NY RILLATAAN – miksi Suomi ei ole enää jääkiekon huippumaa?

[mjr]

Viestissäsi ei ollut väitettä "Suomi on ja pysyy huippumaana vielä lähitulevaisuudessa" tukevia argumentteja kuin oikeastaan harrastajamäärät ja jääkiekon suosikkiasema Suomessa. Tässä ketjussa on puhuttu paljon junioritoiminnasta, harjoittelusta (erityisesti omaehtoinen) jne, jotka vaikuttavat oleellisesti kuinka hyvin Suomi pärjää tulevaisuudessa. Vielä kun (jos) kilpailu kiristyy tulevaisuudessa huipulla, kuten ennakoit, niin en pidä mitenkään itsestäänselvyytenä huipulla pysymistä.

On tietysti eri asia, mitä tarkoitetaan jääkiekossa "huipulla olemisella" ja kuinka pitkä aikaväli on "lähitulevaisuus". Muutamaan (3-5) vuoteen ei liene vielä mitään suurta hätää, mutta siitä eteenpäin... pistää miettimään, miten käy.

Olen varmaan vähän yksinkertainen, kun minusta harrastajamäärät ja lajin yleinen asema ovat aika painavia argumentteja - oikeastaan kaikkein painavimpia: nämä tekijät ovat perusta kaikelle muulle. Anyway, Suomi toki tällä hetkellä on lajin suurmaa, kaikilla niillä kriteereillä, joita nyt voi tälläisessä asiassa olla. Se ei ole toki terävimmässä kärjessä suurmaiden joukossa, mutta siellä se ei ole koskaan ollutkaan. Lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä mitään radikaalia muutosta tässä tilanteessa, joskin toki huolestuttavaa vähittäistä laantumista, mutta missä määrin tämä on pitempiaikainen trendi on vielä aika lailla auki. Hyvin paljon riippuu aivan muutaman pelaajan lähivuosien kehityksestä sekä tietysti siitä, pystymmekö reagoimaan juniori-tuotannon suhteen tarpeeksi hyvin lähivuosina. Mutta tämä hysteria ja todellakin perusteeton ylidramatisointi vievät pohjaa järkevältä keskustelulta täällä JA:ssa. Itse väittäisin että perusongelma on se, mikä meillä on aina ollut: miten tuottaa suuresta pelaajamassasta todellisia tähtiä. (Toivoa muuten sopii, että peli-harrastuksen kallistuminen ei kauhean kauan enää jatku, muuten myös ne suuret massatkin alkavat olla uhattuja.)

 

[Pasi77]

Minäkin näköjään kuulun näihin ihmisiin, jotka eivät tajua logiikkaasi.

Kuten tuossa edellä on jo monesti kerrottu, niin jääkiekossa on huomattavasti helpompi voittaa "vahingossa", koska peli on nopeaa, laukauksia tulee paljon jne.

No niin naperot;) Pottakamelilla on kyllä potta hukassa. Asia on juuri päinvastoin: mitä enemmän maalipaikkoja (toistoja tms.) sitä vähemmän yksi "tuurimaali"(sattuma) merkitsee ottelun lopputulokselle ja vastaavasti mitä vähemmän maalipaikkoja ottelussa (toistoja tms.) sitä enemmän "tuurimaali"(sattuma) merkitsee. Tämän takia esim.jalkapallossa etukäteen altavastaajalla on paremmat mahdollisuudet voittaa ottelu kuin jääkiekossa, jossa maalitilanteita on useampia ja sattuman osuus pienenee ja parempi joukkue voittaa heikomman useammin kuin jalkapallossa. Koripallossa taas vahvempi joukkue voittaa vielä useammin kuin jääkiekossa, koska "maalipaikkoja" (toistoja) on tuhottomasta enemmän kuin jääkiekossa ja sattuman merkitys pienenee jne.

Nämä ovat ihan tilastomatemaattisia faktoja ja perusteita. Pitäisi kai siellä lukiossa olla jonkinnäköistä tilastomatikan perusteiden opetusta? Jos te taas amis tai peruskoulun 7-luokan tiedoilla avaudutte, kannattaisi ehkä miettiä kaksi kertaa kannattaako alkaa vänkäämään asiasta josta teillä ei ole hajuakaan, tämä näin ystävällisenä neuvona:)

 

[Pasi77]

Silloin, kun maalipaikkoja tulee enemmän, niin todennäköisemmin joukkoon mahtuu myös pomppuja ja tuurimaaleja. Jalkapallossa selkeästi heikompi joukkue ei välttämättä saa rakennettua juuri yhtään maalintekopaikkaa, joten eiköhän jalkapallossa ole vaikeampaa päästä itse arvokisoihinkin kuin voittaa jääkiekossa MM-mitali.

