kritiikki kirjoitti:
Tässä maassa yrittäminen on aina ollut lainsäädännön kannalta suosiossa ja erityisasemassa. Sitävastoin työssä oleminen, eli palkkaa nauttiminen ei ole ollut.
Sorry kritiikille lainauksen lyhentämisestä ylläolevaan muotoon. Ymmärsin kyllä jatkosikin ja voin tietyiltä osin yhtyä siihen.
Tuota lainaamaani sellaisenaan en sitä vastoin todeksi tunnusta tai koe. Yrittäjyyden asema on toki viime vuosina parantunut Suomessa, mutta ei tämä kyllä vieläkään mikään paratiisi valtio siinä suhteessa ole. Oikeastaan päinvastoin: Jos yrittäjyys olisi tässä maassa kannattavampaa, niin ehkäpä tästä maasta ja tällä koulutustasolla, saisimme vielä enemmän synnytettyä 'uusia nokioita'? Yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa yrittäjyys on todella vaatimatonta. Kertoo sekin jostakin... Toinen selkeä epäkohta PK-yrittäjien kannalta on työntekijöiden palkkaamisen riskit, kalleus ja 'vaikeus'. Olen ihan varma siitä, että hiukan väljemmällä lainsäädännöllä PK-sektori voisi palkata selkeästi enemmän työvoimaa tälläkin hetkellä.
Samoin: Kyllä minä yrittäjänä koen jääväni monen sellaisen (sosiaalisen) edun ulkopuolelle, josta aikaisemmin palkansaajana sain nauttia täysimääräisenä yhteiskunnan jäsenenä. Esimerkiksi arvostamani nimimerkki Maple Leafin mainostamat 'sosiaaliset turvaverkot' ovat täynnä reikiä, kuin köyhän sukat, näin yrittäjän näkökulmasta.
Mitä itse poliitiiseen asemoitumiseeni tulee, niin Maple Leaf ja mjr jo aika hyvin omankin ajatukseni tuolla ylempänä tiivistivät. Ehkäpä(?) sillä erolla , että annan suuremman painoarvon ja arvostuksen kapitalismille. En haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa se, että yrittää ja tekee työtä, voi olla kannattomampaa kuin työttömänä olo, kuten osin valitettavasti Suomessa.
mjr kirjoitti:
Rajoittamattoman kapitalismin kannattajat tuntuvat suht. leniniläisesti unohtavan ihmisluonteen: kun on eliittiin päästy, pyritään rajoittamaan vapaata kilpailua ja siirtämään omat edut jälkeläisille. USA on tästä hyvä esimerkki...
mjr totesi hienosti, että kapitalismi tarvitsee 'suitset', jottei se muuttuisi elitismiksi, kun vallassa olevat ihmiset pyrkivät turvaamaan asemansa. Kapitalismi on tässä suhteessa kuin tuli. äärimmäisen hyvä renki, mutta huono isäntä. Aivan totta, mutta mielestäni sama myös toisinpäin. Myös 'sosiaalidemokratialla' on taipumus kasvattaa omaa valta-asemaansa ja näin vääristää vapaata kilpailua. Tosin siinä olen kyllä mjr:n kanssa eri linjoilla, että USA ei kyllä ole mikään esimerkki kapitalistisesta valtiosta, vaan äärimmäisen protektionistisesta; protektionistisimmasta koko maailmassa, Japanin ohella. (vrt. Maple Leafin NHL-esimerkki, vaikkakin kuriositeettina). Yhdistämällä kapitalismin ja protektionismin menevät kyllä jyvät ja akanat sekaisin...
Minä(kin) kannatan vahvaa valtiovaltaa, ja näen sen tarpeellisuuden juurikin asettamassa tietyt rajoja, joskin juuri päinvastoin. Valtiovallan tehtävänä on turvata ennen kaikkea vapaan kilpailun mahdollisuus. Sen lisäksi peräänkuulutan korkeatasoista perus- ja korkeakoulusta ja valtiovallan vahvaa roolia sen turvaajana sekä tasa-arvon, että kilpailukyvyn turvaamisen näkökulmasta. Terveydenhoito menee samaan kategoriaan ja mielestäni esimerkki USA:n terveydenhuollon järjestelmä ei ole edes tehokas, ei tosin Suomenkaan. Muussa sitten näenkin valtiovallan roolin selkeästi kapeampana, kuin yleensä nähdään ja minulle 'pyhä' arvo onkin ihmisen itsemäärämiisoikeuden ja valinnanvapauden suojelu. Ihmisillä täytyy olla lähtökohtaisesti oikeus tehdä valintoja, vääriäkin sellaisia. Joskus niistä joutuu sitten maksamaan, joskus onnistuu.
Mielestäni Suomessa ollaan kuitenkin menty osin liian pitkälle tässä 'vahvan valtion' roolissa. Sosiaalisektori ja ympäristökysymykset ovat sellaisia rajatapauksia, joissa valtiovallan täytyy toimia 'tietyn tason' turvaajana, mutta jossa sen rooli ei saa olla liian voimakas.
Mielipiteiltäni olen varmaankin selkeästi liberalisti, kuitenkin piirun jos toisenkin verran puhtaan 'yövartiovaltion' kannatajista vasemmalle. Se, miten pystyn itseni poliittiselle kartalle Suomessa itseni asemoimaan, onkin sitten jo vaikeampaa... Kokoomuslainen en ole, Demariksi (tai vielä vähemmän Keskustalaiseksi) en edes halua tulla. Lähtökohtaisestiki(kin) vierastan uskonnon tuomista mukaan politiikkaan ja kulttuuris-etniset etujärjestöt (RKP) eivät niinikään kiinnosta. Muut puolueet ovatkin sitten vielä enemmän eksyksissä, muutamia yksittäisiä henkilöitä lukuunottamatta. Minulle (kaikki) vaalit ovatkin olleet jo vuosia enemmän henkilö- kuin puoluevaaleja. Niinistöä tulen äänestämään varmuudella presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Jo pelkästään senkin vuoksi, että Vanhanen/Keskusta eivät pääsisi toiselle kierrokselle.