On aika oluen

  • 560 568
  • 3 545

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree!
Tulipa ostettua Kukko Pils alkoholitonta kokeeksi. Sen verran hyvältä maistui alkoholittomaksi, että piti oikein googlata ja löysin tämän jutun. Jotain on kyllä tehty oikein, jos alkoholiton olut pärjää alkoholillisten joukossa :D


Laitilan Kukko Pils Alkoholiton voitti tänä vuonna jo kymmenennen kerran järjestetyssä Suomen Paras Olut -kilpailussa Pils-oluiden sarjan. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Voitto on uskomaton, sillä Laitilan Kukko Pils Alkoholiton on ensimmäinen alkoholillisten sarjassa voittanut alkoholiton olut.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tulipa ostettua Kukko Pils alkoholitonta kokeeksi. Sen verran hyvältä maistui alkoholittomaksi, että piti oikein googlata ja löysin tämän jutun. Jotain on kyllä tehty oikein, jos alkoholiton olut pärjää alkoholillisten joukossa :D


Alkoholiton Kukko Pils on kyllä hyvä janojuoma. Mökillä tuo toimii hyvin grilliruoan kyytipoikana esimerkiksi lounaalla, kun ei viitsi kittailla alkoholillista.

Kukon alkoholiton IPA menee myös janojuomana, mutta itse suosin tuosta genrestä Brewdogin Nanny Statea. Koffin Crisp Vehnä on myös ihan juomakelpoinen.

Mökin lähettyvillä ei ole Lidliä, mutta kotioloissa tulee sitä välillä hyödynnettyä. Lidlin IPA ja vehnäolut ovat melkeinpä ne kaikkein parhaat alkoholittomat.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Täytyypä kokeilla tuota Kukko Pilsiä. Tähän saakka parhaimmatkin alkoholittomat oluet ovat olleet korkeintaan hyviä yrityksiä. Kukolla on nyt hyvä klangi kohdallani muutenkin, kun eilen hetken mielijohteesta nappasin six packin Kukko Hellesiä kaupasta. Halkosavottaa tässä aloittelen ja siinä menee tuollainen bulkimpi hyvin motivaattorina. Yllätti positiivisesti kaikinpuolin, kivan raikas ja poreileva, sopiva katkero ja kylmänä suorastaan virkistävä. Voi olla, ettei muissa yhteyksissä toimisi samoin, mutta pikkuhien päälle nautittuna erinomainen kategoriassaan.
 

Consumed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bill Kazmaier
En tiedä pitäisikö näitä täällä edes mainita, tosimiehet pitävät varmaan hinttivissyinä, mutta omaan makuun naksahtaa aika perkeleksen hyvin nämä erilaiset sour alet, mitä nyt on alkanut markkinoille pukkaamaan. Pikkujanarista asti uponnut parhaiten erilaiset happamat karkit, niin nämä sour alet ovat ikäänkuin juotava versio niistä. Hintavia toki ovat ja muutkin oluet kun uppoavat melko lailla laidasta laitaan, niin sillon kun ölppösteltyä tulee, niin ostan yleensä 4-5 tölkkiä näitä soureja ja tuplamäärän sitten muita sekalaisia.
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuli kokeiltua jokin aika sitten islantilaista Einstök White Ale -olutta, ja napsahti omiin makumieltymyksiin kuin veitsi voihin. Hedelmäinen ja raikas maku, suosittelen lämpimästi vaikkapa mökki- tai terassijuomaksi kesällä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Eipä tule riitaa kaupan hyllyllä viimeisten kaljatölkkien äärellä edellisten palstaveljien kanssa. Minä pidän edelleen IPA:sta, ja nimenomaan sellaisesta tyylipuhtaasta vanhan liiton West Coastista. Toki myös hanasta saatu tuore New England IPA uppoaa myös oikein hyvin, ja on vaikea sanoa, että kumpi noista olisi enemmän makuuni. Brut IPA ei taas ole niinkään meikäläisen juttu.

