanadan erämaihin vaeltamaan, se vaatii varsin paljon rahaa eikä rahan hankinta ainakaan helpotu rikosrekisterillä. Minä nautin luonnossa kulkemisesta ja jos siihen tarvitaan rahaa(eivät ne vaelluskamatkaan halpoja ole) niin en näe mitään väärää rahan hankkimisessa. Jos siis minun pitää valita mahdollisen tulonmenetyksen ja "kiitoksen" välillä niin pohdinta saattaa jäädä lyhyeksi.

Sano nyt minulle miksi haluat auttaa muita tuntemattomia, analysoi tunteesi ja ne rationaaliset vaikuttimet jotka saavat sinut suunnittelemaan auttamista oman terveytesikin vaaraantuessa. Jos et kykene analysoimaan tunteitasi perusteita syvemmälle niin et mitenkään voi edes ymmärtää mitään sanomaani koska et tiedä mistä puhun.

Toiminnalla on aina joku syy ja vaikutin, mitkä ovat ne syyt jotka saavat sinut auttamaan tai vaihtoehtoisesti hellimään vaimoasi. Tai sitten vaikkapa raiskaamaan.

Ei tarvita kuin yksi eri mieltä oleva tai yksi joka ei uskalla ja tuo sinun ihannemaailmasi sortuu, sen takia en näe sitä järkevänä tapana suhtautua maailmaan.

sitä saa mitä tilaa, käytänpä tässä samaa vertausta kuin keskusteluissa Jagrin kanssa:
Jos minun maailmankuvani on väärä niin silloinhan minä vain pääsisin nauttimaan tehokkaammin niistä eduista joita te muut jakelette toisillenne(apua ym.)

Jos taas sinä olet väärässä niin...heheh tuskinpa nauttisit tilanteesta yhtään.


vlad:
Kaipa tuo nyt selitykseksi kelpaa, tiesin kyllä että Itärintamalla meno oli erilaista mutta tuollaista...noh tulipahan sekin paikka historiantuntemuksessa täytettyä.
 

Tuamas

Jäsen
Eli teesini on se että auttaminen ilman materiaalista palkkiota on hyödytöntä auttamista, jos taas pyrkii toiminnassaan hankkimaan rahaa l. ei hanki rikosrekisteriä jne. voi tehdä jotain muuta auttaakseen raiskattuja tms.

- Kiitän joka päivä luojaani siitä etteivät kaikki ihmiset ajattele noin. Itselle ja monelle tutulle olisi käynyt useammankin kerran huonosti jos kaikki kanssaihmiset ajattelisivat tällä tavalla.

Toisaalta, kyllähän me kaikki yksin pärjäämme, nyt ja aina.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
"Toisaalta, kyllähän me kaikki yksin pärjäämme, nyt ja aina"

En kyllä mielestäni ole missää sanonut suoranaisesti noin mutta ehkä tuossa on kuitenkin jonkun verran totuutta mukana.

Niin tai näin minä mieluummin yritän kaikessa toiminnassa pyrkiä riippumattomuuteen jolloin pettymys asioiden mennessä pieleen on pienempi tai siitä voi syyttää vain itseään, mikään ei ärsytä niin paljoa kuin joutua kärsimään jonkun itsestään riippumattoman tahon virheen takia. En kuitenkaan kieltäydy avusta jos joku sitä minulle tarjoaa mutta en toivottavasti koskaan rupea enää uskomaan joulupukkiinkaan ja muihin satuhahmoihin...

optimismi(-mistisuus) on sairaus.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti varjo
Missä on se konkreettinen ero huumeella ja auttamisella?

Hoivaamisvietti on jo todistettu hormonaaliseksi reaktioksi eikä rakkauden osoitukseksi. Ehkä auttamisenkin kanssa on samalla lailla.

Näin tänään aivan sairaan hyvän aforismin joka kuuluu
suunnilleen näin:
Rooman valtakunta ei syntynyt neuvotteluilla, kokouksilla ja ehdotuksilla vaan sillä että tapettiin ne jotka sitä vastustivat.

Alkuperäisversio oli siis lontoota josta tein vapaan suomennoksen.
Jos sigut kiinnostaisivat minua niin ottaisin tuon sellaiseksi.

Hmm, tästä asiasta emme todistetusti löydä yhteistä säveltä... Tietystä näkökulmasta kaikki toiminta voidaan varmasti tulkita hormonaalisiksi reaktioiksi. (Vaikka voikin kysyä mikä on syy ja mikä seuraus.) Miksi sitten keskustella näistä asioista? Kaikki käy ja ainoa periaate on oma etu. Piste. Tämä on itse asiassa jonkinlainen etiikka joka voi helposti johtaa myös nietzscheläiseen ajatteluun. Se ei vain vaikuta kovin rakentavalta eikä kaikkia ilmiöitä selittävältä. En niinkään ole kiinnostunut "alkuperäisestä" syystä tai impulssista (jos kausaliteettia ruvetaan rakentamaan inhimillisessä elämässä niin joutuu aika loputtomalle ja upottavalle suolle) vaan siitä että jotkut "itsekkäät" impulssit saavat tuhoamaan ja jotkut rakentamaan ja suojaamaan. Seuraukset ovat radikaalisti erilaisia ja vasta siitä alkaa etiikka. Eikä siis pääty.
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viestin lähetti varjo
Itselläni on ollut jo pitkäaikainen unelma päästä Kanadan erämaihin vaeltamaan, se vaatii varsin paljon rahaa eikä rahan hankinta ainakaan helpotu rikosrekisterillä. Minä nautin luonnossa kulkemisesta ja jos siihen tarvitaan rahaa(eivät ne vaelluskamatkaan halpoja ole) niin en näe mitään väärää rahan hankkimisessa. Jos siis minun pitää valita mahdollisen tulonmenetyksen ja "kiitoksen" välillä niin pohdinta saattaa jäädä lyhyeksi.

Miten paljon sinä noin karkeasti ottaen tarvitsisit rahaa? Me hyväsydämiset ehkä voisimme kerätä sinulle kolehdin ainakin noin alkupääomaksi. Onhan sinun nyt Kanadaan päästävä. Siellä sitä olisi mukavaa keskustella viisaita Harmaakarhujen kanssa.
Minä lupaan matkakassaan 20 euroa. Summa on vapaa, olkaa hyvät ja luvatkaa.


terv. koo
 

hermano

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät. Kiekko-Laser.
täältä pesee

Viestin lähetti koo


Miten paljon sinä noin karkeasti ottaen tarvitsisit rahaa? Me hyväsydämiset ehkä voisimme kerätä sinulle kolehdin ainakin noin alkupääomaksi. Onhan sinun nyt Kanadaan päästävä. Siellä sitä olisi mukavaa keskustella viisaita Harmaakarhujen kanssa.
Minä lupaan matkakassaan 20 euroa. Summa on vapaa, olkaa hyvät ja luvatkaa.


terv. koo

Voin nakata puolisen euroa päälle. On se nyt ainakin sen arvoista kun tunnustaa olevansa munaton pikkunilkki.
 

V-man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
varjo: Jos mielestäsi ihminen auttaa toista vain siksi, että itselle tulisi hyvä mieli, niin miksi ihminen jopa antaa henkensä rakastamansa asian puolesta? Ja mitä väliä sillä on vaikka ihminen saisi orgasmin auttaessaan muita, eikö pääasia ole se että auttaa? Onko sinut joskus elämässäsi petetty pahemman kerran vai minne on kadonnut se osa sinua joka saa ihmisen auttamaan muita?

Monesti sanotaan, että ei ole olemassa epäitsekästä tekoa. Olkoon niin. Onneksi suurin osa ihmisistä arvostaa kuitenkin enemmän niitä "itsekkäitä" tekoja joista on hyötyä myös muille.

Hoet kokoajan että raha auttaa tekemään ihmisen onnellisemmaksi ja jättäisit jopa menemättä raiskauksen uhrin apuun taloudellisten menetysten pelossa. Miten ihmeessä voisit ikinä elää itsesi kanssa jos tietäisit että olisit voinut estää jonkun toiset kärsimykset? Mitä ikinä sitten rahoillasi ostaisitkin, eikö sinulle tulisi huono omatunto joka kerta kun muistat niistä asioista muiden kärsimyksillään maksaman hinnan?

Sanoit myös että perhe kärsisi välillisesti tulonmenetyksistä. Sielläkö se selitys on?

Kuvitellaan tilanne: Ilmoitat puolisollesi/lapsillesi, että nyt meikäpoika lähtee lusimaan, koska käytin liikaa väkivaltaa kun menin ja hakkasin muusiksi miehen joka oli raiskaamassa naista. Eikö puolisosi ymmärtäisi tekoasi? Eikö hän olisi jopa ylpeä sinusta? Pelkäätkö että hän jättäisi sinut ja ottaisi jonkun joka tienaa enemmän ----> Onnen etsiminen hänen kanssaan olisi helpompaa, koska se raha helpottaa onnen etsimisessä.

Jättäisit auttamatta koska pelkäät perheesi kärsivän rikosrekisteristäsi. Eikö tämä viestiketju jo saa sinut huomaamaan, että ylivoimaisesti suurinta osaa ihmisistä ei todellakaan haittaa jos ihminen on tuomittu pahoinpitelystä kun on mennyt auttamaan raiskauksen uhria? Jos suurin osa meistä ymmärtää moisen, niin melko varmasti myös suurin osa niistä henkilöistä, joilta työpaikkaa hakisit ymmärtäisi myös. Miksikö? Koska he ovat ihmisiä ja heidän mielestään on olemassa sellainen asia kuin epäitsekkyys.


Pyydän nöyrimmin anteeksi jos joku nuista "väität että" tai "kirjoitit että" kohdista ei pidäkään paikkaansa. En kerkeä lukemaan koko ketjua uudestaan, jotta voisin tarkistaa, että olivatko nuo kaikki sinun mietteitäsi. Eli korjaa jos olen väittänyt muiden esiin tuomia ajatuksia sinun tuotoksiksi.

Nyt lähden auttamaan kaveriani muutossa. En siksi että se on mielestäni kavereiden tehtävä, vaan siksi että saisin itselleni hyvän olon ja taloudellista hyötyä (kaverini voi olla joskus tulevaisuudessa iso-kiho eli kannattaa pysyä väleissä).
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Menisinkö väliin jos näkisin raiskauksen?

Vaikka eräässä mielessä olen suhteellisen itsekäs ihminen erinäisten tähän kuulumattomien syiden tähden, ja vaikka voin ymmärtää sellaista ihmistä joka ei puuttuisi tilanteeseen jos näkee raiskauksen niin itse en kuitenkaan vastaavassa tilanteessa voisi kävellä ohi puuttumatta tapahtumien kulkuun - ääni sisälläni kehottaisi puuttumaan tapahtumien kulkuun.

Onneksi en (tällä hetkellä) toimi alalla jossa rikosrekisteri vaikuttaa töissä pysymiseen mutta mikäli toimisin sellaisella alalla niin kyllä sitä tuolloin, mikäli on perheellinen, tulisi väkisinkin miettineeksi jo ennalta tekojensa seuraamuksia ja sitä mikä on perheen tulevaisuus jos koettaisin voimakeinoin lopettaa raiskauksen mutta siitäkään huolimatta en voisi vain kävellä ohi ja soittaa apua vaan koettaisin ratkaista tilanteen jollain toisella tapaa (unohtamatta sitä avun soittamista). Jo raiskaajan säikyttäminen riittää usein siihen, että tämä lopettaa toimituksen ja pakenee paikalta ja jo tämä raiskaajan karkottaminen paikalta olisi tuossa tapauksessa aivan riittävä teko - ainakin se aiheuttaisi sen ettei omatunto myöhemmässä vaiheessa ryhtisi kolkuttamaan.

Saadakseni itselleni pysyvän mielenrauhan olisi minun pyrittävä jollain tapaa lopettaa raiskaus tilanteessa kuin tilanteessa.

Ongelmia seuraa silloin jos sattuisin todistamaan joukkoraiskausta. Mitä tehdä koska yksin tuskin saisin heitä lopettamaan raiskausta vaan pahimmassa tapauksessa tulisi turpaan ja oikein kunnolla - jopa henki voi lähteä. Tuolloin, niin tuskalliselta kuin tuntuukin, ainoaksi mahdollisuudeksi voisi jäädä se avun soittaminen paikalle, jollei sitten tilanne ole se, että lähistöllä olisi joku paikka josta olisi mahdollista saada hetkessä huomattavaa apua jolloin olisi mahdollista jälleen puuttua tapahtumien kulkuun. Tällaisissa tapauksissa jossa vastapuolella on selkeä ylivoima ja he ovat mahdollisesti aseistautuneet on toimittava sen tilanteen asettamien ehtojen mukaan ja koetettava vain pitää järki matkassa. - En sitten tiedä kykenisinkö tosi tilanteessa pitämään sitä järkeä matkassa vai rientäisinkö itsekkäästä mielestäni huolimatta auttamaan. Tuolloin auttamista voitaisi tosin pitää eräällä tapaa itsekkäänä toimintona, auttaisin koska en haluaisi kärsiä omantunnon tuskista.

Tällaista...

vlad#16.
 

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
On se hyvä asia, että kovinkaan moni meistä ei ajattele ainoastaan omaa etuaan tässä maailmassa.

Varjo: Vaikka inhoatkin hihhuleita, niin lukaisepas Raamatusta läpi Laupias samarialainen - vertaus. Siinä opetuslapsi ensin kysyy Jeesukselta, kuka on hänen lähimmäisensä. Lähimmäinenhän on jokainen ihminen.

Samaan asiaanhan raiskauksen väliinmenokin perustuu; lähimmäisen rakkauteen. Vaikka et tuntisikaan uhria, hän on silti arvokas ihminen, eikä ansaitse tulla raiskatuksi.

Jos me naisihmiset pukeudutaankin kesällä vähiin vaatteisiin, se ei välttämättä tarkoita mitään muuta kuin että on kuuma ja oma olokin on mukavampi kun ei tarvitse toppavaatteissa hikoilla. Kyllähän miehetkin ovat lämpimillä ilmoilla sortseissa ja hihattomissa, jotkut jopa ottavat paidan pois (treenatut miehet varmasti nauttivat naisten katseista... toim. huom.). Tietenkin äärimmilleen viety pukeutuminen voi olla jonkinlainen seksuaalinen viesti. TOisaalta tiedän tapauksia, joissa nainen (tyttö) pukeutuu paljastavasti ja kenties provosoivastikin vain sen vuoksi, että saisi ihailevia katseita ja kokisi olevansa hyväksytty. Itsetunto voi joillakin ihmisillä kohentua vähäksi aikaa tälläkin tavalla. Se ei kuitenkaan oikeuta yhtään ketään raiskaamaan, ei vaikka nainen (tai voidaanhan mieskin raiskata) juoksisi alasti kadulla.

Annuli ja Patarouva ovat oikeassa sanoessaan, että nainen joutuu tiedostamaan vaarat jo nuoresta asti. Illalla joutuu valikoimaan vilkkaimmat kulkureitit ja valaistut lenkkipolut, jotka nekään eivät välttämättä tuo turvaa (vrt. raiskausyritykset kotikaupunkini vilkkaimpien katujen varrella). Myös kotona muistutetaan, että tunneleiden kautta ei sitten illalla kuljeta, jo 11-12-vuotiaasta asti. Ja jos tähän vielä lisätää, ettei kesäkuumalla saa pukeutua hihattomaan ja hameeseen, niin alkaa jo hieman ampua yli. Sittenhän uimarannalla bikineissä aurikoa ottavan naisen raiskaaminen ei olisi suurikaan rikos; olihan tämä pukeutunut provosoivasti vähiin vaatteisiin ja vielä julkisella paikalla!

Voi olla vähän provoakin mukana jutuissa, mutta yrittäkää ymmärtää, että aihe on naisille tärkeä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
koo jos välttämättä tahdot lahjoittaa minulle 20€ niin ihan vapaasti, on moraalitonta antaa tyhmän pitää rahansa..vaikka adjektiivi tyhmä tuskin kuvaa sinua.

munaton pikkunilkki on suhteellinen käsite, en ehkä estä raiskausta mutta väitän että johtaisin tiedusteluryhmääni sodassa varsin tehokkaasti. Minua ei kiinnosta mikä olen koska jos muuttuisin niin minä en enää olisi minä vaan joku toinen ,"varjo#2".

vlad&mjr:
Minua ei varsinaisesti kiinnosta esittää ajatuksiani väitteinä siinä muodossa jossa ne on ymmärretty vaan enemmänkin saada vastauksia, valitettavasti harva ymmärtää vastata väitteisiini analyyttisesti.
Jos olen utelias niin se on minun vikani mutta tähän mennessä olen omissa pohdiskeluissani päässyt siihen pisteeseen jossa nyt olen. Fysiikan kannalta on valitettavasti mahdotonta että makroskooppisen kappaleen toimintaa ohjaisi jokin "selittämätön" voima jota täällä tarjotaan vastaukseksi.
Jos aivot toimisivat kvantti-ilmiöiden piirissä(sekin on mahdollista...muistaakseni jossain kirjassa oli jotain sen suuntaista juttua) niin silloin tietyt operaatiot olisivat mahdollisia täysin sattumanvaraisesti.
Kuitenkaan näin ei todennäköisesti ole neuronien ym. suuren koon takia.

Sen takia näen kaiken toiminna itsekkäänä toimintana koska itsekkyys on ainoa moottori joka voisi aiheuttaa toimintaa aivoissa, elleivät sitten ihmiset omaa salaa telepaattisia taitoja.
ymmärrättekö?
aivojen toimintaa säätelevät myös fysiikan lait ja sen takia myös niiden toiminnassa on oltava kvantitettava "teoria", sitä ei välttämättä koskaan kyetä ratkaisemaan mutta se ei poista sen olemassaoloa.

Chip:Maailmassa on 6 mrd ihmistä joita en tunne joten miksi kukaan heistä eroaisi siitä satunnaisesta raiskauksen uhrista.

Kuten sanoin oma moraalini perustuu siihen että ei kannata luottaa periaatteisiin ja toiveisiin koska niiden pettäessä ei ole enää mitään jäljellä. Jos uskoo että "joku auttaa" on auttamattomasti kusessa kun "joku ei autakaan". Minä taas pyrin varautumaan aina siihen että joudun tilanteeseen yksin, en oikein ymmärrä mikä tässä on niin vaikea ymmärtää...vlad ainakin väittää ymmärtävänsä mutta ehkä hänkin vain mielistelee.

Jatkan...
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viestin lähetti varjo
koo jos välttämättä tahdot lahjoittaa minulle 20€ niin ihan vapaasti, on moraalitonta antaa tyhmän pitää rahansa..vaikka adjektiivi tyhmä tuskin kuvaa sinua.


No nythän tähän hommaan tuli yllättävä muuttuja, jos joudumme lähestymään 20 euroa kongnitiivisin perustein. Jos annan rahan sinulle tuleeko joku silloin puskasta ja ottaa, piru vie, sen kylmästi pois sinulta. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se kun emme etukäteen tiedä olenko mahdollisesti jo ehtinyt poistumaan paikalta Behaviorististen aivoituksieni pariin. Kuka rientää apuun, vai rientääkö kukaan? Jos vaikka paikalle sattuu kännykkäänsä näpräileviä napapaitaisia naisia jotka hyökkäävät jopa hinkkaamaan itseään sinua vasten. Toisaalta 20 euroa on aina 20 euroa...

terv. koo
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti varjo

Kuten sanoin oma moraalini perustuu siihen että ei kannata luottaa periaatteisiin ja toiveisiin koska niiden pettäessä ei ole enää mitään jäljellä. Jos uskoo että "joku auttaa" on auttamattomasti kusessa kun "joku ei autakaan". Minä taas pyrin varautumaan aina siihen että joudun tilanteeseen yksin, en oikein ymmärrä mikä tässä on niin vaikea ymmärtää...vlad ainakin väittää ymmärtävänsä mutta ehkä hänkin vain mielistelee.

Jatkan...

Minun maailmankuvani perustuu siihen, että tietyistä periaatteista ei tingitä. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ei kannata sokeasti luottaa toiveeseen siitä, että joku auttaa.

Minäkin pyrin varautumaan siihen, että pärjään ilman ulkopuolista apua, mutta joskus elämässä asiat eivät mene niin kuin on suunnitellut. Tällaisissa tilanteissa olen kiitollisena ottanut vastaan apua niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Autan myös itse kykyjeni mukaan niin tuttuja kuin tuntemattomiakin tilanteen vaatiessa.

Fyysisistä ominaisuuksistani johtuen en menisi raiskaajan kimppuun, jos tällainen tilanne kohdalleni sattuisi. Mutten voisi myöskään välinpitämättömästi poistua paikalta. Todennäköisesti pitäisin niin kovaa ääntä (minäkään en ole niitä kaikkein hiljaisimpia), että saattaisin kiinnittää muitten huomion siihen, mitä on tapahtumassa. Ehkä jopa säikäyttäisin raiskaajan pakosalle.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
koo: muuten hyvä mutta suunnittelin enemmänkin pankkisiirtoa :)

Chip:
Entä vihollissotilas, onko hän arvokas ihminen eikä ansaitse tulla tapetuksi?
Silläkin hinnalla että hän ehkä sitten raiskaa oman perheesi.

V-man:
Ei ole petetty mutta miksi turhaan odottaa sitä jos sitä varten voi varautua.

Intin aikana muutama inttikaverini jätettiin koska heidän tyttöystävänsä eivät oikein sopeutuneet tilanteeseen jossa toinen osapuoli ei voinut olla yhteydessä päivittäin tms.(siis tämä on miehen kertomus). Miksi ihmeessä siis nainen odottaisi vankilassa istuvaa miestään sataprosenttisella varmuudella.
Taas kerran epävarmuustekijä vaikuttaa ja sen vaikutukset pitää ottaa huomioon.

Kukaan ei ole vastannut sanallakaan siihen että miksi raha ei muka aiheuttaisi onnellisuuden määrän kasvua.
Tilastoista voidaan helposti huomata että rikkaus ja syrjäytyneisyys eivät kulje käsi kädessä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Hmmm...

Chip:
"Samaan asiaanhan raiskauksen väliinmenokin perustuu; lähimmäisen rakkauteen. Vaikka et tuntisikaan uhria, hän on silti arvokas ihminen, eikä ansaitse tulla raiskatuksi."

Omasta puolestani voin sanoa ettei minulla ole olemassa suoranaisesti sellaista termiä kuin "lähimmäisen rakkaus". Mikäli kohdalleni sattuisi tällainen raiskaustapaus niin puuttuisin siihen vain ja ainoastaan itsekkäistä syistä ja minulla se itsekäs syy on se, että saan siitä mielenrauhan ts. omatunto ei rupea kolkuttamaan.

Tähän liittyen. - En siten myöskään auta sen tähden, että joku vastavuoroisesta auttaisi minua. Itseasiassa pyrin elämään oman elämäni niin ettei minun juuri missään olosuhteissa tarvitsisi turvautua muiden ihmisten apuun koska ikävintä mitä tiedän on se, että olisin "kiitollisuuden velassa" jolle kulle ja sitten joku voisi pyytää minulta apuani sillä verukkeella "kun hän on auttanut minua aiemmin" tai pyytää minulta apua luottaen siihen etten rohkene kieltäytyä koska hän on aiemmin auttanut minua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö olisi valmis auttamaan ystäviäni vaikka oikeastaan koskaan en pyydä apua muilta, jos ystäväni tarvitsevat apuani niin mikäli mahdollista autan heitä parhaani mukaan.


varjo:
"Minä taas pyrin varautumaan aina siihen että joudun tilanteeseen yksin, en oikein ymmärrä mikä tässä on niin vaikea ymmärtää...vlad ainakin väittää ymmärtävänsä mutta ehkä hänkin vain mielistelee."

varjo... voisin jopa provosoitua... oletko tullut ajatelleeksi, että minä ehkäpä ymmärrän oman menneisyyteni tähden tässä asiassa sinua, samoin kuin voin ymmärtää ihmistä joka raiskaa (joskaan se ei tarkoita sitä, että hyväksyisin raiskauksen) etc.

Yksi syy ymmärtämiselleni tosiaan löytyy omasta menneisyydestäni, kokemuksistani ihmisistä ja myös omasta itsestäni. Mutta tämä on vain yksi syy, on muitakin syitä, kuten se, että olen jonkin verran tutustunut ihmismieleen, varsinkin minua kiinnostavat ihmiset jotka voidaan luokitella jollain tapaa psykopaateiksi (tosin tämä psykopaattien mielenliikkeisiin perehtyminen on vain pienimuotoinen harrastus), en nyt kuitenkaan tarkoita että sinä olisit psykopaatti.

Murhaajat, raiskaajat etc. kiinnostavat juuri sen tähden koska he ovat tavallaan "ääri-ilmiöitä", tutustumalla heidän historiaan ja tekojen syihin pyrin löytämään sieltä sellaisia syitä jotka voi kokea ymmärrettävinä syinä moiseen tekoon - asetan itseni heidän sijaan ja mietin voisinko syyllistyä itse moisiin tekoihin. Tältä pohjalta on hyvin helppoa löytää ymmärrettäviä syitä meidän "normaalien" ihmisten käyttäytymiseen, mutta edelleenkään se ei tarkoita, että hyväksyy kaikki teot vaikka ymmärtääkin ne.


Pitänee ruveta tutkimaan viestejäsi tarkemmin ja pohtimaan esittämiäsi kysymyksiä entistä tarkemmin.

vlad#16.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jatketaan.

Yritän nyt vastailla tässä joihinkin esitettyihin kysymyksiin, tai ainakin pohdiskella joitain kysymyksiä vaikka en selkeitä vastauksia kykenisikään antamaan.

varjo:
"Kukaan ei ole vastannut sanallakaan siihen että miksi raha ei muka aiheuttaisi onnellisuuden määrän kasvua.
Tilastoista voidaan helposti huomata että rikkaus ja syrjäytyneisyys eivät kulje käsi kädessä."

Tähän alkuun sopii oikein hyvin seuraava sanonta "Se joka väittää ettei raha tee onnelliseksi on joko helvetin rikas tai ei ole koskaan elänyt täydellisessä kurjuudessa" tjsp.

Tuossa viestissä missä käsittelin sitä "miksi vlad raiskaa" toin ohimennen julki hivenen tätä sivuavan asian nimittäin tilastojen (ja tutkimusten mukaan) syrjäytyneistä, heikkotuloisista ja kehnosti koulutetuista suuri osa tulee oloista jotka ovat olleet huonot ja joissa on kärsitty niukasta toimeentulosta joten jos olet syntynyt köyhään syrjäytyneeseen perheeseen on suurempi todennäköisyys että aikuisena kärsit köyhyydestä kuin sinusta tulee hyvin toimeen tuleva. Ja epäilisin, että ihminen joka elää niukkuudessa ja köyhyydessä nyky Suomessa on onnettomampi kuin ihminen joka elää edes kohtuullisen toimeentulon - saatika hyvän - piirissä.

Raha ei ehkäpä suoraan tuo lisää sitä onnellisuutta mutta raha (hyvä toimeentulo) luo omalta osaltaan varmuutta, vakautta ja turvallisuutta. Vanhempien ei välttämättä tarvitse venyttää penniä (senttiä) jokaisessa paikassa ja näin ollen perheen ilmapiiri voi olla vapautuneempi ja sen kautta lapsien kannalta miellyttävämpi ja eiköhän tämä tällainen ilmapiiri tee myös vanhempien olon miellyttävämmäksi. Joten jo tällaisen yksinkertaisen päättelyketjun seurauksena voidaan huomata se seikka, että hyvä toimeentulo ja taloudellinen turva tuo omalta osaltaan sitä "onnellisuutta" perheeseen ja samoin se tuo sitä hyvää oloa yksilötasollakin.

Tässäkin on kuitenkin hyvä pitää kohtuus mielessä ja siinä vaiheessa kun elämä alkaa liiaksi pyöriä rahan ja materiaalisen hyvän hankinnan ympärillä niin, että tämä rahan hankinta alkaa tuoda omalta osaltaan ongelmia esim. perheyhteisössä sen tuoma "onnellisuus" voi kääntyä negatiiviseksi asiaksi eli se alkaa kenties lisätä onnettomuutta. Missä tämä raja sitten menee? Se riippuu perheyksiköstä ja perheen sisäisestä tilasta.

Joten tämän perusteella minä en voi ainakaan sanoa, että raha lisäisi onnettomuutta vaan välillisesti se lisää onnellisuutta tai ainakin turvallisuutta. Oman kokemukseni perusteella voin vielä sanoa seuraavaa, mikäli perheessämme olisi ollut minun ollessa lapsi edes hivenen enemmän rahaa käytössä olisi elämämme ollut vakaampaa ja turvatumpaa ja silloin lapsena olisin varmasti tuntenut oloni onnellisemmaksi sellaisessa perheessä kuin siinä jossa elin.

Tietenkään, ei rahan ja onnellisuuden määrä aina ole verrannollinen mutta ehkäpä suuntaa antava. Onnellisuuteen vaikuttavat myös ihmissuhteet tms. asiat mutta vaikutuksensa tähän onnellisuuteen tai turvallisuuden tuomaan onnellisuuteen kuitenkin rahalla on.

Tässä suhteessa, kun puhutaan tilastollisesti, varjon ajattelumalli on varsin looginen.


Ja lisää pukkaa.


varjo:
"Miksi ihmeessä siis nainen odottaisi vankilassa istuvaa miestään sataprosenttisella varmuudella.
Taas kerran epävarmuustekijä vaikuttaa ja sen vaikutukset pitää ottaa huomioon."

Ei välttämättä odottaisikaan, ja joutuessaan vankilaan mies ei voi olla varma odottaako vaimo häntä tuomion ajan ja vastavuoroisesti nainen ei voi olla varma odottaisiko mies häntä jos hän joutuisi vankilaan.

Tähän vaikuttaa olennaisesti se millainen suhde on ollut, kuinka hyvänä sitä pidetään ja kuinka vakaalla pohjalla se on mutta vaikka suhde olisi hyvä ja kuinka vakaa tahansa se ei takaa sitä, että nainen odottaisi sitä miestään tämän istuessa vankilassa.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat naisen oma toimeentulo, jollei hänellä ole mitään tuloja ja mies saa vaikkapa 4 vuoden kakun niin on entistä epävarmempaa, että nainen jaksaisi odottaa miestään ja mitä nuorempi nainen on kyseessä niin sitä suurempi on todennäköisyys, että hän kyllästyy odottamiseen ja vaihtaa miestä.

Tietenkin tuomion pituus vaikuttaa siihen kuinka suurella varmuudella nainen jaksaa odottaa, jos kakkua tulee vuosi niin tilanne on aivan toinen kuin jos sitä tulisi neljä tai viisi vuotta.

Samoin tuomion laatu ja se mistä tuomio annetaan vaikuttaa naiseen. Jos tuomio tulee pahoinpitelystä tilanne voi olla aivan toinen tuomion tullessa hätävarjelunliioittelusta tilanteessa jossa mies lopetti raiskauksen omalla väliintulollaan. (Mikäli nainen on häiriintyneen mustasukkainen tämä väliintulo voi yllättäen olla liiton kestävyyttä nakertava voima).

Myös se vaikuttaa kuinka kaukana kotoa tuomittu mies joutuu istumaan kakkunsa. Jos välimatkaa on paljon ja heidän on hankala nähdä toinen toisiaan lisää tämä mahdollisuutta sille, että nainen kyllästyy odottamiseen. Tähän kun yhdistetään vielä vankeuden pituus niin entistä suurempi todennäköisyys on sillä, että nainen voi jättää miehensä.

Myös sillä on vaikutusta kuinka tuomio vaikuttaa miehen tuloihin vapauduttuaan, menettääkö hän työnsä tuomion tähden tms. Tuolloin mahdollisuus sille, että mies vaihtuu kasvaa.

On myös otettava huomioon ihmisten luontaiset tarpeet ja jollei niitä kyetä tyydyttämään epävarmuus liiton keston suhteen kasvaa.

Ei tämä mikään kattava lista epävarmuustekijöistä ole mutta suuntaa antava kuitenkin. Tämän perustella voin vain sanoa sen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Ennalta sitä ei koskaan voi sanoa mikä liitto kestää tällaisen koettelemuksen ja mikä taasen ei kestä. Tilanne on niin epävarma etten ihan ehdoin tahdoin lähtisi perheellisenä testailemaan tilannetta. Joten jos perheellisenä tulisi eteen tilanne jossa olisi puututtava raiskaukseen ts. lopettava raiskaus pyrkisin tekemään sen minimaalista voimaa käyttäen ja koettaisin pitää mieleni kontrollissa jotta en tekisi mitään harkitsematonta.

Sanotaan (tunnustetaan) nyt vielä, tähän liittyvä varjon ajattelutapa on aivan looginen ja järkevä.

Tällaista...

vlad#16.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
varjo:
“Jos olen utelias niin se on minun vikani mutta tähän mennessä olen omissa pohdiskeluissani päässyt siihen pisteeseen jossa nyt olen. Fysiikan kannalta on valitettavasti mahdotonta että makroskooppisen kappaleen toimintaa ohjaisi jokin "selittämätön" voima jota täällä tarjotaan vastaukseksi.
Jos aivot toimisivat kvantti-ilmiöiden piirissä(sekin on mahdollista...muistaakseni jossain kirjassa oli jotain sen suuntaista juttua) niin silloin tietyt operaatiot olisivat mahdollisia täysin sattumanvaraisesti.
Kuitenkaan näin ei todennäköisesti ole neuronien ym. suuren koon takia.

Sen takia näen kaiken toiminna itsekkäänä toimintana koska itsekkyys on ainoa moottori joka voisi aiheuttaa toimintaa aivoissa, elleivät sitten ihmiset omaa salaa telepaattisia taitoja.
ymmärrättekö?
aivojen toimintaa säätelevät myös fysiikan lait ja sen takia myös niiden toiminnassa on oltava kvantitettava "teoria", sitä ei välttämättä koskaan kyetä ratkaisemaan mutta se ei poista sen olemassaoloa.”

Pohdiskelua jälleen.

Pieni varmistus alkuun, oletan sinun tarkoittavan tuolla ”selittämättön voima” myös omassa viestissäni jossa pohdin menisinkö väliin mikäli näkisin raiskauksen esille tullutta käsitettä ”omatunto”. Eräällä tavalla voitaneen sanoa, kyseisen termin olevan harhaan johtavan mutta koska sitä käytetään yleisesti ja sitä käyttävät myös psykiatrit niin on järkevää tyytyä käyttämään sitä koska parempaa termiä ei ole olemassa.

Itseasiassa ”omatunto” ei ole mikään stabiili tila vaan se muuttuu kaikea aikaa, siihen vaikuttavat niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Perusta omalle tunnolle luodaan lapsuudessa ja se kuinka ihminen kasvatetaan vaikuttaa vahvasti siihen millainen omatunto hänelle muotoutuu, samoin kuin kasvatus vaikuttaa vahvasti siihen millainen ”minä”-kuva ihmiselle muotoutuu, millainen persoonallisuus ihmiselle muotoutuu. Tietysti myöhemmän iän kokemukset muokkaavat näitä kaikkia tiloja/tuntemuksia ja ihminen oman ajattelunsa tuloksena voi muuttaa näitä tiloja. Tapahtumien ja muutosten lähtökohta on kuitenkin aivoissa.

Miksi sitten monasti ihmisen toimintaa ohjaa ”omatunto” tai moraali? Kuten toit ilmi, ”Fysiikan kannalta on valitettavasti mahdotonta että makroskooppisen kappaleen toimintaa ohjaisi jokin "selittämätön" voima jota täällä tarjotaan vastaukseksi” joten tuolloin ihmisen toimintaan vaikuttavat myös muut kuin järkiperäiset seikat eli tunneperäiset seikat. Jos ihmiselle on opetettu jonkin teon olevan oikean hän pyrkii toimimaan siten, että hän tilanteen tullen tekee teon oikeaksi katsomallaan tavalla ja jollei hän toimi siten mikä hänestä tuntuu oikealta hänelle voi kokea olonsa huonoksi tai voi kokea asian niin, että ”omatunto” kolkuttaa vaikka tämä ”omatunto” olisi selvitettävissä aivoissa tapahtuvin kemiallisin tai fysikaalisin ilmiöin. Tehdessään jonkin ns. hyvän teon aivot voivat kehittää mielihyvähormonia ja jos joku kerta jättää tekemättä tämän hyväksi tai oikeaksi kokemansa teon ei mielihyvähormonia kehity ja tämän tuntemuksen hän sitten kokee huonona omanatuntona tai sellaiseksi ihminen sen voi määritellä. Tai sitten lapsuuden kokemusten perusteella ihminen määrittelee tietyt teot hyviksi ja pyrkii tekemään niitä, häntä on kenties rangaistu lapsena tekemättä jääneiden hyvien tekojen tähden joten tämä lapsuuden tunne taustalla aiheuttaa sen, että hän kokee tilanteet joissa hän ei ole auttanut ikäviksi ja tätä tuntemusta voidaan kutsua omantunnon kolkuttamiseksi. Näin minä sen omalta osaltani tarkoitin vaikka käytinkin termiä ”omatunto kolkuttaa”.

Kari Enqvistiä lainatakseni ”Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys...”. Hänhän kirjoissaan käsittelee myös sitä voiko tietoisuutta selittää alkeishiukkasten avulla ja hän ottaa kantaa 90-luvulla paljon keskustelua herättäneeseen ajatukseen tietoisuudesta kvantti-ilmiönä.

Aivojen toiminnalla on suuri vaikutus ihmisen käyttäytymiseen, se mitä me pidämme normaalina käyttäytymisenä ei välttämättä onnistu kaikilta vaikka heidät muuten koettaisi ”normaaleiksi”. Esim. normaalisti näemme ihmisten käyttäytyvän aikuisena järkevästi ja rauhallisesti ja tämä käyttäytyminen ei suinkaan johdu kyspymisestä vaan yksinkertaisesti Corpus Callosumin rappeutumisesta ja mikäli tätä rappeutumista ei syystä tai toisesta tapahdu joskus neljänkymmenen ikävuoden jälkeen näemme kaikkea muuta kuin kypsyneen aikuisen. Hivenen ohihan tämä nyt menee itse aiheen mutta omalta osaltaan osoittaa sen kuinka aivoissa (kehossa) tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja mieleen. Nämä tällaiset mahdollisuudet kun pitää mielessä niin ymmärrys sen suhteen miksi ihmiset voivat toimia niin paljon normaaleista normeista poikkeavalla tavalla kasvaa.

Allekirjoitan hyvin vahvasti ajatuksesi siitä, että ihmisen toimintaa ajaa loppujen lopuksi eteenpäin tietty itsekkyys. Omalta osaltani esim. autan vain itsekäiden syiden tähden mutta minulla ne itsekäät syyt eivät ole niitä, että joku vastavuoroisesti auttaisi minua vaan se, että saan hyvän olon siitä ts. aivoissani kehittynyt mielihyvähormoni estää minulle muotoutumasta huonoa oloa jonka voisi tulkita ”omantunnon kolkuttamiseksi”. Huono olo taasen muodostuisi sen perusteella, että jättäisin tekemättä jonkin sellaisen asian jonka koen hyvänä tai oikeana, tai joka on opetettu minulle hyväksi asiaksi ts. jos minut lapsena opetetaan auttamaan toisia niin on hyvin suuri mahdollisuus, että aikuisena toimin samoin (ja jos minua lapsena on rangaistu siitä etten auta toisia niin tämän kokemuksen tähden saatan auttaa toisia aikuisena vaikkei enää ole pelkoa rangaistuksesta ja sen tuomasta ikävästä tunteesta - ”minuudessani” kummittelevat yhä ne lapsuuden ikävät kokemukset). Tietysti ihminen voi muuttaa käsityksiään näistä ja aina se mitä lapsena on pitänyt hyvänä ei enää aikuisena sitä ole, ja esim. tarpeesta auttaa toisia voi päästä eroon samoin kuin muistakin tarpeista voi päästä eroon. Itselläni tarve auttaa on hyvin minimaalinen.

Eräänä perusteena voitaneen pitää seuraavaa: Ilman tiettyjä itsekkäitä tarpeita ihminen ei selviäisi hengissä. Tarpeet ihminen kokee ”minässä” haluna toimia niin, että ne tulevat tyydytetyiksi tai ainakin hän yrittää toimia siten, että tarpeet tulisivat tyydytetyiksi.

Se, että ymmärrän tapasi toimia ei tarkoita sitä ,että kaikissa tapauksissa hyväksyisin ne. Toisaalta, toimintasi ei keskimääräisesti aiheuta vahinkoa toisille joten toimintasi on myös hyväksyttävää. Vaikka itse koetan elää elämäni pitäytyen mahdollisimman selkeästi järjellisiin asioihin antamatta tunteille tms. seikoille valtaa niin minusta tuntuu, että sinä olet onnistunut viemään tämän ajattelun ainakin potenssi kahteen pidemmälle. Tämä tunnustus on sitten kohteliaisuus.

Eiköhän tämä sepustus riitä tältä erää...

vlad#16.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
vlad:
Tuo kolmen viestin yksinpuhelu alkaa lähestyä jo Jagrmaisia manifesteja pituudessaan ja syvyydessään. Tosin minä olen aikalailla jäävi puuttumaan viesteihin koska ne ovat olleet järjestään minun epämääräisten viestieni selventämistä tms.

"Olemisen porteilla" -kirja on näemmä luettu joten olet selvillä tietoisuuden ongelmasta.

Tulipahan vain mieleen että entä jos suljettaisiin vastasyntynyt vauva koppiin ja opetettaisiin sitä täysin päinvastoin kuin "normaalia" ihmistä. Kolkuttaisiko hänen omatuntonsa erilailla jos hän _ei raiskaisi!_ Siis jos meillä(norm. ihmiset) omatunto alkaa kolkuttamaan siitä että ei auta raiskauksen uhria niin voisiko ihmisen opettaa sellaiseksi että hänellä olisi pakonomainen tarve raiskata aina tilaisuuden tullen?

Todennäköisesti kyllä. Oikeastaan kyseinen esimerkki vie kokonaan pohjan omantunnon kysymyksiltä koska nehän ovat täysin kiinni kasvatuspohjasta ja siten täysin merkityksettömiä perusteluja keskustelussa. Vain järki voi olla vakio riippumatta kasvatuksesta jos vain kykenee suodattamaan kaiken mustavalkoisen(oikein-väärin) ajattelun pois mielestään.
Mitä väliä omantunnon kolkuttamisella on jos omatunto on ohjelmoitavissa haluamakseen? Voisiko hypnoosilla(vai onko se pelkkää kusetusta?) muuttaa ihmisen käyttäytymismallin täysin päinvastaiseksi. Muistelen kyllä että ei voisi juuri tuon perusohjelmoinnin takia mutta.....
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
varjo,

kieltämättä nuo manifestini tuovat mieleen erään täältä jo poistetun kirjoittajan. (Harmikseni itse en päässyt tekemään kovinkaan pitkällistä tuttavuutta tuohon poistettuun jatkoaikalaiseen).

