Jos nyt alkuperäiseen otsikkoon pitää palata, niin...
Kan - 99
USA - 59
Ruo - 20
Ven - 8
Suo - 7
Tshi - 5
Sak - 5
Sve - 2
Slo - 2
Nor - 1
Lat - 1
Tan - 1
Ei varmaan tarvitse lihavoida sitä yllättävintä maata. Verrataanpa tilannetta meihin:
sijat 1-100 = R7, S2. (R paras #35, S #9)
sijat 101-200 = R11, S5.
Sijat 200+ = R2
Jos varausluvuista voi jotain päätellä, Ruotsilla on tässä ikäryhmässä helvetin "suomalainen" materiaali: kärki on laaja mutta tylppä. Nopeasti katsottuna Brynäs ja AIK tuottivat molemmat 4 varausta, Djurgårdenista lähti 3 ja Skellefteåsta 2. Loput olivat seurojensa ainoita varauksia.
Väittäisin, että yksi syy tähän ruotsalaiseen laajan tylsään kärkeen on hockeygymnasiumien (koulu+kiekko) ansiota. Tuolla systeemillä saadaan parannettua junioripelaajan mahdollisuuksia keskittyä kiekkoon kun kaksi helposti ristiriidassa olevaa asiaa saadaan yhdistettyä. Tarkemmin asiasta löytyy esimerkiksi
Tästä JA:n ketjusta. En tiedä miten monella Elitserien ja Allsvenskan joukkueella oikein on oma gymnasiuminsa, mutta AIK:lla, Djurgårdenilla ja Brynäsillä on omansa ja Skellefteån naapurista Luleålla on.
Maajoukkueen kannalta tuo tilanne vaikuttaa periaatteessa aika optimistiselta. Tällöin pelaajien yksilötaitoja voidaan harjoituttaa seuratoiminnan ohessa ja ennen kaikkea säästetään pelaajalta itseltään aikaa ja vaivaa koulun ja harrastuksen yhdistämisessä. Mitä vähemmän energiaa täytyy suunnata toissijaisiin seikkoihin, sitä parempi. Lisäksi erikoistumalla selkeästi yhteen lajiin ja ottamalla joukkue osaksi koulun organisaatiota, koululla on jotain kunnollista tarjottavaa urheilijalle. Suomessa toki on urheilulukioita, mutta näissä seuran ja koulun välinen toiminta on usein lähes olematonta ja koulun jakaessa resursseja usealle lajille, kiekolle jää vain pieni osa tästä.
Jos tuota lähtisi jalostamaan eteenpäin, niin Suomeenkin voisi perustaa muutaman seuran ja koulun yhteistyönä pari koekoulua. En näkisi ollenkaan huonona vaihtoehtona skenaariota, jossa Jokerilukiossa opiskelisi kaikki seuran lukiolaiset ja ~kentällisen verran muita lahjakkaita kiekkoilijoita. Jokerijunnuille tuo automaattinen opiskelupaikka olisi joukkueen kehityksen kannalta perusteltua ja muut kaverit olisivat sekä tuomassa kilpailua että toimimassa myös prospekteina. Lahjakas myöhäisherännyt ei välttämättä pysty osoittamaan parilla tryoutjäällä vielä sitä potentiaalia, joka olisi nähtävissä vuoden yhteisharjoitusten kautta.
Lukujärjestykset ja opintosuunnitelmat tehtäisiin yhdessä b- ja a-junnujen kanssa ja sekä koulun että joukkueen valmentajien välillä olisi keskusteluyhteys asioista. Tätä yhdistelmää voisi parantaa tarjoamalla esimerkiksi sopimusmallia "liikunnanopettaja+joukkueen apuvalmentaja" sopiville henkilöille. Tällöin vältetään tilanne, jossa kumpikin puoli koittaa sahata oksaa pois toisen alta. Optimitilanne olisi sellainen, jossa pelaajan heikkouksia voitaisiin kehittää kummankin tahon toimesta: sekä koululla että joukkueella on yhtenäinen näkemys kehityskohteista sen sijaan, että molemmat vetelevät vähän miten sattuu.
Jonkinlainen "kampusalue" voisi olla hyvä tapa houkutella vieraspaikkakuntalaisia junnuja mukaan. Silloin Juupajoelta kumisaappaat jalassa saapuvan kaverin ympärille olisi kohtuullisen helppo rakentaa turvallinen ympäristö ja ennen kaikkea helpotettua sopeutumista uuteen kaupunkiin. Koska pääkaupunkiseudulta löytyisi kuitenkin suurin osa ja asunnontarve ei olisi valtavan suuri, niin tuon "kampusalueen" voisi rajoittaa esimerkiksi ~20 asuinpaikan soluasuntolaksi.
Pelaajavalinnoissa tuo kampusalueen koko pitäisi mielestäni ottaa huomioon. Jos pelaajalla on tarve asumukseen, pitäisi noita paikkoja luonnollisesti olla jaossa. Huippulahjakkuuksien kanssa tästä voitaisiin toki joustaa, mutta noin pääsääntöisesti siis ulkopuolisten määrän voisi rajoittaa vaikka niin, että vuosittain otettaisiin tietyn kiintiön verran ja muut rajattaisiin ulkopuolelle. Pääsykokeiksi voisi sitten laittaa "ammattikiekkoilulliset kyvyt". Jokerijunnuille ilmainen entrance ja muille sitten pidempi kaava; ensin hakupaperit sisään, sitten haastatteluja ja testejä, vanhan valmentajan suositus ja skouttaus Jokereiden omassa tryoutissa. Tällöin mukaan voitaisiin ottaa myös niitä, joissa havaitaan potentiaalia mutta jotka nykyisen tason takia eivät ole aivan edarin tasolla.
Jos tulevaisuudessa amiksen suosio jokerijunnujen parissa laskee dramaattisesti, niin silloin tuota sisäänpääsyä pitäisi hieman vaikeuttaa. Esimerkiksi jokerijunnuille voisi laittaa selkeän sisäänpääsyrajan koulumenestyksen perusteella ja jos raja ei täyty, niin sitten vain samalle "karsintakierrokselle" muiden kanssa. Lisäksi "normaalin poistuman" kautta pelaajia tippuisi myös pois tuosta koulusta; ei olisi ensimmäinen kerta kun muut asiat kiinnostavat enemmän kuin lukiokirjat+ammattimainen treenaaminen. Jos opiskelijamäärä olisi esimerkiksi ~40-50, niin taso pysyisi melko kovana ja peruskurssit saataisiin melko hyvin täytettyä "omilla pojilla". Jääharjoittelua voisi taas porrastaa hiukan A- ja B-nuorten välillä ja pitää vain osan jäistä yhteisinä. Tällöin valmentaja voisi keskittyä paremmin yksittäisiin pelaajiin ja jäällä voisi treenata muutakin kuin kentän kiertämistä.
Koulutussysteemissä on mielestäni yksi päävaatimus: koulutilojen on oltava lähellä sellaista jäähallia, josta on mahdollista saada jäät käyttöön haluttuihin aikoihin. Tällä tavalla jäältä kouluun siirtymiseen ei tarvitsisi varata liikaa aikaa. Jos siirtymiseen menee esimerkiksi 15 minuuttia 30 minuutin sijaan, ero on jo viikossa 1h 15min. Kouluvuoden aikana tuollaisesta pienestäkin ajansäästöstä tulee melko paljon lisää aikaa treenata. Esimerkiksi Alppilan lukiota voisi käyttää hyväksi tässä: vieressä olisi sekä Nordis että Hartwall JA molempien harjoitushallit. Luulisi, että ainakin jostain saisi aina jäätä käyttöön. Lisäksi oheistreenejä voisi vetää Eltsun kentällä ja uimahalleja, punttisaleja ja muita löytyisi lähialueelta myös. Yksittäisiä kursseja voisi sitten siirtää muiden koulujen (Pasilassa AMK ja kauppis, Kalliossa AK:n koulu, jne.) tiloihin tilapäismajoituksiin jos Alppilassa ei kyettäisi aina antamaan tiloja. Toki esimerkiksi syventäviä ja muuten poikkeuksellisia (vieraat kielet, pitkä matikka, jne.) pitäisi järjestää niin, että "meidän pojat" menisivät muiden koulujen tunneille.
Yhteistyötä voisi sitten jatkaa vähemmän aktiiviseksi osaksi ammattikorkeita. Tuolla tavoin saataisiin kaksi etua: laajemman paketin tarjoaminen sille juupajokelaiselle tulevaisuuttaan miettivälle skidille ja joukkueelle mahdollisuus "ulkoistaa" tietyt palvelut tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Jos siitä juupajokelaisesta ei ikinä tulisi kiekkoilijaa, niin ainakin saataisiin yksi sellainen henkilö, jolta voitaisiin odottaa harjoitustöitä, opinnäytteitä ja työharjoittelua. Minulle on aivan sama onko esimerkiksi netti-tv työharjoittelijan vai ammattikoodaajan (100e+alv/h) näppiksestä kotoisin. Pienemmällä aktiviteetilla tarkoitan sitä, että tässä vaiheessa ei enää olisi ohjattua harjoittelua tai vastaavia, vaan yhteistyö olisi enemmän "normaalia" yhteistoimintaa. Jokerit voisi tarjota harjoittelupaikkoja ja mainostilaa (esimerkiksi Metropolian logoa näki varsinkin viime keväänä monessa paikassa) kun taas koulu voisi ottaa "ammattimaisen urheilutoiminnan" (ammattisopimus tai kiekkolukio) huomioon työkokemuksena, toisin sanoen parempina pääsykoepisteinä.
Mistä sitten rahat? Osa tulisi tietenkin Jokereilta. Toinen merkittävä osuus tulisi kaupungilta, kyseessä olisi kuitenkin periaatteessa pakollisten toimintojen (koulutus) siirtäminen yksityiselle taholle. Yritystahoille myös tuollaista pakettia pitäisi olla kohtuullisen helppo myydä osana Jokereiden kokonaispakettia. Tuskin kovinkaan moni yritys pistäisi pahakseen jos olisi mahdollisuus profiloitua pienellä hinnankorotuksella sekä urheilua että koulutusta tukevaksi firmaksi.
Jokereille tämä systeemi toisi järkyttävän määrän etuja. Tuollaisella systeemillä (oletuksena ettei PK-seudulle synny heti kilpailijoita) olisi mahdollisuus nostaa kiinnostusta alueen parhaiden pelaajien kanssa. Pelaajille saataisiin enemmän jää- ja oheisharjoittelua niin, että niitä olisi kokoajan ammattimaisesti johdettu ja suunniteltu. Lisäksi noilla "ulkopuolisilla oppilailla" kartoitettaisiin sitä pelaajapoolia, johon valmennus tutustuu henkilökohtaisesti. Tuskin tämän ulkopuolisen b-juniorin nousu seuraavan kauden edustukseen ainakaan heikkenisi jos valmennuksella olisi selkeä kuva pelaajan taitotasosta.
Suurimpina ongelmina Jokereille pitäisin:
- Riittääkö rahoitus? Jos systeemi muuttuu liian kalliiksi, niin saadut edut voidaan kyseenalaistaa.
- Onko sijoitus loppupeleissä sen arvoinen? Tuottaako tuo selkeästi parempia pelaaja?
- Miten onnistuu kurssitarjonnan järjestäminen ja miten saada muut koulut tarjoamaan meille mahdollisuuden käyttää heidän kurssejaan?
- Mitä sitten jos/kun HIFK ja/tai Blues pistää oman koulun pystyyn? Syökö kilpailu pohjan toiminnan kannattavuudelta kun aamujäiden ja kurssien järjestämiseen tulisi selkeä kilpailija mukaan?
- Mitä sitten jos koulu suljetaan? Taataanko vielä mukana oleville koulutus loppuun asti vai siirretäänkö heidät jonkun muun lukion kansiin?
Tarkoituksena on heittää ilmoille ajatus siitä, miten Suomessa voisi parantaa kiekkoilua. Aivan varmasti tästäkin "suunnitelmasta" löytyy aukkoa, kysymysmerkkejä ja muuta korjaamista vaadittavaa. Eikä itseasiassa ole edes mitenkään varma asia, että tällainen systeemi olisi tarpeen. Tässä luonnostelmassa on nyt esimerkkinä Jokerit, mutta hyvin tuossa voisi olla Kärpät, HIFK tai TPS.
Toki, Suomi on jääkiekon huippumaa vieläkin. On kuitenkin karu fakta, että asiat voitaisiin tehdä täällä paremmin. En minä ainakaan ole tyytyväinen olemaan "huippumaa" jos vaihtoehtona olisi olla "paras". Ei Neuvostoliitossakaan oltu tyytyväisiä mihinkään muuhun kuin kultaan.