Oho, melko yllättävä tulos huomioiden Jatkoajan yleisen meiningin. Ihan ensiksi täytyy sanoa, että pidän näiden tulosten valossa vähän huvittavana sitä, että olen ihan Jatkoajassakin saanut syytöksiä epäisänmaallisuudesta, koska olen esim. jääkiekossa kannattanut Suomen sijaan toista kotimaatani. Kaikkien todennäköisyyksien mukaan näistäkin mustamaalaajista osa on äänestänyt tässä ketjussa ei. No, kaipa se lätkä on sitten isompi ja vakavampi asia kuin se, mitä oikeasti tekee elämässään ja elämällään.
Kaksoiskansalaisuudesta johtuen tämä kysymys on minulle ehkä hieman erilainen kuin monille muille kirjoittajille. En tosin tiedä tarkkaan miten sotien pakoilu käytännössä menee noin niinkuin liikkuvuuden kannalta ja muutoin, mutta ainakin minulle olisi olemassa ihan varteenotettava toinen paikka, mihin mennä jatkamaan elämäänsä. Fyysisesti sinne ei olisi vaikea päästä ja sen tuntisi oikeastaan heti kodikseen.
Kenties hieman yllättäenkin vastaisin kysymkseen kuitenkin "kyllä". Tai no, en tähän äänestykseen taida vastata, koska kysymyksenasettelu on lähtökohtaisesti vähän huono, mutta kai sitä sotimaan täytyisi kuitenkin lähteä, jos sellainen tilanne tulisi. Ihan mikä tahansa syy ei varmastikaan kelpaisi, mutta jos esim. Venäjä päättäisi taas haluta Suomen itselleen, niin kaiketi sitä pyrkimystä täytyisi lähteä vastustamaan vaikka sitten hengellään. Todennäköisesti kuolisinkin sodassa todella nopeasti (oli tehtävänä mikä tahansa), koska armeija ei oikein kiinnostanut ja pää tuskin edes kestäisi. Näen asian kuitenkin tässä turvassa koneella kirjoitellessani siten, että pakko olisi ainakin yrittää, koska en muutoin pystyisi elämään itseni kanssa. Isoisäni joutui monien muiden tavoin uhraamaan ja riskeeraamaan paljon tämän maan eteen, enkä näe miksi minun tulisi olla häntä erityisemmässä asemassa. Valitettavasti en koskaan oppinut tuntemaan häntä niin hyvin kun nyt vanhemmalla iällä haluaisin, mutta jos on olemassa taivas/helvetti, haluaisin kyetä katsomaan häntä vielä sielläkin tavatessa silmiin. Jos taas ei ole, niin haluan edes ajatella kykeneväni.
Toinen tärkeä syy on tietysti Suomessa asuvat itselleni tärkeät ihmiset. Vaikken tosiaan noista pakoilujutuista kovin perillä olekaan, niin tuntuu näillä tiedoilla vähän lapselliselta ajatella, että siinä kaaoksessa saisi kovinkaan koordinoidusti tai helposti heidät otettua matkalleen mukaan.
Suomi itsessään ei minua juurikaan motivoi, vaikka ihan ok maa onkin. Joillain mittareilla jopa ihan huipputasoa maailmassa, mutta muilla tavoin sitten taas aika perseestä. Jos saan hieman yleistää, niin tämä alkoholisoitunut, negtiivinen, katkera, ylimielinen, pikkumainen ja tylsä kansa laittaa välillä ihan pikkuriikkisen vituttamaan. En tiedä, ehkä luen vain liikaa Jatkoaikaa. Tosin samahan se taitaa olla muidenkin maiden ihmisten suhteen.
Vielä jos ottaa huomioon, että tämän ketjun perusteella suurin osa ihan järkevinä tai "hyvinä tyyppeinä" pitämistäni kirjoittajista olisivat ensimmäisten joukossa karkaamassa, olisi rintamalla varmasti todella antoisaa hengata kaikenmaailman sotahullujen karjalalippisten kanssa (ei sikäli, että viittaisin keneenkään tiettyyn tässä ketjussa - lähinnä vain viestienne sisältöön). Voisi olla vähän vaikea pitää mielessä, että minkä puolesta tässä nyt ollaankaan taistelemassa. Näille tyypeille viestiksi, että lopettakaa jo se naurettava rauhanaikainen uhoamisenne, ketään ei kiinnosta teidän suuri urheus fantasialandiassa.
Yhtä kaikki, vastaan edelleen kyllä. Vaikka Suomi ja suomalaiset ovat välillä vähän ärsyttäviä, pitää meidän/teidän ihan itse saada päättää mitä olemme jatkossakin. Itse tuskin edes jään tänne kovin pitkäksi aikaa sitä katselemaan, joten jatkossa saan hakea ärsytykseni muista maista. Silloin valinta ehkä meneekin vaikeammaksi, jos on jo elämänsä siirtänyt johonkin muualle maailmaan ja tulee tieto, että Suomi on uhan alla.