Ja vaikka näihin järjettömiin kommenteihin ei pitäisi edes tarttua, niin tartutaan sitten kunnolla. Se, että Suomi on voittanut viime vuosina hyvin mitaleita, kertoo enemmänkin siitä että siellä on sama ydinporukka ollut voittamassa näitä mitaleita. Vuosi vuodelta mitalin ottaminen on ollut tiukemmassa ja parin vuoden sisällä mitalikannasta pudotaan todennäköisesti kokonaan. Ja luuletko tosiaan, että jossain 100 miljoonan kansassa ne kaikki ihmiset harrastavat jääkiekkoa? Suomessa on varsin hyvät resurssit jääkiekon saralla verrattuna esim. Ruotsiin, Tshekkiin ja Venäjään. Siitä huolimatta menestys ei ole ollut yhtä hyvää kuin edellä mainituilla mailla.

Samat sulle ja erityisesti Ultrasille kuin pottakamelille, kyse on ihan tilastomatemaattisesta faktasta>mitä vähemmän toistoja (maalipaikkoja)>sitä enemmän yksi sattuma merkitsee suhteellisesti ja sama toisinpäin. Sama ystävällinen neuvo sinullekkin: jos sinullla ei ole edes alkeet hallussa eikä hajuakaan asiasta,älä avaudu, sillä on varsin rastittavaa väitellä henkilön kanssa jolla ei ole mitään käsitys asiasta>vähän sama kuin papukaijan kanssa juttelisi.

 

[Pasi77]

Jalkapallossa ei todellakaan ole mitään automaatiopaikkaa

-Meinaat että nämä Pohjois-Koreat,Australiat, Uusi-Seelanti,Etelä-Afrikka ja Honduras ovat kovempia maita kuin Ruotsi, Venäjä jne.;)

 

[steepler]

Samat sulle ja erityisesti Ultrasille kuin pottakamelille, kyse on ihan tilastomatemaattisesta faktasta>mitä vähemmän toistoja (maalipaikkoja)>sitä enemmän yksi sattuma merkitsee suhteellisesti ja sama toisinpäin.

Tämä on toki totta mutta ilmeisesti yritätä väittää että tämä myös korreloi siihen että jalkapallossa altavastaajalla on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet, mitkä ovat ne tilastomatemaattiset faktat jotka tätä kantaa puolustavat.

En tiedä otatko sitä huomioon että altavastaajan on myös vaikeampi tehdä maalia jalkapallossa kuin jääkiekossa, vaikka kuinka sattuma seuraus olisikin merkityksellisempää niin se on kuitenkin vain sattumaa ja tilastollisestikaan sattumia ei voi kovin usein sattua tai muuten se ei ole enää mitään sattumaa. Jääkiekossa kuitenkin altavastaajan maalinteko on vähemmän sattuman varassa koska myös altavastaaja useammin pystyy kunnon maalipaikkojakin tuottamaan normaalissa pelissä. Jalkapallossa varsinkin hyvät joukkueet ovat juurikin erinomaisia puolustamaan, jossain Valoiliigassa kärkijoukkueet saattavat päästää merkittävästi vähemmän maaleja kuin peräpään porukat.

 

[sekolust]

Jos nyt alkuperäiseen otsikkoon pitää palata, niin...

Kan - 99
USA - 59
Ruo - 20
Ven - 8
Suo - 7
Tshi - 5
Sak - 5
Sve - 2
Slo - 2
Nor - 1
Lat - 1
Tan - 1

Ei varmaan tarvitse lihavoida sitä yllättävintä maata. Verrataanpa tilannetta meihin:
sijat 1-100 = R7, S2. (R paras #35, S #9)
sijat 101-200 = R11, S5.
Sijat 200+ = R2

Jos varausluvuista voi jotain päätellä, Ruotsilla on tässä ikäryhmässä helvetin "suomalainen" materiaali: kärki on laaja mutta tylppä. Nopeasti katsottuna Brynäs ja AIK tuottivat molemmat 4 varausta, Djurgårdenista lähti 3 ja Skellefteåsta 2. Loput olivat seurojensa ainoita varauksia.

Väittäisin, että yksi syy tähän ruotsalaiseen laajan tylsään kärkeen on hockeygymnasiumien (koulu+kiekko) ansiota. Tuolla systeemillä saadaan parannettua junioripelaajan mahdollisuuksia keskittyä kiekkoon kun kaksi helposti ristiriidassa olevaa asiaa saadaan yhdistettyä. Tarkemmin asiasta löytyy esimerkiksi Tästä JA:n ketjusta. En tiedä miten monella Elitserien ja Allsvenskan joukkueella oikein on oma gymnasiuminsa, mutta AIK:lla, Djurgårdenilla ja Brynäsillä on omansa ja Skellefteån naapurista Luleålla on.

Maajoukkueen kannalta tuo tilanne vaikuttaa periaatteessa aika optimistiselta. Tällöin pelaajien yksilötaitoja voidaan harjoituttaa seuratoiminnan ohessa ja ennen kaikkea säästetään pelaajalta itseltään aikaa ja vaivaa koulun ja harrastuksen yhdistämisessä. Mitä vähemmän energiaa täytyy suunnata toissijaisiin seikkoihin, sitä parempi. Lisäksi erikoistumalla selkeästi yhteen lajiin ja ottamalla joukkue osaksi koulun organisaatiota, koululla on jotain kunnollista tarjottavaa urheilijalle. Suomessa toki on urheilulukioita, mutta näissä seuran ja koulun välinen toiminta on usein lähes olematonta ja koulun jakaessa resursseja usealle lajille, kiekolle jää vain pieni osa tästä.

Jos tuota lähtisi jalostamaan eteenpäin, niin Suomeenkin voisi perustaa muutaman seuran ja koulun yhteistyönä pari koekoulua. En näkisi ollenkaan huonona vaihtoehtona skenaariota, jossa Jokerilukiossa opiskelisi kaikki seuran lukiolaiset ja ~kentällisen verran muita lahjakkaita kiekkoilijoita. Jokerijunnuille tuo automaattinen opiskelupaikka olisi joukkueen kehityksen kannalta perusteltua ja muut kaverit olisivat sekä tuomassa kilpailua että toimimassa myös prospekteina. Lahjakas myöhäisherännyt ei välttämättä pysty osoittamaan parilla tryoutjäällä vielä sitä potentiaalia, joka olisi nähtävissä vuoden yhteisharjoitusten kautta.

Lukujärjestykset ja opintosuunnitelmat tehtäisiin yhdessä b- ja a-junnujen kanssa ja sekä koulun että joukkueen valmentajien välillä olisi keskusteluyhteys asioista. Tätä yhdistelmää voisi parantaa tarjoamalla esimerkiksi sopimusmallia "liikunnanopettaja+joukkueen apuvalmentaja" sopiville henkilöille. Tällöin vältetään tilanne, jossa kumpikin puoli koittaa sahata oksaa pois toisen alta. Optimitilanne olisi sellainen, jossa pelaajan heikkouksia voitaisiin kehittää kummankin tahon toimesta: sekä koululla että joukkueella on yhtenäinen näkemys kehityskohteista sen sijaan, että molemmat vetelevät vähän miten sattuu.

Jonkinlainen "kampusalue" voisi olla hyvä tapa houkutella vieraspaikkakuntalaisia junnuja mukaan. Silloin Juupajoelta kumisaappaat jalassa saapuvan kaverin ympärille olisi kohtuullisen helppo rakentaa turvallinen ympäristö ja ennen kaikkea helpotettua sopeutumista uuteen kaupunkiin. Koska pääkaupunkiseudulta löytyisi kuitenkin suurin osa ja asunnontarve ei olisi valtavan suuri, niin tuon "kampusalueen" voisi rajoittaa esimerkiksi ~20 asuinpaikan soluasuntolaksi.

Pelaajavalinnoissa tuo kampusalueen koko pitäisi mielestäni ottaa huomioon. Jos pelaajalla on tarve asumukseen, pitäisi noita paikkoja luonnollisesti olla jaossa. Huippulahjakkuuksien kanssa tästä voitaisiin toki joustaa, mutta noin pääsääntöisesti siis ulkopuolisten määrän voisi rajoittaa vaikka niin, että vuosittain otettaisiin tietyn kiintiön verran ja muut rajattaisiin ulkopuolelle. Pääsykokeiksi voisi sitten laittaa "ammattikiekkoilulliset kyvyt". Jokerijunnuille ilmainen entrance ja muille sitten pidempi kaava; ensin hakupaperit sisään, sitten haastatteluja ja testejä, vanhan valmentajan suositus ja skouttaus Jokereiden omassa tryoutissa. Tällöin mukaan voitaisiin ottaa myös niitä, joissa havaitaan potentiaalia mutta jotka nykyisen tason takia eivät ole aivan edarin tasolla.

Jos tulevaisuudessa amiksen suosio jokerijunnujen parissa laskee dramaattisesti, niin silloin tuota sisäänpääsyä pitäisi hieman vaikeuttaa. Esimerkiksi jokerijunnuille voisi laittaa selkeän sisäänpääsyrajan koulumenestyksen perusteella ja jos raja ei täyty, niin sitten vain samalle "karsintakierrokselle" muiden kanssa. Lisäksi "normaalin poistuman" kautta pelaajia tippuisi myös pois tuosta koulusta; ei olisi ensimmäinen kerta kun muut asiat kiinnostavat enemmän kuin lukiokirjat+ammattimainen treenaaminen. Jos opiskelijamäärä olisi esimerkiksi ~40-50, niin taso pysyisi melko kovana ja peruskurssit saataisiin melko hyvin täytettyä "omilla pojilla". Jääharjoittelua voisi taas porrastaa hiukan A- ja B-nuorten välillä ja pitää vain osan jäistä yhteisinä. Tällöin valmentaja voisi keskittyä paremmin yksittäisiin pelaajiin ja jäällä voisi treenata muutakin kuin kentän kiertämistä.