Selventämistä ne ovat ehkäpä olleet mielestäsi juuri sen tähden koska ajattelen, tai ainakin pyrin ajattelemaan, niissä mahdollisimman neutraalisti ja järkevästi joten päädyin niin sanoakseni järkeviin päätelmiin jotka ovat ilmeisen lähellä omia päätelmiäsi. Niistä huomautettavaa löytänee oletettavasti persoona joka ei kykene tai halua ajatella järkemimmällä mahdollisella tavalla - jokainenhan tosin määrittelee sen "järkevän ajattelun" kuin myös "järkevän käyttäytymisen" omalla tavallaan.

varjo:
"Tulipahan vain mieleen että entä jos suljettaisiin vastasyntynyt vauva koppiin ja opetettaisiin sitä täysin päinvastoin kuin "normaalia" ihmistä. Kolkuttaisiko hänen omatuntonsa erilailla jos hän _ei raiskaisi!_ Siis jos meillä(norm. ihmiset) omatunto alkaa kolkuttamaan siitä että ei auta raiskauksen uhria niin voisiko ihmisen opettaa sellaiseksi että hänellä olisi pakonomainen tarve raiskata aina tilaisuuden tullen?"

Tähän minä vastaisin, mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyllä. Jos verrataan tilannetta nk. susilapsiin niin heidän tapaukset osoittavat, että ilman sosiaalista kasvatusta ihminen ei kehity ihmiseksi. Jos lapsi kasvatettaisi siten, että raiskaaminen olisi hyväksyttyä ja täysin luontevaa toimintaa hän mitä suurimmalla todennäköisyydellä raiskaisi naisia kun hänet lasketaan normaalien ihmisten joukkoon.

Omatunto perustuu, pohjautuu, kasvatukseen ja siihen mikä on opettu olevan oikein. Esim. ei kulttuureista tulevan ihmisen omatunto ei välttämättä toimi samalla tavalla kuin meidän - on havaittavissa kulttuurista johtuvia eroja tässä kuten on myös moraalin laita. Omatunto ja moraali taitavat tietyllä tapaa kulkea käsikädessä.

Hypnoosissa hypnotisoija voi antaa hypnotisoidulle suggestioita tehdä jotain tekoja, mutta niitä ei totella, jos käsky on ihmisen moraalin tai tarpeiden vastainen. Eli hypnoosilla ei voi muuttaa ihmisen käyttäytymismallia päin vastaiseksi.


Jokaisen pitäisi ymmärtää myös seuraava. Itse todellisuus on neutraali, se ei ole hyvä tai paha.

vlad#16.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
No, niin satuin käymään kotona lukemassa sähköpostit, joten en voinut olla vilkaisematta myös tätä ketjua. Aikaa minulla on vähän, mutta vastaan ajan ja kyvyn puitteissa.

"Sano nyt minulle miksi haluat auttaa muita tuntemattomia, analysoi tunteesi ja ne rationaaliset vaikuttimet jotka saavat sinut suunnittelemaan auttamista oman terveytesikin vaaraantuessa. "

Nyt kyse on raiskauksen keskeyttämisestä, eikä mistä tahansa auttamisesta. Jos sattuisin paikalle jossa raiskaus tapahtuu, niin tuntisin jotakuinkin näin:
"On tapahtumassa jotain väärää, jotain sellaista jota en haluaisi kenenkään kokea, on tapahtumassa jotain hyvinoikeudetonta, jotain sellaista mitä en voi missään olosuhteissa keneltäkään mitenkään hyväksyä, on tapahtumassa raukkamainen teko. Uhri on ylivoimaisen vastustajan armoilla, eikä pysty tekemään mitään, eikä pysty enään mitenkään vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. Ainoa asia mikä voi keskeyttää tilanteen on minun väliintulo ja sen tekemällä voin edes vähän helpottaa uhrin kärsimyksiä. Tuo uhri voi olla kuka tahansa meistä se voi olla minä tai se voi olla sinä." Näin tuntisin tilanteen. On monia tunteita joita ei voi sanoin kuvailla, tämä on osaltaan myös sellainen.

"Eli teesini on se että auttaminen ilman materiaalista palkkiota on hyödytöntä auttamista, jos taas pyrkii toiminnassaan hankkimaan rahaa"

Näin asia varmasti on jos elämässä ei muuta arvoja ole kuin raha. Tälläinen ihminen ollessaan rikas on silti rutiköyhä. Minä en jokaisessa toiminnassani pyri hankkimaan rahaa.

"en ehkä estä raiskausta mutta väitän että johtaisin tiedusteluryhmääni sodassa varsin tehokkaasti."

En tiedä miten tuo tiedusteluryhmäsi liittyy tähän, mutta olen siinäkin asiassa kanssasi eri mieltä. Jos ihmisellä on yhtä itsekeskeinen ja omaneduntavoitteluun pyrkivä maailman kuva kuin sinulla, niin en usko, että kukaan luottaisi sinuun sodassa huomatessaa mikä sinä todella olet. Hyvä johtaminen lähtee molemmin puolisesta luottamuksesta. Johtajaa luotta, että hänen käskyt toteutetaan kunolla ja alaiset luottavat johtajan osaavan asiansa ja näinollen käskyt on oikeita ja ne kannattaa toteuttaa. Mutta jos ajattelet yhtä itsekeskeisesti kun nyt, niin miten alaisesi voivat luottaa siihen, että et ensimmäisen kovan paikan tullen lähde luikkimaan, kun voit vaikka vaarantaa terveyden. Miten he voivat luottaa, että et jättäisi heitä kosketuksiin vihollisen kanssa, samalla kun itse juokset karkuu. Jos joku on kesken taistelun auttanut kaveriaa ja joutunut ottamaan hänet "kantoon", ja näin joutunut luopumaan omista eväistään, niin antaisitko osan omistasi tälle taistelijalle, niin kuin hyvä johtaja tekee. Ja miksi yleensä lähtisit sinne kärkeen tiedustelemaan? Ajatusmaailmasi antaisi siihen mahdolisuuden vain palkka-armeijassa, koska sieltä tehdystä työstä saa rahaa. Suomen armeija ei sotatilassa kummosta palkkaa maksa, niin ei sinun periaatteilla sinne mennä. Se siitä, puhutaan aiheesta sota toisessa ketjussa.

"Ei tarvita kuin yksi eri mieltä oleva tai yksi joka ei uskalla ja tuo sinun ihannemaailmasi sortuu, sen takia en näe sitä järkevänä tapana suhtautua maailmaan."

Vastasin tähänkin jo kerran. En tiedä mikä on ideasi siinä, että esität väitteesi ja kysymyksesi moneen kertaan ja aina pikkuisen eri muodossa. No vastaan kuitenkin. Jokaisen ei tarvitse ajatella samalla tavalla, riittää kun valtaosa näin ajattelee. Tämän voi jo todeta lukemalla kaikki tämän ketjun viestit läpi, lue ja vedä johtopäätös mikä on enemmistö.