No, suosikkioluttyylini on toki imperial stout, mutta niitä ei tavallisesta maitokaupasta saa, eikä niitä jaksa muutenkaan kovinkaan montaa (jos pullosta juodaan, niin kahteen pekkaan jaettuja ehkä kaksi on aika optimi). Black IPA, Barley wine, trappistit, vehnäoluet, Pils ja saison ovat myös hyvin toimivia. Perinteinen lager menettelee myös. Mutta näihin happamiin oluisiin en ole edelleenkään tykästynyt. Olen yrittänyt päästä näihin sisään, ja yritän edelleen, mutta toistaiseksi näyttää huonolta.

Kuitenkin on myönnettävä, että yllä lueteltu tyylien priorisointi ei ole mitenkään absoluuttinen totuus. Vaikka kuinka monta kertaa on lasiin päätynyt huono IPA, ja joskus joku sour on yllättänyt positiivisesti olemalla ihan kohtuullinen. Se on oluen juonnin hienous.

Edelleen naurattaa se, että kun IPA oli trendikäs ja pidin siitä, jotkut väittivät, että "ei tuosta voi oikeasti pitää, ja ne jotka väittävät pitävänsä, ja esittävät trendikästä ja parempaa ihmistä". Ja nyt taas kun ilmoittaa, ettei pidä sourista, niin "esittää parempaa ihmistä, kun ei pidä trendikkäästä juomasta". Näin karrikoidusti sanoen.
 

Consumed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bill Kazmaier
Kyllä täällä ainakin IPAtkin maistuvat edelleen. Repertuaari on vain laajentunut nyt myös noihin soureihin. Moose On The Loosen Mummo sour ale huulilla parhaillaan. On karkkia.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Special Snowflakes HC
Kuitenkin on myönnettävä, että yllä lueteltu tyylien priorisointi ei ole mitenkään absoluuttinen totuus. Vaikka kuinka monta kertaa on lasiin päätynyt huono IPA, ja joskus joku sour on yllättänyt positiivisesti olemalla ihan kohtuullinen. Se on oluen juonnin hienous.
Sepä se, oikeassa paikassa, oikeassa seurassa, oikealla säällä moni olut voi juuri sillä hetkellä olla täysosuma.
Itselle näin kävi kerran Newcastle Brown Alen kanssa. Kova helle, pitkän urakan jälkeen viihtyisässä pubissa suoraan hanasta iso tuopillinen kylmää olutta... Normaalioloissa kyseinen olut on vain "ihan kiva".
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Laadukas lager vähän rapeammalla humaloinnilla kuuluu omiin suosikkeihini varsinkin lämpimällä säällä tai fyysisen duunin päälle. Jos halonhakkuuta ja puiden pinoamista voi jotenkin tuunata miellyttäväksi, niin sixpack jotain pilsiä tai hellesiä jääkylmänä siihen urakan kylkeen, paita pois ja hiki ynnä kalja virtaamaan. Nousee yllättävän hyvin tuollainen femman tölkki nuppiin, kun unohtaa vedenjuonnin ennen tölkin sihautusta.

Mutta muuten aikalailla Sistiksen linjoilla eli imperial stoutit ovat ottaneet ykköspaikan nautiskeluoluna. Tuhti jenkkityylinen ipa on kakkosena sopivan raikkaalla humaloinnilla. En jaksa enää mitään humalaövereitä, mutta vähän saa kipristää. Ja tosiaan nuo sourit ei vain osu. Kokeilen toisinaan niitä maisteluannoksina, mutta siinäpä se sitten oikeastaan on. Omnipollon joku mangolassivanillaskibidiboo tuli kerran tilattua osana muuta kuormaa, ja sen kyllä sai alas paremmin kuin vaikkapa liian makean trappistin, mutta en mä siitä uudelleen kymppiä/tölkki maksaisi. Ihan ok silti, ja ymmärrän, että joku niistä pitääkin.

Joo, mutta puffaan nyt tätä Kukon Hellesiä vielä hiukan, koska mielestäni tämä on erinomainen bulkkikalja. Onhan tuolla sixpackillä hintaa vielä sen kympin, mutta näyttää olevan liki kaikilla muillakin perusbisseillä pl. Lidlin euron tölkit. Omaan makuuni kuitenkin selkeästi parempaa kuin suurin osa alecoqeista ja karjaloista.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Liverpool, HIFK
Joo, mutta puffaan nyt tätä Kukon Hellesiä vielä hiukan, koska mielestäni tämä on erinomainen bulkkikalja.
Kunhan katsoo, että saa tuoretta. Parasta ennen -vaiheilla ei välttämättä ole enää kovin raikasta. Tai sitten niillä vaihtelee taso erien välillä. Mutta raikkaana versiona yksi parhaista bulkeista.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Itselleni kyllä ipat uppoaa hienosti vielä monen vuodenkin ”harrastelun” jälkeen. Oikeastaan erilaiset ipat ja pale alet on paskimmillaankin parasta ja sopii joka hetkeen. Janojuomaksi, ruuan kanssa, kotitöiden ohelle, musiikin kuunteluun, seurajuomaksi tai perinteiseen kännäilyyn. Mitä kitkerämpää, niin yleensä myös sen parempaa.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Hyviä eläkepäiviä panimomestarille!
Valveutunut oluen ystävä poimii tuolta olennaisimman.

Terassikautta silmällä pitäen on tärkeä muistuttaa, että 15 minuuttia läpinäkyvässä tuopissa ja auringossa voi olla oluelle jo liikaa. Sen maku saattaa muuttua.


Pari tuntia terassilla hyvän oluen parissa niin se on se noin 8 tuoppia, sitten on aika luovuttaa paikka seuraavalle ja lähteä kotiin nukkumaan.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Isolla rummutuksella Suomeen saapunut Brewdog on mennyt konkurssiin.

Toki siis vain Suomen bisneksiä pyörittänyt sivuliike konkurssiin, itse oikea Brewdog pörisee menemään kaiketi ihan hyvällä suuttimella. Taisi vähän sääntösuomi iskeä kasvoille eikä toki koronakaan auttanut. Ihan tupa tuo Viiskulman mesta oli sesonkina, mutta kaiketi kulut sitten liikaa. Tuollaiset kymppitonnin verorästit kyllä kielii lähinnä siitä, että puljun annetaan mennä nurin, sillä eiköhän parinaadantonnin tappion päälle emoyhtiö yhden kybän heitä, jos katsoisi toiminassa olevan jotain järkeä.

Tallinnaan tai Tukholmaan sitten maistelemaan uutuudet, kunhan pääsee. Harmin paikka mutta sen verran mua tämän maan alkoholilainsäädäntö vituttaa, että kannan mielelläni rahani muualla. Eli pitäkää kuvainnollinen tunkkinne!
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
...Taisi vähän sääntösuomi iskeä kasvoille eikä toki koronakaan auttanut. Ihan tupa tuo Viiskulman mesta oli sesonkina, mutta kaiketi kulut sitten liikaa...
Kyllä se Viiskulman baari oli mielestäni erittäinkin viihtyisä! Olen ehkä puolueellinen, koska omista edelleenkin yhden emoyhtiön osakkeen, mutta hankin sen nimen omaan sen jälkeen, kun olin tutustunut paikkaan.

Aika hiljaista siellä kyllä oli aina, joskaan en käynyt varmaan koskaan viikonloppuiltoisin. Terassin puute lienee iso tappio niiden kuukausien aikana, jolloin siellä voisi istuskella, koska se karsii kaikki "hei, nyt paistaa aurinko, lähdetään terassille" -asiakkaat. Kauniina kesäpäivänä* siellä istuivat vain kaikkein sitkeimmät olutnörtit reittaamassa tuotteita äppiin...

* Osakkeenomistajat saivat syntymäpäivänään yhden oluen ilmaiseksi. Koska olen heinäkuussa syntynyt, tuli aina kesäisin käytyä siellä hakemassa synttärijuomaa auringonpaisteesta riippumatta...
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
@Vaughan Joo nimenomaan tykkäsin siis todella paljon tuosta mestasta ja kyllä se usein täysi oli nimenomaan viikonloppuiltoina - niinkuin tietysti baarit yleensäkin. Noh, brewdogia ei varmaan tällainen pohjoinen kärpäsenpaska kieltolakeineen ja terassinatseineen juuri hetkauta.

Brewdogin mestat muuallakin on yleensä oikein viihtyisiä olutkeitaita ja kyllähän se on aina kohdalle sattuessa piipahdettava. Se oli Edinburghissa joskus kymmenen vuotta sitten kun Brewdogiin ensikertaa tutustuin. Pitäisi varmaan alkaa keräämään jotain memorabiliaa aina kun jossain käy. Näemmä sitä ei koskaan tiedä, onko se vierailu viimeinen. Camdenissa edellisen kerran ja siitääkin on jo yli vuosi.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Harmillinen juttu tuo BrewDogin kohtalo. Ilmeisesti business ei vain oikein toiminut täällä, vaan ongelmia oli jo ennen koronaa? Helsingin mestassa kävin pariin kertaan, ja molemmilla kerroilla se oli ihan täynnä. Turussa baari vaikutti vain hetken, ja oliko jopa niin, että tuona lyhyenä aikana se olisi kertaalleen vaihtanut paikkaakin? Vai muistanko ihan väärin? Sielläkin ehdin käydä, ja jotenkin muistelen, että siellä ei hirveästi silloin ollut porukkaa, vaikka viikonloppu olikin.

Tampereen BrewDog on taas tullut erittäin tutuksikin, vaikka nyt pandemian takia onkin yli vuosi edellisestä visiitistä. Sielläkin olen ihmetellyt, että miten baari oikein kannattaa, kun se taisi olla joka ilta auki, mutta viikonloppujen ulkopuolella siellä tuntui usein olevan henkilökuntaa enemmän kuin asiakkaita.

Sääli, koska Tampereen paikka oli erittäin viihtyisä ja toimiva, mutta ei ikinä päässyt sellaiseen asemaan, mihin sen olisi suonut nousevan. Kiva paikka, josta sai myös näitä desin maistelulasillisia, joita oli kiva käydä nauttimassa, jos piti odotella bussia vaikkapa 20 minuutin verran.

Aloin juuri pohtia, että onko Tampereella enää näitä paikkoja, joista näitä desin maistelulasillisia saisi? Ei tule itselleni mieleen. Plevnassa on kolmen lasin maisteluannos ollut tarjolla, mutta nuo ovat parin desin annoksia...
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Aloin juuri pohtia, että onko Tampereella enää näitä paikkoja, joista näitä desin maistelulasillisia saisi? Ei tule itselleni mieleen. Plevnassa on kolmen lasin maisteluannos ollut tarjolla, mutta nuo ovat parin desin annoksia...
Mä haluaisin kanssa vastauksen tähän. Mun mielestä kaikkien panimoravintoloiden ja panimoiden tulisi tarjota tätä. Se lisäisi myös isompien annoksien myyntiä. Koska jos itse otan vaikka tällaisen 5 oluen pienen ”maistelumenun”, niin tilaan kyllä maistelun jälkeen ainakin jonkun näistä myös isompana versiona. Olen käynyt useammalla panimollakin vierailulla, jotka eivät tätä mahdollisuutta tarjoa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mä haluaisin kanssa vastauksen tähän. Mun mielestä kaikkien panimoravintoloiden ja panimoiden tulisi tarjota tätä. Se lisäisi myös isompien annoksien myyntiä. Koska jos itse otan vaikka tällaisen 5 oluen pienen ”maistelumenun”, niin tilaan kyllä maistelun jälkeen ainakin jonkun näistä myös isompana versiona. Olen käynyt useammalla panimollakin vierailulla, jotka eivät tätä mahdollisuutta tarjoa.

Tuo toimi vielä BrewDogilla hyvin. Siellä ei ollut oluessa "paljousalennusta", vaan desin lasi maksoi viidenneksen tuopillisesta.

