On se kyllä kummaa. Ennen kuin otin ensimmäisen paukun tälle illalle, niin olo oli aika levoton. Kutitti joka paikkaa jne. Kokoajan kun tietenkin tekee viinaa mieli. Sit kun kaadoin ekan lasillisen viskiä, niin voi että. 15 minuuttia tuijottelin seinään ja mietiskelin jotain levollisin mielin, siis ennen kuin ekan hörpyn otin. Ei vaivannut enää murheet eikä huolet, kun tiesi että lasissa on viskiä. Pikkuhiljaa tässä tissuttelen ja naatiskelen elämästä. Ja kun joka ilta nautiskelee, niin tästä elämästähän tulee kivaa.