Koulutussysteemissä on mielestäni yksi päävaatimus: koulutilojen on oltava lähellä sellaista jäähallia, josta on mahdollista saada jäät käyttöön haluttuihin aikoihin. Tällä tavalla jäältä kouluun siirtymiseen ei tarvitsisi varata liikaa aikaa. Jos siirtymiseen menee esimerkiksi 15 minuuttia 30 minuutin sijaan, ero on jo viikossa 1h 15min. Kouluvuoden aikana tuollaisesta pienestäkin ajansäästöstä tulee melko paljon lisää aikaa treenata. Esimerkiksi Alppilan lukiota voisi käyttää hyväksi tässä: vieressä olisi sekä Nordis että Hartwall JA molempien harjoitushallit. Luulisi, että ainakin jostain saisi aina jäätä käyttöön. Lisäksi oheistreenejä voisi vetää Eltsun kentällä ja uimahalleja, punttisaleja ja muita löytyisi lähialueelta myös. Yksittäisiä kursseja voisi sitten siirtää muiden koulujen (Pasilassa AMK ja kauppis, Kalliossa AK:n koulu, jne.) tiloihin tilapäismajoituksiin jos Alppilassa ei kyettäisi aina antamaan tiloja. Toki esimerkiksi syventäviä ja muuten poikkeuksellisia (vieraat kielet, pitkä matikka, jne.) pitäisi järjestää niin, että "meidän pojat" menisivät muiden koulujen tunneille.

Yhteistyötä voisi sitten jatkaa vähemmän aktiiviseksi osaksi ammattikorkeita. Tuolla tavoin saataisiin kaksi etua: laajemman paketin tarjoaminen sille juupajokelaiselle tulevaisuuttaan miettivälle skidille ja joukkueelle mahdollisuus "ulkoistaa" tietyt palvelut tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Jos siitä juupajokelaisesta ei ikinä tulisi kiekkoilijaa, niin ainakin saataisiin yksi sellainen henkilö, jolta voitaisiin odottaa harjoitustöitä, opinnäytteitä ja työharjoittelua. Minulle on aivan sama onko esimerkiksi netti-tv työharjoittelijan vai ammattikoodaajan (100e+alv/h) näppiksestä kotoisin. Pienemmällä aktiviteetilla tarkoitan sitä, että tässä vaiheessa ei enää olisi ohjattua harjoittelua tai vastaavia, vaan yhteistyö olisi enemmän "normaalia" yhteistoimintaa. Jokerit voisi tarjota harjoittelupaikkoja ja mainostilaa (esimerkiksi Metropolian logoa näki varsinkin viime keväänä monessa paikassa) kun taas koulu voisi ottaa "ammattimaisen urheilutoiminnan" (ammattisopimus tai kiekkolukio) huomioon työkokemuksena, toisin sanoen parempina pääsykoepisteinä.

Mistä sitten rahat? Osa tulisi tietenkin Jokereilta. Toinen merkittävä osuus tulisi kaupungilta, kyseessä olisi kuitenkin periaatteessa pakollisten toimintojen (koulutus) siirtäminen yksityiselle taholle. Yritystahoille myös tuollaista pakettia pitäisi olla kohtuullisen helppo myydä osana Jokereiden kokonaispakettia. Tuskin kovinkaan moni yritys pistäisi pahakseen jos olisi mahdollisuus profiloitua pienellä hinnankorotuksella sekä urheilua että koulutusta tukevaksi firmaksi.

Jokereille tämä systeemi toisi järkyttävän määrän etuja. Tuollaisella systeemillä (oletuksena ettei PK-seudulle synny heti kilpailijoita) olisi mahdollisuus nostaa kiinnostusta alueen parhaiden pelaajien kanssa. Pelaajille saataisiin enemmän jää- ja oheisharjoittelua niin, että niitä olisi kokoajan ammattimaisesti johdettu ja suunniteltu. Lisäksi noilla "ulkopuolisilla oppilailla" kartoitettaisiin sitä pelaajapoolia, johon valmennus tutustuu henkilökohtaisesti. Tuskin tämän ulkopuolisen b-juniorin nousu seuraavan kauden edustukseen ainakaan heikkenisi jos valmennuksella olisi selkeä kuva pelaajan taitotasosta.

Suurimpina ongelmina Jokereille pitäisin:
- Riittääkö rahoitus? Jos systeemi muuttuu liian kalliiksi, niin saadut edut voidaan kyseenalaistaa.
- Onko sijoitus loppupeleissä sen arvoinen? Tuottaako tuo selkeästi parempia pelaaja?
- Miten onnistuu kurssitarjonnan järjestäminen ja miten saada muut koulut tarjoamaan meille mahdollisuuden käyttää heidän kurssejaan?
- Mitä sitten jos/kun HIFK ja/tai Blues pistää oman koulun pystyyn? Syökö kilpailu pohjan toiminnan kannattavuudelta kun aamujäiden ja kurssien järjestämiseen tulisi selkeä kilpailija mukaan?
- Mitä sitten jos koulu suljetaan? Taataanko vielä mukana oleville koulutus loppuun asti vai siirretäänkö heidät jonkun muun lukion kansiin?

Tarkoituksena on heittää ilmoille ajatus siitä, miten Suomessa voisi parantaa kiekkoilua. Aivan varmasti tästäkin "suunnitelmasta" löytyy aukkoa, kysymysmerkkejä ja muuta korjaamista vaadittavaa. Eikä itseasiassa ole edes mitenkään varma asia, että tällainen systeemi olisi tarpeen. Tässä luonnostelmassa on nyt esimerkkinä Jokerit, mutta hyvin tuossa voisi olla Kärpät, HIFK tai TPS.

Toki, Suomi on jääkiekon huippumaa vieläkin. On kuitenkin karu fakta, että asiat voitaisiin tehdä täällä paremmin. En minä ainakaan ole tyytyväinen olemaan "huippumaa" jos vaihtoehtona olisi olla "paras". Ei Neuvostoliitossakaan oltu tyytyväisiä mihinkään muuhun kuin kultaan.

 

[Pasi77]

Tämä on toki totta mutta ilmeisesti yritätä väittää että tämä myös korreloi siihen että jalkapallossa altavastaajalla on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet, mitkä ovat ne tilastomatemaattiset faktat jotka tätä kantaa puolustavat.

En tiedä otatko sitä huomioon että altavastaajan on myös vaikeampi tehdä maalia jalkapallossa kuin jääkiekossa, vaikka kuinka sattuma seuraus olisikin merkityksellisempää niin se on kuitenkin vain sattumaa ja tilastollisestikaan sattumia ei voi kovin usein sattua tai muuten se ei ole enää mitään sattumaa. Jääkiekossa kuitenkin altavastaajan maalinteko on vähemmän sattuman varassa koska myös altavastaaja useammin pystyy kunnon maalipaikkojakin tuottamaan normaalissa pelissä. Jalkapallossa varsinkin hyvät joukkueet ovat juurikin erinomaisia puolustamaan, jossain Valoiliigassa kärkijoukkueet saattavat päästää merkittävästi vähemmän maaleja kuin peräpään porukat.

Rasittavaa tosiaan, kun ei teillä ole hajuakaan asiasta. RAUTALANKAA: kun jalkapallossa altavastaaja saa maalin sen on helpompi voittaa ottelu kuin jääkiekossa koska laukauksia maaliakohti(maalipaikkoja, toistoja jne.) on huomattavasti vähemmän kuin jääkiekossa> jossa yhdellä sattumamaalilla ei ole niin suuri merkitys ottelussa kuin jalkapallossa, koska maalintekotilanteita on paljon enemmän kuin jalkapallossa. TÄMÄN VUOKSI ALTAVASTAAJAN ON HELPOMPI VOITTAA OTTELU JALKAPALLOSSA KUIN JÄÄKIEKOSSA=jääkiekossa suosikit voittavat useammin kuin jalkapallossa, KOSKA SATTUMALLA ON JALKAPALLOSSA SUUREMPI MERKITYS> TÄMÄ JOHTUU SIITÄ TILASTOMATEMAATTISESTA TOSIASIASTA ETTÄ SATTUMAN SUHTEELLINEN MERKITYS ON SUUREMPI SILLOIN KUN TOISTOJA YMS. ON VÄHÄN ESIM. 7 KUIN SILLOIN KUN NIITÄ ON ENEMMÄN ESIM.40. Koripallossa siis tästä johtuen ennakkosuoskit voittavat ottelunsa paljon useammin kuin jääkiekossa ja jalkapallossa jne.

Joko alkaa upota?Kuten sanottu jos ei ole asiasta hajuakaan, ei kande alkaa vänkäämään, ihan ystävällinen neuvo edelleenkin.

Steeplerille kotitehtäväksi: mietippä miksi tasapeli on todennäköisempi tapahtuma jalkapallossa kuin jääkiekossa.

 

[PJx]

TÄMÄ JOHTUU SIITÄ TILASTOMATEMAATTISESTA TOSIASIASTA ETTÄ SATTUMAN SUHTEELLINEN MERKITYS ON SUUREMPI SILLOIN KUN TOISTOJA YMS. ON VÄHÄN ESIM. 7 KUIN SILLOIN KUN NIITÄ ON ENEMMÄN ESIM.40. Koripallossa siis tästä johtuen ennakkosuoskit voittavat ottelunsa paljon useammin kuin jääkiekossa ja jalkapallossa jne.

Joko alkaa upota?Kuten sanottu jos ei ole asiasta hajuakaan, ei kande alkaa vänkäämään, ihan ystävällinen neuvo edelleenkin.

Ensinnäkin älä huuda ja toiseksi älä yksinkertaista liikaa.

Jos on ole ihan väärässä olet unohtanut logiikastasi ehdolliset todennäköisyydet, jotka muuttavat kuvaa melko radikaalisti. En tiedä oletko hakenut jostain tilastollista faktaa väitteesi tueksi. Itse en ainakaan uskaltaisi väittää muuta kuin, että altavastaajan on helpompi olla häviämättä jalkapallossa johtuen tasurin suuresta mahdollisuudesta.

Yksi ehdollistava tekijä on ottelun tilanne tulostaululla, joka sanelee jalkapallossa pelin luonnetta hyvin selkeästi. Toinen on maaliin vaaditun "tapahtumaketjun" pituus. Varsinkin jälkimmäinen on sen verran kinkkinen tekijä, että parempi pysyä historiatilastoissa ennen syvempää analyysiä.

Pelkkä perstuntuma antaa kuitenkin viitteitä siitä, että jalkapallo on "suosikkien" peli. Vahvat seurat voittavat triploja ja pelejä illasta toiseen. Isojen liigojen kärkijoukkueet eivät häviä montaakaan peliä kaudessa ja harvoin todellisille altavastaajille.

Jääkiekossa sen sijaan paras viidestä ei tunnu riittävän, vaan tarvitaan paras seitsämästä paremmuuden ratkaisuun. Mihin näitä pitkiä sarjoja tarvitaan, jos sattumalla ei ole juuri sijaa?

 

[Eino_Mies]

Nostetaas tämä ketju nyt ylös U20-kisojen tiimoilta. Suomi ei ehkä ole tässä ikäluokassa oltukaan muutamaan vuoteen huippumaa, mutta kyllä tämä häviämisen kulttuuri silti sai taas surullisia piirteitä. Yllätyssauma oli Venäjää vastaan puolivälierissä, kunnes lopussa tuli romahdus ja käteen jäi pelkkä luu. Miksi näin?

Eli ny rillataan taas!

 

[Cobol]

Miksi näin?

Koska meillä on epäpätevä valmennus ja valmennusjärjestelmä ikäluokasta tai lajista riippumatta.

 

[Ketunkolo]

Koska meillä on epäpätevä valmennus ja valmennusjärjestelmä ikäluokasta tai lajista riippumatta.

Eli sinun mielestäsi se on Lauri Marjamäen vika, että Suomen pelaajat ottivat typeriä jäähyjä ja päästivät passivoitumisellaan Venäjän tasoihin ja ohi? No, näkökulmia on monia.

 

[Skaba]

Deja vu

Ihan saman kaavan mukaan mentiin taas kun johtoasemassa ei otettu aikalisää Venäjän maalin jälkeen. Taktinen emämoka valmentajalta, joka tilanteessa hyytyi - ref. miten se Aravirta ryssi 5-1 Ruotsia vastaan, eikä mitään ole 20v - valmentaja oppinut tästä?

 

[se7en]

Ihan saman kaavan mukaan mentiin taas kun johtoasemassa ei otettu aikalisää Venäjän maalin jälkeen. Taktinen emämoka valmentajalta, joka tilanteessa hyytyi - ref. miten se Aravirta ryssi 5-1 Ruotsia vastaan, eikä mitään ole 20v - valmentaja oppinut tästä?

Suomessa uskotaan yhä, että aikalisä vastustajan ajaessa takaa lietsoo paniikkia. Ehkä niinkin, mutta syy on kyllä jossain muualla kuin siinä aikalisässä, jos niin käy. En tiedä auttaisiko, jos aikalisän ottaisi jo johtoasemassa ennenkuin se vastustajan kavennus on tullut. Ai niin, passivoituminen on myös suoranainen kirosana, jota pitää välttää. Ikävä sanoa, mutta pitäisikö kysyä neuvoa Risto Dufvalta, että miten johtoasemassa pelataan? Ei kai sentään..

 

[Cobol]

Ihan saman kaavan mukaan mentiin taas kun johtoasemassa ei otettu aikalisää Venäjän maalin jälkeen. Taktinen emämoka valmentajalta, joka tilanteessa hyytyi

Jos ei ois hyytynyt, aikalisä olisi todennäköisesti saanut pelin uudelleen sen verran hanskaan ja antanut pelaajille ylimääräistä lepoa, että tulos olisi ollut jotain muuta kuin mitä nähtiin. Aikalisä olisi saattanut estää hyvinkin loppuvaiheen ylipassivoitumisen, koska ongelma oli ennen kaikkea henkiselle puolella.

Mutta tämä nyt on vain yksi pieni otanta suomalaista valmennusta. Siellä on lähes kaikki mahdollinen amatöörimäistä.

 

[PJx]

Ja jos olis ottanut aikalisän ja olisi käynyt näin, itkettäisiin sitä, miksi antoi naapurille siimaa aikalisän muodossa...

Ihan oikeasti, ei aikalisä mikään ihmelääke ole. Jos kavereita painaa väsy, niin sillä voi klaarata ehkä viimeisen minuutin. Hetkellisen paniikin voi myös katkaista, mutta iso kuva ei helpolla muutu edes erätauolla parempaan suuntaan. Jalat tosin jäävät toisinaan koppiin...

Viimeisen kympin tappiot menevät yleensä väsymyksen piikkiin. Mitä väsyneempi kaveri, sitä enemmän virheitä ja huonompi reagointi. Ei ole mikään uutinen, että virheiden määrä kasvaa dramaattisesti ottelun loppua kohden. Samalla hajoaa joukkuepeli ja taito pääsee oikeuksiinsa (jos pää ei ole jumissa).

Loppujen lopuksi ei tässä mitään ihmettelemistä ole: tason mukainen suoritus. Olisi voinut kääntyä myös toiseen suuntaan. Eiköhän joukkueelta voitu odottaa sijoitusta top-6, mutta top-3 oli vastaavasti venymistä. Sama kuva näkyy myös "peruutuspeilistä". Tason mukaan mentiin.

Se joka väittää, että joukkue alisuoritti (valmennus mukaan lukien), on pitänyt turhan vahvoja värilaseja silmillään.

 

[Cobol]

Ihan oikeasti, ei aikalisä mikään ihmelääke ole. Jos kavereita painaa väsy, niin sillä voi klaarata ehkä viimeisen minuutin. Hetkellisen paniikin voi myös katkaista

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
58.22 3-3 Kitsin (Kuznetsov,Kalinin)

ammattilainen puikoissa:

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
Suomen aikalisä
?

Sinänsä aikalisää ei kannata tuijottaa liikaa. Pitää katsoa valmentajakoulutukseen ja valmentajailmapiiriin, joka ei anna eväitä yhden taktisen aseen käyttämiseen. Kyse on siis valmennuksen suuremmasta kuvasta, josta puuttuu henkinen ja taktinen osaaminen tiukassa paikassa.

 

[Viltsu]

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
58.22 3-3 Kitsin (Kuznetsov,Kalinin)

ammattilainen puikoissa:

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
Suomen aikalisä
?

Sinänsä aikalisää ei kannata tuijottaa liikaa. Pitää katsoa valmentajakoulutukseen ja valmentajailmapiiriin, joka ei anna eväitä yhden taktisen aseen käyttämiseen. Kyse on siis valmennuksen suuremmasta kuvasta, josta puuttuu henkinen ja taktinen osaaminen tiukassa paikassa.

Voi olla noinkin.

Edelleen tulee mieleen Jukka Jalosen lausunto viime kevään MM-kisoissa, jossa Jalonen sanoi, että osalla suomalaispelaajista ei kunto kestänyt kisojen loppuun saakka. Liekö pikkuleijonilla vastaavaa ongelmaa? Ismo Lehkonen ainakin allekirjoitti Jalosen lausuman siltä seisomalta.

Onhan kyllä niinkin, että kun taito loppuu, loppuu kuntokin ennen pitkää, kun "juokset" koko ajan perässä, kun vastustajalla on kiekko.

 

[Cobol]

Voi olla noinkin.

Edelleen tulee mieleen Jukka Jalosen lausunto viime kevään MM-kisoissa, jossa Jalonen sanoi, että osalla suomalaispelaajista ei kunto kestänyt kisojen loppuun saakka. Liekö pikkuleijonilla vastaavaa ongelmaa? Ismo Lehkonen ainakin allekirjoitti Jalosen lausuman siltä seisomalta.

Onhan kyllä niinkin, että kun taito loppuu, loppuu kuntokin ennen pitkää, kun "juokset" koko ajan perässä, kun vastustajalla on kiekko.

Jalonen ja Lehkonen ovat tehneet itse karmeita virheitä seuratasolla. Jalosen osalta henkinen kantti petti täysin välierässä Jokereita vastaan Jokerien voittaessa ensimmäisen ottelun. Jalonen hävisi ITSE sen sarjan Jokereille henkisellä puolella. Lahkonen osoitti Jokereissa kuinka pelaajia ei valmenneta ja erään pelaajan mukaan vaikeinta oli kestää henkisellä tasolla Lahkosen epäoikeudenmukaista vittuilua...

Esa Sievinen kertoi monta kertaa, että tulos tehdään paitsi työllä ja kovalla harjoittelulla, ennen kaikkea henkisellä tasolla. Hänellä sitä oli niin paljon että Jani nousi maailman huipulle. Asia joka näitä ammattipaperivalmentajia sapetti ja ei aikaakaan kun Esa oli laitettu ulkoradalle. Lentopallossa Berruto näytti mitä on henkinen osaaminen ja kestäminen. Tosin Urheilulehden - taas - johdolla saatiin hänenkin tiensä mahdollisimman kiviseksi.

Suomalainen valmennusjärjestelmä tuottaa häviäviä valmentajia, joiden henkinen kantti ei kestä tiukassa paikassa. Ja kun valmentajalla ei kestä, joukkuekin putoaa.

 

[Lättfil]

Jalonen ja Lehkonen ovat tehneet itse karmeita virheitä seuratasolla. Jalosen osalta henkinen kantti petti täysin välierässä Jokereita vastaan Jokerien voittaessa ensimmäisen ottelun. Jalonen hävisi ITSE sen sarjan Jokereille henkisellä puolella. Lahkonen osoitti Jokereissa kuinka pelaajia ei valmenneta ja erään pelaajan mukaan vaikeinta oli kestää henkisellä tasolla Lahkosen epäoikeudenmukaista vittuilua...

Eiköhän se Hpk muutenkin aina häviä siellä areenalla, miksi tuo sarja olisi tuonut siihen muutosta? Eiköhän se ollut pelaajille kovempi pala hävitä sillä tavalla. Ja jos Lehkosen epäoikeudenmukaista vittuilua ei joku pelaaja henkisellä tasolla kestänyt, niinkuin ei monet muutkaan suomalaispelaajat yleisellä tasolla, niin ei varmaan kestä henkinen kantti näissä tiukoissakaan paikoissa, kuten nyt Suomen nuorilla.

 

[Cobol]

Eiköhän se Hpk muutenkin aina häviä siellä areenalla.

Muita hyviä: yritetään nyt kuitenkin mutta olisi pitänyt tehdä 5-1 johdossa vielä se 6-1 maali jotta olisi ollut mahdollisuus voittoon. Ja turha se on puolivälierää pelata kun vastustaja voittaa sen kuitenkin.

Tekstistäsi päätellen olet suorittanut suomalaisvalmentajien III luokan koulutuksen ja tehnyt diplomin aiheesta "me häviämme aina muutenkin."

 

[PJx]

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
58.22 3-3 Kitsin (Kuznetsov,Kalinin)

ammattilainen puikoissa:

56.19 3-2 Kuznetsov (Kitsin) yv
Suomen aikalisä
?

Jos ihan oikeasti oletet, että näitä otteluita hävitään ja voitetaan etupäässä tällaisten kikkailuiden kautta, niin olkoon nyt sitten niin.

Noin periaatteessa johtoaan suojeleva joukkue ei ota yleensä aikalisää kuin hyvästä syystä (paniikki päällä). Se ei ole sattuma.

Noin periaatteessa vajaat 4min peliaikaa ja kaveri tekee yv-maalin. Aikalisän paikka? No harvemmin. Ainakin itse pitäisin sitä taktisena erehdyksenä.

Kokonaan toinen juttu harkita tilannetta parin vaihdon jälkeen, jos peli on selkeästi hajonnut.

Väität mitä hyvänsä, mutta henkinen kantti luodaan jossain ihan muualla kuin vaihtoaitiossa. Kun peli kulkee, niin itseluottamuskin on kohdallaan. Jos ihan oikeasti haluat nähdä henkisesti vahvan joukkueen, niin helpoin tie on saada taitotaso ja kunto kohdalleen. Loppu on näpertelyä, vaikka kuinka haluaisit uskoa. Siinä ei aikalisä auta, jos putki ei kulje: kantti loppuu...

 

[Isaskar]

Jukka Jalosella on kovat puheet maalinteon kehittämisestä ja pelirohkeudesta, mutta kovan paikan tullen Ville Leinot ja Jussi Jokiset jätetään valitsematta. Pelirohkeudesta on ihan turha puhua, jos henkisesti ei kestetä kovia paikkoja. Epäonnistumisen pelko jähmettää suomalaiset ratkaisuhetkillä kerta toisensa jälkeen. Ei riitä, että pelitapa on kunnossa, vaan henkinen puoli pitää Suomi-kiekossa saada muiden maiden tasolle.

 

[TosiFani]

Nyt täytyy muistaa se tosiasia, että Suomi on väkiluvultaan pienin maa jääkiekon huipulla olevista valtioista, joten lahjakkuuden määrä harrastajien parissa on myös pienin. Tältä pohjalta voimme lähteä aina siitä, että mikäli Suomi haluaa voittaa jotain, sen pitää ylittää itsensä useampaan kertaan.

Täällä pronssia tai hopeaa ei pidetä voittona, vaikka lähtökohtien valossa ne ovat Suomelle selviä voittoja. Periaate, "Vain Kannusta pelataan!", on erittäin epäreilu, jos mietitään Suomen jääkiekkoilun lähtökohtia.

 

[scholl]

Eli sinun mielestäsi se on Lauri Marjamäen vika, että Suomen pelaajat ottivat typeriä jäähyjä ja päästivät passivoitumisellaan Venäjän tasoihin ja ohi?

Kyllä se on Halosen, peruskoulun ja demareiden vika. Täällä kannustetaan jo pienestä pitäen olemaan luusereita. Ei ole todellista kilpailutilannetta ja on ok tehdä asioita huonosti.

Onneksi en noita lasten matseja ole katsonut, muuten voisi vituttaa.

 

[Individual]

Jos ihan oikeasti haluat nähdä henkisesti vahvan joukkueen, niin helpoin tie on saada taitotaso ja kunto kohdalleen. Loppu on näpertelyä, vaikka kuinka haluaisit uskoa. Siinä ei aikalisä auta, jos putki ei kulje: kantti loppuu...

Mutta eikö Suomen maajoukkueissa tätä taitotasoakin, sekä kuntoa ole ollut aikoinaan vaikka muille jakaa ja silti ollaan jähmetytty odottamaan omien ratkaisujen sijaan niskalaukausta kuin sikapossu ennen jouluateriaa? Toki jos on ihan vi*** hyvä, niin antaahan se itseluottamusta, mutta kyllä Suomi on puppeloinut huippujengeilläkin aivan riittämiin.

Sinänsä tuo aikalisä, siis ihan mutu-tuntumalla, voisi katkaista hetkiseksi sen naapurin hurlumhein. Muistaakseni liigassa mainoskatkoja kritisoitiin ennen kaikkea intesiteetin tappajina.

schollille, mikäs hallitus täällä istuukaan? ;)