NY RILLATAAN – miksi Suomi ei ole enää jääkiekon huippumaa?

  • 297 151
  • 835

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Omark ei ole myöskään niin hyvä jota hän antoi ennen odottaa...

Tämä pitää kyllä paikkansa. Siis onhan hän toki loistava pelaaja ja varmaan etenkin monen Jokeri-fanin sydämeen ehti itsensä viime kaudella pelata. Mutta Omarkista puhuttiin aivan eri tason nimenä vielä kolme, neljä vuotta sitten. Muistaakseni Urheilulehti näki hänet jossain artikkelissaan myös tulevaisuuden matssundinina.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Niin, eipä Sihvonenkaan tätä nousua ennakoinut. Hän oli oikeassa lähinnä tietyissä pelitapakysymyksissä, mutta oli aika tiukasti ankkuroitunut näkemykseen, jonka mukaan on olemassa vain yksi voittava pelitapa, ainakin jos puhutaan eurooppalaisesta kiekkoilusta.

Sihvosen kohdalla täytyy muistaa, että hänen asiantuntijuuttaan häiritsee aina hänen asenteellisuus. Jos hän tekisi tieteellistä tutkimusta samalla tavalla kuin analysoi jääkiekkoa, hän jättäisi huomiomatta osan tutkimuksen tuloksista analyysivaiheessa, koska ne eivät sovi hänen ennakkokäsitykseensä. Sihvonen on toimittaja, ei analyytikko.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mielenkiintoinen tämä ketju kyllä on. Oikeastaan keväällä 2010 alettiin kaiketi laajemmin pohtimaan suomikiekon jonkinlaista lamaa. Yksi sukupolvi oli pikku hiljaa poistumassa kuvioista ja mm. Mikael Granlund ja kumppanit olivat vasta tuloillaan miesten ikään. Lisäksi Jukka Jalonen totesi kevään 2010 MM-kisojen jälkeen, että osa Leijonien pelaajista oli huonossa kunnossa.

Viime vuosina myös U20-joukkueen edesottamukset ovat heti suoraan MM-kisojen jälkeen aiheuttaneet puheita, missä mennään. Näin oli vuosi sitten myös tilanne. Mm. Kari Jalonen ja Lauri Marjamäki antoivat vuosi sitten eri medioissa ymmärtää, että nuorilla maajoukkuepelaajilla on vielä matkaa huippu-urheilijoiksi. Tätä näkemystä tukivat mm. nuorten maajoukkeuiden eri testitulokset. Huonoimmat tulokset olivat kuulemma juuri ja juuri paremmat, kuin tavallisilla kuntoilijoilla. Lisäksi tietyillä luistelun osa-alueilla oltiin jäljessä.

No, miten sitten nyt, kun tuli MM-kultaa nuorissa? Kukaan ei nyt puhu samoista asioista. Onko tilanne siis vuodessa parantunut. MM-kultaa voittaneessa joukkueessa oli aika monia samoja pelaajia, kuin vuosi sitten MM-kisoissa. Itse sanoisin, että tilanne Suomen kiekkoilussa on kaikkinensa aika hyvä tällä hetkellä. MM-kisoissa taistellaan voitosta miltei aina, mutta yhtä lailla putoaminen puolivälierässäkin on ihan arkipäivää. Tai sanoisiko, realismia. Joka vuosi mestaruutta ei kuitenkaan tule, eikä edes mitalia. Ei aikuisissa eikä nuorissa.

No ei tässä pitkään mennyt, kun alettiinkin taas ottaa esille juttuja, että suomalaiskiekkoilijoilla on vielä matkaa huippu-urheilijoiksi. Asian nosti esille Ismo Lehkonen tuoreessa Iltalehdessä. Löytyy netistäkin.

Nyt sitten kehutaan ruotsalaisia ja niiden treenejä, kuinka kovia ne ovat ja kuinka hyvin ne valmistavat ruotsalaisia pelaamaan nykyistä pelitapaa. Lisäksi NHL-pelaajia Ruotsi on tuottanut viime vuosina huomattavan määrän eikä meno taida olla laantumassa.

Tokihan esimerkiksi Lehkosen tuoreinta väitettä tukevat joidenkin pelaajien tarinat siitä, miten on alettu kiinnittää huomiota ravintoon, harjoitteluun ylipäätään ja muuhun oheisharjoitteluun. Ja kun nämä tarinat tulevat jo aikuisikään ehtineiden pelaajien suusta, niin kyllä varmaan harjoittelussa on kovasti parantimisen varaa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Suomalainen alemmuudentunne <3
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Kyllähän siis suomalaisjunnut ovat fysiikassa sen pari vuotta jäljessä muita huippumaiden junnuja. Lahjakkuutta ja taitoa kyllä ainakin näitä uusilta huippujunnuilta nykyään löytyy, mutta tässä on nyt huomannut tämän uusimman sukupolven suomalaislupauksien NHL:ään siirtymisen kohdalla, että se on kestänyt sen pari vuotta, että saadaan fysiikka oikealle tasolle kun muiden huippumaiden junnuilla se on onnistunut nopeammin.
Skellefteåsta HIFK:hon viime keväänä siirtynyt HIFK:n nykyinen taitovalmentaja Tommi Hämäläinen kertoo lyhyessä jutussa vähän mietteitään:
Uutiset › IFK:n taitovalmentaja: Ruotsissa opetetaan aiemmin urheilijaksi - HIFK
(hifk.fi)

Hämäläinen on nähnyt aitiopaikalta ruotsalaisen junnusysteemin ja sen kehityksen, joten ainakin jotain tietää asiasta :)
 
Otsikon voisi muuttaa muotoon: Miksi Suomi on jääkiekon huippumaa ja kaataa ikäluokasta ja vuodesta toiseen isompiaan?

Ihan oikeasti, tuo on hyvä ja tärkeä kysymys. Suomi on onnistunut kääntämään materiaalista johtuvan takamatkan, kuromaan edun kiinni ja voittamaan tärkeät pelit. Miten tähän on tultu?
 

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
Suomalaisia ei edelleenkään varata eikä varmaan tullakaan varaamaan NHL:ään yhtä paljon kuin ruotsalaisia, mutta kyllä viime vuosien sijoitukset U20- ja U18-kisoissa kertovat että pahin pelaajatuotannon lama on ehdottomasti ohitettu ja nyt Suomesta puskee järjettömän kovia talentteja maailman huipulle joka vuosi.
 

Quethas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Suomen maajoukkueet, Tampere United
Minäkin olin ensimmäisillä sivuilla voivottelemassa Suomen juniorituotannon huonoa tilaa. Ja eihän tuossa vaiheessa vielä näkynyt merkkejä hurjasti paremmasta. Mutta jotain on tuon jälkeen tehty oikein, kun juniorimaajoukkueet menestyvät. Ja ennen kaikkea menestyminen ei vaadi hurjan hyvää maalivahtipeliä tai täydellistä onnistumista joukkueelta, kun pelaajamassassa on aiempaan verrattuna paljon potentiaalisia pelaajia, joista moni on vielä mukavan isokokoinenkin. Vielä joitain vuosia sitten oli vaikea uskoa, että Suomella olisi U20- ja U18-tasolla turnauksen isoimmat joukkueet, sillä juniorituotanto tuotti lähinnä pienikokoisia polkukoneita.

Viime vuonna NHL:ään varattiin 13 suomalaista. Tämän vuoden varaustilaisuudessa tullaan todenäköisesti varaamaan yli 15 suomalaista, eikä 20 kappalettakaan ole aivan epärealistinen ajatus.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Täällä ainakin grilli on jo kuumana, ensi yön finaalia odotellessa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Suomella mahdollisuus kolmeen maailmanmestaruuteen samana vuonna, onko tuotaa tehnyt mikään maa ennen?
Ei ole. Kanada on ollut lähimpänä 2003 kun voittivat aikuisten ja U-18 MM-kultaa, mutta U-20 tasolla jäivät hopealle.

Mutta tämän vuoden aikuisten kisoja ei ole pelattu vielä peliäkään ja näillä pojillakin on vielä finaali pelaamatta, että maltetaas nyt kumminkin..
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kova on ollut Suomen kuluva vuosikymmen. Olympialaisista Suomi on tuonut kotiin kaksi pronssia, MM-kisoista on tullut kultaa ja hopeaa, U20-kisoista kaksi kultaa, U18-kisoista hopea ja kaksi pronssia ja Hlinkastakin yksi hopea.

Ja kyllä; voin myöntää olleeni vielä muutama vuosi sitten skeptinen Suomen tulevaisuuden suhteen, mutta onneksi tunnelin päästä löytyi valoa ja uusi sukupolvi on nousemassa yhä paremmin esiin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Puolustajat

Aleksi Laakso, Ville Lajunen, Mikael Kurki, Joonas Lehtivuori, Timo Seppänen, Harri Ilvonen, Jyri Niemi, Teemu Eronen, Sami Vatanen, Rasmus Rissanen, Tony Vidgren, Juha Uotila, Joonas Jalvanti, Jani Forsström, Juho Mielonen, Markus Nordlund

---------------------

Kaikilla ylläolevista nimistä ei varmastikaan lahjat tai kyvyt riitä kv- tasolle, mutta jo em.nimistä saisi kasattua joukkueen joka pelaisi MM -kisoissa sijoista 5-8. Eli ihan samoista sijoista, jos jatketaan vielä näiden veteraanien vetämänä. Tuosta listasta runko seuraavaksi neljäksi vuodeksi maajoukkueelle ja sitä sitten tarpeen ja tilanteen mukaan täydennetään 70 -luvun lopun ja 80 -luvun alun kokeneemmilla sotaratsuilla. Itse en enää näe juurikaan muita peluutuksellisia keinoja millä maajoukkueen syöksykierre niin aikuisissa kuin junnuissa saadaan pysäytettyä.
Kyseisessä viestissä on vuonna 2010 pohdittu Suomen maajoukkueen tulevaisuuden materiaalia. Ei mitään kirjoittajaa tai kyseisiä pelaajia kohtaan, mutta on se kyllä vähän pirskatin hyvä että ihan kyseisellä listalla ei tarvitse arvokisoja vetää..

Kyllä on maailma muuttunut 6 vuodessa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mielestäni on aika oleellista samaten, että nyt kun katsotaan u20-kisoja tai käynnissä olevia u18-kisoja, niin suomalaiset näyttävän pärjäävän vähintäänkin kiitettävästi myös monesti parjatulla fysiikkapuolella ja kaksinkamppailuissa.

Kyllä eilenkin olivat jenkit helisemässä ja ihmeissään, hyvä niin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Se olis muuten varmaan ihan hyvä juttu että tuolla junioritoiminnassa ja liitossa, sekä siellä päässä ketkä nyt on tästä Suomen jääkiekon kehittämisestä vastuussa, olisi semmoisia ihmisiä jotka osaavat pitää jalat maassa. Tuntuu vähän että itselläni on ainakin ruvennut jo pikkasen mopo keulimaan ja se on aina vaarana että silloin kun menee hyvin niin tullaan pikkaisen sokeiksi sille menestymiselle ja työnteko jotenkin jossain kohtaa matkan varrella unohtuu. Onhan näitä esimerkkejä ollut tässä suomalaisessa urheilussa viime vuosilta eri lajien parista tosin että mitä tämä meinaa käytännössä.

Sitä vaan että toivottavasti siellä se nöyryys kestää, jotta ei käy niin että jossain kohtaa junnuputkesta rupeaa tähtien sijaan tulemaan pelkkää ei-oota. Eli vaarana on se että nyt kun tulee tämä varmastikin levein, lahjakkain ja terävin suomalainen jääkiekko sukupolvi ikinä näissä 90-luvulla syntyneissä, niin 15-20 vuoden päästä meillä ei ole enää ketään, kun tämä porukka sitten aikanaan lopettaa, jos nyt ei ymmärretä tätä asiaa.

Helppo on sivusta viisastella, mutta juuri tämähän tuossa oli käymässä joitakin vuosia takaperin, kun ei Teemun, Sakun, Tepon, Kimmon, Jeren, Villen ja kumppaneiden takana ollut näköpiirissä ketään.
 
Viimeksi muokattu:

Kalzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Edmonton Oilers
Ollaankohan tässä nauttimassa 90/00-lukujen kiekkobuumin tuloksista? Lapsilla oli esikuvia, houkutellen heitä lajin pariin ja siinä kehittymään, mikä näkyy nyt juniorikiekkomme parhaissa saavutuksissa. Ja mikä parasta; näyttää, että Suomelle on näistä junioreista tulossa yksi kovimmista sukupolvista, joka toivottavasti inspiroi jälleen tulevia sukupolvia.

Mutta valmennuksessa ei saa todellakaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Aina pitää pyrkiä kehittymään.
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Eiköhän sekin jossain vaiheessa tuota hedelmää jos tuo Anttonen laittaa sen reilun miljoonan nuorten jääkiekon tukemiseen vuosittain. Eiköhän vähävaraisissakin perheissä ole melkoinen määrä talenttia. Tällä hetkellä menee suomalaisella kiekolla lujaa, mutta nyt onkin tekemisen paikka, että taso saadaan säilymään.
 

Espen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Old time hockey like Eddie Shore
Ollaankohan tässä nauttimassa 90/00-lukujen kiekkobuumin tuloksista? Lapsilla oli esikuvia, houkutellen heitä lajin pariin ja siinä kehittymään, mikä näkyy nyt juniorikiekkomme parhaissa saavutuksissa. Ja mikä parasta; näyttää, että Suomelle on näistä junioreista tulossa yksi kovimmista sukupolvista, joka toivottavasti inspiroi jälleen tulevia sukupolvia.

Siitä ei liene kysymys. Samalla tavalla lapsilla oli esikuvia jääkiekossa 70- ja 80-luvuilla, jolloin jääkiekko oli hyvin suosittua ja sillä ei ollut edes vastaavanlaisia kilpailijoita joita tänä päivänä on. Itse asiassa jääkiekkoa harrastettiin enemmän aikaisemmilla vuosikymmenillä. Harrastus- ja pelaamismuodot olivat vain enemmän karvalakkimalleja. Massat pelasivat iltaisin ulkona jääkiekkoa ja nykyisin kaikki ulkojääsarjatkin lienee lopetettu. 90-luvulla tultaessa halliverkko kasvoi massiivisesti ja jääkiekkoliitto yritti kasvattaa lajia pitämällä kilpaurheilua sivuseikkana ("kaikki pelaa"). Junioreihin tuli enemmän porukkaa, joilla ei ollut taitoja, fysiikkaa eikä niin palavaa intoa itsensä kehittämiseenkään. Samalla kun vielä ulkojääpelaaminen hiljeni kaikkialla (sää/vapaa-ajan kulttuurin muutos), niin tulokseksi tuli ikäluokkien huonontuminen.

Nykyinen menestys lienee peruja kilpailun palaamisena juniorikiekkoiluun vuonna 2007 ja panostuksena 2010-luvulla pelaajien henkilökohtaiseen valmennukseen. 2000-luvulla jääkiekko onkin jo niin kallista harrastaa että pelaajia on vähemmän, mutta tekeminen ja olosuhteet ovatkin sitten laadukkaita.

Tosin pelkkä junorikisoissa menestyminenkään ei välttämättä tuota huippuyksilöitä. Ikäluokat 1977-1984 voittivat paljon mestaruuksia ja mitaleita 18- ja 20-vuotiaiden kisoissa, mutta yksilöiden laatu oli vastaavaa tai huonompaa kuin ikäluokissa 1970-1976, jotka eivät menestyneet juniorikisoissa.
 

Pewros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ei voi olla sattumaa että 1994 syntyneistä on alkanut menestys, eli 2014 U20 MM-kulta. 1994 maailmanmestaruushopean ja 1995 maailmanmestaruuden merkitystä ei pidä väheksyä. Olikohan jo 1992 MM-hopealla isompaa vaikutusta..?

Massa kasvaa, joten myös huippuyksilöitä tulee enemmän. Toki ei vaan sitä, myös pelaajakehitys on parantunut. Kunhan vaan tässä suunnassa jatketaan eikä notkahdeta eli tyydytä tähän. Aina voi parantaa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Ihan varmasti sillä 1995 mestaruudella on ollut oma osansa tässä ketjussa. Sopivasti vielä samoihin aikoihin Selänne oli koko maapallon parhaimpia jääkiekkolijoita siinä 90-luvun loppupuolella, Saku lähti kaamean hypen kanssa NHL:ään ja sitten siinä tuli niitä mitaleja arvokisoista melkein joka vuosi.

Että ei se varmaan ihan tuulesta temmattua ole, että se tuon ajan buumi omalla tavallaan kantaa hedelmää tähänkin päivään asti.
 

Kalzu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Edmonton Oilers
2000-luvulla jääkiekko onkin jo niin kallista harrastaa että pelaajia on vähemmän, mutta tekeminen ja olosuhteet ovatkin sitten laadukkaita.

Tuossa onkin kaksi asiaa, jotka juniorityössä on huomioitava. Junioreille tarjottava parhaat edellytykset kehittyä, niin valmennuksen kuin olosuhteiden osalta, mutta kustannukset eivät saa kasvaa kohtuuttomiksi.
 

Quagmire

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS, SoJy
Itse aion seurata erityisellä mielenkiinnolla näiden kolmen viime vuoden mestaruuden ja sen myötä voittamisen kulttuurin synnyttämisen tuomaa vaikutusta tulevaisuuden a-maajoukkueen mentaaliteettiin turnauksiin lähdettäessä. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä peräti kuusi ikäluokkaa välillä 94-99, joista jokaisessa on pelaajia, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden. Nämä pelaajat tulevat väkisinkin lähtemään tuleviin turnauksiin erilaisella mentaliteetilla kuin ne, jotka eivät ole kovissa kansainvälisissä turnauksissa kokeneet suurinta voittoa. Uskon, että yhä enemmissä määrin tullaan kuulemaan kommentteja, joissa suoraan sanotaan, että Suomen tavoitteena on vain ja ainoastaan voittaa kultaa.
 

ipaz

Jäsen
How Finland dramatically revamped its program - Sportsnet.ca

Liitossa on tajuttu, että vain taitavat yksilöt voivat luoda menestyvän joukkueen. Toki hyvällä pelisysteemillä ja hyvällä joukkuehengellä voi pärjätä jonkun aikaa, mutta totuus on se että joukkue on juuri niin hyvä kun on sen heikoin lenkki.

Göran Stubin sanoin: “For a long time, a decision was made very early about which players were national team quality and which weren’t,” Stubb said. “Too early. The thinking was that all players develop the same … which just isn’t true. Sometimes players take longer, especially big kids whose skating takes longer. So now the players are judged every year. Because you don’t make it at under-16s doesn’t mean you can’t play at under-20s.”

Isoin muutos on siis tehty suhtautumisessa yksilöön. Enää ei hylätä jos 15-vuotiaana epäonnistuit Pohjola-leirillä, vaan junnuja scoutataan enemmän ja laadukkaammin. Parhaimmille seurataustasta riippumatta annetaan mahdollisuus. Ennen näin ei ollut. Myös valmentajat ovat mukana projekteissa pitempään kuin yhden kauden, joten heille jää parempi mielikuvat pelaajista ja he tuntevat enemmän pelaajia leirien jälkeen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös