Nuori Suomi ry

[Fordél]

Mistä olet tehnyt johtopäätöksesi, että maalivahtien osalta tilanne on parempi kuin kenttäpelaajien osalta.

Maalivahteja on nuorien joukossa määrällisesti selvästi vähemmän kuin kenttäpelaajia, mutta uskon tulevaisuudessa heitä olevan edelleen suhteessa enemmän kovissa kv-sarjoissa kuin kenttäpelaajia. Ei heitä voida siis verrata 1:1.

Maalivahtien kohdalla kehitys kuitenkin kestää yleensä kauemmin, joten vielä ei voida täysin arvioida heidän menestystä, mutta mielestäni Suomesta tulee paljon hyviä nuoria veskoja.

Eikä ole varmasti sattuvaa, että veskoihin panostettu yksilöllinen valmennus on tuottanut hyvää tulosta niin nuorissa kuin vanhemmissa veskoissa. Paikallistasolta lähtien on tehty hyvää työtä veskojen kanssa ja tämä on syytä ottaa huomioon arvioitaessa kokonaisuutta.

 

[Keltainen Jaffa]

Miksi kirjoitat kaikkien puolesta? Mistä tiedät, että kaikki pitävät tilannetta vähintään huonona, kun yksikään muu ei ole ennen sinua sitä todennut. Et voi vastata esim. Fordélin puolesta mitään, mutta hyvä, kun ilmoitit oman kantasi.

Ettet ala jokaiselta erikseen kysymään itsestään selviä asioita.

Eikö yksikään muu ole ennemmin todennut tilannetta huonoksi? Onko tosiaan niin asiat? Voisiko jotain yleisestä tyytyväisyydestä päätellä esim. siitä, että juurikin Fordél tai aika lailla kaikki muutkin melko negatiiviseen sävyyn puhuvat tilanteesta?

Edit. Jaahas, edellä olevasta päätellen tässä on ilmeisesti jokin Sihvosmainen agenda meneillään, joka johtaa heikkoihin perusteluihin, henkilökohtaisuuksiin menemisiin ja toisarvoisiin seikkoihin puuttumisiin. Jättäydympä tästä kelkasta.

 

[siffa]

Kun ymmärrettään, ettei NS ollut syyllinen vaan Liiton ja paikallistason valinnat, ymmärretään korjaustoimetkin suunnata oikeaan paikkaan. Sama pätee myös asioiden kritisointiin.

Ihmettelen, missä lymyilevät ne jääkiekkoseurojen paikallistasojen ihmiset, jotka olivat nöyrästi toteuttamassa Eero Lehden johdolla Nuori Suomi-ideologian Jääkiekkoliiton tulkintoja 10 vuoden ajan. Heidän syykseen laittavat täällä asioista mitään tietämättömät nimimerkit, niinkuin Fordél, huonon huippujuniorituotannon ongelmat. Tulkaa ihmeessä kirjoittamaan niistä ajoista, kun Eero Lehti diktaattorimaisesti ajoi Jääkiekkoliiton tulkinnan Nuori Suomi-ideologiasta läpi koko paikallistason. Ei silloin kukaan uskaltanut nousta barrikaadeille Eero Lehteä vastaan. Lehden tukena oli tietysti kaikkein mahtavin henkilö, Kalervo Kummola, ja hän käytti asemaansa häikäilemättä hyväksi. Onko häpeä niin suuri silloisilla paikallisvaikuttajilla, kun taipuivat nurkuilematta Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-organisaatttoreiden edessä, vaikka monet tiesivät, että pieleen menee ja pahasti. Varmasti hyvin monet paikallistason vaikuttajat uskoivat siihen, että Jääkiekkoliiton kentälle voimallisesti viemä uusi juniorijärjestelmä toisi tulosta laajoina juniorimäärinä ja myös huippujunioreiden tuottajana.

Toivoisi, että 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella paikallistasolla toimineet valmentajat ja juniori-organisaatioissa toimineet henkilöt vastaisivat täällä vuosien mittaan heihin kohdistuneisiin arvosteluihin. Pääkysymys on se, että oliko mahdollista jääkiekkoseuroissa toimia muutoin kuin Eero Lehden ja hänen alaistensa määrittelemillä toimintatavoilla?

 

[Fordél]

Ihmettelen, missä lymyilevät ne jääkiekkoseurojen paikallistasojen ihmiset, jotka olivat nöyrästi toteuttamassa Eero Lehden johdolla Nuori Suomi-ideologian Jääkiekkoliiton tulkintoja 10 vuoden ajan. Heidän syykseen laittavat täällä asioista mitään tietämättömät nimimerkit, niinkuin Fordél, huonon huippujuniorituotannon ongelmat.

Minä laitoin Jukka Jalosen tapaan ongelmat niin Liiton kuin paikallistason syyksi, en vain paikallistason piikkiin kuten edellä virheellisesti kirjoitat.

Mitään tietätämättömät? Kovia luonnehdintoja teet mustakin vaikka en usko sinun tietävän mitään minun kokemuksestani juniorijääkiekosta. Sinulla näyttää olevan hyvin samanlainen toimintatapa kuin Petteri Sihvosella eli menet henkilökohtaiseen mollaamiseen.

 

[siffa]

Minä laitoin Jukka Jalosen tapaan ongelmat niin Liiton kuin paikallistason syyksi, en vain paikallistason piikkiin kuten edellä virheellisesti kirjoitat.

Minä taas laitoin pelkästään liiton syyksi. Siksi nostin sinun syyllisyyslistaltasi vain paikallistason esille. Niinkuin kirjoitin, ei paikallistasolla ollut silloin Eero Lehden toimiessa Kummolan 100%:lla tuella Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-päällikkönä mitään muuta mahdollisuutta kuin mukautua Jääkiekkoliiton ja Lehden linjauksiin. Oli pieniä seuroja (esim. Jukka Jalosen Riihimäki), joissa voitiin toimia vapaammin, mutta keskisuurissa ja suurissa (esim. HPK ja KooKoo) oli oltava täsmälleen Jääkiekkoliiton ohjauksessa. Liiton otteesta alkoi irtaantua seuroja, kuten Blues, ja toimia itsenäisesti, niinkuin Juha Ikonen siitä kertoo.

Edelleen toivoisi 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella seuroissa junioripäälliköinä ja valmentajina toimivien henkilöiden kirjoittavan noista Eero Lehden ajoista. Olen ymmärtänyt kirjoituksistasi, että sinä Fordél et toiminut juniorivalmentajana Kouvolan seudulla Eero Lehden valtakauden aikana. Siksi kirjoitin liian kärjekkäästi sinustakin asioista tietämättömänä nimimerkkinä. Minäkään en ole ollut jääkiekon junioritoiminnassa mukana Nuori Suomen aikana, joten siksi toivoisin todellisten asiantuntijoiden kirjoittavan tänne muistojaan noista ajoista. Sen sijaan olen kirjoituksistasi saanut sen kuvän, että olet perehtynyt valtakunnallisen Nuori Suomi organisaation tavoitteisiin ja toimintaan varsin perusteellisesti.

Tein neljän nimen luettelon suomalaisista 1986 ja sen jälkeen syntyneistä tämän kauden NHL-pelaajista. Kun täällä on jalkapallopuolen asiantuntijoita, kuten eagle ja J.Grönvall, olisi mielenkiintoista tietää, miten Palloliiton puolella on mennyt sinä aikana ja sen jälkeen, kun se valitsi Nuori Suomi-ideologian juniorijärjestelmänsä ohjeistukseksi. Työkaverit, jotka olivat juniorivalmentajina ja junioreiden vanhempina, puhuivat Kouvolassa mm. puolen pelin takuusta kaikille jalkapallojunioreille.

 

[Maple Leaf]

Siltä osin olen Jukka Jalosen kanssa samaa mieltä, että Jääkiekkoliitto teki virheen valitessaan Nuori Suomen juniorijärjestelmäksemme.

Saisinko linkin Jukka Jalosen tähän lausuntoon?

 

[eagle]

Kun täällä on jalkapallopuolen asiantuntijoita, kuten eagle ja J.Grönvall, olisi mielenkiintoista tietää, miten Palloliiton puolella on mennyt sinä aikana ja sen jälkeen, kun se valitsi Nuori Suomi-ideologian juniorijärjestelmänsä ohjeistukseksi. Työkaverit, jotka olivat juniorivalmentajina ja junioreiden vanhempina, puhuivat Kouvolassa mm. puolen pelin takuusta kaikille jalkapallojunioreille.

Hommahan toimii niin että tuo puolen pelin takuu koskee koko kautta ja tiettyjä ikäryhmiä. Eli yleisesti kyseessä on 11-vuotiaat tai nuoremmat. Eli pelaaja x:lle taataan puoli peliä kauden peleistä mihin hän osallistuu. Eli yksittäisessä pelissä ei sitä taata. Samoin siinä on riippuen seurasta tietyt kriteerit esim. harjoitusaktiivisuudessa jne.

Samoin fudiksessa tasojoukkueet muodostetaan nykyisin jo monissa seuroissa F-junioreissa eli 8-9vuotiaissa. Jolloin usein se joukkueen koko ei ole liian iso ja peliaikaa on tarjolla enemmänkin niille jotka sitä ovat enemmän ansainneet.

Jalkapallossa on siinä mielessä isommissa paikoissa melko hyvä tilanne, että seuroja löytyy nykyisin vähän erilaisilla ideologioilla. Eli esim. PK-seudulla HJK, KäPa ja Honka ovat sellaisia johon pitää tosissaan pyrkiä, harrastaminen maksaa enemmän, mutta myös vastineeksi saa ammattivalmennus, pelireissuja ulkomaille, jne. Näissä myös ryhmät ovat melkoisen pieniä, eli homma on hyvinkin kilpailuhenkistä. Sitten taas löytyy pienempiä seuroja missä homma vaihtelee hyvin paljon seuran sisälläkin, riippuen valmentajista, jne. Noin yleisesti kuitenkin siis isommissa paikoissa kuten pk-seudulla on suht. hyvät mahikset löytää sopiva seura puhtaasti harrastamiseen, kuin myös tavoitteelliseen toimintaan. Pojan tarpeiden mukaan. Toki valitettavasti se myös aiheuttaa niitä perinteisiä lieveilmiöitä, missä kovin halu näihin kovempiin joukkueisiin on vanhemmilla, kuin lapsilla.

 

[Maple Leaf]

Saisinko linkin Jukka Jalosen tähän lausuntoon?

Ei siis löydy. Kuule siffa, tuo on kamalan ikävä tapa, tuo sinun tapasi keksiä ja väittää toisten sanomaksi jotain.

 

[siffa]

Hommahan toimii niin että tuo puolen pelin takuu koskee koko kautta ja tiettyjä ikäryhmiä. Eli yleisesti kyseessä on 11-vuotiaat tai nuoremmat. Eli pelaaja x:lle taataan puoli peliä kauden peleistä mihin hän osallistuu. Eli yksittäisessä pelissä ei sitä taata. Samoin siinä on riippuen seurasta tietyt kriteerit esim. harjoitusaktiivisuudessa jne.

Onko tuo puolen pelin takuu Palloliiton oma ajatus vai onko se tullut jalkapalloon Palloliiton tulkinnasta Nuori Suomi-ideologiasta? Miten ajattelet sen palvelleen/palvelevan huippujalkapallojunioreiden kehittämisessä Suomen jalkapalloa?

Samoin fudiksessa tasojoukkueet muodostetaan nykyisin jo monissa seuroissa F-junioreissa eli 8-9vuotiaissa. Jolloin usein se joukkueen koko ei ole liian iso ja peliaikaa on tarjolla enemmänkin niille jotka sitä ovat enemmän ansainneet.

Kirjoitat, että nykyisin muodostetaan jo tasojoukkueita. Onko näin ollut koko sen ajan, kun Palloliitto on kuulunut Nuori Suomi-ideologian liitoksi?

Jalkapallossa on siinä mielessä isommissa paikoissa melko hyvä tilanne, että seuroja löytyy nykyisin vähän erilaisilla ideologioilla. Eli esim. PK-seudulla HJK, KäPa ja Honka ovat sellaisia johon pitää tosissaan pyrkiä, harrastaminen maksaa enemmän, mutta myös vastineeksi saa ammattivalmennus, pelireissuja ulkomaille, jne. Näissä myös ryhmät ovat melkoisen pieniä, eli homma on hyvinkin kilpailuhenkistä. Sitten taas löytyy pienempiä seuroja missä homma vaihtelee hyvin paljon seuran sisälläkin, riippuen valmentajista, jne. Noin yleisesti kuitenkin siis isommissa paikoissa kuten pk-seudulla on suht. hyvät mahikset löytää sopiva seura puhtaasti harrastamiseen, kuin myös tavoitteelliseen toimintaan. Pojan tarpeiden mukaan. Toki valitettavasti se myös aiheuttaa niitä perinteisiä lieveilmiöitä, missä kovin halu näihin kovempiin joukkueisiin on vanhemmilla, kuin lapsilla.

Onko noiden erilaisten ideologien taustalla erilaiset tulkinnat Nuori Suomi-ideologiasta vai ovat seurat irrottautuneet kokonaan irti Nuori Suomesta, niinkuin jääkiekon puolella Espoon Blues on tehnyt Juha Ikosen lausuman mukaan?

Tuli tehtyä useita kysymyksiä, mutta se yksi on edelleen jäljellä. Tein luettelon niistä neljästä NHL-pelaajasta, jotka ovat syntyneet vuonna 1986 ja sen jälkeen ja, jotka ovat pelanneet tällä kaudella NHL:ssä. Vuonna 1986 syntyneiden osalta alkoi Jääkiekkoliiton tulkinta Nuori Suomi-ideologiasta vaikuttaa erittäin voimakkaasti junioritoimintaan. Mikä on vastaava tilanne jalkapallon suhteen? Paljonko noita Nuori Suomi ajan jalkapallon pelaajia on tällä hetkellä kansainvälisissä huippujoukkueissa?

 

[Fordél]

Olen ymmärtänyt kirjoituksistasi, että sinä Fordél et toiminut juniorivalmentajana Kouvolan seudulla Eero Lehden valtakauden aikana. Siksi kirjoitin liian kärjekkäästi sinustakin asioista tietämättömänä nimimerkkinä. Minäkään en ole ollut jääkiekon junioritoiminnassa mukana Nuori Suomen aikana, joten siksi toivoisin todellisten asiantuntijoiden kirjoittavan tänne muistojaan noista ajoista.

En ymmärrä miten voit vetää kirjoituskstani tuollaisia johtopäätöksiä, koska en ole asiaa missään käsitellyt.

Ero meissä on kuitenkin siinä, että minä olen toiminut junioritoiminnassa valmennuksellisissa tehtävissä osaksi Eero Lehden "valtakauden" aikana, sinä et.

Sen sijaan olen kirjoituksistasi saanut sen kuvän, että olet perehtynyt valtakunnallisen Nuori Suomi organisaation tavoitteisiin ja toimintaan varsin perusteellisesti.

Olen perehtynyt ja siksi esimerkiksi Petteri Sihvosen Nuoren Suomen mollaaminen on kohtuutonta. Vaikka NS:n näkisi kuinka huonona kilpajääkiekon kannalta, täytyisi kritiikissään tuoda esiin myös NS:n muut puolet. Jälleen kerran Petteri Sihvonen jättää kokonaisuuden huomioimatta ajaakseen omaa agendaansa.

 

[siffa]

En ymmärrä miten voit vetää kirjoituskstani tuollaisia johtopäätöksiä, koska en ole asiaa missään käsitellyt.
Ero meissä on kuitenkin siinä, että minä olen toiminut junioritoiminnassa valmennuksellisissa tehtävissä osaksi Eero Lehden "valtakauden" aikana, sinä et.

Olen tehnyt virheellisen arvion sen takia, että olet ilmoittanut täällä olevasi Jukka Jalosen kanssa samaa mieltä, että virheet on tehty Jääkiekkoliitossa ja paikallistasolla. Nyt, kun selvisi, että olet ollut paikallistasolla junioritoiminnassa valmennuksellisissa tehtävissä Eero Lehden valtakautena, niin kerrotko, mitä virheitä seurassasi tehtiin Nuori Suomen tulkinnassa.

En ole valmentanut jääkiekkoa koskaan, muita lajeja kylläkin ja olen sen täällä ilmoittanut. Jääkiekon junioritoiminnassa teinkin sitten lähes kaikkea muuta, mutta en valmentanut.

Olen perehtynyt ja siksi esimerkiksi Petteri Sihvosen Nuoren Suomen mollaaminen on kohtuutonta. Vaikka NS:n näkisi kuinka huonona kilpajääkiekon kannalta, täytyisi kritiikissään tuoda esiin myös NS:n muut puolet. Jälleen kerran Petteri Sihvonen jättää kokonaisuuden huomioimatta ajaakseen omaa agendaansa.

Minä olen kritisoinut pelkästään Nuori Suomi ajan huippujuniorituotannon romahtamista. Niinkuin sinäkin myönsit, niin 1986 ja sen jälkeen syntyneiden tämän kauden NHl-pelaajien mittari on hyvä ja sillä mittarilla tarkasteltaessa tulos on huono. Minustahan se on katastrofaalisen huono.

Nuori Suomesta olet kirjoittanut kokonaisuutena mm. päiväkotien, koulujen yms. liikunnan kattojärjestönä. Siinä Nuori Suomella on tärkeä tehtävä. En ole nähnyt kenenkään mollaavan Nuori Suomea työtä päiväkotien, koulujen yms. liikunnan lisäämisen puolesta.

 

[Fordél]

Olen tehnyt virheellisen arvion sen takia, että olet ilmoittanut täällä olevasi Jukka Jalosen kanssa samaa mieltä, että virheet on tehty Jääkiekkoliitossa ja paikallistasolla. Nyt, kun selvisi, että olet ollut paikallistasolla junioritoiminnassa valmennuksellisissa tehtävissä Eero Lehden valtakautena, niin kerrotko, mitä virheitä seurassasi tehtiin Nuori Suomen tulkinnassa.

Minun ryhmässäni Nuoren Suomen tai minkään muunkaan "ideologian" tulkinta ei vaikuttanut ainakaan itse harjoitteluun. Homma vietiin läpi niin kuin parhaaksi katsottiin. Homma on kiinni pitkälti valmennuksen osaamisessa ja siinä oli paljon kehitettävää. Joka vuosi tuli onneksi oppia koko ajan lisää.

Oma näkemykseni paikallistason vastuusta perustuu siihen, että seuroilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa itse siihen millaista toimintaa harjoittavat. Näin oli käsittääkseni myös meillä. Tämän takia olen samaa mieltä Jalosen kanssa, että myös ne ovat Liiton ohella vastuussa juniorituotannosta, niin hyvässä kuin pahassa. Liitolle menee varmasti suurin vastuu, mutta en voi päästää myöskään paikallistasoa pois vastuusta.

 

[Johannes]

Minä olen kritisoinut pelkästään Nuori Suomi ajan huippujuniorituotannon romahtamista. Niinkuin sinäkin myönsit, niin 1986 ja sen jälkeen syntyneiden tämän kauden NHl-pelaajien mittari on hyvä ja sillä mittarilla tarkasteltaessa tulos on huono. Minustahan se on katastrofaalisen huono.

NHL-pelaajien määrä on hyvä mittari, en kiellä, mutta kyllä nyt vähän pitäisi laskea mukaan niitäkin pelaajia, jotka ovat KHL-liigassa, koska sielläkin pääsee nykyään leveämmän leivän ääreen kuin sm-liigassa. Vaikka pelin taso ei ole ihan NHL:n veroinen KHL:ssä, niin pelaajan palkka saattaa jopa ylittää NHL-palkan ja pelipaikka löytyy helpommin ylemmistä ketjuista kuin NHL:ssä. Pääsee kakkosketjuun KHL:ssä, kun NHL:ssä pelipaikka saattaisi vaihdella NHL:n ja AHL:n välimaastossa. KHL on kuitenkin joillekin pelaajille, kuten esim. Jarkko Immoselle, Niko Kapaselle ja Petri Vehaselle ollut uusi reitti pelipaikkaan, jollaista ei ennen ollut mahdollista löytää. Nuorempaa polvea edustaa hyvin esim. Jonas Enlund ja Petri Kontiola, KHL-liigassa ja moni muu, joita en tänne lähde tarkemmin laskemaan tai analysoimaan. Nyt voi pelaaja tehdä valinnan, kuten Lennart Petrell, että lähteekö kivikovaa reittiä Oilersin nelosketjun kautta puurtamaan kohti vakituista pelipaikkaa NHL:ssä vai meneekö KHL:n kakkosketjuun ja hyökkäävään rooliin, jonka Petrell olisi saattanut löytää itselleen jostain Torpedo Nizhni Novgorod-seurasta halutessaan, viime syksynä. Kunnollinen analyysi nykypelaajista vaatisi mukaan laskelmat niistä nuorista, jotka pelaavat NHL:n lisäksi KHL-liigassa, koska se on nykyään kelpo vaihtoehto jopa NHL-uralle, että lähtee KHL-liigaan pelaamaan huippupalkalla, vaikka vähän kehnompaa kiekkoa kuin NHL:ssä.

 

[Fordél]

En ole nähnyt kenenkään mollaavan Nuori Suomea työtä päiväkotien, koulujen yms. liikunnan lisäämisen puolesta.

Nimimerkki P.Sihvonen on tällä palstalla todennut Nuoren Suomen epäonnistuneen tehtävässään, mikä tarkoittaa luonnollisesti juuri yllä mainittuja kohtia.

 

[eagle]

Onko tuo puolen pelin takuu Palloliiton oma ajatus vai onko se tullut jalkapalloon Palloliiton tulkinnasta Nuori Suomi-ideologiasta? Miten ajattelet sen palvelleen/palvelevan huippujalkapallojunioreiden kehittämisessä Suomen jalkapalloa?

Se on Palloliiton sovellus Nuoresta Suomesta. En näe sitä ongelmaksi tasojoukkuemaailmassa, kun siinä on selvät kriteerit ja ryhmäkoot ovat tarpeeksi pienet(eli esim. 7vs7 pelejä pelataan 10-11 pelaajan ryhmillä maksimissaan).

Kirjoitat, että nykyisin muodostetaan jo tasojoukkueita. Onko näin ollut koko sen ajan, kun Palloliitto on kuulunut Nuori Suomi-ideologian liitoksi?

Tasojoukkueita on ollut käsittääkseni melkein koko ajan, mutta ne ovat alkaneet huomattavasti myöhemmin useissa seuroissa. Tarkkaa kuvaa ei kaikkialta ole, koska seuroja ja tulkintoja on niin monia.

Onko noiden erilaisten ideologien taustalla erilaiset tulkinnat Nuori Suomi-ideologiasta vai ovat seurat irrottautuneet kokonaan irti Nuori Suomesta, niinkuin jääkiekon puolella Espoon Blues on tehnyt Juha Ikosen lausuman mukaan?

Käsittääkseni oikeastaan kaikki merkittävät junioriseurat ovat NS-seuroja. Kukaan ei ole nähnyt tarpeelliseksi irrottautua siitä, koska on mahdollisuus luoda tarpeeksi omaan suunnitelmaan sopivat säännöt. Nehän saadaan jopa itse luotua ja palautettua Nuoreen Suomeen ns. esille.

Tuli tehtyä useita kysymyksiä, mutta se yksi on edelleen jäljellä. Tein luettelon niistä neljästä NHL-pelaajasta, jotka ovat syntyneet vuonna 1986 ja sen jälkeen ja, jotka ovat pelanneet tällä kaudella NHL:ssä. Vuonna 1986 syntyneiden osalta alkoi Jääkiekkoliiton tulkinta Nuori Suomi-ideologiasta vaikuttaa erittäin voimakkaasti junioritoimintaan. Mikä on vastaava tilanne jalkapallon suhteen? Paljonko noita Nuori Suomi ajan jalkapallon pelaajia on tällä hetkellä kansainvälisissä huippujoukkueissa?

Tämä onkin sitten sellainen kysymys että vaikea vastata, kun jokainen määrittelee eri tavalla sen huipun. Pukki, R.Eremenko, Moisander, P.Hetemaj, Ring, Raitala kaikki pelaavat jossain huippusarjassa/hyvässä seurassa. Jalkapallon puolella vain suurin jarruttavat tekijä on raha ja olosuhteet. Näinpä näistäkin esim. Moisander on hakenut oppia Hollannista. Jääkiekossa Suomessa pyörii rahaa ja olosuhteet ovat kohdallaan(jäähalleja riittää, ammattivalmentajiakin on vanhemmissa junioreissa ainakin), mutta jalkapallon puolella homma menee ns. talkoohengellä ja aivan surkeissa oloissakin useissa paikoissa. Näinpä vertailu muutenkaan jääkiekkoon ei ole kovin fiksua, varsinkaan kun tiedetään lajien kilpailutilanne maailmalla.

Suomi on Jalkapallossa Litmasen ja Hyypiän lisäksi saanut aikaiseks(pelaajat itse siis ovat sen tehneet) muutaman erinomaisen maalivahdin(Niemi&Jääskeläinen), jonka lisäksi oikeastaan vain yksi ikäluokka(80/81), se joka pelasi nuorten MM-kisoissa Argentiinassa, on ollut laajemmassa mittakaavassa hyvä ikäluokka. Muuten ns. "tuotanto" on ollut suhteellisen tasaista, eli se 0-2 hyvää pelaajaa per ikäluokka. Jalkapallossa kun pelaajia tulee jääkiekkoakin enemmän pelaajan oman kehityksen(juuri olosuhteiden ja resurssien takia) ja työn, kuin seuran työn takia.

 

[eagle]

...

Näin juuri. Osa, ei välttämättä kovin iso, nykyisistä KHL-pelaajista olisi entisaikana voinut jäädä pidemmäksi aikaa P-Amerikkaan yrittämään onnea ja näin olisikin määrä isompi. Joku voinut saada vielä toisessa seurassa nosteenkin NHL-uralleen, mutta koska KHL tarjoaa ns. "helpomman tien", niin nyt se on selvä vaihtoehto, mitä 10-vuotta sitten vielä ollut, puhumattakaan 15-vuotta.

 

[siffa]

Tämä onkin sitten sellainen kysymys että vaikea vastata, kun jokainen määrittelee eri tavalla sen huipun. Pukki, R.Eremenko, Moisander, P.Hetemaj, Ring, Raitala kaikki pelaavat jossain huippusarjassa/hyvässä seurassa. Jalkapallon puolella vain suurin jarruttavat tekijä on raha ja olosuhteet. Näinpä näistäkin esim. Moisander on hakenut oppia Hollannista. Jääkiekossa Suomessa pyörii rahaa ja olosuhteet ovat kohdallaan(jäähalleja riittää, ammattivalmentajiakin on vanhemmissa junioreissa ainakin), mutta jalkapallon puolella homma menee ns. talkoohengellä ja aivan surkeissa oloissakin useissa paikoissa. Näinpä vertailu muutenkaan jääkiekkoon ei ole kovin fiksua, varsinkaan kun tiedetään lajien kilpailutilanne maailmalla.

Kiitos vastauksista. Jalkapallossa isona maailmanlaajuisena lajina on moninkertainen mahdollisuus päästä eri maiden huippujoukkueisiin. Suomessa rekisteröityjä jalkapallon pelaajia on 115 000 ja jääkiekossa lisenssipelaajia 67 500. Jalkapallossa määrä riittäisi suurempaankin huippujuniorien määrän kehittämiseen.

Sattumoisin tämän päivän IS:ssä oli juttu Alexander Ringistä. Ringiltä kysyttiin, että onko hän mentaliteetiltaan enemmän saksalainen kuin suomalainen ja, miten mentaliteetit erovat toisistaan. Ring vastasi käyneensä läpi Saksan juniorijalkapallon. Suomessa on Ringin mukaan fair play-meininki, Saksassa parhaat pelaavat ja ne, jotka eivät pärjää, putoavat pois. Ring aloitti jalkapallon pelaamisen Saksassa 4-vuotiaana Lannesdorfissa ja siirtyi 7-vuotiaana Leverkusenin organisaatioon kymmeneksi vuodeksi, jonka aikana kävi pelaamassa 12-vuotiaana yhden kauden HJK:ssa. Muutti sitten 18-vuotiaana pelaamaan Suomeen.

 

[siffa]

NHL-pelaajien määrä on hyvä mittari, en kiellä, mutta kyllä nyt vähän pitäisi laskea mukaan niitäkin pelaajia, jotka ovat KHL-liigassa, koska sielläkin pääsee nykyään leveämmän leivän ääreen kuin sm-liigassa....
Kunnollinen analyysi nykypelaajista vaatisi mukaan laskelmat niistä nuorista, jotka pelaavat NHL:n lisäksi KHL-liigassa, koska se on nykyään kelpo vaihtoehto jopa NHL-uralle, että lähtee KHL-liigaan pelaamaan huippupalkalla, vaikka vähän kehnompaa kiekkoa kuin NHL:ssä.

Vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneitä, Nuori Suomi ajan junioripelaajia on KHL:ssä seuraavat: 1987 syntyneet Oskar Osala, Mikko Lehtonen, Joonas Enlund ja Jori Lehterä sekä 1988 syntyneet Niclas Lusenius ja Ville Lajunen. Nämä nimet tulivat esille, mutta, jos on puutteita, niin ne on hyvä korjata.

NHL:ssä on heitä neljä ja KHL:ssä 6 eli yhteensä 10, kun samanikäisiä ruotsalaisia on NHL:ssä 27. Mitä mieltä sinä, Johannes, olet Nuori Suomi ajan huippujuniorituotannostamme?

 

[Johannes]

Vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneitä, Nuori Suomi ajan junioripelaajia on KHL:ssä seuraavat: 1987 syntyneet Oskar Osala, Mikko Lehtonen, Joonas Enlund ja Jori Lehterä sekä 1988 syntyneet Niclas Lusenius ja Ville Lajunen. Nämä nimet tulivat esille, mutta, jos on puutteita, niin ne on hyvä korjata.

NHL:ssä on heitä neljä ja KHL:ssä 6 eli yhteensä 10, kun samanikäisiä ruotsalaisia on NHL:ssä 27. Mitä mieltä sinä, Johannes, olet Nuori Suomi ajan huippujuniorituotannostamme?

Kyllä on kehnoa meininkiä ollut, mutta en syytä systeemiä, kun olen aina uskonut siihen, että organisoidut seuran harjoitukset ovat vain n. 1/3 harjoittelusta, jos yksilö itse haluaa huippupelaajaksi ja vanhempien pitää sitoutua touhuun vahvasti mukaan. Eikä onnistu kaikilta, kun pitää olla myös iso ripaus lahjakkuutta mukana. Nuori-Suomi ja kaikenlainen "kaikki pelaa" palvelee hyvin massoja, mutta ei huippujen kehittämistä. Kyllä joku 20 tuntia viikossa pitää harrastaa kaikenlaista liikuntaa jo aika nuoresta, jos haluaa kehittyä joskus jonkun lajin osaajaksi.

AHL:ssä on Jani Lajunen, joka oli viime kevään MM-joukkueessa ja hänet laskisin mukaan v. 1990 syntyneeksi lahjakkuudeksi, joka on jo maailmalla, mutta ei vielä NHL:n puolella. Varmaan Jani Lajunen pääsisi KHL:n halutessaan ja ehkä joku muukin nuori AHL-pelaaja.

 

[eagle]

Kiitos vastauksista. Jalkapallossa isona maailmanlaajuisena lajina on moninkertainen mahdollisuus päästä eri maiden huippujoukkueisiin. Suomessa rekisteröityjä jalkapallon pelaajia on 115 000 ja jääkiekossa lisenssipelaajia 67 500. Jalkapallossa määrä riittäisi suurempaankin huippujuniorien määrän kehittämiseen.

Ensin todettava heti alkuun että pelaajamäärät eivät sinänsä ole suoraan verrattavissa, koska jalkapallon puolella esim. alasarjapelaajia on jo moninkertainen määrä. Tämän lisäksi esim. joku Ilves on Suomen suurin jalkapalloseura, mutta suurin osa sen pelaajamääristä on kaupunkinosatoimintaa. Jääkiekossakin toki on vastaavaa toimintaa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa.

Mutta siitä ollaan samaa mieltä, että varmasti pelaajia riittäisi, mutta valitettavasti on monta ikävää jarrua mitkä haittaavat kehitystä. Merkittävin on juurikin se raha. Hyvä muistaa että jalkapallossa HJK Suomen suurimpana seurana operoida Mestiksen budjetteihin verrattavalla budjetilla suunnilleen(2011 budjetti vähän yli 2m, kun SM-liigan pienimmällä Saipalla budjetti 3,5miljoonaa). HJK:n lisäksi vain Honka pyöritti yli 1,5miljoonan budjettia ja suuri osa seuroista pyöritti alle miljoonan budjettia(5/12). Näinpä esim. resursseja olosuhteiden kehittämiseen(harjoituspaikat, valmentajien palkkaus, jne.) on hyvin rajallisesti verrattuna kiekkoon. Suurimmassa osassa kaupunkeja ollaankin kaupunkien ehdoilla näissä asioissa, valitettavasti.

Itsekkin toivon sitä tilannetta mikä jossain ulkomailla on, että joskus voitaisiin valita pelaajia suurista massoista. Esim. tosiaan Suomen suurin joukkue jäsenmäärältää(Ilves) valitsee pelaajiaan vuosittain n.100 pelaajan joukosta yhdeksi ikäluokaksi(40-50 pelaajaa). Tähän verrattuna joku Ajax esim.(joka ei ole kuitenkaan maailman suurimpia seuroja tai maana Hollanti isoimpia) valitsee vuodessa akatemiaansa ~10 uutta pelaajaa nuorimmissa ikäluokissa 1000 pelaajan joukosta. Tällöin toimintamalliksi sopii paljon kovempi linja. Tuota vastaavaa lähempänä toimii Suomessa KäPa, HJK ja Honka, mutta nekin ovat todella kaukana Ajaxin tai edes jonkun Ruotsalaisen/Tanskalaisen suurseuran tilanteesta.

On monta muutakin syytä, osa yhteisiä jääkiekonkin kanssa, mutta ei nyt enempää harhailla Off Topicissa.

 

[siffa]

Kyllä on kehnoa meininkiä ollut, mutta en syytä systeemiä, kun olen aina uskonut siihen, että organisoidut seuran harjoitukset ovat vain n. 1/3 harjoittelusta, jos yksilö itse haluaa huippupelaajaksi ja vanhempien pitää sitoutua touhuun vahvasti mukaan. Eikä onnistu kaikilta, kun pitää olla myös iso ripaus lahjakkuutta mukana. Nuori-Suomi ja kaikenlainen "kaikki pelaa" palvelee hyvin massoja, mutta ei huippujen kehittämistä. Kyllä joku 20 tuntia viikossa pitää harrastaa kaikenlaista liikuntaa jo aika nuoresta, jos haluaa kehittyä joskus jonkun lajin osaajaksi.

Kehnoa on ollut meininki niin jääkiekon ja jalkapallonkin osalta niinä vuosina, kun liitot ovat tehneet oman tulkintansa Nuori Suomesta ja ohjeistaneet toimintansa Nuori Suomi ideologian pohjalta. Massoja molemmat lajit vetävät hyvin puoleensa. Jääkiekkoliitolla on 428 jäsenseuraa, 67463 lisenssipelaajaa ja 195000 harrastajaa. Palloliitolla lukemat ovat vielä paremmat, yli 1000 jäsenseuraa, 115000 rekisteröityä pelaajaa ja 500000 harrastajaa. Pelaajamassa on molemmilla liitoilla riittävä huippupelaajien kehittämiseksi. Kyse on siitä, että kummankaan lajin järjestelmät eivät tuota riittävästi kansainvälisiä huippupelaajia. Järjestelmän tehokkuudesta ovat parhaita esimerkkejä jääkiekon puolella Kanada, USA ja Ruotsi. Kanadan juniorijärjestelmästä olen kirjoittanut aiemmin. Ruotsi oli huippujääkiekkojunioreiden tuottamisessa aallonpohjassa ja se muutti järjestelmänsä. Ruotsin jääkiekkoliiton kehitysjohtaja Tommy Boustedtin johdolla Ruotsin alavireinen kurssi käännettiin. Boustedt järjesti vuonna 2002 seminaarin, johon osallistui 120 ruotsalaista kiekkovaikuttajaa. Tavoitteena Boustedtilla oli keksiä keinot, miten tuottaa hyviä pelaajia omaan liigaan ja pärjätä nuorten arvoturnauksissa. Järjestelmä muutettiin ja tulosta alkoi tulla jo vuonna 2007, kun Ruotsi voitti nuorten maailmanmestaruuden ja se on ollut sen jälkeen mitaleilla jokainen vuosi. Ruotsin 1986 ja sen jälkeen syntyneitä jääkiekkoilijoita pelaa tällä kaudella NHL:ssä 27 pelaajaa, kun Suomesta siellä on vastaavien ikäluokkien pelaajia vain neljä. Ruotsalaisista nuorista pelaajista monet ovat nousseet NHL:ssä joukkueidensa tukipylväiksi, kun taas suomalaiset nuoret ovat korkeintaan keskikastia NHL:ssä. Näin on käynyt, vaikka Suomi muutti juniorijärjestelmänsä noin 7 vuotta Ruotsia aiemmin. Oletko edelleen sitä mieltä, että systeemi ei ratkaise sitä, miten laaja huippujuniorituotanto saadaan aikaan?

 

[mjr]

Sattuneista syistä tiedän hyvin tarkkaankin. Paljon tarkemmin kuin mikä on juuri tämän hetkinen tilanne. Ja silloinkaan syy ei ollut Nuoren Suomen, kuten TosiFani totesikin niin se ei ole mikään kaiken kattava järjestelmä. Se on vain ideologia mikä edistää nuorten ja lasten liikkumista. Eri lajiliitot ovat voineet ottaa sen halutessaan osaksi omaa toimintaansa, muokata sitä ja tulkita miten tahtovat. Siinä ei kielletä missään kilpailua, ei tasoryhmiä, tms. Jääkiekkoliitto on voinut itse ne kieltää(ja niin taisi tehdäkkin), kun on tahtonut että "lätkää pelaa kaikki", samoin seurat. Nuori Suomi ei ole sitä koskaan tehnyt.

Ja mitkä näen syyksi, olisi kannattanut lukea viestini, niin olisit huomannut mitkä luettelin syyksi. Mm. pelaakohtaisen valmennuksen puuttumisen, taktiikan ylikorostamisen, valintojen tekemisen pelaajien puolesta(näin ei koskaan kehity pelikäsitys), virheiden pelon ja ryhmien, ei yksilöiden valmentamisen. Sekä tulosten(eli yksittäisten turnausten) voiton tavoittelun sen sijaan että tavoiteltaisiin parempia pelaajia. Pelaajien tulee janota voittoja ja menestystä, mutta valmentajistolle sen pitäisi olla yksi paskanhailee, valitettavan monelle valmentajalle se kuitenkin on vähintään yhtä suuri asia(useimmiten suurempikin), kuin pikkujunnuille.

Koska jostain kumman syystä tahdot jotenkin NS:sta tehdä suuren saatanan, niin en jaksa enää samoja asioita kirjoittaa uudestaan ja uudestaan. Jos tahdot kaiken leimata sen syyksi, niin onnea vain. Tällöin vain edustat, täysin samaa linjaa kuin P.Sihvonen, joka yrittää kätevästi niputtaa kaikki ongelmat/hyvät asiat tietyn asian syyksi. Eli esim. kaikki huono tapahtuu juniorikiekossa NS:n takia ja kaikki jääkiekossa kentällä ratkaistaan pelikirjan kautta. Onneksi oikeasti näitä asioita(sekä juniorikiekon toimintaa että jääkiekkomenestymistä) ei oikeasti noin yksinkertaisesti koiteta tulkita, vaan mietitään oikeasta kaikki tekijöitä, niin kehitystäkin tapahtuu.

Nyt jos juniorikiekon ainoa kehityskohde olisi että "poistetaan Nuori Suomi(eli siis sen kaikki tulkinnat ja viittaukset siihen)", niin ei se kiekkoa kehittäisi. Vaan onneksi siis ollaan tekemässä oikeille ongelmille, merkittäville ongelmille jotain.

Tässä tekstissä kiteytyy ihan täsmälleen mistä oikeasti on ollut kysymys. Ja sen voisikin ajoittain aina copy-peistata vastaukseksi tälle sihvoslaiselle ikiliikkujalle. Jotkin lehtimyyntikampanjat ovat asia erikseen, mutta jos haluaa vakavasti, ihan oikeasti pohtia sitä mitä suomalaisessa pelaajatuotannossa on mennyt vikaan "Nuori Suomi" -aikana niin Nuori Suomi on siihen jotakuinkin täysin viaton. Se - itsessään erittäin hienoja päämääriä omaava kampanja, joskaan ei erityisesti huippu-urheilua suosiva - ei ole pakottanut suomalaista juniorivalmennusta tuottamaan nöyrien kolmoskenttä-pelaajien vikkelästi luistelevaa kurinalaista massaa vaan ihan toiset tekijät.

 

[Johannes]

Oletko edelleen sitä mieltä, että systeemi ei ratkaise sitä, miten laaja huippujuniorituotanto saadaan aikaan?

Ei mikään liiton systeemi estä toteuttajia tuottamasta huippupelaajia, jos sellaiseen valmennustyöhön kykenevät. Lisäksi, en ole yön aikana muuttanut mieltäni siitä, että huiput syntyvät organisoidun systeemin ulkopuolisella harjoittelulla, 1/3 seuran harjoittelua ja 2/3 seuran ulkopuolella, jos haluaa eteenpäin. Treeneissä opetellaan yhteisiä asioita, mutta treenien ulkopuolisella harjoittelulla kehitytään huippupelaajiksi. Systeemin pitäisi tietysti tukea paremmin kuin nyt sitä, että systeemin ulkopuolinen harjoittelun osa ja muu liikkuminen palvelee sitä, että nuoresta kehittyy halutessaan ja kykyjen riittäessä, huippu-urheilija esim. jääkiekkoon. En ole eri mieltä kuin sinä siffa, mutta en näe liiton systeemejä peikkoina, vaan ainoastaan sellaisina asioina, jotka osaavat tekijät sivuuttavat helposti, jos on oikeaa osaamista ja halua tehdä asioita.

 

[siffa]

Ei mikään liiton systeemi estä toteuttajia tuottamasta huippupelaajia, jos sellaiseen valmennustyöhön kykenevät. Lisäksi, en ole yön aikana muuttanut mieltäni siitä, että huiput syntyvät organisoidun systeemin ulkopuolisella harjoittelulla, 1/3 seuran harjoittelua ja 2/3 seuran ulkopuolella, jos haluaa eteenpäin. Treeneissä opetellaan yhteisiä asioita, mutta treenien ulkopuolisella harjoittelulla kehitytään huippupelaajiksi. Systeemin pitäisi tietysti tukea paremmin kuin nyt sitä, että systeemin ulkopuolinen harjoittelun osa ja muu liikkuminen palvelee sitä, että nuoresta kehittyy halutessaan ja kykyjen riittäessä, huippu-urheilija esim. jääkiekkoon. En ole eri mieltä kuin sinä siffa, mutta en näe liiton systeemejä peikkoina, vaan ainoastaan sellaisina asioina, jotka osaavat tekijät sivuuttavat helposti, jos on oikeaa osaamista ja halua tehdä asioita.

Syytät rankasti Nuori Suomi ajan juniorivalmentajat (Fordélin paikallistason) siitä, että meidän huippujuniorituotannon tila on ollut erittäin heikko. Et ole täällä ainoa syytöstesi kanssa. Sen takia olen yrittänyt houkutella Nuori Suomi ajan junioripäälliköitä ja valmentajia kirjoittamaan tänne noista Eero Lehden ajoista Jääkiekkoliiton Nuori Suomi päällikkönä. Vasta Fordél on kertonut kokemuksistaan eikä nähnyt ongelmia Nuori Suomi ohjeistuksen ja sääntöjen toteuttamisen ja huippujunioreiden kehittämisen suhteen. Sitähän tässä olen vain yrittänyt tuloksia esittämällä todistaa, että huonosti on mennyt, niinkuin sinä ja Fordélkin olette myöntäneet. Huonosti on mennyt Suomessa jääkiekon osalta, mutta vieläkin huonommin jalkapallon puolella. Näin on käynyt niiden vuosien aikana, kun molempien liitot ottivat juniorijärjestelmäkseen tulkintansa Nuori Suomi-ideologiasta. Sen sijaan Kanada, USA ja Ruotsi systematisoimalla huippujunioriensa kehittämisen, ovat onnistuneet tavoitteissaan erinomaisesti. Kyse ei ole uskosta vaan tiedosta, että näin on käynyt.

 

[Fordél]

Ja mitkä näen syyksi, olisi kannattanut lukea viestini, niin olisit huomannut mitkä luettelin syyksi. Mm. pelaakohtaisen valmennuksen puuttumisen, taktiikan ylikorostamisen, valintojen tekemisen pelaajien puolesta(näin ei koskaan kehity pelikäsitys), virheiden pelon ja ryhmien, ei yksilöiden valmentamisen. Sekä tulosten(eli yksittäisten turnausten) voiton tavoittelun sen sijaan että tavoiteltaisiin parempia pelaajia. Pelaajien tulee janota voittoja ja menestystä, mutta valmentajistolle sen pitäisi olla yksi paskanhailee, valitettavan monelle valmentajalle se kuitenkin on vähintään yhtä suuri asia(useimmiten suurempikin), kuin pikkujunnuille.

Hyvä kirjoitus eaglelta kaiken kaikkiaan. Lisään tähän listaan myös sen tärkeän tosiasian, että suomalainen urheileva lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Nuori Suomi oli osaltaan mukana selvityksessä, jossa tutkittiin suomalaisten urheilevien lasten ja nuorten viikkoharjoituspäiväkirjoja. Selvityksen mukaan lasten ja nuorten urheilussa on paljon toivomisen varaa: vuonna 2008 tilanne oli se, että 16-ikävuoteen mennessä suomalaiselle nuorelle oli syntynyt jo 2000 harjoitustunnin vaje. Tämä ei voi olla näkymättä siinä massassa, josta pitäisi nostaa huiput esiin. Selvitys suosittaakin mm. vähintään viisi tuntia lisää liikuntaa urheileville nuorille, jotta päästäisiin edes siihen vaadittavaan tasoon.