NY RILLATAAN – miksi Suomi ei ole enää jääkiekon huippumaa?

[Barnes]

Mielestäni se, että pahimmat vuodet juniorituotannossa ovat takana päin ja kun nyt ollaan palattu siihen tasoon ennen fiaskoa niin voiko sitä sitten sanoa, että erityisen hyvin menisi? Minä koen, että Suomella olisi oikeasti mahdollisuuksia nousta Ruotsin asemaan oikeilla toimenpiteillä ja hyvällä johtamisella, mutta jos nykytilannetta, jossa kotimainen sarjakiekkoilu on jyrkässä alamäessä pidetään jo järkevienkin ihmisten mielestä hyvänä tilanteena niin ehkä toivo on jo menetetty lopullisesti. Kunnianhimottumuus on suomalaisten kansantauti ja keskinkertaisuus ei ole pelkästään hyväksyttävää vaan myös suositeltavaa.

Missään nimessä en väittänyt tilanteen olevan loistava vaan pelkästään hyvä. Minä en kyllä jaksa uskoa siihen, että Suomi nousisi Ruotsin tasolle, vaikka siihen toki olisi edellytykset. Täällä pitäisi tehdä niin suuria muutoksia, minkä takia tietyt tahot vastustavat sitä viimeiseen asti. Mutta itse olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, jossa suomalaispelaajia alkaa vihdoin pääsemään sinne änäriin ihan hyvissä määrin.

Tuo kunnianhimo pitäisi jotenkin saada kuntoon. Aivan kuten sinä, minä toivon, että sellaiset suomalaiset joilla olisi realistiset saumat päästä NHL:ään, lähtisivät kokeilemaan. Mutta mikä kunnianhimossa on tärkeintä, pitäisi Suomen saada kehiin sellaisia pelaajia, joilla olisi halua ratkoa niitä matseja. Ja AHL:lle tulisi saada lisää arvostusta.

 

[Steegil]

Minä en kyllä jaksa uskoa siihen, että Suomi nousisi Ruotsin tasolle, vaikka siihen toki olisi edellytykset. Täällä pitäisi tehdä niin suuria muutoksia, minkä takia tietyt tahot vastustavat sitä viimeiseen asti. Mutta itse olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, jossa suomalaispelaajia alkaa vihdoin pääsemään sinne änäriin ihan hyvissä määrin.

Tuo kunnianhimo pitäisi jotenkin saada kuntoon. Aivan kuten sinä, minä toivon, että sellaiset suomalaiset joilla olisi realistiset saumat päästä NHL:ään, lähtisivät kokeilemaan. Mutta mikä kunnianhimossa on tärkeintä, pitäisi Suomen saada kehiin sellaisia pelaajia, joilla olisi halua ratkoa niitä matseja. Ja AHL:lle tulisi saada lisää arvostusta.

Jos huipulle nouseminen olisi helppoa niin jokainen maa olisi siellä. Valitettavasti näissä karkeloissa erotellaan puuhastelijat ja ammattilaiset ja meidän johto on vahvasti siellä puuhastelijoiden kastissa. Suomessa on enemmän kiekon harrastajia kuin naapurissa, vaikka siellä on populaa aika paljon enemmän. Kyllä meidän pitäisi ainakin uskoa siihen, että nousu tulee, koska jos me ei edes uskota siihen nousuun se ei ikinä tapahdu. Toisaalta tässä on myös se ongelma, että osa lapsenuskoisesti uskoo kaiken olevan enemmän kuin hyvin ja ovat todella tyytyväisiä jo nykytilanteesseen. Siinä olen samaa mieltä, että mitään suurta muutosta ei varmastikkaan tule tapahtumaan ennen kuin kuolema korjaa Kummolan, mutta toisaalta voihan sieltä nousta vielä kauheampi johtaja Kalen tilalle. Vaikka Kalessa on omat suuret vikansa on hän saanut markkinoitua suomalaisille keskinkertaiset MM-kisat huippuluokan tapahtumana.

 

[Barnes]

Jos huipulle nouseminen olisi helppoa niin jokainen maa olisi siellä. Valitettavasti näissä karkeloissa erotellaan puuhastelijat ja ammattilaiset ja meidän johto on vahvasti siellä puuhastelijoiden kastissa. Suomessa on enemmän kiekon harrastajia kuin naapurissa, vaikka siellä on populaa aika paljon enemmän. Kyllä meidän pitäisi ainakin uskoa siihen, että nousu tulee, koska jos me ei edes uskota siihen nousuun se ei ikinä tapahdu. Toisaalta tässä on myös se ongelma, että osa lapsenuskoisesti uskoo kaiken olevan enemmän kuin hyvin ja ovat todella tyytyväisiä jo nykytilanteesseen. Siinä olen samaa mieltä, että mitään suurta muutosta ei varmastikkaan tule tapahtumaan ennen kuin kuolema korjaa Kummolan, mutta toisaalta voihan sieltä nousta vielä kauheampi johtaja Kalen tilalle. Vaikka Kalessa on omat suuret vikansa on hän saanut markkinoitua suomalaisille keskinkertaiset MM-kisat huippuluokan tapahtumana.

Tässä on se oleellinen asia. Pitäisi jotenkin selvittää, mitä Ruotsissa(ja muualla) tehdään oikein. Toki, junioritoimintaa on pyritty Suomessa edesauttamaan jopa Jääkiekkoliiton toimesta, ja johtoporraskin on myöntänyt virheet. Mutta, johdolla(ja ehkä vähän minullakin) on ongelmana tietynlaisen kokonaiskuvan hahmottaminen. Suomi-kiekon tilaa tutkiskellaan vähän liiankin kanssa A-maajoukkueen edesottamusten kautta, mikä vääristää kokonaiskuvaa. Tästä esimerkkinä U20-Leijonien asema suomalaisessa jääkiekossa; valmentajiksi valittiin saunakavereita, kisoista ei pahemmin puhuttu. Sensijaan miesten EHT-matsitkin olivat/ovat valtaisa asia liiton sisällä.

 

[Mac^]

Ja näin. Paljon on muuttunut reilun viiden vuoden takaisesta.

2011 jääkiekon MM-kultaa, 2014 ja 2016 nuorten MM-kultaa. Varsinkin tämän vuoden parikymppisten jengi on täynnä huippulupauksia.

Edit:

Itse en näe tässä kohdin tärkeimmäksi asiaksi pelaajien taitotasoa, vaan asenteiden ja ilmapiirin muutosta: uusi sukupolvi näyttää olevan valmis voittamaan, eikö nöyristele turhaan.

Nimenomaan näin. Olkoonkin, että nämä tämän vuoden u20-kisat voittanut joukkue pitää sisällään muutaman poikkeuksellisen taitavan yksilön. Häviämisen kulttuurista on tullut voittamisen kulttuuri. Erityisesti tästä nautin suuresti.

 

[MustatKortit]

Milloin alkaa se tiettyjen asiantuntijoiden kertoma ja povaama vääjäämätön alamäki Suomen kiekkoilussa? Kaksi junnukultaa kolmeen vuoteen ja tietty viimeiseen viiteen vuoteen rutkasti muutakin menestystä aikuisissa, mutta tästä vastasi vielä pitkälti se edellinen sukupolvi.

Pikemminkin nyt näyttää siltä, että Suomi on nousemassa entistä parempiin asemiin isojen kiekkomaiden keskinäisissä. Itse en näe tässä kohdin tärkeimmäksi asiaksi pelaajien taitotasoa, vaan asenteiden ja ilmapiirin muutosta: uusi sukupolvi näyttää olevan valmis voittamaan, eikö nöyristele turhaan.

 

[Radiopää]

Jääkiekkoliitto alkoi jäädyttää pelinumeroita sukupolvi liian aikaisin.

Hyvää yötä.

 

[Jan Koller]

Uusi sukupolvi ei tosiaan kanna enää riippakivenä ikuisen sulamisen leimaa, vaan tietävät, että voittaminen on itsestä kiinni.

Tietyt ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet eli lajin kova hinta harrastajalle (jopa 500 e/kk c-junnut), joka osaltaan rajoittaa pekkaperusharrastajien määrää, joista voisi kehittyä hyviä/erinomaisia pelaajia. Timantit toivottavasti tunnistetaan jatkossakin ja heidän kehittymistä tuetaan. Ei kuitenkaan ole realistista, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhtä dominoiva ykköseketju junnukisoissa. Kerran 20 vuodessa?

Aikuisten maajoukkueen tulevaisuus näyttää sen sijaan ihan hyvältä, kun moni pelaajalla on tänä vuonna onnistunut hyvin rapakon takana. Mömmöm -kisoja tämä ei tietenkään aina auta...

 

[MustatKortit]

Tässä ketjussa muuten on ihan huikeaa settiä. Lueskelin eräiden nimimerkkien ja "asiantuntijoiden" viestejä mm. vuodelta 2013 ja siellä kerrottiin, ettei Suomi enää tule pelaamaan olympialaisissa voitosta ja tuurilla mennään junnukisoissakin jatkossa.

Hmm, mä odotan kyllä jo kovasti tulevia olympialaisia ja etenkin noita 2022 kisoja.

 

[Pekkis]

Ei kuitenkaan ole realistista, että lähitulevaisuudessa meillä olisi yhtä dominoiva ykköseketju junnukisoissa. Kerran 20 vuodessa?

Onhan toi turnauksen pistepörssi kyllä komeaa ja samalla vähän ikävääkin katsottavaa. Mikä olisi ollut näiden kisojen anti, jos tämä kärkikolmikko olisi jostain syystä ollut sivussa? Olisiko Jukka Jalonen ja Meidän Peli siivittänyt pojat mitenkä hyvään sijoitukseen?

 

[Kole13]

Tässä ketjussa muuten on ihan huikeaa settiä. Lueskelin eräiden nimimerkkien ja "asiantuntijoiden" viestejä mm. vuodelta 2013 ja siellä kerrottiin, ettei Suomi enää tule pelaamaan olympialaisissa voitosta ja tuurilla mennään junnukisoissakin jatkossa.

Hmm, mä odotan kyllä jo kovasti tulevia olympialaisia ja etenkin noita 2022 kisoja.

En tiedä mitä tyydytystä saa naureskella vuosia vanhoille viesteille? Vaikka itse en suurella todennäköisyydellä ole mitään tuollaista kirjoittanut niin myönnän että jossain vaiheessa olin erittäin huolestunut suomalaisen juniorityön hedelmistä ja suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta, tästä huolesta kyllä omalla kohdalla on kauemmin kuin pari vuotta aikaa.

Itse varsinkin kun en ole jokapäiväisessä junioritoiminnassa millään tavalla mukana niin en osannut sanoa mitä muutoksia ja milloin tehtiin jotta näin iso muutos ollaan saatu aikaiseksi, muutos joiden tuloksia tässä viimevuosina ollaan saatu todistaa. Nyt näyttää kieltämättä siltä, että käsissä on sukupolvi joka on kovempi kuin se polvi joiden lopettamista niin kovasti pelättiin, eli Selänne, Koivu, Timonen ja jne.

Nyt pitää nauttia tilanteesta.

 

[Hejony]

Mun mielestä tällä palstalla yleisesti ja tässäkin ketjussa suhtaudutaan suomalaiseen maajoukkuejääkiekkoiluun niin käsittämättömän matalamielisesti ja epärealistisen negatiivisesti, että ilman muuta hölmöille naureskelu on aina välillä paikallaan. Ainakin voi edes haaveilla, että se saattaisi herättää jonkun todellisuuteen.

Enkä viittaa tällä ylläolevaan nimimerkkiin, koska en tiedä mitä hän on kirjoittanut. Tai niihin, jotka olivat esim. maltillisen huolestuneita esim. 80-luvun jälkipuoliskon junnutuotannosta, olihan siinä laihempia vuosia. Joskin pelkästään jo jääkiekon asema Suomessa, varsin suuri junnupelaajien massa ja vankka tietotaito varmistavat sen, ettei huonoinakaan aikoina mitään slovakioita pääse tapahtumaan. Pikemminkin tarkoitan kaikenmaailman steegeleiden epärealistisia tanskafantasioita ja ennenkaikkea sitä valtavaa massa, joka otteluseurantaketjuissa häviää jokaiset arvokisat jo alkulohkon avauspelissä.

Olen suht nuori vielä. Ehtisiköhän sitä elää niin pitkään, että näkisi sellaisen Jatkoajan, jossa joku kankea jatkoaikavoitto Latviasta ei aiheuttaisikaan välitöntä paniikkia, vaan kuitattaisiin työtapaturmana, jollaisia useimmille suurmaille sattuu jokaisissa MM-kisoissa? Ja luotettaisiin siihen, että Suomi kyllä on taas lopulta siellä neljän joukossa, jossei tällä kertaa niin ainakin ensi vuonna.

Tuskin sentään.

 

[MustatKortit]

En tiedä mitä tyydytystä saa naureskella vuosia vanhoille viesteille? Vaikka itse en suurella todennäköisyydellä ole mitään tuollaista kirjoittanut niin myönnän että jossain vaiheessa olin erittäin huolestunut suomalaisen juniorityön hedelmistä ja suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta, tästä huolesta kyllä omalla kohdalla on kauemmin kuin pari vuotta aikaa....

En tiedä, saako siitä mitään suurta tyydytystä, mutta kun osallistuin keskusteluun tuolloin itsekin, niin onhan noita aika mielenkiintoista käydä lukemassa. Tunnelmahan oli välillä sellainen, että tässä vietellään jo Suomi-kiekon hautajaisia.

 

[Kole13]

Enkä viittaa tällä ylläolevaan nimimerkkiin, koska en tiedä mitä hän on kirjoittanut. Tai niihin, jotka olivat esim. maltillisen huolestuneita esim. 80-luvun jälkipuoliskon junnutuotannosta, olihan siinä laihempia vuosia.

Itse en muistaakseni ole kirjoittanut Jatkoajalle mitään kyseisestä aiheesta, ja kuulun juurikin tuohon ryhmään jotka olivat huolestuneita 80-luvun jälkipuoliskon tuotannosta. Silloin toivoin kovasti, että jotain muutosta tehtäisiin ja lopetettaisiin tasapäistäminen, mutta kuten sanoin niin en ole mukana junioritoiminnassa enkä näin ollen nähnyt sitä muutosta mikä siellä epäilemättä tapahtui. Ja nyt viimevuosina ainakin itse olen ollut hyvinkin luottavainen Suomi-kiekon tulevaisuuteen, ehkä nyt on aika suomalaisten kenttäpelaajien vallata NHL, maalivahdithan sen ovat jo tehneet.

Toki täällä on niitä jotka negailevat ihan ammatikseen tai koittavat trololollolooprovota, se on eri asia sitten että kannattaako niihin edes tarttua.

 

[adolf]

Tanskapeli oli kuin kurkistus kristallipalloon: tällainen on Suomen kiekkoilun tulevaisuus 2010-luvulla. Näköpiirissä ei ole tähän asiaintilaan helpotusta. Suomi joutuu kamppailemaan tosissaan loppusarjaan pääsystä jopa rankissa sijoilla 12-13 olevien maiden kanssa.

Kuitenkin on olemassa kaksi tulevaisuuden lähtökohtaa.

1) Jos Suomi pääsee MM-kisoihin parhailla pelaajillaan (eritoten Filppula ja M.Koivu), silloin Suomi voi vielä kamppailla mitaleista muutaman vuoden ajan MM-kisoissa.
2) Suomi ei kamppaile mitaleista vuosien 2014 ja 2018 olympiakisoissa, mikäli NHL on mukana kisoissa. Toki mitaleihin ovat pienet mahdollisuudet Raskin huippupeleillä ja satumaisella arpaonnella, mutta tällaiset mahdollisuudet kannattaa sivuuttaa. Suomen materiaali ei edellytä kovimmissa turnauksissa mitaleja.

Syyt Suomen kiekkoilun laskukauteen ovat selvät. Kilpailijat ovat selvästi keksineet uudelleen juniorityön merkityksen jääkiekossa ja parantaneet voimakkaasti omia järjestelmiään. Kaikki länsimaat ovat samoissa ongelmissa kamppailussa nuorten kiinnostuksesta, joten silloin juniorituotannon on oltava todella tehokas. Kummolan Suomi on jäänyt junasta ja pahasti, mutta tätä ongelmaa ei ole saanut ryhtyä ratkomaan tosissaan, koska "valtakunnassa on kaikki hyvin", kuten virallinen liturgia kuuluu.

Yksilötasolla meillä on loistava maalivahtivalmennus. Tästä pitäisi ottaa mallia yksilölliseen valmennukseen myös kenttäpelaajilla. Nyt meillä on enää muutama kv. tason täyttävä puolustaja (Timonen, Lydman, Salo, Pitkänen), pari siinä rajoilla ja vain yksi mahdollinen korvaaja, Vatanen. Idioottikin tajuaa, että olemme suurissa ongelmissa, vaan tätä ei tajuta tekojen tasolla jääkiekkoliitossa. Eilinen tanskamatsi osoitti karmealla tavalla, miten puolustajat tekevät kohtalokkaita virheitä kasapäin jopa heikompaa maata vastaan. Miten lienee silloin, kun vastaan tulee Kanada, USA tai Ruotsi parhailla miehistöillään. Hyvää yötä! Tässä suhteessa kannattaa muistaa v.2006 U20 MM-kisojen ruotsimatsi. Voitimme silloin Raskin avulla täysin luokattomien puolustajien toimista huolimatta. Tämä ei toimi jatkossa.

Hyökkääjämateriaalimme on valitettavan kapea ihan kärjessä ja maalintekijät puuttuvat. Kun yksi Teemu lopetti, toivottavasti toinen Teemu jatkaa, mutta tuskin ihan samalla tasolla. Entä muut? Tarvitsemme kipeästi maalintekijöitä: muita roolihyökkääjiä meillä toki on kohtalaisen monta. Silti huolestuttavan harva nuorista pääsee NHL:n ykkös- tai kakkoskenttään. Käytännössä tällä hetkellä ei kukaan. Tämä tilanne on ollut tiedossa aika pitkään eikä lähiaikoina tilanteeseen tule vielä muutosta. Suomessa arvostetaan aivan liikaa puurtajia, joita riittää kahteen maajoukkueeseen. Aivan huippukykyjen kanssa pitäisi todella nähdä vaivaa, jotta kädet eivät ratkaisupaikoissa jäätyisi. Myös psykologista valmennusta tulisi isoissa kisoissa käyttää.

Lainaus 9.5.2010. Tämä oli ilmeisesti sen yhden hävityn Tanska pelin tiimoilta, jonka itsekin muistin kun luin tämän kirjoituksen.

Miten IceWalker noin niin kuin omasta mielestä meni tämä profetiointi?

 

[MegaForce]

Sanoisin, että Suomi on nyt samanlaisessa tilanteessa jääkiekon suhteen kuin 90-luvun loppupuolella Mm-95:sen jälkeen.

Monet nuoret breikkaamassa NHL:ään, Euroopasta löytyy myös monia kovan tason pelimiehiä ja tulevaisuuden maajoukkueen vakiokalustoa. Kotoisen liigan taso on noussut, toki jääkiekko on myös paljon kansainvälisempää ja muiden liigojen taso noussut samaan aikaan. Liigasta löytyy myös monia noin16-kesäisiä potentiaalisia pelaajia, samoin Pohjois-Amerikan sarjoista.

Khl-Jokerit tekevät myös hyvää työtä suomalaisen jääkiekon eteen ja kasvattavat hyviä uusia pelaajia ainakin KHL-tasolle.

90-lukulaiset ovat nostaneet suomalaisen jääkiekon uudestaan maailman huipulle myös pelaajatuotannossa. Ja tämä nostaminen ei ole vielä edes ohi.

Sen sijaan voin sanoa Ruotsin uuden sukupolven olleen pettymys. Vuoden 2011 mm-kisojen nuoret ovat Ruotsilla lähes kaikki flopanneet. Omark ei ole myöskään niin hyvä jota hän antoi ennen odottaa. Muutamaa puolustajaa ja lähinnä Landeskogia ja Forsbergia lukuun-ottamatta ruotsalaiset eivät ole vastanneet huutoon.

Paljon kehuttu Ruotsin juniorituotanto ei ole ollut niin kova kun on annettu moensti ymmärtää.

 

[MegaForce]

Ja jotta kukaan ei luulisi, että mielestäni Ruotsilla ei ole leveyttä, niin vertaan nyt aivan huippuihin.

On syytä miettiö kuinka hyvä esim. Andre Burakovsky tai De La Rose on, jos joku sakumäenalainen vie heitä äärimmäisen tärkeässä ottelussa. Teräväinen on ihan omalla tasollaan heihin verrattuna.

Samoin epäilen Dmytro Timashovia ja molempia nuorempia Nylandereita, vrt. Suomen potentiaalisiin kärkihyökkääjiin näen molemmat ruotsalaiset maksimissaan tasoa Teemu Pulkkinen tai Joel Armia.

 

[mjr]

Mun mielestä tällä palstalla yleisesti ja tässäkin ketjussa suhtaudutaan suomalaiseen maajoukkuejääkiekkoiluun niin käsittämättömän matalamielisesti ja epärealistisen negatiivisesti, että ilman muuta hölmöille naureskelu on aina välillä paikallaan. Ainakin voi edes haaveilla, että se saattaisi herättää jonkun todellisuuteen.

Täsmälleen näin - olen ollut täällä suurin piirtein alusta saakka ja tilanne on ollut sama, riippumatta siis Suomen tilanteesta: aina menee huonosti ja tuho on kulman takana. Toki meillä oli vuosien alisuhdanne, mutta senkin aikana säilyi kilpailukykymme suorastaan hämmästyttävällä jatkuvan ylisuorittamisen tasolla. Joskin se ylisuorittaminen turnauksissa on ollut niinkin jatkuvaa, että välillä rupeaa miettimään, että onko se enää mitään ylisuorittamista - vaan niitä omia vahvuuksiamme, joita meillä on vuodesta toiseen: motivoituneisuus, kurinalaisuus, perustaito, hyvä maalivahtipeli jne. jne. Eivät nämä oikein ole mitään jääkiekon ulkopuolisia tekijöitä vaan hyvin keskeisiä tekijöitä huipputurnauksissa.

 

[Viltsu]

Mielenkiintoinen tämä ketju kyllä on. Oikeastaan keväällä 2010 alettiin kaiketi laajemmin pohtimaan suomikiekon jonkinlaista lamaa. Yksi sukupolvi oli pikku hiljaa poistumassa kuvioista ja mm. Mikael Granlund ja kumppanit olivat vasta tuloillaan miesten ikään. Lisäksi Jukka Jalonen totesi kevään 2010 MM-kisojen jälkeen, että osa Leijonien pelaajista oli huonossa kunnossa.

Viime vuosina myös U20-joukkueen edesottamukset ovat heti suoraan MM-kisojen jälkeen aiheuttaneet puheita, missä mennään. Näin oli vuosi sitten myös tilanne. Mm. Kari Jalonen ja Lauri Marjamäki antoivat vuosi sitten eri medioissa ymmärtää, että nuorilla maajoukkuepelaajilla on vielä matkaa huippu-urheilijoiksi. Tätä näkemystä tukivat mm. nuorten maajoukkeuiden eri testitulokset. Huonoimmat tulokset olivat kuulemma juuri ja juuri paremmat, kuin tavallisilla kuntoilijoilla. Lisäksi tietyillä luistelun osa-alueilla oltiin jäljessä.

No, miten sitten nyt, kun tuli MM-kultaa nuorissa? Kukaan ei nyt puhu samoista asioista. Onko tilanne siis vuodessa parantunut. MM-kultaa voittaneessa joukkueessa oli aika monia samoja pelaajia, kuin vuosi sitten MM-kisoissa. Itse sanoisin, että tilanne Suomen kiekkoilussa on kaikkinensa aika hyvä tällä hetkellä. MM-kisoissa taistellaan voitosta miltei aina, mutta yhtä lailla putoaminen puolivälierässäkin on ihan arkipäivää. Tai sanoisiko, realismia. Joka vuosi mestaruutta ei kuitenkaan tule, eikä edes mitalia. Ei aikuisissa eikä nuorissa.

 

[Thoma]

Mielestäni nuorten maailmanmestaruutta tärkeämpää on se että ikäluokasta pystyy nousemaan yksittäisiä huippuja jotka ovat tulevaisuudessa A-maajoukkueen kantavia voimia. Nyt tuli molemmat luulisin.

 

[IceWalker]

Lainaus 9.5.2010. Tämä oli ilmeisesti sen yhden hävityn Tanska pelin tiimoilta, jonka itsekin muistin kun luin tämän kirjoituksen.

Miten IceWalker noin niin kuin omasta mielestä meni tämä profetiointi?

Ahaa, ilmeisesti sinä kuulut niihin, joilla on aito kyky nähdä tulevaisuuteen. Tällä tarkoitan tilannetta, jossa henkilö ei käytä lainkaan nykyisyyttä tulevaisuuden ennustamiseen, vaan näkee tulevaisuuden ikään kuin kristallipallosta. Onnittelen, olethan nyt varmasti jo laittanut euroloton vetämään. Muussa tapauksessa nimittäin epäilisin sinua siitä kaikkein tuoksahtavimmista ja imelimmästä viisauden lajista.

Katsos kun me vähemmän armoitetut voimme spekuloida tulevaisuutta vain nykyhetken valossa. Ja silloin tuo tilanne näytti tuolta. Tämän saman johtopäätöksen oli tehnyt moni muukin. Vuodet 2005-10 olivat synkkää aikaa juniorituotannon kannalta. Juniorimaajoukkueet eivät menestyneet ja näimme vain unta kärkivarauksista NHL:n. Katsopas huviksesi noiden aikojen U20 ja U18-joukkueiden kokoonpanoja MM-kisoissa. Löytyykö sieltä paljonkin huippunimiä?

Kun sitten tehdään näistä johtopäätöksiä, niin aika luonnollista on, että menestyminen ei tule ensimmäisenä mieleen. En kutsuisi toiveajattelijaa asiantuntijaksi, vaikka hän sattuisikin olemaan oikeassa. Nyt tilanne on tietenkin toinen: on tosi helppoa ennustaa menestystä Suomelle, eikö vain? Kerropa nyt minullekin, missä ennustit Suomen voittavan pari mestaruutta tällä vuosikymmenellä U20, mukavaa olisi se lukea.

Ai niin, miten käy vuoden 2018 olympialaisissa, tuleeko ihan kultaa vai mitä? Ja toki se lottorivikin kelpaisi...

 

[mjr]

Katsos kun me vähemmän armoitetut voimme spekuloida tulevaisuutta vain nykyhetken valossa. Ja silloin tuo tilanne näytti tuolta. Tämän saman johtopäätöksen oli tehnyt moni muukin.

Niin, kohtuutonta on kritisoida yksittäisiä nimimerkkejä ja pessimistinen tulevaisuudenarvio oli tosiaan aika yleinen silloin. Mutta se oli silti väärä arvio, mikä nyt varmaan tunnustetaan - syyttelyiden ja vastasyyttelyiden sijasta voisi siis pohtia sitä, miksi se osoittautui vääräksi - mitä tehtiin, mitä muutettiin? (Eikä siis Sihvosen häikäilemättömän kyyninen NS-kampanja ollut lähellekään sitä oikeata vastausta.)

 

[adolf]

Nojoo, oli varmasti väärin nostaa minulta yksittäinen kirjoitus esiin. Pahoittelut siitä. Varmaan tuo vain johtuu siitä, että itselle tuo mieletön pessimistisyys on kuin jokin punainen vaate.

Ja ei, en minä(kään) omaa yhtään sen kummempaa kykyä nähdä tulevaisuuteen kuin kukaan muukaan.

Noh, mutta se siitä. Mielenkiinnolla odotetaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan näiden lupauksien osalta. On kivaa seurata suomalaista jääkiekkoilua juuri tällä hetkellä.

 

[Beukeboom]

Katsos kun me vähemmän armoitetut voimme spekuloida tulevaisuutta vain nykyhetken valossa. Ja silloin tuo tilanne näytti tuolta. Tämän saman johtopäätöksen oli tehnyt moni muukin. Vuodet 2005-10 olivat synkkää aikaa juniorituotannon kannalta. Juniorimaajoukkueet eivät menestyneet ja näimme vain unta kärkivarauksista NHL:n. Katsopas huviksesi noiden aikojen U20 ja U18-joukkueiden kokoonpanoja MM-kisoissa. Löytyykö sieltä paljonkin huippunimiä?

Katsoin tämän innoittamana junnurosterit 2006 ja 2007 -kisoista. Onhan nuo melkoisen heikkoja olleet, erityisesti pakkiosaston osalta. -87 -syntyneet hyökkääjät sentään näin jälkikäteen ovat oikeastaan kaikki luoneet uran profiilihyökkäjiinä, mutta esimerkiksi -86 olivat suhteellisen heikko ikäluokka kokonaisuudessaan.

 

[IceWalker]

Niin, kohtuutonta on kritisoida yksittäisiä nimimerkkejä ja pessimistinen tulevaisuudenarvio oli tosiaan aika yleinen silloin. Mutta se oli silti väärä arvio, mikä nyt varmaan tunnustetaan - syyttelyiden ja vastasyyttelyiden sijasta voisi siis pohtia sitä, miksi se osoittautui vääräksi - mitä tehtiin, mitä muutettiin? (Eikä siis Sihvosen häikäilemättömän kyyninen NS-kampanja ollut lähellekään sitä oikeata vastausta.)

Jep, väärässä olin ja hyvä niin. Hiukan ihmettelen sitä, missä ne oikeassaolijat - tarkoitan siis juniorivalmentajia - joilla oli varmaan näkemystä Suomen kiekkoilun noususta oikein olivat. Tuolloinhan lähes kaikki kritisoivat rankasti juniorituotantoa. Varmaan on erittäin vaikea 11-13-vuotiaasta pelaajasta, että tästä tulee junioritähti. Esim. Puljujärvihän tuolloin tiedettiin jo poikkeusyksilöksi. Jotakin juniorivalmennuksessa muutettiin, mutta yksityiskohtaista tietoa tästä asiasta en ole itse huomannut missään.

Toisaalta, vielä pitää kuitenkin todeta, että nyt on varmaa vain se, että PuLa-Ahoista tulee A-maajoukkuepelaajia ilman vakavia loukkaantumisia. Matka NHL-tähteyteen on kuitenkin pitkä ja kivinen.

Niin, eipä Sihvonenkaan tätä nousua ennakoinut. Hän oli oikeassa lähinnä tietyissä pelitapakysymyksissä, mutta oli aika tiukasti ankkuroitunut näkemykseen, jonka mukaan on olemassa vain yksi voittava pelitapa, ainakin jos puhutaan eurooppalaisesta kiekkoilusta.

 

[adolf]

Jääkiekko taitaa olla vähän sama juttu kuin politiikka. Keskustelu sisältää paljon asiantuntijuutta, ilman varsinaista asiantuntijuutta. Silloin on helppo olla oikeassa, kun ei itse tarvitse olla tekemässä niitä varsinaisia asioita. Tekemisen sijaan on tärkeää saada olla oikeassa.