Nuori Suomi ry

[TosiFani]

Jos tarkoitat fysiikalla yleiskuntoa, voimaa jne niin olet oikeassa. Sen sijaan jos fysiikalla tarkoitetaan motoriikkaa niin se kehittyy nuorena.

Tarkoitan fysiikalla kestävyyttä ja voimaa, taidolla mm. motoriikkaa.

 

[eagle]

Hyvä muistaa sekin, että mitä urheilullisempia ollaan nuorena, niin sitä vaikeampaa on myöhemmällä iällä lähteä sitä fysiikkaa kehittämään, jos nuorena ei ole perusurheilullisuus kunnossa.

Siitä tosin nyt asiaa sivuten ollaan varmaan kaikkien kanssa samaa mieltä, että joukkueharjoitteluun ei esim. joku lenkin juokseminen kuulu. Se on junnujen itsensä tehtävä. Tuossa kun oli viittauksia selvästi erääseen kuukauden pelaajaan Veikkausliigassa. Muutenkin kyllä olen sitä mieltä että jos oikeasti on halua huipulle, niin sitten pitää sitä duunia tehdä fysiikan, kestävyyden ja perusurheilullisuuden eteen tehdä paljon itsekseen.

 

[siffa]

Kari Ormo muistutti siitä, että, vaikka systemaattinen uinnin harjoittelu on aloitettava hyvin nuorena, niin kaikki tapahtuu kuin leikkien. Leikkiähän lapsi jaksaa vaikka kuinka kauan. Leikkimään ei lasta tarvitse pakottaa. Uinnin päävalmentaja Ippu Natunen kertoi juuri tv:ssä, että uinnissa jatketaan nykylinjalla. Hän ja Vesa Hanski puhuivat jo teini-iän ylittäneiden uimareiden kehittämisestä maailman kärkeen. Ormon mielestä olympiakisoissa uineet suomalaiset nuoret uimarit eivät tule saavuttamaan enää maailman kärkeä, koska he ovat aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelun liian myöhään ja antaneet nykyisille maailman kärkiuimareille liian suuren etumatkan. Ormon puheenvuoro oli niin yksinkertainen ja selkeä, että siihen oli helppo yhtyä.

Jalkapallossa tulevat pelaavat eivät tarvinne lapsina mitään muuta harjoittelua kuin joka päivä vuoden ympäriinsä pallon kanssa leikkimistä. Siinä kehittyvät niin taito- kuin peruskestävyysominaisuudet leikin varjolla. Jääkiekossa tilanne on hieman toinen. Talvisin 4-vuotiaasta lähtien luistelua ja luistelua aina, kun siihen on mahdollisuus. Kesäaikana jalkapallo ja yleisurheilu ovat erinomaisia oheislajeja jääkiekkoon panostavalle lapselle (perheelle). Maila ja kiekko sitten heti mukaan, kun luistelu mahdollistaa niiden hallinnan. Lapselle kaikki on mukavaa, mutta löytyykö vanhempia, jotka lähtevät tähän leikkiin mukaan kuten ovat tehneet Selänteet, Koivut, Nummelinit, Kapaset, Ruudut, Granlundit ja monet muut perheet. Seuroissa on sitten mahdollistettava näille tavoitteellisten perheiden lapsille riittävät toistomäärät.

 

[canttig]

Maailmalla nuoret uimarit ovat nousseet uinnissa olympiavoittajiksi sen takia, että heidän systemaattinen, tavoitteellinen uinnin harjoittelu on aloitettu 4-vuotiaina.

Kari Ormo muistutti siitä, että, vaikka systemaattinen uinnin harjoittelu on aloitettava hyvin nuorena, niin kaikki tapahtuu kuin leikkien. Leikkiähän lapsi jaksaa vaikka kuinka kauan. Leikkimään ei lasta tarvitse pakottaa.

Leikkiähän lapsi jaksaa vaikka kuinka kauan. Leikkimään ei lasta tarvitse pakottaa.

 

[Keltainen Jaffa]

Ortopedian kirurgin (orthopedic surgeon) lääketieteellinen näkökulma siitä, miksi lapsien ei kannata keskittyä vain yhteen lajiin:

"...Now children participate in outdoor, indoor and camps focused on one sport. As a result, their bodies are being subjected to repetitive stresses that result in overuse injuries..."

...Also, I am strongly in favor of children crossing training with different activities. I do not believe it is wise for a growing body to participate in the same sport or activity year round...

Lähde: www.inspiremetoday.com:in blogi

 

[TosiFani]

... Seuroissa on sitten mahdollistettava näille tavoitteellisten perheiden lapsille riittävät toistomäärät.

Väärin, tavoitteelliset perheet hakevat tarpeelliset toistomäärät joukkueharjoitusten ulkopuolelta.

 

[Vellihousu]

Kyllä järjettömiltä kuulostavat jutut 4-6 vuotiaana aloitettavasta systemaattisesta treenistä. Jos Suomi menettää muutaman olympiamitalin sillä että näin ei tehdä, niin kelpaa minulle. Jääkiekossa lähes kaikki Suomen todelliset huiput ovat olleet niitä jotka ovat lapsina vapaaehtoisesti pelanneet kaikkea mahdollista. Paljon puhuttu peli-ilo ei synny systemaattisuudesta vaan siitä että pelaaminen on hauskaa. Ei siihen tarvita mitään valmentajia sekoittamaan.

Tämä kanadalaisten pystyttämä systeemi uusien huippujen kehittämiseen on vielä sen verran uusi juttu että sitä ei kannattane lähteä suoraan kopioimaan. Vielä ei tiedetä kasvaako tuolla tavalla oikeasti hyviä pelaajia vai ei. Lisäksi systeemissä on sairaalloiset puolensa kun rikkaat kanukkivanhemmat treenauttavat jälkikasvuaan puoliväkisin.

 

[mjr]

Kyllä järjettömiltä kuulostavat jutut 4-6 vuotiaana aloitettavasta systemaattisesta treenistä. Jos Suomi menettää muutaman olympiamitalin sillä että näin ei tehdä, niin kelpaa minulle.

Tuhat kertaa tämä. Vaikka 4-vuotias saataisiinkin tähän "systemaattiseen harjoitteluun" (niin karu käsite 4-vuotiaan lapsen yhteydessä) jotenkin "leikin" varjolla niin leikin osuus vähentyy siitä pikaisesti jo muutamien vuosien karttuessa. Sitten jossain vaiheessa lapsi huomaa, että hänet on työnnetty häneltä itseltään reaalisesti mitään kysymättä tiettyyn äärimmäisen kapeaan putkeen, jossa onnistumisprosentti (siis pääsy huippu-urheilijaksi - mikä ei suinkaan aina ole mikään valtaisa lottovoitto) on erittäin pieni. Pahimmillaan voidaan suurelta osin tuhota tälläisen "systemaattisen valmennuksen" saajan lapsuus ja nuoruus sen takia, että DDR, korjaan Suomi, saisi mitaleita suurkilpailuissa.

Miten tämä voisi mennä hyväksyttävästi, on että lapselle esitellään erilaisia lajeja, joita voi vapaasti kokeilla, ja voi olla että hyvin varhain syntyy johonkin toimintaan sellainen intohimo, että lasta saa kissojen ja koirien kanssa pidätellä viettämästä jokaista mahdollista hetkeä tämän lajin parissa. Silloin voi ryhtyä tälläistä poikkeusyksilöä valmentamaan ja ohjaamaan systemaattisemmin jo melko varhaisessa iässä. Ja silloinkin aina lapsen omaa etua ja tahtoa kunnioittaen, eikä sitä omaa etua ja kunnianhimoa.

 

[siffa]

Toin tänne keskusteluun Kari Ormon ajatuksia siitä, miten noustaan maailman huipulle uinnissa. Uinti on maailmanlaajuinen suuri urheilulaji, kuten esim. tennis, golf ja jalkapallo. Jääkiekko on pieni urheilulaji maailmalla. Mitä kovempi on kilpailu taitoa vaativassa lajissa maailmalla, sitä aiemmin on aloitettava lajin systemaattinen harjoittelu. Ormo puhui uinnista, missä hänen aikanaan Suomi saavutti hyvää menestystä järjestelmällä, jossa Esa Sievisen sanoin lapsia alettiin uittamaan jo 4 vuoden iässä. Kyse ei ollut mistään erityislahjakkuudesta vaan siitä, että leikin varjolla systemaattinen uittaminen aloitettiin hyvin nuorina ja kansainvälisesti erittäin kilpaillussa lajissa saatiin myös hyviä tuloksia.

Ormon potkujen jälkeen tiedetään se, mihin suuntaan Suomen uinti on ajautunut. Lontooseenkin lähetettiin vastuuttomasti iso uintijoukkue hakemaan muka kokemusta Rio:n olympialaisia varten. Ormo alan huippuasiantuntijana kertoi, että yhdestäkään Lontoossa kilpailleesta suomalaisesta uimarista ei tule enää kansainvälistä huippua. Syy on yksinkertainen. Länsimaiden nuoret uimaritähdet ovat Ormon mukaan aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelemisen 3-4 vuotiaina, jolloin heillä on saavuttamaton etu puolellaan. Minusta tämä on hyvin yksinkertaista urheilun totuutta ja hyvä, kun Ormo toi tämän asian esille.

Täällä useat nimimerkit eivät halua kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta. Siinä ei ole mitään väärää, koska niinkuin on kirjoitettu, monet ongelmat seuraavat perheitä, mikäli menestystä ei suurista panostuksista huolimatta tule. Kyse on tavoitteen asettelusta ja menestymättömyys on hyväksyttävä. Suomi on kuitenkin urheilun menestyshullu kansa ja päättää lopun perin demokraattisesti liikunnan/urheilun tavoiteasettelun. Nythän on perustettu noita Fordélin mainitsemia huippu-urheilun kehittämistyöryhmiä yms. Olen ymmärtänyt, että niiden tehtävinä on tehdä ehdotuksia Suomen huippu-urheilun nostamiseksi kansainvälisesti korkeammalle tasolle kuin, mihin se on vajonnut useissa isoissa urheilulajeissa. Ormo kertoi uinnin osalta sen, mitä esim. Liettuassa, Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Englannissa on tehty, kun 16-19 vuotiaat ko. maiden uimarit menestyvät erinomaisesti Lontoon olympialaisissa samalla, kun yksikään suomalainen olympiauimari ei päässyt alkueriä pidemmälle.

Jääkiekko kansainvälisesti koveneva urheilulajina tulee perässä. Suomen jääkiekon juniorijärjestelmän on pystyttävä vastaamaan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun, koska jääkiekkoa seuraava urheilukansa sitä vaatii.

 

[Vellihousu]

Täällä useat nimimerkit eivät halua kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta.

Täällä varmasti jokainen nimimerkki haluaa kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta, kovin moni ei vain näytä uskovan että Ormon visioiden siirtäminen suoraan käytäntöön auttaisi yhtään mitään. Paljon vaikuttaa myös se kuka puhuu, Ormo kun on kovista saavutuksistaan huolimatta menneen maailman mies. Hänen puheenvuoronsa ovat ylipäätään tympeä esimerkki suomalaisen urheilukeskustelun tasosta. Mistäköhän johtuu että kovimpia juttuja laukovat aina työttömät tai eläkkeellä olevat valmentajat?

Jos Suomessa halutaan lisätä valmennuksen systemaattisuutta, tulisi tämän kohdentua toiminnan puitteisiin. Pikkulasten "kuperkeikkaryhmiin" mahdollisimman laadukkaat valmentajat, sopivasti synergiaa eri lajien valmennuksen kesken. Kentälle rahaa pikkuseurojen toimintaan, valmentajien arvostus kuntoon. Nämä ovat perusjuttuja monessa maassa vaan eivät Suomessa. Ei täällä ole ongelmana se ettei tiedettäisi paljonko pitää treenata vaan melkeinpä kaikki muu.

 

[Fordél]

Täällä useat nimimerkit eivät halua kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta.

Jotta tämä lause ei jäisi räikeäksi tahalliseksi provoamiseksi, näytä yksinkin viesti jossa näin halutaan. Kun kerran kyse on useista nimimerkeistä, jään odottamaan pitkää listaa näistä viesteistä.

 

[siffa]

Jotta tämä lause ei jäisi räikeäksi tahalliseksi provoamiseksi, näytä yksinkin viesti jossa näin halutaan. Kun kerran kyse on useista nimimerkeistä, jään odottamaan pitkää listaa näistä viesteistä.

Ei ole missään nimessä minkäänlainen provo. Olen tehnyt johtopäätökseni tuohon lauseeseen täällä käydyn keskustelun pohjalta. Kun tosiasia on se, että määrätyissä urheilulajeissa, kuten uinnissa, on systemaattinen harjoittelu aloitettava lapsena maailman huipulle noustaakseen, niin se tosiasia on joko hyväksyttävä tai olla hyväksymättä. Uinti ei ole ainoa urheilulaji, jonka kansainvälinen huippukilpailukyky vaatii lajin aloittamisen jo lapsena. Jääkiekko tulee kovaa vauhtia perässä, vaikka siinäkin Suomessa muutamat perheet ovat tilanteen tajunneet jo vuosikymmeniä sitten. Jalkapalossa olemme pudonneet maailman huippukehityksen vauhdista lopullisesti, mutta siinä suurin syy on meidän pitkä talvi ja loppusyksy, jolloin en ole nähnyt junioreita pelaavan päivittäin ulko-olosuhteissa niinkuin tapahtuu lämpimissä maissa läpi vuoden.

Kysymäsi JA:n nimimerkkilista on pitkä. Kun kerran kysyt heitä, niin nimeän sinut ensimmäiseksi listaan. Sinun hyvää tarkoittavat, idealistiset, hitaat kehitystiet monipuolisine lajivalikoimineen ja lopullisen lajin myöhäinen valinta eivät johda mailman huipulle niissä lajeissa, jotka olen nimennyt jo monta kertaa aiemmin. Meneillään on juuri Lontoon olympiakisojen naisten tenniksen loppuottelu. Niin Serena Williams kuin Maria Sharapova ovat esimerkkejä siitä, että tenniksen pelaaminen on aloitettava mahdollisimman nuorena ja tähtäin on oltava koko ajan vain yhdessä lajissa. Tähän suuntaan mennään kaikissa urheilulajeissa sitä mukaa, kun kansainvälinen kilpailu koventuu. Tätä asiaa ei ymmärrä valtaosa kansalaisista, koska heitä ei ole ohjattu huippu-urheiluun lapsina, eivätkä he myöskään ole vieneet omia lapsiaan urheiluun mukaan tavoitteena se, että lapsesta tulisi huippu-urheilija. Ymmärrän tämän täysin, että näin on lähes kaikkien perheiden osalta, koska onhan elämässä paljon muutakin arvokasta kuin tähdätä huippu-urheilijaksi. Huippu-urheilijaksi tähtäävän lapsen/lasten harrastaminen vie perheen ajan täydellisesti noin 10 vuoden ajan. Eivät siihen kaikki ole valmiita, niinkuin monet nimimerkit täällä ovat tuoneet mielipiteensä julki. Siitä meillä on kuitenkin riittävästi todisteita, mitä vaatii huipulle pääseminen ja viimeisen suunvuoron siitä käytti Kari Ormo erinomaisen toimittajan, Sakari Kilpelän, tarkoin ajoitetussa ohjelmassa.

 

[Vellihousu]

Kun tosiasia on se, että määrätyissä urheilulajeissa, kuten uinnissa, on systemaattinen harjoittelu aloitettava lapsena maailman huipulle noustaakseen, niin se tosiasia on joko hyväksyttävä tai olla hyväksymättä. Uinti ei ole ainoa urheilulaji, jonka kansainvälinen huippukilpailukyky vaatii lajin aloittamisen jo lapsena. Jääkiekko tulee kovaa vauhtia perässä, vaikka siinäkin Suomessa muutamat perheet ovat tilanteen tajunneet jo vuosikymmeniä sitten.

Hassu juttu, mieleeni tulee Teemu Selänteen perhe. Vaikka lätkä oli Teemun päälaji jo lapsena ja harjoittelu suhteellisen tavoitteellista, pelasi hän menestyksekkäästi myös jalkapalloa ja jääpalloa. Varsinkin jääpallo oli ohjelmassa koska sen uskottiin palvelevan jääkiekkoa. Muutenkin Teemu sai liikkua vapaasti ja hänelle hankittiin myös urheilun ulkopuolisia harrastuksia. Jääkiekkoammattilaisuuden tavoittelun ehdoksi asetettiin ammattitutkinnon suorittaminen. Teemu kävi myös päiväkodissa töissä nuorena liigakiekkoilijana ja pelasi ja treenasi silti tosissaan. Nykyään tällainen ei taitaisi tulla kysymykseenkään.

Ilmari Selänteen pojastaan kirjoittama kirja on mielestäni loistava kuvaus siitä miten huippuja pitäisi Suomessa tehdä. Ei se mennyt niin että kiristyvän kansainvälisen kilpailun nimissä olisi aloitettu systemaattinen harjoittelu ja yhteen lajiin keskittyminen jo lapsena. Ei se mennyt niin että pojasta olisi päätetty tehdä huippu-urheilija vaivoja säästämättä. Kaiken lähtökohtana oli pojan oma halu ja into ja jota vanhemmat (vaivoja säästämättä) halusivat tukea. Jos lasten kanssa ruvetaan katsomaan kansainvälistä huipputasoa, menee homma väistämättä väärin päin. Kansainvälinen menestys on seuraus, sen ei tule olla syy.

Suomalaisessa urheilussa on iso työsarka siinä että huippuja pystyttäisiin taas kasvattamaan. Ratkaisu ongelmiin ei kuitenkaan ole Kari Ormo Derkkulasta peräisin olevine oppeineen. Ratkaisu on se että lapset opetetaan rakastamaan urheilua jo sinänsä. Aidon rakkauden päälle voi sitten rakentaa tavoitteellisuutta.

 

[TosiFani]

... Ormo alan huippuasiantuntijana kertoi, että yhdestäkään Lontoossa kilpailleesta suomalaisesta uimarista ei tule enää kansainvälistä huippua...

Ormo on katkera vanha mies, uinnin Seppo Räty ja P. Sihvonen samassa persoonassa. Sinusta Ormo kertoo absoluuttisia totuuksia, minusta hän on yksi entinen valmentaja muiden joukossa. Sinulla on tapa nostaa sinua palveleva auktoriteetti muiden yläpuolelle, mikäli se palvelee sinun agendaa. Seuraan mielenkiinnolla porilaista Matias Matssonia, joka oli 17. Lontoossa. Tiedän herran harjoittelevan kovaa ja uskovan menestykseen Ormosta huolimatta.

 

[siffa]

Ormon tärkein viesti minulle oli se, että Lontoon uinnin olympiakisoissa nuoret ja menestyneet uimarit ovat aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelun 3-4 vuotiaina. Suomalaiset Lontoon olympiakisoissa uineet ja alkueriin jääneet nuoret uimarit ovat Ormon mukaan aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelun myöhemmässä iässä ja ovat siten harjoitelleet uintia vanhemmasta iästään huolimatta vähemmän kuin nuoremmat, menestyneet uimarit. Ormo tähdensi myös lapsena tehtyjen harjoitteiden merkitystä taitoon ja peruskestävyyteen. Ormon mielestä nyt Lontoon olympiakisoissa uineet nuoret suomalaiset eivät tule tavoittamaan koskaan maailman kärkeä, koska lapsena annettu etumatka on mahdotonta saavuttaa, vaikka harjoiteltaisiin loppu-ura yhtä kovaa kuin maailman huiput.

Harjoittelumetodeista Ormo ei puhunut mitään. Tärkein viesti, mikä on juuri nyt vilkkaan keskustelun aiheena eri medioissa, Ormolta oli tuo, että systemaattinen harjoittelu on aloitettava 3-4 vuoden iässä. Harjoittelumetodit ovat kehittyneet varmasti huomattavasti siitä, kun Ormo sai kenkää 1998, enkä usko Ormon olevan enää perillä aivan viimeisistä uinnin tehokkaimmista harjoitteista. Lahjakkuudesta Ormo mainitsi, että pitkät raajat ja isot kädet sekä jalkapohjat antavat huomattavan edun uinnissa. Tältä osin Ormon ajan kirkkain suomalainen uimaritähti Jani Sievinen ei ollut "lahjakkuus", vaan hänen menestyksensä perustui Esa Sievisen Ormolta saatuihin harjoitusohjeisiin lapsesta lähtien.

 

[Fordél]

Ei ole missään nimessä minkäänlainen provo. Olen tehnyt johtopäätökseni tuohon lauseeseen täällä käydyn keskustelun pohjalta.

Jauhat siis vain paskaa tältä osin ja laitat raakasti sanoja toisten suuhun. Toivottavasti jatkossa jätät nämä johtopäätökset tekemättä kun menevät näin pahasti metsään ja kirjoitat vain miten itse näet asiat.

 

[Maple Leaf]

Jauhat siis vain paskaa tältä osin ja laitat raakasti sanoja toisten suuhun.

Tämä on juuri se syy, miksi en jaksa enää tähän viestiketjuun kirjoittaa. Kysymyksiin ei vastata ja toisen kirjoittamaksi keksitään milloin mitäkin. Jatkakaa te jaksavammat.

 

[Keltainen Jaffa]

Tämä on juuri se syy, miksi en jaksa enää tähän viestiketjuun kirjoittaa. Kysymyksiin ei vastata ja toisen kirjoittamaksi keksitään milloin mitäkin. Jatkakaa te jaksavammat.

Nyt pitäisi kaikkien muistaa, että tämä(kin) ketju on yhtä nimimerkkiä isompi ja täällä on nyt hiljattainkin aivan loistavia kirjoituksia monipuolisen harjoittelun puolesta. Minä ainakin junnusysteemistä huolestuneena luen mielelläni näitä oikeasti hyvin kirjoitettuja pointteja - ja aggressiivisesta toistostakin sen ekan viestin tosissani.

Välillä toki tulee tunne, että onneksi näistä asioista päättävät jotkut muut, viisaammat.

 

[TosiFani]

Ormon tärkein viesti minulle oli se, että Lontoon uinnin olympiakisoissa nuoret ja menestyneet uimarit ovat aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelun 3-4 vuotiaina...

Edelleen keskustelu sinun kanssasi on turhaa, koska toistat samaa viestiä kuin rikkinäinen levy, joka pyörii paikallaan. Sinulle on turha perustella mielipidettään, koska vastauksena on saman toistaminen. En tässä asiassa samaa mieltä sinun kanssasi, mutta jätän keskustelun, koska et suostu keskustelemaan.

 

[siffa]

Jauhat siis vain paskaa tältä osin ja laitat raakasti sanoja toisten suuhun. Toivottavasti jatkossa jätät nämä johtopäätökset tekemättä kun menevät näin pahasti metsään ja kirjoitat vain miten itse näet asiat.

Oletko sinä nyt Ormon ja maailman uinnin huippumaiden perussysteemin kannattaja? Eli systemaattinen harjoittelu on aloitettava ja lajin valinta on tehtävä 3-4 vuoden iässä, jotta päästään huippumenestykseen olympiakisoissa. Olen ymmärtänyt, että sinun mielestäsi on rauhallisesti katseltava eri urheilulajeja ja harrastettava niitä monipuolisesti ja tehtävä lajivalinta myöhemmin kuin Ormon ja maailman uinnin huippumaiden valmentajien mielestä on tehtävä. Olenko ymmärtänyt viestisi täällä väärin, kun totean edelleen, että et kannata huippu-urheiluun vievää harjoittelupolkua, vaan tyydyt vähempään. Et ole täällä ainoa, joka ei hyväksy huippu-urheiluun tähtäävää systemaattisen harjoittelun aloittamista 3-4 vuoden iässä ja lajin valintaa jo tuossa ikässä. Kerro nyt selvästi, mitä mieltä olet. Kannatatko kansainväliselle huipulle tähtäävää urheilupolkua ala Ormo vai jo useissa eri viesteissäsi esille tuomaasi urapolkua?

Edit: En olisi uskonut, että aiemmin tähänkin viestiketjuun ansiokkaan panoksensa antanut aktiivinen kirjoittaja on jättänyt tänne kirjoittamisen ja selityksenä on, että hän ei ole saanut riittävästi vastauksia kysymyksiinsä. Kävin kertailemassa tämän viestiketjun sivuilta 10-27 vuodelta 2007 käytyjä keskusteluja. Siellä on kyllä kyselty ja vastattu eli keskusteltu perusteellisestikin Nuori Suomi systeemin arvostelijoiden ja kannattajien välillä ihan rapsakkaasti. Vuodelta 2007 löytyy mm. viesti, jossa kerrotaan Kummolan ensimmäistä kertaa myöntäneen, että pieleen mentiin, kun valittiin Nuori Suomi-järjestelmä jääkiekon juniorijärjestelmäksi. Jääkiekkoliitto oli siis tehnyt tämän virheratkaisun ei Nuori Suomi organisaatio.

 

[LaTe_Show]

Eli systemaattinen harjoittelu on aloitettava ja lajin valinta on tehtävä 3-4 vuoden iässä, jotta päästään huippumenestykseen olympiakisoissa.

Mitä tämä systemaattinen harjoittelu tarkoittaa käytännössä ja oikeasti?

Ja kuka tekee tuon lajivalinnan 3-4 vuoden iässä?

Ai niin, "hauska yhteensattuma": Petteri Sihvonen - Johtavan Pelikirja

 

[siffa]

Nyt pitäisi kaikkien muistaa, että tämä(kin) ketju on yhtä nimimerkkiä isompi ja täällä on nyt hiljattainkin aivan loistavia kirjoituksia monipuolisen harjoittelun puolesta. Minä ainakin junnusysteemistä huolestuneena luen mielelläni näitä oikeasti hyvin kirjoitettuja pointteja - ja aggressiivisesta toistostakin sen ekan viestin tosissani.

Kyse on ollut urheilulajin valinnasta. Mikäli tähdätään ihan maailman huipulle, niin urheilulajin valinta on tehtävä lapsena. Esimerkkinä tästä jalkapallo, jota miljoonat lapset alkavat pelata heti, kun kykynevät pieneenkin pallonkäsittelyyn. He harjoittelevat monipuolisesti koko urheilu-uransa ajan vain tullakseen hyviksi jalkapalloilijoiksi. Lapsina ei tarvita muita harjoitteita kuin jalkapallon kanssa leikkiminen ja pelailu mieluummin jokainen päivä. Myöhemmin tulevat sitten monipuoliset oheisharjoitteet kuvioihin. Muina esimerkkejä tästä urheilijan polusta ovat mm. tennis, uinti, golf, taitoluistelu, voimistelu, kamppailulajit ja monet joukkuelajit, joista jääkiekko lähestyy tätä jo lapsena valittavan urheilulajin vaatimusta silloin, kun pyritään huipulle.

Jääkiekon oheisharjoittelusta olen kirjoittanut täällä jo vuosikausia sitten. Jääkiekon rinnalle soveltuvat erinomaisesti jalkapallo ja yleisurheilu kesäajan harjoitteluna jo aivan lapsesta alkaen. Jääkiekkoilijoilta vaadittavat ominaisuudet eivät kehity pelkästään jääkiekkoa pelaamalla, vaan avuksi tarvitaan monipuolisia muita harjoitteita. Tästä minulla on vankka tieto ja kokemus.

En pidä asiallisina viittauksia kiinalaisiin menetelmiin, joissa lapsista tehdään tunteettomin ja osin raaoin menetelmin huippu-urheilijoita. Näihin provosoiviin keskusteluihin en tietenkään lähde mukaan. Meillä länsimaissa on omat menelmämme ja ne perustuvat intohimoon ja rakkauteen sitä lajia kohtaan, mitä harjoitellaan. Pakottamalla ei synny läsimaisissa kulttuureissa yhtään mitään.

 

[LaTe_Show]

Meillä länsimaissa on omat menelmämme ja ne perustuvat intohimoon ja rakkauteen sitä lajia kohtaan, mitä harjoitellaan. Pakottamalla ei synny läsimaisissa kulttuureissa yhtään mitään.

Oletko sitä mieltä, että 3-4 vuotias lapsi osaa tehdä sen oikean lajivalinnan intohimon ja rakkauden avulla?

"Isona minusta tulee painin/sulkapallon/kouluratsastuksen/soudun... olympiavoittaja! Ihan oikeesti!"

 

[siffa]

Edelleen keskustelu sinun kanssasi on turhaa, koska toistat samaa viestiä kuin rikkinäinen levy, joka pyörii paikallaan. Sinulle on turha perustella mielipidettään, koska vastauksena on saman toistaminen. En tässä asiassa samaa mieltä sinun kanssasi, mutta jätän keskustelun, koska et suostu keskustelemaan.

Sinä käänsit keskustelun erään toisen nimimerkin kanssa kiinalaisiin menetelmiin ja väitit minun olevan niiden kannattaja. Vastaukseni sinulle on, että en hyväksy Kiinan systeemejä, joten älä enää toista tuota väitettäsi.

Et ole siis samaa mieltä Ormon kanssa. Minähän kirjoitan tuossa lainaamassasi viestiosuudessa siitä, mitä Ormo kertoi ansiokkaassa radio-ohjelmassa. Ymmärtänet nyt kuitenkin, että Ormon sana painaa minulle jonkin verran enemmän kuin sinun mielipiteesi. Kerro nyt sinäkin vielä se, että oletko Ormon systeemiä vastaan vaan sen kannattaja. Ormohan kertoi johtavien uintimaiden menetelmistä, joissa johtavana ajatuksena oli se, että niissä uinnin systemaattinen harjoittelu aloitetaan 3-4 vuoden iässä. Näin tapahtui myös Suomessa Ormon aikana ja hyvin tuloksin, kuten sinäkin sen tiedät.

Fordélkin voi esittää kantansa Ormon puheisiin eikä väistellä vastuuta tässä peruskysymyksessä, mikä nousi nyt esille.

 

[LaTe_Show]

Ormohan kertoi johtavien uintimaiden menetelmistä, joissa johtavana ajatuksena oli se, että niissä uinnin systemaattinen harjoittelu aloitetaan 3-4 vuoden iässä.

Kyllä, mutta hän ei sanonut että näin (lue: systemaattisen harjoittelun aloittaminen 3-4v iässä) pitäisi tehdä Suomessa. Eikä sanonut tämän pätevän edes kaikkiin lajeihin.