Nuorten MM-kisat 2006 Kanadassa

  • 83 349
  • 507

Phol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Masa
Asiasta perunaan. Kanadan pieni suuri mies, numero 9, oli kyllä helvetin hyvä! Lyhyesti sanottuna oli niillä jaloillaan alati vaarallinen.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Vagabond kirjoitti:
Eikös Sveitsin edellä on vieläkin Kanada, USA, Tsekki, Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Slovakia. Eli kahdeksanneksi paras jääkiekkomaa lienee olla kyseessä.

Juu aivan oikein. Laskuvirhe.

Tulevaisuudessa uskon myös Latvian, Kazakstanin ja Valko-Venäjän nostavan tasoaan. Viime MM-kisoissahan sekä Latvia että Kazakstan olivat Sveitsin ja Saksan edellä.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko

DDR

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
The Original Jags kirjoitti:
Sveitsi taitaa olla jo ohittanut B-sarjaan tippuneen Saksan ja noussut maaailman 7. parhaaksi jääkiekkomaaksi.

Sveitsissä junnujen taso on noussut, mutta yhtä paljon tasoeron tasoittumiseen on vaikuttanut ikäluokkien tason lasku Suomessa. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa Suomi pelasi Kanadaa vastaan tasaväkisesti, mutta varsinkin 85 ja 86 ikäluokat ovat jääneet täysin jalkoihin näissä peleissä. Menestys 18-vuotiaiden MM-kisoissa on myös ollut heikkoa.

No, ei voi odottaa, että Suomen kokoinen maa suoltaisi vuodesta toiseen huippuikäluokan. Ei onnistu edes Ruotsilta, vaikka niillä on puolet enemmän porukkaa siellä ja takuulla yhtä vaakaa juniorituotanto kuin meillä. Jos nyt katsotaan Suomen menestystä 20 vuotiaiden kisoissa, niin ollaan otettu mitalit neljässä viidestä viimeisestä kisasta. Ei tuo nyt kauhealta kriisiltä vielä kuulosta. Eiköhän sieltä uusia Ruutuja ja Pitkäsiä kohta tule taas. Suuri ja mahtava Venäjäkin on ollut muuten mitaleilla vain kolme kertaa viimeisen viiden vuoden aikana ja Ruotsi on ollut viimeksi mitaleilla 1996.
 

Pelintekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Turpiin tuli, niinkuin olisi voinut arvatakkin. Jaksoin katsoa kaksi erää ja sitten uni vei voiton. Suomelle tuli kyllä aivan hemmetisti virheitä, mistä Kanada pääsi hyvään tekopaikkaan tai tekemään maalin niinkuin pariinkiin otteeseen. Kahden erän aikana mielestäni parhaiten pelasi Perttu Lindgren ja Korpikoskikin, muut olivat pahasti pimennossa. Kanada voitti n 80% kaksinkamppailuista ja pelasi muutenkin fyysisesti.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Kyllähän tuon nyt katsoi. Hävittiin kuin akat mutta kaaduttiin kuta kuinkin saappaat jalassa. Kuiteski, asennetta, taistelua ja taklauksiakin riitti vielä vikassa erässäkin. Ja miksei olisi näissä kekkereissä riittänytkin. Kanukeiden toka ja kolmas saivat hieman apua rouva Fortunalta, mutta toisaalta, noilla vyörytyksillä ja laukasumäärillä tsäkämaalitkin ovat ansaittuja. Raskilta ei ihan nappiottelu, vaikkei mieheen kaaduttukaan. Jesseä tuli luonnollisesti seurattua, aika vähän sai aikaiseksi, muutamaa poikkeusta ja yv-maskimaalia lukuunottamatta. Maailman muihin nuorisohuippuihin verrattuna terävyyttä ja luisteluvoimaa uupuu, mutta katellaan. Josko USA-pelis vähän parempaa? Vai ollaanko sittenkin täysin jyrän alla? Ja millaiseksikohan miehen rooli näillä työkaluilla muotoutuu jatkossa? Suomen puolustus avitti vähän turhan monella hasardilla, paineen alla rivit murenivat. Muutama naurettava kaatuilu, mutta näitä sattuu. Komarov ajautui muutaman kerran viisikkopuolustuksellisesti ajatellen pelin ulkopuolelle, mutta ennakkoluulotonta tekemisen meininkiä oli havaittavissa. Muutamaan otteeseen kiekko pysyi kivasti lavassa, kaveri sai kunnolla puutavaraa nivusiin ja Minar sai oppitunnin Kappale kauneinta suomea.
 

Analyytikko_

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, QPR, ManU, Hertha BSC
Kanada vei välillä Suomea kuin märkää rättiä ja voitti lähes järjestään kaikki kaksinkamppailut. Pitää kyllä ihailla noiden nikkarien taitoa pelata pienessä tilassa, syötöt ja vedot lähtevät, vaikka olisi hyvin hyvinkin vähän aikaa ja kulmissa nämä kaverit ovat helvetin fyysisiä, mutta myös alyttömän taitavia pelaamaan ja taitavia kiekon kanssa. Aika poikkeuksellista oli tässä ottelussa, että kulmasta tuli kiekon kanssa Suomen pelaaja kaksinkamppailun jälkeen.

Rask ei voinut maaleille pahemmin mitään, mutta kummallisen hermostunutta peliä maalivahdilta. Ottihan se kyllä pari huippupelastustakin, mutta hukkasi vastapainoksi kiekon täysin siinä yhdessä maalissa-> kiekko ensin tolppaan ja siitä reboudista verkkoon. Toki voi kysyä, missä olivat Suomen pakit? Vaihtaisin kuitenkin Rämön maaliin seuraavaan otteluun, jo muun joukkueen herättelemiseksi.

Kauhea määrä virheitä keskialueella ja idioottimaisia kiekonmenetyksiä, joista Kanada sitten tietysti rankaisi. Perttu Lindgren oli mielestäni Suomen ykkönen, mutta häneltäkin pari pahaa menetystä juuri keskialueella-> Kanadalta vaarallinen vastahyökkäys. Olkoon vaikka seuraava Raipe, The next One tai kuka tahansa, näissä kekkereissä kiekkoa ei kuskailla aivan samalla tavalla kuin liigassa. Muuten mieleen jäivät Seitsonen, Joensuu ja Komarov (eikä Leo muuten osaa englantia, kun huuteli tuomarilla hävyttömyyksiä suomeksi)? Wirtanen jäi myös positiivisesti mieleen.

Lauri Tukonen, uuh.. Tässä on loistoesimerkki tämänhetkisestä suomalaisen juniorityön tuloksista. Kauhea hehkutus miehestä jo monen vuoden ajan, on kuulemma tarpeeksi iso, osaa pelin eri osa-alueet hyvin etc. Mutta mitä sä sait eilenkin aikaan Lauri? Et yhtään mitään! Kivannäköistä pörräämistä, pyörimistä ja mukakovaa peliä, mutta ei tuloksia. Sitten selostaja aivan aiheellisesti toteaa: "olisin odottanut Tukoselta enemmän"! Ja tähän uimalakki toteaa lakonisesti: "ei yksi mies pysty oikein vaikuttamaan peliin tjsp". Siis mitä ihmettä?

Niin kauan kun meillä on nuorten maajoukkueissa valmentajina tällaisia Risto Dufvan kaltaisia kavereita, voimme odottaa pelaajatuotannon tasolla sitä, että Suomi tuottaa edelleen maailman parhaat kolmosketjun hyökkääjät. Suomesta löytyy varmasti hiomattomia timantteja, mutta tällaisten tasapäistäjien valmennuksessa suomalainen laatuliha muuttuu LIDL:n halpahylly tavaraksi, jota myydään vain syväpakasteena.

Jumalauta, jääkiekko on edelleen joukkuepeli, jossa YKSILÖT tekevät ne pienet erot ja ratkaisevat pelin jatkoajalla. Eivät koko joukkue, valmentaja tai (teksi mieli sanoa Lauri Tukonen, mutta annetaan miehelle vielä tilaisuus, kisat ovat vasta alussa). Väitän, että Petri Kontiolan pelatessa Risto Dufvan valmentamassa kisajoukkueessa viime talven kisoissa, hän ei olisi noussut samalla tavalla esille, kuin Arajuuren joukkueessa kotikisoissa vuotta aikaisemmin.

Aran komennossa olevilla pikkuleijonilla on kuitenkin mahdollisuus yllättää tässä turnauksessa, pelejä on vielä jäljellä ja turhat virheet pitää saada karsittua pois ja peliä on saatava yksinkertaisemmaksi. Joukkueessa on potentiaalia mitaleille asti, mutta se vaatii huippusuoritusta, yksilöiden esiinnousua (Korpikoski, Joensuu, Lindgren) ja ilmiömäistä maalivahtipeliä.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Analyytikko_ kirjoitti:
Joukkueessa on potentiaalia mitaleille asti, mutta se vaatii huippusuoritusta, yksilöiden esiinnousua (Korpikoski, Joensuu, Lindgren) ja ilmiömäistä maalivahtipeliä.

No jaa. USA, Venäjä ja Kanada ovat materiaalinsa puolesta ylivoimaisia Suomeen nähden. Tshekki on myös leijonia edellä. Ruotsi ja Slovakia kaatuvat hyvänä päivänä, mutta Sveitsi tuottaa vaikeuksia huonona päivänä.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
The Original Jags kirjoitti:
No jaa. USA, Venäjä ja Kanada ovat materiaalinsa puolesta ylivoimaisia Suomeen nähden. Tshekki on myös leijonia edellä. Ruotsi ja Slovakia kaatuvat hyvänä päivänä, mutta Sveitsi tuottaa vaikeuksia huonona päivänä.
No eikös vaikkapa 2003 ollut jotakuinkin sama tilanne, mutta Suuri ja Mahtava tiputettiin jo puolivälierissä ja Tshekki kaadettiin kahdesti, jälkimmäisellä kerralla peräti pronssiottelussa?

Tottahan on kuitenkin, että aika ylimaallista venymistä tuohon mitaliin tarvittaisiin, mutta ei se nyt aivan mahdoton ole.

Avauspeli pelailtu ja pataanhan sieltä tuli, mutta tuskin kukaan mitään muuta odottikaan. Suomi pelasi kuitenkin yllättävän miehekkäästi, erityisesti ensimmäisessä erässä. Kanadan 1-0 ja 2-0 maalien välinen aika oli Suomen selkeää hallintaa, huono homma kun ei siitä saatu häkkiä. Kolmannessa erässä näyttikin välillä jo vähän siltä että jotkut Suomen pakeista pelkäävät kanadalaisia. Se oli harmillista, siihen asti oli mennyt ihan hyvin.

Suomen ehkä paras peluri oli omaksi ilokseni Lindgren. Kyllä Pertusta näkee että siinä on aineksia todelliseksi suurpelaajaksi, vaikkei ihan yhtä häikäisevästi pelannut kuin SM-Liigassa. Uskaltaa pitää kiekkoa ja kuljettaa sitä. Toki tuosta johtuen tuli yksi paha kiekonmenetys keskialueella, mutta myös monta hyvää maalintekopaikkaa.

Muita hyvin pelanneita suomalaisia olivat Seitsonen ja Korpikoski ainakin. Joensuu oli ihan ok, mutta ei vieläkään niin hyvä kuin mitä mainostetaan.

Raskia ei voi syyttää yhdestäkään maalista, mutta totta on että oli vähän epävarmempi kuin Liigassa. Pistetään alkujännityksen piikkiin. Huonoa onneakin oli kyllä aivan liikaa, turhan moni maali pomppi torjunnoista ja pelaajista verkkoon.

Käydään tässä nyt vielä ne maalit läpi, jos jollain jäi peli näkemättä:

1-0
-Kiekko pelattiin Dustin Boydille aivan maalin eteen, ja siitä hivenen tasapainottomasta asennosta varsin kelpo kuti kuitenkin. Tuukka on joskus näitä ottanut, mutta tällä kertaa upposi. Maali sen pakin piikkiin, jonka mies Boyd oli.

2-0
-Todella erikoisen näköinen maali. En nyt muista kuka pakki oli, mutta suomalaispuolustajan epäonnistunut purkukiekko pomppi oudosti, ja yhtäkkiä olikin kanukki aivan yksinläpi. Rask torjui puolittain, mutta kiekko pomppasi tolpan kautta pari senttiä maaliviivan huonommalle puolelle. Paha syyttää muuta kuin (epä)Onnetarta.

3-0
-Suomen alivoimanelikko rikottiin pitkillä syötöillä, jonka jälkeen vetopaikka pedattiin David Bollandille. Rask torjui kudin todella upealla refleksitorjunnalla, mutta jälleen kerran vain puolittain. Kiekko kimposi korkealle ilmaan, ja tippui lopulta maaliin. Alivoima kun oli, on vaikea löytää yhtä syyllistä.

4-0
-Jälleen vietiin Suomen puolustusta. Viivalta tuli laukaus, jonka Rask torjui. Irtokiekko osui suomalaispuolustajan luistimeen, valui siitä tolppaan, ja lopulta Dustin Boyd kävi nostamassa kiekon maaliin.

4-1
-Suomen ainoa maali oli ihan hieno. Seitsoselle pelattiin viivaan vetopaikka, ja kova, jäätä pitkin lähtenyt kuti upposi vasempaan alapesään. Suomella oli tilanteessa kaksi maskimiestä, ilman heitä maali olisi varmasti jäänyt syntymättä.

5-1
-Kanadan viimeinen maali oli kuin koko peli pienoskuvassa. Cogliano piti Suomen puolustusta pilkkanaan, murtautui tekopaikkaan, Rask torjui ja Chipchura kävi veivaamassa kiekon verkkoon.

Seuraavaksi lähdetään pelaamaan USA:a vastaan. Turpaan taitaa tulla, mutta toivottavasti tehtäisiin pari maalia tätä matsia enemmän. Koskas se peli oikein on?
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Saku #11 kirjoitti:
No eikös vaikkapa 2003 ollut jotakuinkin sama tilanne, mutta Suuri ja Mahtava tiputettiin jo puolivälierissä ja Tshekki kaadettiin kahdesti, jälkimmäisellä kerralla peräti pronssiottelussa?

Tuo 2003 puolivälierä oli eräänlainen "freak victory". Suomi oli huonompi joukkue, mutta ennen kaikkea onnekkaampi (mm. ottelun lopussa kaksi räikeää tuomarivirhettä, molemmat Suomen eduksi). Lisäksi kotikenttäetu ja siihen liittyvä hurmos. Ei Suomi ollut parempi silloin, eikä tälläkään kertaa.

En sulje pois sitä mahdollisuutta, että Suomi voisi voittaa Venäjän, mutta se vaatisi jotain käsikirjoitukseen kuulumatonta. Jos Suomen miesten maajoukkue ei saa Jevgeni Malkinia aisoihin, niin miten nämä junnut?
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
The Original Jags kirjoitti:
Jos Suomen miesten maajoukkue ei saa Jevgeni Malkinia aisoihin, niin miten nämä junnut?

Sillä samalla tavalla kuin Petrell pudotti joku vuosi sitten jonkun 3-2 voittoon päättyneessä Tsekki-ottelussa, jonkun Tsekki-pelaajan. Ei tää voi olla näin vaikeeta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Saku #11 kirjoitti:
4-1
-Suomen ainoa maali oli ihan hieno. Seitsoselle pelattiin viivaan vetopaikka, ja kova, jäätä pitkin lähtenyt kuti upposi vasempaan alapesään. Suomella oli tilanteessa kaksi maskimiestä, ilman heitä maali olisi varmasti jäänyt syntymättä.

Tämä oli kyllä hyvä laukaus Seitsoselta ja myös erinomaista maskipelaamista suomalaishyökkääjiltä, mutta ihmettelin Kanadan joukkueen alivoimapelaamista tässä tilanteessa. Harvoin nimittäin näkee, että kaksi vastustajan pelaajaa saa olla Kanadan maalivahdin edessä maskina niinkin vapaasti kuin tässä tilanteessa nähtiin. Tästä laiskasta pelaamisesta tuli varmasti palautetta Sutterilta ottelun jälkeen kaksikolle Staal-Parent.

Suomalaisesityksiä onkin tässä ketjussa jo ruodittu hyvin, joten tuodaan vähän eilisen naapurinkin peliä esiin ja otetaan pieneen tarkasteluun tärkeimmät, eli maalivahti ja puolustus; Maalilla Pogge torjui harvat vaaralliset paikat varmasti. Suomen maalille hän ei voinut mitään, kun ei nähnyt edes kiekkoa. Pogge ykkösenään Kanada menee varmaankin turnauksen loppuun, joskin Dubnyk saa pelata todennäköisesti yhden tai kaksi ottelua.

Puolustuksesta Cameron Barker ja Luc Bourdon kantavat päävastuun erikoistilanteissa, muuten Kanada pyöritti ainakin Suomea vastaan melko tasaisesti puolustajia. Suomi-ottelun paras puolustaja (vai johtuiko siitä, että seurasin häntä aina kun hän oli kentällä?) oli mielestäni Bourdon, joka pelasi Kanadan ensimmäisessä alivoimassa ja sai paljon jääaikaa myös ylivoimissa. Ylivoimista puolustajalle kirjattiin kaksi syöttöä.

Kanadan puolustajista eniten hukassa, joskaan ei pahasti, oli mielestäni Parent, joka otti kaksi turhaa kakkosta ja nukkui muutamassa paikassa vähän liikaa. Viime kevään Kanadan 18-vuotisten maajoukkueen kapteeni Parent pelasi parissa Staalin kanssa ja tämä olikin ainoa pakkipari, jossa puolustajat eivät ole toisilleen tuttuja jo tämän kauden runkosarjasta. Ehkä tämäkin vaikutti jotenkin, sillä muut parit tuntevat toisensa.

Kanada on kasannut nimittäin mielenkiintoisesti pakkiparinsa; Luc Bourdon ja Kristopher Letang pelaavat maajoukkueessa samassa pakkiparissa ja kaksikko muodostaa pakkiparin myös Val-d'Orissa (QMJHL), Cam Barker ja Chris Russel pelaavat Kanadan toisessa pakkiparissa ja hekin pelaavat normaalisti kauden mittaan myös seurajoukkueessaan WHL:n Medicine Hatissa pakkiparia (etenkin ylivoimaa). Ainoastaan mainittu Staalin ja Parentin muodostama kaksikko ei ole toisilleen tuttuja seurajoukkueesta.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Ohmi kirjoitti:
Sillä samalla tavalla kuin Petrell pudotti joku vuosi sitten jonkun 3-2 voittoon päättyneessä Tsekki-ottelussa, jonkun Tsekki-pelaajan. Ei tää voi olla näin vaikeeta.

Malkinia on vaikea taklata ulos ottelusta ainakaan laillisin keinoin, koska mies on kovempi kuin yksikään kisoissa oleva suomalaispelaaja.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
The Original Jags kirjoitti:
Malkinia on vaikea taklata ulos ottelusta ainakaan laillisin keinoin, koska mies on kovempi kuin yksikään kisoissa oleva suomalaispelaaja.

Eikös Petrell saanut taklauksestaan 25 minuuttia.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Ohmi kirjoitti:
Eikös Petrell saanut taklauksestaan 25 minuuttia.

En muista. Mutta voi olla, että Suomen täytyy tehdä "Bobby Clarket", jos se aikoo voittaa Venäjän joukkueen jossa pelaa Jevgeni Malkin. Tosin jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää varautua että tulee omiakin ruumiita.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Petrellhän taklasi tsekiltä silloin nenän murskaksi kyynärpäällä. Mun mielestä on hienoa moraalia se, että "telotaan vastustajan paras". Se on oikein kunnon urheiluhenkeä.

Dufva oli taas eniten ärsyttävä ukko selostamossa. Hehkutti koko ajan, että "hyvin menee, hyvin menee", vaikka pelattiin lähinnä Suomen maalia ja tasaisin väliajoin se kiekko sinne upposikin. Vaikka maalit olivat tietenkin huonoa tuuria ja tuomarivirheitä.

Kolmannessa erässä Kanada vähän löysäsi 4-0-tilanteessa, jolloin Suomikin pääsi vähän paremmin peliin mukaan. Silti painostus oli olematonta ja maalipaikat erittäin vähissä. Suomi ei montaa suoraa hyökkäystä tehnyt koko pelissä.

Eikä 1-5 ole koskaan "ihan kiva" tai "peli, jossa ilme oli hyvä". Se on selvä tappio selvästi paremmin pelanneelle joukkueelle ja sillä selvä. Ei se tietysti sitä tarkoita, etteikö Suomi voisi jatkossa voittaa, mutta tosiasiat kannattaa myöntää: Suomi oli jäljessä kaikessa. Suomi hävisi. Selvästi.
 

fani#x

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
The Original Jags kirjoitti:
En muista. Mutta voi olla, että Suomen täytyy tehdä "Bobby Clarket", jos se aikoo voittaa Venäjän joukkueen jossa pelaa Jevgeni Malkin. Tosin jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää varautua että tulee omiakin ruumiita.

Kai seinäsi on tapetoitu Malkinin kuvilla?
Kyllähän Petrell siitä pommista ulos lensi ja pari peliä tais tulla vielä pelikieltoa.

Mutta palataan aiheeseen: Mielestäni Rask pelasi aika epävarmasti.
Pudotteli kiekkoja jne. Noh turnaus on kuitenkin pitkä, mutta Rämö USA pelissä maaliin.

Pascalin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi oli jäljessä kaikessa.Tästä on helppo ainakin parantaa, vaikka vastus tietysti oli kova.

Edit: poistettu turhaa valitusta
 
Viimeksi muokattu:

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pascal Lemoix kirjoitti:
Petrellhän taklasi tsekiltä silloin nenän murskaksi kyynärpäällä. Mun mielestä on hienoa moraalia se, että "telotaan vastustajan paras". Se on oikein kunnon urheiluhenkeä.
Moraaleihin ei ole nyt aikaa otta kantaa, mutta ikoni ei suinkaan ajanut Barinkaa kyynärpäällään, vaan olkapäällään.

Lennun taklauksen törkeyttä vähentää ja hegemoniutta lisää myös fakta, että hänen ottamansa vauhti ennen tööttiä oli niin helvetin pitkä. Ei voida ainakaan sanoa, ettei Barinkalla ollut aikaa valmistautua tulevaan törmäykseen. Heads up!
 

archieG

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Slavia Praha
The Original Jags kirjoitti:
En muista. Mutta voi olla, että Suomen täytyy tehdä "Bobby Clarket", jos se aikoo voittaa Venäjän joukkueen jossa pelaa Jevgeni Malkin. Tosin jos tuolle linjalle lähdetään, niin pitää varautua että tulee omiakin ruumiita.

Hieman off-topic:

Alkaa jo oikeastaan v---amaan Torinon OH-pelien keskustelu, kun Venäjä pelaa. Tätä puusilmäistä paskaa saamme lukea sivutolkulla. Toivottavasti Mode-sedät ja tädit ovat hereillä, että jokainen peli on omilla sivuillaan, niin että TOJ voi harrastaa omaa palvomistaan Venäjän pelien sivuilla.

Ai niin, jos Suomi sattuu pelaamaan Venäjää vastaan, emme voi siltä välttyä.

Anteeksi vielä off-topic, en pystynyt jarruttamaan itseäni...
 

fani#x

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
archieG kirjoitti:
Hieman off-topic:

Alkaa jo oikeastaan v---amaan Torinon OH-pelien keskustelu, kun Venäjä pelaa. Tätä puusilmäistä paskaa saamme lukea sivutolkulla. Toivottavasti Mode-sedät ja tädit ovat hereillä, että jokainen peli on omilla sivuillaan, niin että TOJ voi harrastaa omaa palvomistaan Venäjän pelien sivuilla.

Ai niin, jos Suomi sattuu pelaamaan Venäjää vastaan, emme voi siltä välttyä.

Anteeksi vielä off-topic, en pystynyt jarruttamaan itseäni...

Joo itseäni ottaa myös päähän jo kyseinen ryssien maajoukkueen fani. Hyvästä asiasta siis avauduit. Toisaalta hauska se on lukea kuinka ylivertaisen Venäjän voittojen jälkeen kiitetään jumalaa.

Nimim. Malkin on Jumala
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Ennen kuin katsoin pelin nauhalta lukaisin tämän ketjun läpi. Kommenttien perusteella Suomea vietiiin kuin märkää rättiä. Bullshitt. Suomi pysyi pelissä mukana puolitoista erää ja fyysisessä pelissä suomalaishyökkääjät pärjäsivät yllättävän hyvin. Sen sijaan suomalaispakit olivat kulmissa ja maalin edessä voimattomia ja jäykkäjalkaisia. Jos Tuukka Rask olisi pelannut niin kuin voittavan maalivahdin pitää pelata, niin Kanada olisi joutunut koville. Ikävä kyllä Rask pelasi kohteliaasti sanottuna keskinkertaisen pelin.

Minusta parhaita suomalaisia olivat Kolehmainen, Komarov ja Korpikoski. Pakeista Laakso selviytyi parhaiten. Ketjuista nelonen oli - silloin harvoin kun pääsi kentälle - pulassa. Muilla ketjuilla oli onneksi sen verran isoja laitureita ettei jääneet koko aikaa jyrän alle.

Suomi pelasi paremmin kuin odotin ja joukkueessa tuntuu olevan kolme hyvää ketjua. En tiedä missä Bluesin Lehtonen oli, mutta hän olisi tuonut neloseen kaivattu kokoa.

USA-pelistä en odota sitäkään mitä Kanada-pelistä, mutta toivon että Rämö pelaa varmemmin kuin Rask pelasi Kanadaa vastaan.
 

Jusa #91

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rossiya
Jevgeni Malkin johtaa Venäjän liigan pistepörssiä 19 - vuotiaana ja pystyy dominoimaan miestenkin pelejä jo lähes miten haluaa. Minkään näiden U-20 joukkueen pelaajat eivät yksilöinä pärjää Malkinin tasoista pelaajaa vastaan.

Hehkutuksen ymmärrän tämän pelaajan kohdalla täysin, vastaavia pelaajia tulee yksi 15-20 vuodessa.

Venäläiset kiekkoilijat ovat taitotasoltaan maailman parhaita. Venäläinen pelaaja tarvitsee valmentajakseen hyvän motivaattorin, mitä ei ole pitkään aikaan ollut tarjolla (venäläisissä maajoukkueissa). Kun tällainen valmentaja löytyy, Venäjälle ei ihan helposti pysäyttäjää löydä ja jos löytyy niin se on Kanada.

Näen vahvasti sellaisen kehityksen, että Venäjä ja Kanada ovat irtautumassa kahdeksi selvästi parhaaksi kiekkomaaksi, joskin USA voi liittyä tähän kastiin, jos he saavat entistä paremmin huippujunnuistaan jalostettua NHL - pelaajia.

Suomalaisesta junioriharjoittelusta voisi joskus kirjoitella, mutta eipä sitä missään tapauksessa paljon kehumaan pääse. Suomi tuottaa edelleen ne maailman parhaat kolmosketjun pelaajat. Maalivahtivalmennuksessa Suomi on tosin maailman eliittiä, sitä ei voida kiistää.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
fani#x kirjoitti:
Joo itseäni ottaa myös päähän jo kyseinen venakkojen fani. Hyvästä asiasta siis avauduit. Toisaalta hauska se on lukea kuinka ylivertaisen Venäjän voittojen jälkeen kiitetään jumalaa.

Nimim. Malkin on Jumala

Kukas täällä fanittaa venäläisiä naisia, kun niin pontevasti väität? (vaikka tunnenkin liudan hemaisevia naapurimaan tyttöjä)

Ja kyllä, Malkinia kannattaa fanittaa. Kyseessä on kuitenkin ikäluokkansa taitotasoltaan suvereenihko pelaaja, jollaista ei joka vuosi synny. Voitti Venäjä tämän turnauksen tai ei, se ei sinänsä Malkinin arvoon vaikuta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös