Olen miettinyt miten ihmeessä kaikki menee tämän nuori-suomi jutun piikkiin? Oikeastaan se on aiavan pikkujuttu siihen nähden mitä muita vikoja on..
Suurin vika on HARJOITTELU Suomessa tunnin jäävuorosta vartti seistään kuuntelemassa valmentajien lätinää.. Ja se 15 min treenataan erilaisia harjoitteita ja se 30 min sitten pelataan, missä vika??? Sen seisoskelun voi jättää pois ja harjoitteet käydään läpi kopissa, ja kun jäälle mennään siellä valmentajien pitäisi kynsienpureskelun sijaan, painostaa poikia antamaan kaikkensa.. Nyt tällä harjoittelulla suomalaiset näyttävät koomisilta treeneissä kun laukaukset lähtevät kuin lehmänpierut ja tussahtavat ekaan pelaajaan, lämärissä mailakin nousee sinne avaruuteen asti...
Kun katsoo pikkujunnejen valmentajia pistää naurattamaan se mitä niiltä odotetaan, kun kysyy voisiko vaatimustasoa nostaa vastaukset on mutta eihän ne osaa ja ne on vasta pienii.. Olisi ehkä hyvä treenata tosissaan jo pienenä alkeet että ei tarvitsisi nauraa kun ehkä jopa yhdessä C-ikäisten joukkueessa on pelaaja joka osaa jotain, mutta on silti jäljessä muita maita ja pahasti.. Siellä pikkujunnuissa voisi vaikkapa pelata vähemmän ja opetella luistelemista oikealla tyylillä ja laukomista tarkasti ja kovaa, ettei tarvitsi aina ihmetellä kuinka ne lehmänpierut lentelee korkeuksissa lepakon lailla, ampua voi kovaa tarkasti.. Vaikka on pieni voi silti vaatia paljon, ei ikä ole mikään este, kanadassa koutsit vaativat paljon jo 5-vuotiailta.. Ja ovat äänessä koko ajan eivätkä pure niitä kynsiä, siellä hyvästä suorituksesta palkitaan peliajalla, huonostaa vähennetään, täällä valmentajat mutisevat että hyvät treenaajat saavat peleissä lisää peiaikaa, mutta tietävät itsekkin kertoneensa suuren valheen! Usein näkee kun se yksi lahjakas pelaa paljon, mutta treenaa paskasti, jossain vaiheessa kyllästyy kun kunto ei enää riitä, sitten joukkueessa on nämä lahjattomat, jotka ovat treenanneet, mutta ei pelanneet yrittämässä mitään, siinähän se koko paska lässähtää.. Oikeastaan sen pitäisi mennä siten että se peliaika jaettaisiin treeneissä käynnin perusteella, tämä tarkoittaa myös sitä, että jos pelaaja harrastaa kahta lajia hänkin saisi peliaikaa jos pystyy todistamaan että oli toisissa treeneissä.. Kaikenlaiset lajit ovat hyviä harrastaa kunto kasvaa, pallosilmää tulee ja luovuus kasvaa..
Luovuus tuhotaan Suomessa viimeistään C-iässä kun pelaajille pirretään tarkat linjat joita pitkin luistellaan koko peli.. Jos et mene siinä missä valmentaja haluaa loppuu peliaika.. En tarkoita että siellä pitäisi olla kuin päätön kanalauma, tietenkin jonkunlainen pelikuri pitää olla, mutta pelaajaa pitää kannustaa omiin ratkaisuihin kiekon kanssa, eikä valmentajan ratkaisuihin. Nykyään samassa pelissä nähdään kun kiekko tulee lapaan se jatketaan aina samalle kaverille, tekee pelistä tylsää katsoa ja pelaamisesta vaikeaa.. Katsokaa vaikka Suomen maajoukkuetta MM-kisoissa, kun parhaat ei ole aina mukana silloin peli on koko ajan itsensä toistoa ja paskaa kun kukaan ei uskalla tehdä mitään koska päässää pyörii koko ajan mitähä se Jalonen/Dufva sillon piirsi ja oonkoha mä oikeessa paikassa.. Olympialaisissa oli meidän onneksemme kokenut joukkue joka joukkueena taisteli pronssin, siihen ei oli valmentajaa edes tarvittu jos se on tuon tasosta maajoukkueessa kun nyt... Tsekit muuten vei MM-kultaa ja hopella oli Venäjä, mistä nämä maat on tunnettu? Luovista taitopelaajista... Suomi on tunnettu kolmos/neloskentän kääpiöistä, jotka sahaavat samaa linjaa illasta toiseen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ja poikkeuksetkin ovat lähes kaikki yli 35.... Suomen materiaalia MM-kisoissa pitäisi valmentaa Jukka Rautakorven koska sellainen kahvaus olisi loistavaa suomalaisille joilla ei ole luovuutta, taidosta puhumattakaan.
Jotai tarttis tehrä, muutakin kun Kummolan jyrähdellä vaikka se ei koskaan asiaa jyrähdäkkään..