"Kukaan ei ole vastannut sanallakaan siihen että miksi raha ei muka aiheuttaisi onnellisuuden määrän kasvua. "

Meille kaikille onni merkitsee, niin eri asiaa. Minulle onni on terveys, perhe, ystävät. Mitään näistä ei saa rahalla. En voi sille mitään jos sairastun esim. syöpään jota ei voi parantaa, raha ei auta minua, tai joku perheestäni tai ystävistäni sairastuu, niin raha ei auta. Yksi ystäväni on tässä tilanteessa, ja vaikka minulla rahaa onkin kohtalaisesti, niin en voi tehdä mitään hänen hyväkseen rahalla, enkä näin ollen tuoda hänelle sitä onnea. Sitä ei rahalla saa...

No nyt tulee taas pitempi tauko. Mutta tämä meidän aina, niin salaperäinen "provokaattorimme" varmasti pitää juttua kiitetävästi yllä.
varjo:20 euroa meno lippuun.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
TBK:
Et näköjään kykene ymmärtämään ajattelutapani perusteita jotenka kertaan, vaikka et heti vastausta näekään.

Otin mukaan SA-sijoitukseni koska minua kutsuttiin munattomaksi pikkunilkiksi jota tuskin olen.

Oma etuni on ainoa merkitsevä asia minulle, siis pääasiassa. Olisi typerää tehdä tuostakin jokin dogmi jota noudattaa koska tilanne voi aina muuttua.

Eikö ole minun etuni mukaista että ryhmäni luottaa minuun?
Ethän sinä tiedä miten minä toimin ihmisten parissa, tiedät vain sen minkä takia toimin niinkuin toimin.
Jos olisin kirjoittanut tänne "Tottakai auttaisin koska jokaisen velvollisuus on auttaa" olisitko pitänyt minua parempana ihmisenä vaikka olisinkin valehdellut päin naamaa. Jos et tiedä että sinulle valehdellaan niin valehdellaanko sinulle?

Sodassa miehet ovat minun vastuullani ja en mielestäni ole missään kohtaan sanonut että en kantaisi vastuutani.. Missään ei lue että toisia pitäisi auttaa, se on vain ehdollistettu meihin lapsuudessamme.

Koska et selkeästikään ymmärrä tilannepohjaista ajattelumallia niin sinun tuntuu olevan myös vaikea hyväksyä sitä että joku voi tehdä eri asiaa kuin ajattelee. Tuota oletko koskaan valehdellut?
Jos olet niin miten sinä muka eroat minusta? Eikö sekin ole väärin että valehtelet ihmisille.

Mieluummin otan johtajan joka ajattelee järjellään kuin sellaisen joka romahtaa paineen alla asioiden mennessä pieleen.

Väität paljon sellaista jota et tiedä ja jota minä en ole sanonut, teet vain omia johtopäätöksiäsi perustuen tunteisiisi. Jos jaksaisit hetken ajatella asiaa ymmärtäisit omien väitteittesi naurettavuuden.
Miten helvetissä "Minua ei kiinnosta auttaa tuntemattomia" tekee väitteen "Jätän sodassa mieheni pulaan" todeksi? jne.
Olenko sanonut että en auttaisi esim. omaa tyttöystävääni jos hän olisi vastaavassa tilanteessa? En ole mutta luultavasti pian väität minun sanoneen niin.

Ja jos et osaa analysoida omia tunteitasi tarpeeksi syvälle niin miten sitten kuvittelet voivasi puuttua keskusteluun josta et ymmärrä mitään?

Minä en esim. tiedä miten tietokone toimii, siis perimmiltään, joten en ala väittelemään rautagurun kanssa asioista joista en tiedä.

"äin asia varmasti on jos elämässä ei muuta arvoja ole kuin raha. Tälläinen ihminen ollessaan rikas on silti rutiköyhä"

Perusteet kiitos, kukaan ei vieläkään ole kyennyt perustelemaan tätä väitettä.

Itse en ole ollut kipeä 10 vuoteen vaikka ajattelenkin tällä tavalla, missä siis vika? Pitäisikö minun nyt äkkiä sairastua jotta voisit sitten alkaa ylimielisesti kuittailemaan "sanoinhan minä että ei tuollaiset terveinä pysy"
Jos minulla on rahaa, minulla on myös aikaa urheilla ja pitää terveyttäni yllä jne.
 

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti varjo

Olenko sanonut että en auttaisi esim. omaa tyttöystävääni jos hän olisi vastaavassa tilanteessa? En ole mutta luultavasti pian väität minun sanoneen niin.

Oli nyt ihan pakko puuttua. Mikä sinut tyttöystävääsi ajaisi auttamaan, onhan siinäkin täysin sama riski saada merkintä rikosrekisteriin? Voi myös olla, että mahdollisen vankilatuomiosi aikana tämä jättäisi sinut ja näin ollen tulevaisuutesi eläisit köyhänä ja katkerana, ethän voi enää päästä rahakkaisiin töihin rikosrekisterisi vuoksi. Näin ollen, ei kannata seurustella, sillä raiskaustilanne voisi jollain todennäköisyydellä sattua juuri sinun tyttöystäväsi kohdalle ja sinun tulevaisuutesi olisi kenties sen jälkeen tuhoontuomittu.
 

Paitselo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Carl Brewer Forever & Karjakunnan nakit
Viestin lähetti Chip


Oli nyt ihan pakko puuttua. Mikä sinut tyttöystävääsi ajaisi auttamaan, onhan siinäkin täysin sama riski saada merkintä rikosrekisteriin? Voi myös olla, että mahdollisen vankilatuomiosi aikana tämä jättäisi sinut ja näin ollen tulevaisuutesi eläisit köyhänä ja katkerana, ethän voi enää päästä rahakkaisiin töihin rikosrekisterisi vuoksi. Näin ollen, ei kannata seurustella, sillä raiskaustilanne voisi jollain todennäköisyydellä sattua juuri sinun tyttöystäväsi kohdalle ja sinun tulevaisuutesi olisi kenties sen jälkeen tuhoontuomittu.

Niinpä... jos minä tulisin sattumalta johonkin tilanteeseen jossa vaimoani (ja lapsieni äitiä) raiskataan... niin ehkäpä jokin kumma juttu ajaisi minut tilanteeseen naista auttamaan... todennäköisesti istuisin linnassa lopun ikääni, kun olen tappanut sen/ne raiskaajat. Näissä asioissa ainakin meikäläinen on ehdoton... pilaisin siis vaimoni, lasteni ja oman elämäni kertaheitolla... tältä vaan tuntuu, jos tuohon tilanteeseen joutuisin... vaikeaa... vaikeaa...
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Viestin lähetti varjo
Itse en ole ollut kipeä 10 vuoteen vaikka ajattelenkin tällä tavalla, missä siis vika? Pitäisikö minun nyt äkkiä sairastua jotta voisit sitten alkaa ylimielisesti kuittailemaan "sanoinhan minä että ei tuollaiset terveinä pysy"
Jos minulla on rahaa, minulla on myös aikaa urheilla ja pitää terveyttäni yllä jne.
Oletko varma että et ole kipeä? Ja oletko varma, että mahdollinen loistava terveytesi johtuu juuri tavastasi ajatella "tällä tavalla".
Voisit, ehkä analysoida tuota väitettäsi enemmän. Olisi mielenkiintoista tietää miten eri koulukuntien ajatusmallit, filosofiset suuntaukset ja makroskooppisen kappaleen toiminta hiukkasteorian metafysiikassa, käytettynä laskentakaavan kaikkien potenssien neliönjuurella, vaikuttaa yksilön fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

terv. koo
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös