Usein pelkkä keskustelu siitä, onko joku media oikeistolainen, vasemmistolainen vai jotain siltä väliltä, on suhteellisen turha. Se johtaa keskustelun aina päättömään juupas-eipäs päänaukomiseen, jossa kukaan ei voita.
Loppujen lopuksi koko asia kulminoituu siihen, mikä on median ja toimittajien vastuu. Etenkin sosiaalisen median aikoina, jolloin somen lynkkauspartiot ovat nopeammin liikkeellä, kuin esitetty informaatio on edes todistettu paikkaansa pitäväksi. Ja tästä lipsuminen on se, mistä itse olen eniten huolissani.
Ja näitä lipsumisia klikkien toivossa ovat viljelleet mm. sellaiset tahot, joilta juurikin toivoisi luotettavuutta - valtakunnan mediat, kuten HS, IS, IL, eikä edes YLE ole niistä täysin vapaa.
HS:hän tunnetusti heitti Alpo Rusin bussin alle ja taitaa tähän päivään asti pitää häntä "katkeroituneena äijänkäppänänä". Kukapa uskoisi, kun häntä etenkin kyseisessä lehdessä esitettiin maanpetturina.
Sittemmin olemme saaneet huolestuttavan määrän näitä MeToo-keissejä, joista iloisesti mediassa mehustellaan kaikki irti median toimesta, mutta kun "syyllinen" todetaan syyttömäksi, media on täysin hiljaa - ei anteeksipyyntöjä, ei mitään. Muistaako joku, kuka Tomi Metsäketo oli?
Rydmanista ja sen tekemisistä voi olla montaa mieltä, mutta mitään lainvastaista hänenkään ei ole todettu tehneen. Hesari tosin väänsi tästäkin aika helvetin kyseenalaisen jutun.
Medialla on valta tuhota ihmisten urat ja sosiaaliset elämät täysin ja näin ollen median tulee ymmärtää roolinsa informaation välittäjänä. En sano, että esimerkiksi MeToo-keissien osalta pitäisi vanhaan tapaan pitää turpansa kiinni, mutta se on oikeusistuin, joka nämä ihmiset (kuten Weinstein) tuomitsee, ei media.
Jos media kykenee näitä juttuja näin iloisesti suoltamaan ulos, tulee sen myös kyetä ottamaan vastuu siitä silloin, kun se on ollut väärässä, ilmankin että heitä haastetaan oikeuteen kunnianloukkauksesta. Ja valitettavasti tämän osalta JSN on kyllä ihan täysi lapanen.
www.hs.fi
