kannattaja vs fani?
Kuten tuosta vasemmalla olevasta kirjoituksesta voi ehkä päätellä, fania minusta ei saa millään, kannattajan kuitenkin. Muutenkin _fani_ sanana kalskahtaa jotenkin enemmän nuoruuteen kuuluvaksi termiksi?
Vaikka IFK:ta olenkin kannattanut jo pienestä pitäen, niin en silti 'rakasta' HIFK:iä sen _itsensä_ vuoksi, vaan niiden 'arvojen', joita se edustaa. Tämän vuoksi, erilaisuudestaan huolimatta, Ilves perinteikkäänä seurana mahtuu helposti kakkossuosikikseni. Esimerkiksi lätkän MM-kisoissa minulla on helppo antaa arvostus joukkueelle, joka pelaa sen näköistä lätkää josta itse pidän, vaikkei se sattuisi olemaankaan Suomi.
Toinen asia, joka vaikuttaa, ainakin omalla kohdallani, 'laimentavasti' 'faniuteen' on jos esimerkiksi IFK:n toiminnasta ei löydy niitä 'arvoja' jonka vuoksi seuraan kannatan. Silloin huomaan jääväni helposti kotiin/muiden harrastusten pariin sen sijaan, että menisin hallille. Toki silloinkin seuraan tulokset ja luen lehtiartikkelit/nykyään myös jatkoaikaa.
Kolmas asia jolla on selvä vähentävä vaikutus 'faniuteen' on oma pelitausta. Vaikka en ihan lajin huipputasolla pelannutkaan, tuli peliä kuitenkin tahkottua aikanaan yli viisitoista vuotta, joista viimeiset viisi todella intensiivisesti. Tästä on jo aikaa, mutta 'peliuran' päättymisen jälkeen meni useampi vuosi, etten edes koskenut kiekkoon, tai seurannut lajia millään tavalla. Kiinnostus on palannut pikku hiljaa. Omalla harrastajataustalla on myös sellainen vaikutus, että huomaan (moneen muuhun tänne kirjoittavaan verrattuna) kannattavani ensisijaisesti peliä nimeltään jääkiekko ja toissijaisesti tapaa jolla sitä pelataan/toteutetaan. Sen paras ilmentymä suomessa on HIFK joten on vaikea sanoa, kumpi tuli ennemmin, muna vai kana (pelityyli, vai IFK)?
Ehkäpä allekirjoittaneelle lajin seuraaminen em. syistä johtuen on aivan liian 'analyyttistä' voidakseni olla aito fani? .
Neljäs, eikä suinkaan vähäisin tekijä mielenkiintoa vähentävänä tekijänä on SM-liiga osin idioottimaisilla säännöillään ja sääntötulkinnoillaan. Siitäkin huolimatta, että onnistun kuulostamaan konservatiiviselta puritanistilta; Monin sääntöuudistusten ja-tulkintojen osalta ollaan menty pahasti metsän puolelle. Mutta se on jo toinen tarina...
Tässä ehkäpä erilainen näkemys tähän viestiketjuun? Ai niin; varsinaiseen kysymykseen vastaus: Luultavasti kannattamani joukkue voisi vaihtua, mikäli sen hylkäisi kokonaan perinteensä ja muuttaisi pelitapansa toisenlaiseksi sen suhteen, mitä itse pidän arvossa. Siinäkin tapauksessa muutokseen (kannattamani seuran vaihtumiseen) menisi aikaa vuosia ja vaatisi luonnollisesti uuden joukkueen, joka täyttäisi ne vaatimukset, joita sille olen asettanut.
Kunnioituksen (hetkellisen) muut seurat voivat sen sijaan saada minulta hyvinkin helposti; kunhan vain pelaavat 'oikean näköistä' kiekkoa!