Oletko suorittanut asepalveluksen?

  • 73 283
  • 437

Oletko suorittanut asepalveluksen?

  • Kyllä

    Ääniä: 559 80,8%
  • En

    Ääniä: 16 2,3%
  • Siviilipalvelus

    Ääniä: 37 5,3%
  • Istuin vankilassa

    Ääniä: 5 0,7%
  • Olen vapautettu asepalveluksesta

    Ääniä: 75 10,8%

  • Äänestäjiä
    692

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus
Toki. Alikeisari olen ja tuskin tuosta ylenen koskaan. Muutaman kerran on pyydetty vapaaehtoisesti tulemaan, mutta en ole lähtenyt.
 

eeMule

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Jo vain. II/15, Karjalan prikaati, Kymen jääkäripataljoona. Vuoden jälkeen reserviin kessunjämät rinnassa.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans, Karhubasket KEspoo sekä Crocodiles
PsPr II/95 viestin kuninkaalliset värit. Kelaperse. Sen verran hyvin opittu kerrasta 330 että ei oo paljon kertailtu. Tunne varmaan molemmin puolinen ne ei ole tarvinneet palveluksiani enkä kyllä ole sinne itse haluaisikaan.
 

SteelGate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Ilves, Bruins, HC Davos, Tunturi-Kiekko
Rovaniemellä LapItR II/02, komentoryhmän johtaja. Reilu vuosi kotiutumisesta, niin heti joutui kertaamaan Lohtajalle kuudeksi päiväksi. En vissiin oppinut kerralla.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja vihollinenhan ei koskaan ollut "Venäjä" vaan A2 keltainen. Mutta tosiaan, voi se saatana koukata lännestäkin!

Itse ryömin Santahaminassa ja Haminassa vuosina 1996-1997. Opin tehokkaasti nukkumaan ihan missä vain ja milloin vain, ja tämän taidon osaan edelleen. Kertauksiin ei tule kutsua niin kauan kun asun ulkomailla, ja jos tulee niin se ei sitten enää ole mikään kutsu.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
1/11 Vekaranjärvi, tykistö ja tulenjohto. Pasilla ajelin vaunuparini kanssa. Hyviä hommia varsinkin leireillä, kun koko päivä vaan ajettiin pasilla ympäri metsiä ja vähän väliä ajeltiin ilmasuojaan odottamaan. Metsäaamuja tuli paljon, mutta minkäs teet. Pasin ajoharjoittelun aikana meillä oli myös vesiajoleiri. Suklaisin leiri mitä oli. Nukuttiin pitkään ja kaikki illat viikon aikana vapaat (poislukien yksi pimeälläajo). Leirisodeen päästiin joka ilta ja saunaankin taidettiin päästä. Makkaraa paisteltiin urakalla ja ruokatoimituksien hakijat kävi aina muonituskeskuksessa murkinoimassa.

Kertauksissakin on tullut jo käytyä noin viitisen vuotta sitten. Leirillä olo ei silloin oikein maistunut, mutta olihan se mukava vanhoja kamuja nähdä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä olen. Olen koulutettu tappaja. Vihollinen ei aina tule idästä, koska voi se lännenkin kautta koukata.

Olen itse kuullut myös sellaisen sanonnan, että "Sitten Suomea uhataan neljästä eri suunnasta: idästä, koillisesta, kaakosta ja ilmasta!". En ota kantaa siihen, että onko tämä kuinka realismia.
 

Gennadi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, R.I.P M-juna, Ketterä
Laivaston vapaaehtoinen kertaus oli huippu hauskaa! Viimeisenä iltana skappari kysyi että ketkä ottavat, kaikkien käsi nousi. Kirkkonummelta jäykkää ja bastu tulille. Siinä turistiin aamu viiteen, olipa jopa muutama ruotuväen kaveri mukana. Kyllä onkin ikävä armeijaa sekä Öbistä. En pysty ymmärtämään miten jotkut eivät pysty olemaan siellä "ahdistaa"... Ahdistus on ihan omassa kallossa, ei armeijassa.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En pysty ymmärtämään miten jotkut eivät pysty olemaan siellä "ahdistaa"... Ahdistus on ihan omassa kallossa, ei armeijassa.
Vähän samat fiilikset. Teet mitä käsketään, niin homma toimii. Siellä on vielä monta kaveria samassa veneessä. Ei se vaikeeta oo ja jopa ihan mukavaa touhua sitten kuitenkin. Totta kai pitää asennoitua tilanteeseen Ja lähes joka viikonloppuhan sieltä pääsee vapaalle (korona-aika nyt vähän spesiaalia kaikinpuolin). Armeijassa kyllä pärjää jos omaa vähänkään sosiaalisia kykyjä ja tekee sen mitä pitää. Ja saattaahan sieltä saada uusia ystäviäkin jotka jää elämään mukaan myös intin jälkeen. Itselleni näin kävi.
 
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
(korona-aika nyt vähän spesiaalia kaikinpuolin).

Tuossa juttelin pari viikkoa sitten tuttujen 2/20-jamppojen kanssa, toinen Vekaralla ja toinen Riihimäellä, ja molemmilla oli kaksi viikkoa intissä ja kaksi viikkoa vapaalla sykli.
 

Gennadi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, R.I.P M-juna, Ketterä
Vastasit omaan ihmetykseen ja silti et ymmärrä. En ymmärrä... Kaikki ei ole sosiaalisesti lahjakkaita. Armeijassa kuitenkin joutuu olemaan ihmisjoukon keskellä jatkuvasti.
No joo kyllä tuokin pitää paikkansa. Itse kun olin, niin kyllä pidettiin kavereista huolta, myös niistä introverteistä. En tiedä miten maailma siellä nykyisin makaa? Kuten @Rautapohkeet sanoi, samassa kusessa siellä oltiin koko sakki ja jos vähän huumorilla asentui niin ei mitään ongelmia.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuten @Rautapohkeet sanoi, samassa kusessa siellä oltiin koko sakki ja jos vähän huumorilla asentui niin ei mitään ongelmia.
Näin juuri. Pitkälti omasta asenteesta kiiinni ja suurin osa siellä pärjää jos haluaa. Hyvää oppia se on elämää varten, kun oppii tekemään asioita toisten käskystä, mikä ei välttämättä omalle mukavuusalueelle osu. Osa ei sitten siellä pysty/haluakaan käydä ja ei siinä mitään muita vaihtoehtoja löytyy. Omakohtasesta kokemuksesta voin sitä kuitenkin suositella. Laittaa asioita perspektiiviin, kun ootkin yhtäkkiä tasa-arvoinen tekijä täysin eri elämäntilanteista tulleiden ihmisten kanssa.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Sen vain vielä sanon, että menkää sinne armeijaan silloin parikymppisenä. Silloin sen jaksaa.

Jos mietin että olisin itse mennyt sinne joskus yliopistosta valmistuneena kolmekymppisenä, niin no way. Sipaan olisi vienyt kyllä tie.

Isäukolle terveisiä. Ei ole tarvinnut onneksi enää koskaan keskustella asiasta. Passin näkeminen riitti. Voisin olla nyt joku kessu tai ylikessu, jos en olisi näyttänyt hanuria kyseiselle laitokselle, mutta kiinnostus asiaan loppui tasan tarkkaan maaliskuussa 1997.
 

Gennadi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, R.I.P M-juna, Ketterä
Irwinin kusessa ja Johnnyn Ihana aamu soi ensimmäisenä aaamuna, silloin kyllä kelasi että mitä vittua, mutta kuului asiaan. Kesällä oli meidän vuoro kun tykinruokaa saapui. Intissä on intin pelleilyt, onneksi. Jos joku niistä ottaa nokkaan, niin voi katsoa itse peiliin. Btw. Ensimmäinen kipale sopii hyvin tähän aikaan!

 

Gennadi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, R.I.P M-juna, Ketterä
Näin juuri. Pitkälti omasta asenteesta kiiinni ja suurin osa siellä pärjää jos haluaa. Hyvää oppia se on elämää varten, kun oppii tekemään asioita toisten käskystä, mikä ei välttämättä omalle mukavuusalueelle osu. Osa ei sitten siellä pysty/haluakaan käydä ja ei siinä mitään muita vaihtoehtoja löytyy. Omakohtasesta kokemuksesta voin sitä kuitenkin suositella. Laittaa asioita perspektiiviin, kun ootkin yhtäkkiä tasa-arvoinen tekijä täysin eri elämäntilanteista tulleiden ihmisten kanssa.

Joo just näin. Mä en tiedä miten nykynuoriso sen kokee, sukupolvi jotka voi cräkätä sun puhelimen yms. Mutta maailma on muuttunut ja heitäkin tarvitaan. Introvertit wowin pelaajille intti voi olla hyvä paikka myös sosialisoida, kusipäitä on kaikkialla, mutta suurin osa hyvää porukkaa. Ja just kuten @Rautapohkeet sanoi, niin joku antaa käskyjä, samaa pätee työelämässä. Kaikkea voi aina kyseinalaistaa, mikä on tervettä, mutta ahdistua ei kannata siitä!
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Olen suorittanut intin, koska kutsuntaikäisenä ei ollut päässä yhtä ainoaa omaa ajatusta. Kaikki se tehtiin mitä kaveritkin, ja sitten mihin yhteiskunta vaivihkaa sinua ohjasi. Armeijassa olikin sitten alusta loppuun harvinaisen paska fiilis. Aikuistuessani minusta on tullut melkoinen hipinretale, ja erosin reservistä omantunnon syistä. Elämäni parhaita päätöksiä.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Hankin vapautuksen, ei vain tuntunut tarpeelliselta käydä. Yhden työpaikan saanti tyssäsi tähän, muissa eivät ole juuri kyselleet.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös