Olisitko valmis kuolemaan Suomen puolesta?

[Maple Leaf]

Heidän isänmaallisuutensa näyttää alkavan vasta sodan hetkellä.

Hyvä pointti. Aika moni heistä ei ole rauhanajan oloissa valmiita osoittamaan isänmaallisuuttaan esimerkiksi maksamalla veroja.

 

[Les Crusher]

Sivarit ja muut vässykät,varatkaa liput jo, ja paetkaa. Ei tule sitten kiire pois jaloista. Mistä sitä tietää koska soditaan.

Nimenomaan. Espanja tarvitsee teitä urhoollisia. Onneksi vaarillani ei ole nettiä...

 

[Viljuri]

Hyvä pointti. Aika moni heistä ei ole rauhanajan oloissa valmiita osoittamaan isänmaallisuuttaan esimerkiksi maksamalla veroja.

Tarkoitatko komennusmiehiä vaiko rakennusliittolaisten kuutamourakointia/reppufirmoja?

 

[mixu]

Kristillisen vakaumukseni puolesta olen valmis kuolemaan mutta en muuten.

 

[Hard8]

En todellakaan.

Jos koko suomen kansanedustajat ja muut mulkut ovat rintamalla niin voisin miettiä menemistä.

 

[Acid]

Jokaisella on oikeus tehdä miten parhaaksi näkee, mutta en itse pysty ymmärtämään näitä " lähden Espanjaan ja otan kaikki läheiset ihmiset mukaan" tyylisiä juttuja. Itselläni on liian paljon rakkaita ihmisiä täällä, että voisin edes harkita asiaa. Ei se tulisi onnistumaan. Toiseksi vaarini ( ei ole päästään sekaisin ja muutenkin elänyt hyvän ja tasapainoisen elämän, vanha alkaa olemaan) on taistellut Suomen puolesta, enkä kyllä kehtaisi olla tekemättä samaa. Ei mua kiinnosta kuolla, mutta jotkut asiat ovat mitä ovat. Jos tänne hyökätään niin itselleni on selvä että sitten taistellaan ja katsotaan miten käy.

 

[Hejony]

Minulla ei ole mitään kuolemaa vastaan, enkä pelkää sitä vaan ainoastaan siihen liittyvää kärsimystä. Usein toivonkin kuolemaa. Olisihan se kaiken kärsimyksen loppu.

Mikset sitten vedä nappeja naamaan vähän useampaa? Ei satu yhtään, eikä tarvi kärsiä enää.

Ei todellakaan kiinnosta lähteä sotimaan, mutta kyllä sitä rintamalle kutsun käydessä lähdettäisiin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatus elää itsensä kanssa jos karkuun lähtisi ja tietäisi että täällä on kaverit ja sukulaiset antaneet henkensä.

Eikä se nyt mikään kuolemantuomio olisi. Pääsee sieltä monet elossa poiskin.

Parempi kuitenkin ettei ajauduta mihinkään sotaan.

 

[Juhaht]

Kun loppupelissä puhutaan humaanisuudesta ja siitä, että me vaan ollaan yksilöitä.

Aika jännä, että joukkueurheilua seuraava ajattelee noin. Mitäs jos siellä pelikentälläkin pelaajat kelailisivat, ettei "toi kaveri oikeasti aio ajella mua, se on vaan saanut käskyn siihen. Pelaillaan nyt ja väistellään vähän, ettei ketään satu ja tää ikävä juttu menee itestään ohi. Yksilöitähän nekin on." Aika herttaista, eikö?

Ajatustasolla moinen idealismi on tosi kivaa ja naiiviudessaan aika hellyyttävääkin, muttei sillä ole tosielämän kanssa mitään tekemistä. Jos on aina valmis alistumaan muiden tahtoon vain siksi, että nostaa itsensä muiden yläpuolelle pitämällä esim. itsepuolustusta (henkilökohtaista tai kansan suorittamaa sellaista) jonain ihmisolion alemmuustilana, täytyy olla aikamoinen lammas. Mutta meitä on tietysti moneen junaan.

 

[BitterX]

Ei todellakaan kiinnosta lähteä sotimaan, mutta kyllä sitä rintamalle kutsun käydessä lähdettäisiin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatus elää itsensä kanssa jos karkuun lähtisi ja tietäisi että täällä on kaverit ja sukulaiset antaneet henkensä.

Nimenomaan tämä oli se pointti, jota itsekin hain kirjoituksellani. Olen tässä täysin samaa mieltä.

 

[Hemingway]

Aika jännä, että joukkueurheilua seuraava ajattelee noin.

Eri ihmiset käsittävät joukkueet eri suuruisiksi. Yhdille joukkue on oma perhe, toisille oma kansa, oma maanosa, koko maapallo tai vaikka koko eläin- ja kasvikunta. Tämän peruslähtökohdan eroavaisuuden vuoksi on Jatkoajassakin käyty lukemattomia kiivaita keskusteluja. Lähteminen sotaan Venäjää vastaan tarkoittaisi joillekin oman joukkueen pettämistä.

Ja kun historioitsijat kirjoittavat tekstejään 250 000 vuoden päästä, niin millaisenkohan maininnan niissä saa Talvisota? Entä maailmansodat? Mainitaankohan niitä lainkaan?

Juuri niin. Se, mikä nyt tuntuu suomalaisista suurelta, tärkeältä ja puolustamisen arvoiselta, asettuu mittasuhteisiin vasta aikojen myötä. Ihmisellä on vain pinttynyt tarve rakentaa merkitystä ja etsiä tarkoitusta, mikä johtaa konflikteihinkin. Eihän sodassa mitään rationaalista liene. Se on ihmisluonteeseen kuuluvan uskonnollisuuden seurausta. Ei sotaa voi käydä, jos ei usko irrationaalisesti.

 

[Dani]

Sotimaan en lähtisi, muttei kukaan tervejärkinen minua rintamalle haluaisikaan.

Toisaalta jos joku minua tulisi kodistani hätistämään, niin kirveestä saa. Kansalaisuuteen katsomatta.

Ja mieluummin kuin vanjaa, ampuisin seuraavaa "talvisodan velasta" paatostavaa. Vanja ei tunnu painostavan "oikeata" asennetta ja mielipidettä läheskään yhtä ärsyttävästi kuin nämä isänmaan sankarit. Väsynyttä, niin väsynyttä.

 

[jpet]

Hyvä olisi myös keskustella aiheesta: Olisitko valmis jakamaan niskalaukauksia isänmaasi puolesta?

 

[Daespoo]

Hyvä pointti. Aika moni heistä ei ole rauhanajan oloissa valmiita osoittamaan isänmaallisuuttaan esimerkiksi maksamalla veroja.

Esimerkkejä?

 

[Knower]

Hyvä olisi myös keskustella aiheesta: Olisitko valmis jakamaan niskalaukauksia isänmaasi puolesta?

No sinä varmaan malttaisit tuskin odottaa, että pääsisit raakkaamaan luusereita joukoista.

Mitä tulee väkivallattomuuteen ja passiiviseen vastarintaan, niin onhan se joskus jossain määrin toiminutkin (Intian itsenäistyminen). Tiibetiläisille ei ole käynyt yhtä hyvin, mutta toisaalta vasta aika näyttää. En pidä väkivallasta kieltäytymistä hellyyttävänä vaan se jos joku on kovan jätkän merkki.

 

[SamSpade]

Ja politiikka piti vetää tähän mukaan koska...?

No ei politiikka tähän oikeastaan kuulu, mutta sivuaa tuota Venäjän tilannetta.
Hyvä ystäväni on Moskovassa, opiskelee sotilasakatemiassa siellä ja on siis Suomalainen upseeri. Toimii jonkin asteisissa sotilasattasea tehtävissä samalla. Hänen mukaansa Venäläisille sota on vain politiikan jatke. Sitä on monen länsimaisen vaikea ymmärtää. Jos Länsimaissa tilanne kiristyy niin käydään "sotaa" usein noottien ja kovien keskusteluiden keinoin ym.
Putinin sanoja lainaten "me olimme heikkoja, ja heikkoja lyödään aina"
Venäjä ei siis voi osoittaa heikkoutta politiikankaan saralla ja usein kun keinot siellä loppuvat niin Venäjällä tartutaan aseisiin.

 

[kakkonen]

Mieluummin puolustaisin Suomea ja sen kansalaisten hyvinvointia maksamalla korkeita veroja ja tekemällä muita inhimillisyyttä, tasapuolisuutta ja tasa-arvoisuutta korostavia valintoja kuin ase kädessä. Minusta isänmaallisuus ja suomalaisuuden arvostus on tässä ja nyt. Se on vastuuta lähimmäisistämme tässä ja nyt. Ei se ala vasta sitten, jos liikekannallepano koittaa.

Ohhoh, aika moni on kanssasi eri mieltä eikä esimerkiksi maksa tv-lupaansa.

 

[mjr]

Ja politiikka piti vetää tähän mukaan koska...?

Olen nyt ollut lupailematta mitään avoimia shekkejä isänmaalle, koska pidän tilannetta aika tapauskohtaisena (enkä tiedä miten fyysisesti urhea olisin jossain potentiaalisessa lyijysateessa - aivan sivuhuomautuksena niin fyysisestä ja moraalisesta rohkeudesta arvostan enemmän tuota jälkimmäistä: mitä kurjimmatkin ihmiset saattavat olla fyysisesti rohkeita). Mutta politiikan kyllä vetäisin mukaan tähän kysymykseen. Aikoinaan menin armeijaan sen takia koska se oli liberaali-demokraattisen ja vapaan valtion kansalaisarmeija, jolla on kunniakas lähihistoria demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana. Minulle tätä symboloi se kenttä-synagoga Syvärillä (jonka epäilemättä monet oikeisto-upseerit olisivat heittäneet helvettiin tai Ratakadulle ja sieltä helvettiin). Nyt jos olisi niin että jos Suomi vaikka muuttuisi autoritääriseksi valtioksi niin en näkisi mitään velvollisuutta tikkua ristiin laittaa. Jos vaikka jostain oudosta syystä Ruotsin kanssa sattuisi konflikti syttymään johon Suomi olisi enemmän syyllinen niin sama tilanne, onhan Ruotsi kuitenkin monessa suhteessa edistyneempi maa kuin Suomi. Mutta sitten jos tänne hyökkäisi kovin kansalliskiihkoinen, anti-demokraattinen ja ihmisoikeuksia loukkaava valtio niin kyllä sitä näkisi olevan velvollisuus tehdä osansa liberaali-demokraattisen järjestelmämme ja kansalaisvapauksiemme puolustamiseksi. Tämä siis näin hyvän sään aikana sanottuna - kuten Mack sanoi niin sanat ovat todella kevyitä ja teot nähdään vasta tilanteessa.

 

[mikko600]

Kysymykseen vastasin kyllä. En kuitenkaan lähtisi rintamalle mielessäni hallituksemme/yhteiskuntarakenteemme yms. puolustaminen. Tekisin sen oman kulttuuriperimämme puolesta. Tullut kuitenkin synnyttyä suomalaiseksi. Haluaisin suojella perintöämme, menneisyyttämme, kulttuuriamme, eli suomalaisuutta. Hallituksia tulee ja menee, perimämme säilyy.

Täällä näkyy näitä yksilönoikeuden puolustajia, ns. "en suostu kuolemaan minkään aatteen/hallituksen/tyhmän sodan takia, ei kuulu minulle". No siitä vaan, ette te sitä pääse karkuun että olette suomalaisia. Kieltäkää perimänne ja lähtekää karkuun, mikäs siinä. Eikö se mitä olemme ole puolustamisen arvoista? Jos ei, ei sitten mikään. Näin pienen kansan on taisteltava olemassaolostaan ko. skenaarion sattuessa.

 

[mjr]

Kysymykseen vastasin kyllä. En kuitenkaan lähtisi rintamalle mielessäni hallituksemme/yhteiskuntarakenteemme yms. puolustaminen. Tekisin sen oman kulttuuriperimämme puolesta. Tullut kuitenkin synnyttyä suomalaiseksi. Haluaisin suojella perintöämme, menneisyyttämme, kulttuuriamme, eli suomalaisuutta. Hallituksia tulee ja menee, perimämme säilyy.

Geenit? Kysymys pitäisi siis olla antaisitko henkesi joidenkin suomalais-ugrilaisten geenien puolesta, on täällä sitten minkälainen meno muuten tahansa? Vaikka valtio-terrorille pohjautuva fasismi tai kommunismi? No, ei todella kiinnosta varjella rotu-puhtautta.

 

[mikko600]

Geenit? Kysymys pitäisi siis olla antaisitko henkesi joidenkin suomalais-ugrilaisten geenien puolesta, on täällä sitten minkälainen meno muuten tahansa? Vaikka valtio-terrorille pohjautuva fasismi tai kommunismi? No, ei todella kiinnosta varjella rotu-puhtautta.

Hohhoijaa, olikohan taas luetun ymmärtämisessä vikaa? Taisin mainita kulttuurimme/kulttuuriperimämme. En geenejä. En valkoista ylivaltaa. Ei suomalaisuus tarkoita mitään geenipuhtautta. Vittu herätys.

 

[mjr]

Hohhoijaa, olikohan taas luetun ymmärtämisessä vikaa? Taisin mainita kulttuurimme/kulttuuriperimämme. En geenejä. En valkoista ylivaltaa. Ei suomalaisuus tarkoita mitään geenipuhtautta. Vittu herätys.

No, mikäs ihme se kulttuuriperimä on, ellei pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmämme? Kansantanhut? Vai antaisitko henkesi maksalaatikon ja mämmin puolesta? Ne tuskin ovat koskaan vaarassa toisaalta. Ihmettelin siis sitä, että sanot ettei yhteiskunnallisilla asioilla ole mitään merkitystä vaan vain jollakin kummallisella perimällä.

 

[Kyynikko]

Vaikea kysymys. Suomessa elää ja asuu niin paljon kaikenmaailman lusmuja ja pummeja että niiden takia en laittaisi tikkuakaan ristiin, riittää jo kun maksaa veroja helvetisti.

Jos pitäisi vaan puolustaa omaa perhettään, sukuaan ja kavereitaan niin saattaisin olla valmis uhraamaan henkeni heidän takiaan.

 

[mikko600]

No, mikäs ihme se kulttuuriperimä on, ellei pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmämme? Kansantanhut? Vai antaisitko henkesi maksalaatikon ja mämmin puolesta? Ne tuskin ovat koskaan vaarassa toisaalta. Ihmettelin siis sitä, että sanot ettei yhteiskunnallisilla asioilla ole mitään merkitystä vaan vain jollakin kummallisella perimällä.

Historiallamme. Ehkä perimä oli väärä sana (vaikea?). Siitä että olemme kansa, meillä on yhteinen (nyt tulee paha) perimä ja historia. Ihmisten puolesta siis.

 

[mjr]

Historiallamme. Ehkä perimä oli väärä sana (vaikea?). Siitä että olemme kansa, meillä on yhteinen (nyt tulee paha) perimä ja historia. Ihmisten puolesta siis.

Ok. Täytyy muuten sanoa, että onneksi tämä on mitä teoreettisinta keskustelua. Minä inhosin jo kertausharjoituksiakin, ainoa hyvä puoli niissä olivat asevelvollisuus-ajan kaverit, meille sattui silloiseen komppaniaan suht. loistelias yhteishenki. Mutta sodassahan ne kaverit vain viereltä kaatuisivat tai haavoittuisivat mitä hirveimmillä tavoilla, joten eipä siinä tosiaan hurraamista olisi. Suht. omituinen täytyy olla, jos pitää armeija-palveluksesta edes rauhan aikana, ja jos sodasta pitää niin sitten pitäisi jo hakea varusteeksi pakkopaitaa mieluummin kuin aseita...

 

[mikko600]

Suht. omituinen täytyy olla, jos pitää armeija-palveluksesta edes rauhan aikana, ja jos sodasta pitää niin sitten pitäisi jo hakea varusteeksi pakkopaitaa mieluummin kuin aseita...

Juuri näin. Onneksi vain harva "haluaa" lähteä sotimaan muuten kuin puolustaaksen jo mainittuja asioita. Ja näillä harvoillakin se on yleensä vain puhetta. Vaikka näitä teloittajia on jatkoaika täynnä...heh.