Otetaanpa tähän alkuun yksi uutinen, ja erilaiset versiot sen uutisoinnista:
YLE: Hallitus luopui tupo-haaveista: Ylen uutisessa hallitus on lyönyt hanskat tiskiin, mutta SAK yrittää vielä. Ja lopuksi kerrotaan kuinka hoito-ala on jo melkein petetty.
MTV3: Tupo-tapaaminen tulokseton Tässä kerrotaan lyhyesti, että tapaaminen ei tuonut tulosta. Teknologiateollisuus ei lähde mukaan, ja EK ei odota tuposta tulevan mitään. Keskusteluja kuitenkin jatketaan.
Nelonen: Työmarkkinaosapuolet totesivat tupon kaatuvan Lyhyt artikkeli myös Nelosella. Tupo on vastatuulessa, hallitus esitti uutta kokousta, EK ei näe mahdollisuutta.
HS: Vanhanen: Hallitus luopunut keskitetystä tupo-ratkaisusta Hesari on tulkinnut uutisen niin, että Vanhanen on suoraan sanonut hallituksen luopuneen yrittämästä tupoa. Lisänä kuva kyyryselkäisestä pääministeristä, joka posket pullollaan puhaltelee tuskaisesti.
Mikä yllä olevista uutisoinneista antaa oikean kuvan siitä missä mennään? Sitähän ei tavallinen kadun tallaaja pysty millään sanomaan. Oleellisen asian näistä toki pystyy kaivamaan esiin, eli teknologiateollisuus ei ole halukas lähtemään tupoon, ja EK suhtautuu asiaan myös epäilevästi. Lisäksi tiedetään, että uusi keskustelu käydään 16. toukokuuta. Jotakuinkin kaikki muu tieto on mielestäni ylimääräistä mielikuvamarkkinointia.
Ylen uutisessa itse asian puimiseen käytetään ehkä n. 20% tekstistä, Ihalaisen sankarihahmon kuvaamiseen 55% ja loput 25% hoitajien muistutteluun luvatuista palkankorotuksista. Hesarin jutussa itse asia jää melkein täysin Vanhasen puheiden tulkinnan varjoon. Maikkarin ja Nelosen uutiset tuntuvat kaikkein rehellisimmiltä.
Miksi näin? Miksi ei selvästi eroteta sitä, mikä on itse uutinen ja sitä, mitä voidaan pitää taustatietona tai toimittajan tulkintana. Talouslehdissä ilmoitetaan nykyään yleisesti, josko jostain yrityksestä kertovalla toimittajalla on sidoksia ko. yritykseen, esim. osakkeita. Pitäisikö samalla tavalla edellyttää esitettäväksi politiikan toimittajien sidonnaisuudet?
YLE: Hallitus luopui tupo-haaveista: Ylen uutisessa hallitus on lyönyt hanskat tiskiin, mutta SAK yrittää vielä. Ja lopuksi kerrotaan kuinka hoito-ala on jo melkein petetty.
MTV3: Tupo-tapaaminen tulokseton Tässä kerrotaan lyhyesti, että tapaaminen ei tuonut tulosta. Teknologiateollisuus ei lähde mukaan, ja EK ei odota tuposta tulevan mitään. Keskusteluja kuitenkin jatketaan.
Nelonen: Työmarkkinaosapuolet totesivat tupon kaatuvan Lyhyt artikkeli myös Nelosella. Tupo on vastatuulessa, hallitus esitti uutta kokousta, EK ei näe mahdollisuutta.
HS: Vanhanen: Hallitus luopunut keskitetystä tupo-ratkaisusta Hesari on tulkinnut uutisen niin, että Vanhanen on suoraan sanonut hallituksen luopuneen yrittämästä tupoa. Lisänä kuva kyyryselkäisestä pääministeristä, joka posket pullollaan puhaltelee tuskaisesti.
Mikä yllä olevista uutisoinneista antaa oikean kuvan siitä missä mennään? Sitähän ei tavallinen kadun tallaaja pysty millään sanomaan. Oleellisen asian näistä toki pystyy kaivamaan esiin, eli teknologiateollisuus ei ole halukas lähtemään tupoon, ja EK suhtautuu asiaan myös epäilevästi. Lisäksi tiedetään, että uusi keskustelu käydään 16. toukokuuta. Jotakuinkin kaikki muu tieto on mielestäni ylimääräistä mielikuvamarkkinointia.
Ylen uutisessa itse asian puimiseen käytetään ehkä n. 20% tekstistä, Ihalaisen sankarihahmon kuvaamiseen 55% ja loput 25% hoitajien muistutteluun luvatuista palkankorotuksista. Hesarin jutussa itse asia jää melkein täysin Vanhasen puheiden tulkinnan varjoon. Maikkarin ja Nelosen uutiset tuntuvat kaikkein rehellisimmiltä.
Miksi näin? Miksi ei selvästi eroteta sitä, mikä on itse uutinen ja sitä, mitä voidaan pitää taustatietona tai toimittajan tulkintana. Talouslehdissä ilmoitetaan nykyään yleisesti, josko jostain yrityksestä kertovalla toimittajalla on sidoksia ko. yritykseen, esim. osakkeita. Pitäisikö samalla tavalla edellyttää esitettäväksi politiikan toimittajien sidonnaisuudet?