Tuota perinteisempää hinnoittelua kai perustellaan sillä, että desin laseilla joudutaan tekemään enemmän työtä kuin tuopeilla. Itse näen asiakkaana kuitenkin niin, että ne tuovat lisäarvoa, ja saattavat houkutella juuri sinun tai minun kaltaisia asiakkaita paikkaan. Aika iso osa ottaa kuitenkin edelleen sen perinteisen tuopillisen, ja nuo setit ovat vain hyvä lisäpalvelu. Toisekseen, juuri tuollaiset desin bussin odottelu -oluet olisivat myös loistava "lisäpalvelu".

Taitaa vielä kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta näkyä tuo suurten panimoiden kylvämä maaperä tässä. Tuossä tässäkin ketjussa ollut Sinebrychoffin pitkäaikaisen panimomestarin haastattelussaan mainitsema: "Olut on tarkoitettu janon sammuttamiseen, eikä siemailuun, tai se ei ole olutta" on kaikessa yksinkertaisuudessaan minusta aika käsittämätön lausahdus. Esimerkiksi nämä erittäin arvostetut imperial stoutit ja barley winet menevät ehdottomasti jälkimmäiseen kategoriaan. Tai vahvat belgialaiset luostarioluet. Vaalea lager on sitten taas ehdottomasti ensimmäistä kategoriaa, mutta on melkoista propagandaa väittää, että nuo aiemmat eivät olisi olutta.

Olen sen verran tutustunut itse eri oluttyylien valmistukseen, että tiedän vaalean lagerin olevan yllättävän vaikea valmistaa. Esimerkiksi aina trendikkäät IPA ja APA valmistuvat paljon helpommin ihan aloittelevalta kotipanimon pyörittäjältäkin, ja tämä on yksi syy myös sille, miksi pienpanimot monesti aloittavat näillä. Tämä vaalean lagerin vaativuus on yksi usein näiden suurten panimoiden viljelemä väite. Ja se pitää ihan paikkaansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos oluen valmistuksessa käytetään raaka-aineena ohratärkkelystä, kuten monesti näiden bulkkilagereiden kohdalla on, niin vaikka tuote onkin tasalaatuista, ei se ole kovinkaan laadukkaista raaka-aineista valmistettua, ja on ehkä jopa vähemmän olutta, kuin nämä aiemmin mainitsemani lajikkeet...

Näiden bulkkilagereiden suosio perustuu enemmän edulliseen hintaan, helppoon juotavuuteen, pitkään historiaan ja markkinointiin. Enkä koe tätä vääränä, koska näin maailma toimii, ja mitä sitä vastaan kapinoimaan. :)

Ja kyllä noilta isoiltakin tulee hyviä oluita, joita bulkkilagereiden välttäjäkin arvostaa. Koffin Porter on laatutuote. Koffin alkoholiton Crisp Vehnä menee hyvin mökillä grilliruoan kanssa. Olvilla on useampikin oikein juomakelpoinen tuote valikoimissaan. Hartwall... no, heidän valikoimistaan en ole vielä oikein onnistunutta tuotetta löytänyt.

Edit: Tuosta ohratärkkelyksestä löytyi ihan hyvä blogiteksti:

 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo toimi vielä BrewDogilla hyvin. Siellä ei ollut oluessa "paljousalennusta", vaan desin lasi maksoi viidenneksen tuopillisesta.
Helsingin olutravintoloissa tuo on ihan yleinen toimintamalli, että voi valita annoskoon ja hinta pysyy suhteessa samana.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Helsingin olutravintoloissa tuo on ihan yleinen toimintamalli, että voi valita annoskoon ja hinta pysyy suhteessa samana.

Niin on, ja olen siitä aidosti kateellinen. Saisi tuo tapa yleistyä täällä maakunnissakin. Tuosta syystä juhlin nelikymppisiäni reilu vuosi sitten Helsingin keskustan Pikkulinnussa Tampereen olutravintoloiden sijaan. :)

No, toki siinä vaikutti sekin, että lähdimme sitten seuraavana päivänä Tallinnaan viikonloppua viettämään. Mutta koska tuo edellä kerrottu on hienompi perustelu, niin pidetään se virallisena totuutena.
 

444

Jäsen
Olen sen verran tutustunut itse eri oluttyylien valmistukseen, että tiedän vaalean lagerin olevan yllättävän vaikea valmistaa. Esimerkiksi aina trendikkäät IPA ja APA valmistuvat paljon helpommin ihan aloittelevalta kotipanimon pyörittäjältäkin, ja tämä on yksi syy myös sille, miksi pienpanimot monesti aloittavat näillä. Tämä vaalean lagerin vaativuus on yksi usein näiden suurten panimoiden viljelemä väite. Ja se pitää ihan paikkaansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos oluen valmistuksessa käytetään raaka-aineena ohratärkkelystä, kuten monesti näiden bulkkilagereiden kohdalla on, niin vaikka tuote onkin tasalaatuista, ei se ole kovinkaan laadukkaista raaka-aineista valmistettua, ja on ehkä jopa vähemmän olutta, kuin nämä aiemmin mainitsemani lajikkeet...
Näin kotipanijana sanoisin, että se vaalea lager ei ole vaikeampi tehdä, mutta vaatii enemmän aikaa ja erilaiset käymisolosuhteet. Siinä missä ale-tyylin olut kypsyy juotavaksi jopa kahdessa viikossa, niin lagerilta siihen menee lähemmäs kaksi kuukautta. Toki jos kaiken aikaa on satsi tulilla, niin tuolla ajalla ei ole muuta merkitystä kuin tilan tarpeen kannalta. Mutta ne tilat onkin sitten se haastavampi osuus, kun pitäisi löytyä sellainen paikka, jossa lämpötila on riittävän tasainen ja mieluusti 5-10 astetta. Kotiolosuhteissa tuollaisen voi luoda suuresta arkkupakastimesta tai vaikka maakellarista, mutta jälkimmäisiä löytyy harvoin kaupunkiasunnoista ja ensimmäisille on harvemmin tilaa. Oikeat panimot toki ovat ihan oma juttunsa, mutta näkemys oli enemmänkin harrastelijan suunnalta.

Ja on muuten hyvä harrastus. Suosittelen lämpimästi kaikille. Helpolla ja halvalla hyvää olutta, eikä vaadi suuria aloitusinvestointeja.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Näin kotipanijana sanoisin, että se vaalea lager ei ole vaikeampi tehdä, mutta vaatii enemmän aikaa ja erilaiset käymisolosuhteet. Siinä missä ale-tyylin olut kypsyy juotavaksi jopa kahdessa viikossa, niin lagerilta siihen menee lähemmäs kaksi kuukautta. Toki jos kaiken aikaa on satsi tulilla, niin tuolla ajalla ei ole muuta merkitystä kuin tilan tarpeen kannalta. Mutta ne tilat onkin sitten se haastavampi osuus, kun pitäisi löytyä sellainen paikka, jossa lämpötila on riittävän tasainen ja mieluusti 5-10 astetta. Kotiolosuhteissa tuollaisen voi luoda suuresta arkkupakastimesta tai vaikka maakellarista, mutta jälkimmäisiä löytyy harvoin kaupunkiasunnoista ja ensimmäisille on harvemmin tilaa. Oikeat panimot toki ovat ihan oma juttunsa, mutta näkemys oli enemmänkin harrastelijan suunnalta.

Ja on muuten hyvä harrastus. Suosittelen lämpimästi kaikille. Helpolla ja halvalla hyvää olutta, eikä vaadi suuria aloitusinvestointeja.

Nuo ovat jo merkittäviä haasteita. Varsin sitkeässä kuitenkin elää se käsitys, että myös reseptiikassa olisi jonkin verran enemmän haasteita, koska lager on herkempi virheille. Siksi sitä ohjeistetaan monesti tekemään vasta sitten, kun IPA alkaa olla hyvin hallussa.

Noissa Kveik-hiivoissa on kaverini kertoman mukaan nykyään hiivoja, joilla syntyy hyvin lagermainen lopputulos jopa huoneenlämmössä, vaikkakaan kyse ei ole aidosta lagerista.

Tuonne kotivalmisteiset alkoholijuomat-ketjuun kirjoitinkin tänään, että itselläni on laitteisto lähes hankittuna, mutta ensipano vielä odotuttaa itseään. Vielä sen aika koittaa... reseptiä on jo suunniteltu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös