Mainos

Oletko suorittanut asepalveluksen?

  • 73 508
  • 437

Oletko suorittanut asepalveluksen?

  • Kyllä

    Ääniä: 559 80,8%
  • En

    Ääniä: 16 2,3%
  • Siviilipalvelus

    Ääniä: 37 5,3%
  • Istuin vankilassa

    Ääniä: 5 0,7%
  • Olen vapautettu asepalveluksesta

    Ääniä: 75 10,8%

  • Äänestäjiä
    692

Sambody

Jäsen
Ilmasotakoulussa 1/11 Spollena 9kk. Niitä aikoja tullut jo nyt muisteltua kerta jos toinenkin jopa tällä palstalla. Pahoittelut siitä.
 
Viimeksi muokattu:

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
1-98 PsvK, Dragsvik, NylBr 330vrk - (nyrkki-?) Kyllikki vapautti 08.12.

Kertauskutsua ei ole tullut ja tuskin enää tuleekaan. Puolustusvoimien virallisissa papereissa kun olen ollut ulkosuomalainen jo vuodesta 2007.

Olen ennenkin tätä ihmetellyt, mutta yllättävän vähän täällä Jatkoajassa näyttää olevan meitä Dragsvikin käyneitä.
 

xAnZax

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
PorPr Säkylä II/07. 362 aamun jälkeen kotiintuomisina korpin natsat ja BECE-kortti, kumpaakaan en ole toistaiseksi tarvinnut.

Kertaamassa ei ole tarvinnut käydä, tukinpa tarvitsee tulevaisuudessakaan.
 

Whist

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KooKoo
KarPr I/01. 6kk sotilaskuljettajana ja 3kk kirjurina esikuntakomppaniassa, korpraalina reserviin.

Vuonna 2004 kaksi kertausharjoitusta Spol-komppanian kuljettajana, yhteensä 11 vrk. Viime kesänä sijoitus muutettiin maakuntakomppanian leipiin viestimieheksi (!) ja nyt kertausharjoituskutsuja satelee tasaisin väliajoin. Erikoista sinänsä koska en ole vapaaehtoisena maakuntajoukkoihin hakenut, isommat herrat olivat näin osaltani päättäneet. Yhden pakollisen 5 päivän metsäleirin kävin keväällä sotimassa. Tällä hetkellä kokona odottaa kaksi vapaaehtoista kertausharjoituskutsua, en tiedä vielä olenko menossa.
 

#37

Jäsen
Tiedostan, vaikkakaan en täysin ymmärrä, mahdollisesti joskus joutuvani kärsimään sivari-tittelistä kenties työelämässä. Toisaalta enpä haluaisikaan töihin paikkaan, joka ei valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä vaan harjoittaa jonkin sortin syrjintää.
Ja välillä käy jopa niin hyvin, että esimerkiksi minä pääsin heti sivarin jälkeen nykyiseen työpaikkaani käytännössä juuri sivarivuoden ansiosta. Vuosi työkokemusta ja vieläpä alaa liippaavista hommista hyvien suositusten kera oli ehdoton valttikortti. En jaksa uskoa, että omalla suppealla työkokemuksellani olisin opiskelujen alkuvaiheessa intissä hikoilleena tähän työhön päässyt.

Muutenkin sivarivuosi oli hyvää totuttautumista oikeaan työelämään, ja kyllä tuo "palkatta" työn tekeminen opetti nöyryyttä ja kasvatti henkisesti. Tuntui ihan hyvältä irrottautua vuodeksi pitkästä opiskeluputkesta ja asettua aloilleen elämään rutiininomaista elämää.

Minäkään en ymmärrä valitusta Lapinjärvestä. Muut ovatkin hyviä puolia jo kertoneet, ja itse viihdyin kyllä tuolla talvellakin. Ei mitään huonoja muistoja, Helsingistä oli järkätty hyvät kuljetuksetkin. Kauempana asuvalle toki olisi vittumaisempi matkustaa.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Aikanaan tuli tuokin käytyä, ehkä hieman liian myöhään (20v) kuitenkin. Ensin puoli vuotta Oulussa (P-SVP) josta sitten muutimme typerän uudistuksen vuoksi kaupungin kasarmilta Hoikankankaalle jonnekin faking Kajaaniin. II/98 oli saapumiserä ja palvelusaika 362+6. Alikessuna lähdin puljusta ja sellaisena pysynkin.

Täysin sama reitti täällä, tosin itse ihan ajallaan kotiuduin eli 2.7.1999 jäi Hoikankangas taakse.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Intti käytiin Hiukkavaarassa,saapumiserä 2/92 eli onhan siitä aikaa. 9.5 kk. Mieleen jääneet jo jossain muussa ketjussa mainitut kouluttajat nyrkkeilijä Hänninen ja vääpeli Makkonen.
 

Kettu Vitonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS vuodesta 1985
2.Er.Autok. Turku/RAuk Säkylä palveluserässä 1/91... 4.5.1992 kotiin alikessuna. Lupasivat alta 5 vuoden kertauskutsun...posti ilmeisesti hukannut koska ei oo vielä tullut perille asti ?
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Itsekin kummastuin noista kommenteissa, että Lapinjärvi olisi jotenkin paska paikka ja sieltä pitäisi heti päästä pois. Itse pidän taas tuota aikaa jopa elämäni parhaimpana kun tuolla sen kuukauden sai viettää. 4 ateriaa päivässä. Luennoilla oli ihan mielenkiintoisia aiheita ja sielä ei käytännössä tarvinnut mitään tehdä, jos oli jotain mihin ei halunnut osallistua pystyi salin takaosasta hiljaa istua. Pystyi suorittamaan järjestyksenvalvojakurssin, ensiapukurssin jne.. halutessaan. Lahteen ei ollut pitkä matka JYP:n matsia mennä katsomaan ja muutenkin koko meininki oli letkeetä ja mistään ei tarvinnut välittää.

Itse olin keuruulla 23 päivää ja ne tilat kyllä oli jotenkin niin homeisia ja koko paikan meininki kyllä niin surkeaa, että sivarissa oli sen jälkeen oikein luksusta olla. Sanoisin että jos vapautusta meinaatte olkaa se kuukausi lapinjärvellä ja sitten sitä vapautusta, niin yksi mun tuttu teki.

Lapinjärvestä vielä että itse olin talvella ja ainoa mitä sielä oikein pystyi dataamisen ja biljardin lisäksi tekemään oli keskiviikkoisin Hoteli Hanhi ilta. Eli ainut paikallinen johon piti kävellä se pari kilometriä. Sielä taas pystyi paremmin tutustumaan muissa ryhmissä oleviin. Muutenkin dokaamista ei oikein huonolla katsottu vaikka vähän jokapäiväiseksi se menikin. Lisäksi itsellä kävi tuuri että olin päätykämpässä tuolla lapinjärvellä ja tuvassa oli n.8 heppua mun lisäksi. Eli tilaa oli ja telkkarikin oli. Ainoa miinus että viereisessä sängyssä yksi heppu puhui unissaan ruotsia, mutta inttissäkin kun tottui jo olemaan ei noin pieni määrä heppuja haitannut enää. Mutta hyvät välit tuvassa oleviin ja myös oman ryhmän kanssa edelleen tullut oltua hyvin yhteydessä. Vuoden vaihteessa loppui sivari ja sen jälkeen ollut 3 virallista miittiä ja muutenkin tavattu toisia. Lisää miittejä on suunitteilla.

Väittäisin että sosiaalisissakin asiossa sivarin käynyt on armeijaa edellä vaikka kuinka sanotaan että yhdessä metsässä olemisella olisi hyötyä tosielämässä. Taidetaan vain oppia toisille vittuilua kun samaan aikaan sivari oppii ne samat sosiaaliset taidot kuukauden aikana lapinjärvellä ja on vielä 11 kuukautta työelämässä oppimassa sieltäkin noita taitoja vielä...

Noh tästä aiheesta voisi varmaan kirjoittaa enemmänkin, noh sanotaan se että olkaa ensin armeijaassa se 3 viikkoa vähintään, ekat päivät on eniten perseestä, sama juttu elkää nyt herranen aika lapinjärveltäkään lähtekö heti pois, taidatte elämässä pelätä uusien ihmisten tapaamista muutenkin jos tuolla ei tuota aikaa voi viettää. Jotkut ehkä tunteekin mut sivilistä ainakin JYP:n fanireissuilta, en ole sosiaalisimmista päästä ja vähän tuommoinen hissukka joka vähän sivuun joka jutussa jää, mutta niin vain tuolta hyvin löytyi kavereita ja moneen ollaan edelleen yhteydessä, kyllä sivarikin mielestäni voi hyvin muutttaa elämää ja jos ei armeijaa pysty käymään niin voi sen palveluksen valtiolle tehdä ja käydä tuon edes ettei suoraan pakoile velvollisuuttaan.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Sivari on palvelus siinä missä inttikin,pasille tiedoksi. Ainoastaan nämä kieltäytyjäretkut vituttaa. Oikeudet kyllä käytetään mutta velvollisuuksia ei kiinnosta täyttää.

Eihän tuo intti kaikille sovi vaikka aika löysäilyä nykyään onkin. Ainut suotava ominaisuus minkä sieltä ehkä soisi kaikkien saavan on se että joskus pystyy pitämään turpansa kiinni ja totella. Suomi ei kaipaa tyyppejä joiden pitää aina joka tilanteessa saada se viimeinen sana. Nöyryys oikeassa paikassa kantaa pitkälle.

Joo mutta mieheksi siellä ei kasvanut 20 vuotta sittenkään,lusmuilemaan oppi. Mutta elinikäisiä kavereita ja unohtumattomia hetkiä. Hyvä keikka oli.
 

Mr.Big

Jäsen
Sivarit ****uun

Itse olen sitä mieltä, että asepalvelus tulee suorittaa. Palkkaan ihmisiä töihin, joten niillä jotka eivät ilman hyvää syytä ole suorittaneet asepalvelusta (pl.naiset), ei ole mitään mahdollisuutta päästä töihin alaisuuteeni. Näin se vaan on. Saa valittaa. Vaikka vessan hoitajalle.
 

passenger

Jäsen
Säkylässä Kranaatinheitinkomppaniassa I/02, viestimies, minkäänlaista heitintä en ole pidellytkään. Kuusi kuukautta tuli oltua palveluksessa ja moneen kertaan jälkeenpäin harmitellut eri yhteyksissä että en mennyt Aukiin/Rukiin tai valmiusjoukkoihin.
 

Nume

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, FC Bayern München, SoJy
Kolme viikkoa kerkesin armeijassa olla, kun kahdesti leikattu olkapääni alkoi taas temppuilemaan. C-paperit napsahti ja siirtoa B-mieheksi tai helpompiin tehtäviin ei minulle suotu. Kävin siis inttiä Onttolassa.

Itse olen sitä mieltä, että asepalvelus tulee suorittaa. Palkkaan ihmisiä töihin, joten niillä jotka eivät ilman hyvää syytä ole suorittaneet asepalvelusta (pl.naiset), ei ole mitään mahdollisuutta päästä töihin alaisuuteeni. Näin se vaan on. Saa valittaa. Vaikka vessan hoitajalle.

Mitkä ovat hyviä syitä?
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Sivari on palvelus siinä missä inttikin,pasille tiedoksi. Ainoastaan nämä kieltäytyjäretkut vituttaa. Oikeudet kyllä käytetään mutta velvollisuuksia ei kiinnosta täyttää.

Niinhän se on, mutta koitappa sanoa sitä näille armeijahulluille tyypeille jotka ihannoi pelkkää armeijan käymistä. Sitä tuossa omassa viestissä yritin juuri sanoa koittakaa käydä nyt jompikumpi läpi, se armeija tai sivari. Sivari nyt ainakin ja ainakin käykää se lapinjärvi läpi, kokemuksena hieno juttu vaikka aina se eka ja toinen päivä varmasti on kaikilta osin jännitystä kun uusia ihmisiä vain ympärillä ja rakennus näyttää rähjäiseltä. Sivarissa voi saada kaiken irti jos löytää vielä sopivan palveluspaikan ja siinä voi hyvällä tuurilla löytyä vielä tuleva työpaikka samalla. Itse olen palvelutalossa pestissä ja homma sisältää asukkaidne kanssa koronan, biljardin ja lautapelien pelaamista, asukkaiden kanssa lenkillä käymistä(pieniä matkoja kävelyä, vähän keittiöllä ruoka-aikaan autetaan ja sitten kun kuski on lomilla/pois niin firman autolla huristaan pitkin kaupunkia asukkaita paikasta toiseen kuljettaen. Parempaa paikka itse en voi kuvitella löytävänä jyväskylän alueelta.

Kyllä ymmärrän armeijan käyneitäkin, mutta kaikille se ei sovi ja turha valtion rahoja tuhlata jos sen ihan perseelleen vetää.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Väittäisin että sosiaalisissakin asiossa sivarin käynyt on armeijaa edellä vaikka kuinka sanotaan että yhdessä metsässä olemisella olisi hyötyä tosielämässä. Taidetaan vain oppia toisille vittuilua kun samaan aikaan sivari oppii ne samat sosiaaliset taidot kuukauden aikana lapinjärvellä ja on vielä 11 kuukautta työelämässä oppimassa sieltäkin noita taitoja vielä...
- - -
Jotkut ehkä tunteekin mut sivilistä ainakin JYP:n fanireissuilta, en ole sosiaalisimmista päästä ja vähän tuommoinen hissukka joka vähän sivuun joka jutussa jää - - -
Hm... mielenkiintoista! Viitsisitkö selvittää vähän tarkemmin? Kerron lyhyesti kuinka asiasi ymmärsin.

Siis yleisesti ottaen mielestäsi sivarissa oppii paljon enemmän sosiaalisia taitoja kuin armeijassa. Olet itse käynyt siviilipalveluksen, mutta kuitenkin jo seuraavassa kappaleessa kerrot, kuinka et ole mitenkään sosiaalinen tyyppi - ennemminkin vähän tuommoinen hissukka. Jotenkin mun mielestäni tässä paistaa nyt selkeä ristiriita.

Sivarissa saadut sosiaalisen kanssakäymisen opit => sosiaalisesti rajoittunut hissukka?

Vaikeahan tätä on tietysti yleistää, koska tässä maassa ei taida olla yhtään ainoata miestä, joka on käynyt täysimittaisena sekä armeijan että sivarin. Näin ollen varsinaisia vertailuja armeijan ja sivarin vaikutuksista sosiaalisiin taitoihin on vaikea tehdä. Ehkäpä joskus joku kaksoisveli on käynyt armeijan sillä aikaa kun toinen on ollut sivarissa? Näiden sosiaalisia taitoja olisi hauska vertailla etenkin jos ne ovat olleet ennen armeijaa/sivaria suhteellisen samankaltaiset.

Oletko koskaan ajatellut, että olisitko tuollainen sosiaalisesti rajoittunut hissukka, JOS olisit käynyt miesmäisesti armeijan? Toisin sanoen... jos olet sivarin käytyäsi tuollainen sosiaalisesti rajoittunut hissukka, niin minkälainen olisitkaan jos olisit käynyt armeijan sivarin sijaan? Sinun kirjoituksistasi saa nyt sen kuvan, että olisit armeijan käytyäsi vielä hiljaisempi hissukka vailla minkäänlaisia sosiaalisia taitoja.

Eikö tuolla aikaisemmin jo tullut esille, että yli 90% suomalaisista miehistä (18v-) on suorittanut asevelvollisuutensa eli käynyt "normaalin" armeijan. Oman elämänkokemukseni perusteella tämän myös huomaa. Monta kertaa on sattunut tilanne, jossa olen puhunut täysin normaalisti toiselle miehelle - puhunut kuin mies miehelle. Jossain vaiheessa hän kuitenkin selkeästi näyttää loukkaantuvan jostain sanomastani. Mitenkään yllätyksenä ei näissä tilanteissa tule, että keskustelukumppanini on ollut sivari. Minkäänlaisia ennakkoluuloja mulla ei ole näitä tilanteita/sivareita kohtaan; enhän edes tiennyt keskustelua aloittaessani, että kyseessä on sivari.

Sama trendihän on huomattavissa täällä Jatkoajassakin. Tämä eräs hihhuli-kansankynttilä, jonka aina pitää olla kommentoimassa mielipiteitäni. Kaveri, jonka sosiaalinen elämä rajoittuu omiin kakaroihin ja elämänkokemus käyntiin omalla postilaatikolla. Mulle ei ainakaan tullut muutama viesti sitten mitenkään hirvittävänä yllätyksenä, että ko. kaveri on käynyt "aseettoman palveluksen". Jotain mutinaa on pitänyt jo silloinkin olla ja vastustaa jotain, jonka yli 90% suomalaisista miehistä suorittaa normaalisti. Ikuinen vastarannankiiski? En toki väitä, että hänellä olisi yhtään sen enempää järkeä päässään, jos hän olisi aikoinaan ryöminyt munat turpeessa rynnäkkökivääri kaulassa. Lapsellista touhuahan sekin on. Mun mielestäni vain vielä lapsellisempaa on vastustaa sitä, mikä yli 90% suomalaisista miehistä on täysin normaalia.

Pikaisesti ajateltuna joka ikinen tuntemani mies on käynyt normaalin asepalveluksen muutamaa ahvenanmaalaista lukuunottamatta. Noh, sehän nyt on muutenkin sellainen paikka, jossa voit puhua tyttöystävästäsi, serkustasi ja sedästäsi - silti kyseessä on yksi ja sama henkilö.

EDIT: typo + yksi ajatuskatkos
 
Viimeksi muokattu:

Makkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche
C-paperit leikatun polven takia, viikko sitten olisi varmaan ollut lähtö jos ei olisi vapautusta napsahtanut. Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen, ei olisi kiinnostanut pätkääkään se leikkiminen. Jos tämän takia menetän joskus elämäni aikana jonkun työpaikan niin sille ei sitten voi mitään.

Onneksi tuon päätöslautakunnan sillä pomolla oli ollut sama polvivamma kuin minulla niin heti kun kerkeksin kertoa vammasta niin sanoi että suoraan vaan C-paperit, että ei kannata edes mennä yrittämään!
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
C-paperit leikatun polven takia, viikko sitten olisi varmaan ollut lähtö jos ei olisi vapautusta napsahtanut. Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen
Olet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että ikuisena C-papereiden miehenä et tule ikinä tietämään mistä jäit paitsi ja voit olla tyytyväinen, ettei inttiä tarvinnut käydä. Asepalveluksen suorittaneista sen sijaan valtaosa on tyytyväisiä, että homma tuli aikanaan hoidettua kunnialla ja varmaan ainakin jotain hyviä muistojakin on takataskussa.

Olin tammikuussa aivan kyrpä otsassa kun piti Santikseen lähteä ja vieläkin mua vituttaa ainakin viikottain että tätä samaa paskaa suoritetaan edelleen, mutta silti tiedän jo nyt, että jollain tasolla näitä aikoja, juttuja ja jätkiä tulee kaipaamaan kun saari lokakuussa jätetään. Intissä tulee tehtyä ihan helvetisti sellasia juttuja joista ei siviilissä ole tietoakaan ja samaten tavattua sellaista porukkaa, jonka seuraan ei eksyisi kirveelläkään normaalisti. Olen tässä puolen vuoden aikana saanut ihan uudenlaista perspektiiviä lukemattomiin asioihin. Ei harmita että tuli lähdettyä, mutta tuskin myöskään harmittaa lähteä pois. Se harmittaisi jos ei pääsisi ollenkaan kokeilemaan.

Ei siinä silti. Kyllä elämästä selviää ilman inttiäkin, mutta on niitä huonompiakin tapoja viettää kuusi, yhdeksän tai 12 kuukautta.

Vastasin kyllä, vaikka palvelus on vielä kesken.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Siis yleisesti ottaen mielestäsi sivarissa oppii paljon enemmän sosiaalisia taitoja kuin armeijassa.

Itse en lähtisi tuolla tavalla yleistämään, mutta olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin. Siis saattaa ja saattaa, kuten todettua, en halua yleistää suuntaan enkä toiseen, nämä ovat yksilöllisiä juttuja. Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.
 

ukkometso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen, ei olisi kiinnostanut pätkääkään se leikkiminen. Jos tämän takia menetän joskus elämäni aikana jonkun työpaikan niin sille ei sitten voi mitään!

Kertoisitko noin lyhyesti, että mikä leikkiminen? Vai tiedätkö siitä jotain? Mutta et taatusti menetä yhtään työpaikkaa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itse en lähtisi tuolla tavalla yleistämään, mutta olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin. Siis saattaa ja saattaa, kuten todettua, en halua yleistää suuntaan enkä toiseen, nämä ovat yksilöllisiä juttuja. Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.

En kyllä itse huomannut mitään suurta äijä-meininkiä yksikössämme, sen sijaan aikamoista pilantekoa armeijan kustannuksella kylläkin. Toki itse organisaatio on autoritäärinen, mutta ainakin meitä koulutettiin hyvin asiallisesti, ja pidin seurastani huomattavasti, mikä suuresti helpotti palveluksen karuutta. Väittäisin että armeija saattaa monessa suhteessa olla yhteisöllisempi paikka kuin olosuhteiltaan suuresti vaihteleva ja yksilöllisempi siviilipalvelus. Mutta hienoa, että kumpaankin on mahdollisuus tässä maassa. Vielä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös