Sehän ei ole mitenkään tavatonta, että ihmiset eivät ymmärrä lukemaansa. Tai edes kontekstia. Tai edes halua ymmärtää. Mun mielestäni toimittajalta on kuitenkin vaadittava enemmän kuin tavalliselta kansalaiselta, varsinkin silloin, kun tehdään juttuja toisten kirjoitusten pohjalta. Olin ehtinyt tottua siihen, että Suomessa ei päälehdissä ihan hirveästi valita puolia, vaan kirjoitetaan asioista suhteellisen neutraalisti. Viime aikoina on saanut tottua toiseen. Joku Kansan Uutiset on tietysti selvä tapaus, enkä edes odota siltä mitään neutraalisuutta. En tosin sitä luekaan. Mutta Hesarilta ja iltapäivälehdiltä olisin odottanut yksittäisiä kolumnisteja lukuunottamatta erilaista toimintaa.
Kaikki asiat saa näyttämään joko paremmilta tai pahemmilta, käyttämällä tiettyä retoriikkaa ja valitsemalla tiettyjä sanoja. En ole persujen äänestäjä, eikä minusta sellaista varmasti koskaan tulekaan. En myöskään hyväksy rasismia tai muuta syrjintää.
Yleisesti ottaen suomalaisten lehtien toimitusten taso on laskenut järkyttävän paljon. Seuraan itse ulkomaista mediaa esim. viihdeuutisten osalta erittäin laajasti enkä voi kuin ihmetellä suurinta osaa suomalaislehdissä esiin tuoduista jutuista. Hyvin usein suomalaiset jutut kirjoitetaan päivien päästä, jolloin saatavilla olisi erilaisia lähteitä ja näkökulmia myös laajemmin. Usein käy niin, että kun luen jonkun suomalaistoimittajan jutun, tiedot ovat hyvin vajaavaisia ja jutuista saa usein jopa väärän kuvan. Etsin nykyisin aina lisälähteitä, jos suomalaisessa mediassa tulee joku mielenkiintoinen otsikko vastaan. Mulla on aika hyvin tiedossa ne ulkomaiset mediat, jotka osuvat riittävän lähelle ja ne, jotka kirjoittavat täyttä paskaa.
Viimeisin oikeasti karu mediakuvio on Mikko Koivun ex-vaimon tilitykset Seiskassa. Nämä jutut lukemalla saa aivan vääränlaisen kuvan asioista. Olen lukenut kaikki oikeuden julkiset asiakirjat ja todellisuus on jotain ihan muuta kuin otsikoissa sanotaan. Mikko ei todellakaan ole toiminut väärin. Päinvastoin. Se on tämä mediassa vaikeroiva ex-rouva, joka on tehnyt kaikkensa, jotta sopua ei synny. Aivan sairasta toimintaa. Silti moni suomalainen on näiden Seiskan vain toisen osapuolen näkökulmasta tehtyjen juttujen perusteella tuominnut Mikko Koivun täysin. Se on kai se hinta, mikä kaiken muun lisäksi on maksettava, jos ei halua yksityisasioitaan mediassa ruotia. Tässä tapauksessa Seiskallakin olisi kuitenkin ne samat dokumentit käytettävissään kuin mullakin on ollut. Erityisen paheksuttavan tästä tekee se, että tämä koskee lapsia. Jonkun lapsettoman julkkispariskunnan erojututkin ovat perseestä, mutta siinä sentään kaikki ovat aikuisia. Koivujen jutussa ei ole, vaan asia koskettaa mitä suurimmassa määrin myös lapsia. Toisen osapuolen harrastama julkinen mustamaalaus on yksinkertaisesti väärin ja itse toivon, että tällaisia ei yksikään media tekisi enää koskaan. Iltalehti sentään kirjoitti ihan ok jutun asiasta.
Surullista, että vain klikkien määrällä on nykyään väliä.