Nuori Suomi ry

[Wäinö#16]

Ei valmennusjärjestelmä varmaankaan tuo lisää lahjakkuuksia mukaan, mutta kyllä hyvällä ja systemaattisella valmennuksella saadaan enemmän irti ns. peruslahjakkaasta pelaajasta. Sen lisäksi, että valmennus on hyvää, tulee toki jokaisen pelaajan tehdä tuhottamasti omatoimista harjoittelua ja pelaamista. Mutta siitä ei vain ole hyötyä niin paljon, jos koko ajan asioita tehdään väärin.

Mutta kuten on monesti sanottu tässäkin ketjussa, ei pääsyyllinen ole mielestäni Nuori Suomi, vaan valmentajat, jotka eivät ole kunnolla kartalla missä mennään. Lisäksi koko maan kattava yhteinen linja on hakusessa. Jotenkin tuntuu, että Suomen kiekkokulttuuri kaikenkaikkiaan on liian ohut siihen nähden, että kuvitellaan Suomen olevan lajissa maailman kärkeä. Ja nimenomaan yksilötaidossa sitä ollaan hyvin kaukana jo esim. ruotsalaisista. Tuntuu, ettei Suomessa olla koskaan osattu opettaa esim. laukomista. Jotkut Selänne, Kurri ja Tikkanen ovat yksittäisiä poikkeuksia ja nykyiset huiputkin ovat pääasiassa todella heikkoja laukojia mukaanlukien myös valtakunnan parhaat kiekkoilijat Filppula ja M. Koivu, jotka toki ovat jonkin verran siinä kehittyneet.

Toinen perusasia mikä mättää on luistelu ja siinäkin näkee, ettei perusasioden opettamisessa olla onnistuttu. Jotenkin voisi kuvitella, että Kanadassa ja Ruotsissa esim. herrat Granlund ja Lehterä olisi otettu jo alusta asti suurennuslasin alle ja opetettu heidät kunnolla luistelemaan hyvässä peliasennossa. Nyt se taitaa olla liian myöhäistä molempien kohdalla.

Mielestäni Nuoren Suomen kriitikot eivät näe ongelman ytimeen, vai sanoisiko etteivät näe puita havumetsältä. Tai sitten nämä mestis-sihvoset ovat niin täynnä omaa erinomaisuuttaan, etteivät huomaa olevansa myös itse osa ongelmaa ja ettei myöskään heille ole opetettu kuinka sitä laukomista ja luistelua tulisi oikeasti harjoitella, jotta pärjää jossain muuallakin kuin mestiksessä.

 

[siffa]

Tämä ketju on syytä nostaa ylös. Hienon olympiapronssin jälkeen on otettava esille se tosiasia, että Sakke Pietilän (18-vuotisten maajoukkuevalmentaja) sanoin tyhjiö on tulossa hyvistä maajoukkuepelaajista, kun sukupolvenvaihdos on tapahtumassa. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta. Erkka Westerlundin lyhyt aika juniorijääkiekon tilan nostajana ei näytä tuovan mitään tuloksia. Erkan jälkeen juniorijääkiekon kehittäjäksi on valittu Jukka Rautakorpi. Ennen kuin Rautakorpi aloittaa uusissa tehtävissä, toivoisin avointa ja Kummolaa pelkäämätöntä keskustelua siitä, mihin tilaan Jääkiekkoliiton valitsemalla Nuori Suomen ajalla laatujuniorituotanto on ajettu ja mitkä olisivat korvaavat toimenpiteet. Rautakorvella tulee olemaan iso urakka juniorijääkiekon järjestelmän muuttamisessa vastaamaan Kanadan, USA:n ja Ruotsin juniorijärjestelmiä, joissa huipputulosta on syntynyt myös viime vuosina.

 

[SjV]

Tämä ketju on syytä nostaa ylös. Hienon olympiapronssin jälkeen on otettava esille se tosiasia, että Sakke Pietilän (18-vuotisten maajoukkuevalmentaja) sanoin tyhjiö on tulossa hyvistä maajoukkuepelaajista, kun sukupolvenvaihdos on tapahtumassa. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta.

Ottamatta Nuoreen Suomeen yhtään kantaa, voisi junnu-tyhjiöön osana olla tuo, "pappojen" jatkuva roudaaminen arvokisoihin. Aina ollaan pyritty lähtemään kokeneella joukkueella ja samalla vähän välttelemään junnujen mukana tuomaa riskiä.

 

[aquanqua]

En kyllä ihan heti löydä yhteyttä sen tosiasian, että Suomelta puuttuu huipputason pelaajat lähes täysin ikäluokista 85-90, ja konkarien kisakomennusten välillä. Eihän niitä juniorilahjakkuuksia aikuisten maajoukkueessa kehitetä. NHL:ssä ja näissä olympialaisissa tuollaiset alle 25-vuotiaat ovat jo monissa kärkijoukkueissa ehdottomia ratkaisupelaajia.

 

[SjV]

En kyllä ihan heti löydä yhteyttä sen tosiasian, että Suomelta puuttuu huipputason pelaajat lähes täysin ikäluokista 85-90, ja konkarien kisakomennusten välillä.Eihän niitä juniorilahjakkuuksia aikuisten maajoukkueessa kehitetä. NHL:ssä ja näissä olympialaisissa tuollaiset alle 25-vuotiaat ovat jo monissa kärkijoukkueissa ehdottomia ratkaisupelaajia.

En ihan suoraan ajanutkaan tuota takaa, että isoissa kisoissa junnulahjakkuuksia pitäisi kehittää. 20 - 25 ikäisissä kavereissa saattaa olla mukana, jotka vasta muutaman liiga(/mestis)-kauden jälkeen olis vasta valmis isoihin ympyröihin, tässä on se poppo jota ajoin tuolla takaa.
Kyllähän nyt pinnalla olevia junnuja aletaan tunkemana mukaan EHT/MM-joukkueisiin, koska näyttävät olevan "valmiita jo 18 kesäsenä", mutta olisiko tuossa 20-25 ikäryhmässä sellaisia pelaajia, jotka voisivat esim. EHT-tasolla korvata näitä "vanhoja pappoja".
Jotenkin välillä tuntuu, että ei ihan niin nuori lupaus korvataan 50+ mj-peliä vyöllä olevalla pelaajalla, ihan sen takia että tuo hyvää kautta pelaava 24-v kaverilla ei ole mj-kokemusta ja tuolla 30-v kaverilla on 50 mj-peliä ja pari vuotta sitten pelas hyvät EHT/MM-pelit. Olisiko aiemmin pitänyt olla enemmän uskallusta ottaa mukaan tyyliin kaksi 13. hyökkääjää ja kaksi 7. pakkia?
Ps: yllä olevalla ei ole tarkoitus otta kantaa yhteenkään henkilöön nimenä, joten jos tuosta löytyy yhtäläisyys johonkin nimeen, niin sitä ei ole ajettu takaa.

 

[siffa]

On hyvä, että nyt myös Jääkiekkoliiton leivissä olevat jääkiekkoammattilaiset kertovat suoraan Suomen jääkiekon polttavimman ongelman eli laatujuniorituotannon tason laskun siltä ajalta, kun Jääkiekkoliitto liittyi Nuori Suomi lajiksi. Itse olen siitä kirjoittanut täällä jo vuosien ajan, koska tilanne on ollut nähtävissä jo pitkään. Sakari Pietilä sanoi asian suoraan viime yön kultaottelun päätyttyä kisastudiossa. Studioemäntä kysyi, että onko Suomen jääkiekolla kuitenkaan niin huono tulevaisuus, koska saavutettiin nyt olympiapronssi. Pietilä 18-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana kertoi asian suoraan, että Suomella on kammottava tyhjiö huippujääkiekkoilijoiden suhteen Mikko Koivun, Tuomo Ruudun ja Valtteri Filppulan ikäluokkien jälkeen. Pietilälle annan tästä suoraselkäisestä toiminnasta arvostuksen, koska siinä hän samalla arvosteli Kalervo Kummolan toimia juniorijääkiekon alennustilaan saattajana.

 

[PJx]

On hyvä, että nyt myös Jääkiekkoliiton leivissä olevat jääkiekkoammattilaiset kertovat suoraan Suomen jääkiekon polttavimman ongelman eli laatujuniorituotannon tason laskun siltä ajalta, kun Jääkiekkoliitto liittyi Nuori Suomi lajiksi.

Eiköhän sinunkin olisi jo syytä luopua tästä hyvästä vihollisesta (NS) ja katsoa vieläkin karumpaa totuutta silmiin.

Otetaan esimerkiksi Suomen suurin junioriseura, Ilves, ja vaikkapa Pietilän nyt valmentava ikäluokka. Surullisempiakin ikäluokkia tosin löytyy.Jos en väärin muista, niin jossain I-junnuissa poikia oli oleellisesti yli 100. Sen jälkeen poikia meni ja tuli, mutta voisi arvioida että otos, josta omat pojat valittiin oli lähemmäs 150. Lisäksi ympäristön pikkuseurat kupattiin jossain vaiheessa tyhjäksi. Materiaali oli siis riittämiin.

Se miten homma meni oli, että joukkueet elivät kuin siat pellossa ilman ammattitaitoa tai ohjausta jonnekin D-junnuihin asti. Siinä vaiheessa hommaan tuli auttavasti ryhtiä "taitoryhmän" avulla. Valitettavasti siinäkin ammattitaito ja jopa poikien kartoitus oli vähintäänkin huonoa. Valitettavasti tästä huolimatta naapurissa meni huonommin ja pojat olivat lähes kansallista kärkeä.

Vasta Cn oli ikäluokka, jossa asioita alettiin tekemään vähän siihen tyyliin kuin urheilussa pitäisi. C oli jo urheilua, mutta toiminta edelleen tempoilevaa ja on edelleen.

Vaatii melkoista uskoa, että tällä meinigillä tuotettaisiin Malkineita. Pahasti näyttää, että yksi kyläseura, LaserHT pystyi samaan kuin koko Ilves. Voi vain arvailla mikä olisi tilanne, jos täälläkin homma olisi hoidettu yhtä hyvin.

Edit: En halua syyllistää taitoryhmän valmentajia vaikka tällaisen kuvan saattaa saada. En edes väitä heitä huonoiksi. Tapahtumia oli vaan surkean vähän ja väkeä paljon, joten työ jäi puolitiehen.

Väittäisin, että perussyy löytyy siitä, että vanhemmat maksavat huvin ja kaikkia maksajia on palveltava, ei tosin tasapuolisesti. Toisaalta 5v ei saa olla yläikäraja lajiin sisääntulolle. Tällaisen yhtälön ratkaisu nykymaailmassa vaatisi "ammattivalmentajia ja, että systeemiin tulisi oleellisesti rahaa muualtakin kuin vanhempien kukkarosta.

 

[Lead Fossil]

Omia havainnointeja muutamista juniorijääkiekkoiluun ja sen kehitykseen liittyvistä asioista. Asiat eivät ole kohdistettu keneenkään henkilöön tai seuraan/joukkueeseen. Jotkut mainituista asioista ovat ehkä yleistyksiä.
Moni asia näistä siis ilman faktaa (omia havaintoja) ja jopa perustelematta.

LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN
Mietitäänpä omaa lapsuutta. Oliko pleikkareita, oliko tietokoneita, nettiä, maksutelevisioita. Toisaalta kanavat saada tietoa lajista lisääntynyt, mutta ko. mediatuotanto on ajoittain jopa passivoivaa. Passivoivan median vuoksi myös omaehtoinen liikunta vähentynyt. Enää ei käydä niin paljoa höntsäämässä.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI
70-80 -luvulta on tullut uusia lajeja: salibandy, lumilautailu esimerkkeinä. En ole seurannut, onko tällä vaikutusta jääkiekon harrastajamääriin. Kärjistetysti sanottuna, ennen ei tiedytty kuin kaksi lajia: jalkapallo ja jääkiekko.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
On jopa surullista, että on paljon joukkueita joissa pelaa sekä innokkaita taitavia yksilöitä ja innokkaita aloittelijoita. Näitä jos ei saada pikaisesti omiin tasoryhmiin, niin kohta on joukkueessa kyllästyneitä taitavia yksilöitä ja kyllästyneitä aloittelijoita. Tasoryhmiin pitäisi pystyä jakautumaan, mutta kuinka sen teet jos seurassa ei ole riittävästi materiaalia. Yhdistyminen naapuriseuran kanssa ehkä vaihtoehtona. Eräästä toisesta lajista olen huomannut että tämäkään ei aina onnistu - johtuen aikuisten jääräpäisyydestä - sääli.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
Tiedän tapauksen jossa perheen teinilapsi kertoi lopettavansa harrastamisen. Tämä teinilapsi oli lahjakas. Perheen vanhemmat eivät antaneet lapsen lopettaa, suorastaan sanoivat että mahdoton ajatus... (tässä yhteydessä kukkahatut hereillä). Tällä hetkellä ko. teini pelaa hyvällä OMALLA motivaatiolla ja menee kovaa vauhtia eteenpäin. Monet vanhemmat antavat periksi - liian helposti.

 

[Hurricane]

LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN
Mietitäänpä omaa lapsuutta. Oliko pleikkareita, oliko tietokoneita, nettiä, maksutelevisioita. Toisaalta kanavat saada tietoa lajista lisääntynyt, mutta ko. mediatuotanto on ajoittain jopa passivoivaa. Passivoivan median vuoksi myös omaehtoinen liikunta vähentynyt. Enää ei käydä niin paljoa höntsäämässä.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI
70-80 -luvulta on tullut uusia lajeja: salibandy, lumilautailu esimerkkeinä. En ole seurannut, onko tällä vaikutusta jääkiekon harrastajamääriin. Kärjistetysti sanottuna, ennen ei tiedytty kuin kaksi lajia: jalkapallo ja jääkiekko.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
On jopa surullista, että on paljon joukkueita joissa pelaa sekä innokkaita taitavia yksilöitä ja innokkaita aloittelijoita. Näitä jos ei saada pikaisesti omiin tasoryhmiin, niin kohta on joukkueessa kyllästyneitä taitavia yksilöitä ja kyllästyneitä aloittelijoita. Tasoryhmiin pitäisi pystyä jakautumaan, mutta kuinka sen teet jos seurassa ei ole riittävästi materiaalia. Yhdistyminen naapuriseuran kanssa ehkä vaihtoehtona. Eräästä toisesta lajista olen huomannut että tämäkään ei aina onnistu - johtuen aikuisten jääräpäisyydestä - sääli.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
Tiedän tapauksen jossa perheen teinilapsi kertoi lopettavansa harrastamisen. Tämä teinilapsi oli lahjakas. Perheen vanhemmat eivät antaneet lapsen lopettaa, suorastaan sanoivat että mahdoton ajatus... (tässä yhteydessä kukkahatut hereillä). Tällä hetkellä ko. teini pelaa hyvällä OMALLA motivaatiolla ja menee kovaa vauhtia eteenpäin. Monet vanhemmat antavat periksi - liian helposti.

LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN

- Ei toimiva tekosyy. Ne nössöytyy myös muissa länsimaissa ihan samalla tavalla. Ei erota meitä muista.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI

- Ja väestön kasvu. Jääkiekko on pitänyt pintansa harrastajamäärissä. Tähänkin pätee myös edellä mainittu, koskee myös muita maita.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA

-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ

- En usko tähänkään. Ainakaan kansallisena ongelmana.

 

[Lead Fossil]

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.

Tiedän joukkueita joissa odottaa ratkaisua se tosiseikka, että ikäryhmän materiaalin vähyydestä johtuen pelaajia ei voida jakaa tasoluokkiin ja näin ollen kaikkien harjoittelu kärsii. Niiden pelaajien harjoittelun laatu kärsii kun joukkueessa on syöttötaidottomia, luistelutaidottomia. Miten teet maalintekoharjoitusta jos toiset eivät pysty edes syöttämään. Samalla tapetaan "jääkiekkoura" sellaiselta innokkaalta vesseliltä, jolla toistaiseksi on vielä perusasiat hukassa ja joutuu suorittamaan sellaista johon osaaminen ei vielä riitä.

Kaikkea eivät valmentajatkaan pysty huomioimaan harjoituksissa vaikka joukkueen sisällä ajoittain harjoitteet jaettaisiinkin tasoryhmiin.

Sitten kun harjoitellaan pelaamista, niin saattaapi nähdä kentällä kolmen pelaajan surffaillevan kiekon kanssa yksin ja seitsemän seuraavan statistina.

Kyllä, kärjistän - mutta näin asiat vain tietyissä tapauksissa on.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
- En usko tähänkään. Ainakaan kansallisena ongelmana.

Olen nähnyt syrjäsilmällä kymmenien nuorten lopettavan harrastamisen,
minusta hauskin kommentti oli: "ei sille meidän Xxxxx:lle voi mitään".

Kyllä kyllä, taas kärjistän... tällainenkin tapaus on tullut eteen erään lajin parista. Erään joukkueen pelaajista ns. "mielipidevaikuttaja" lopetti. Sattumaa tai ei niin koko ikäluokka ko. seurasta "suli" pois ja itse asiassa osittain myös alempi ikäluokka. No, yksittäinen tapaus kylläkin. Mutta tuo yksi vanhemman kommentti on jäänyt soimaan mieleeni ja olen miettinyt kuinka yleistä tuo on.

Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

 

[Salama15]

Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

Saa määrättyyn pisteeseen asti, mutta faktaa on myös se, että jos sieltä puseron sisältä ei löydy tarvittavaa poltetta ja halua tehdä asioita tunnollisesti ja oman osaamistason ylärajalla, ei kehitystä tapahdu => tästä seuraa se, että apinanraivolla ja hirveällä innolla treenaavat kaverit menevät menojaan ja tämä "pakotettu" tippuu kelkasta ja joutaa lopettamaankin!

OK, kakaroilla on joskus se "huono päivänsä" eikä oikein hotsita lähteä sinne hallille (kun frendit olis tulossa pelaamaan pleikkaa tjsp.) => tällaisissa tilanteissa pitää vaan nakata mukelo kamoineen autoon ja potkaista pihalle hallin parkkipaikalla!!

Mutta jos "innolla treeneihin" vs. "emmää jaksa" alkaa painottua pääasiassa tuonne jälkimmäisen suuntaan niin kannattaa ihan oikeasti miettiä onko lätkä tälle nappulalle se oikea harrastus?

[ja kaikki ylläoleva nimimerkillä "kokemusta on"]

 

[Hemingway]

Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

Minut pakotettiin käymään soittotunneilla. Painostusta kesti vuosia. Usein matkat tunneille olivat itkuisia, varsin vanhanakin. Ja vielä vanhempana koin syyllisyyttä siitä, etten yrittänyt parastani - etten toteuttanut vanhempieni tahtoa.

Seurauksena vanhempieni painostuksesta on se, että minulla on soittotaito, mutta en osaa siitä iloita. Ei se ole koetun tuskan arvoinen.

Eli olen vankasti sitä mieltä, että lapsen harrastuksen pitää perustua siihen, että hän saa siitä itselleen iloa. Siihen ei saa sisältyä tavoitteellisuutta tai hyötyajattelua, jos lapsi ei itse sellaista ilmennä.

Toki lasta pitää kannustaa satunnaisten ja hetkellisten tunnepuuskien ja turhautumisten yli, mutta jos homma ei maistu, on lapsen tahtoa kunnioitettava. Lapsen tehtävä on oppia yhteiskunnan pelisäännöt, muiden ihmisten kunnioitus ja koulun käyminen. Harrastus voi olla lapsen elämässä iloinen lisä mainittujen taitojen opettelun rinnalla, mutta velvollisuus se ei ole.

Koulunsa hoitavasta pleikkarilapsesta kasvaa todennäköisesti paljon tasapainoisempi yhteiskunnan jäsen kuin harrastukseen pakotetusta vanhempien toiveiden jatkeesta.

 

[Lead Fossil]

OK, kakaroilla on joskus se "huono päivänsä" eikä oikein hotsita lähteä sinne hallille (kun frendit olis tulossa pelaamaan pleikkaa tjsp.) => tällaisissa tilanteissa pitää vaan nakata mukelo kamoineen autoon ja potkaista pihalle hallin parkkipaikalla!!

Tämän allekirjoitan 100%. Itsellä ei olisi "sydäntä" pakottaa useita kuukausia pidempään, eli jos "mua ei huvita" jatkuu lähes pääsääntöisesti päivittäin. Mutta kyllä vanhemmilta vaaditaan melkoisen paljon pelisilmää milloin on oikea aika "pakottaa" ja milloin antaa periksi.

On tullut useasti nähtyä, että lähteminen on vaikeaa (esim. juuri täsmälleen yo. lainauksessa mainituista syistä) mutta sitten nuori kun siellä harrastamassa on, niin silmät salamoi innosta. Nuoret/lapset on tuuliviirejä luonnostaan.

Tietysti keskustelua tarvitaan paljon sekä oveluutta että löytää ne oikeat syyt miksi "ei vaan huvita". Nämä on vaikeita asioita ja varmasti itse kukin näissä on ajoittain hukassa.

Sen kultaisen ja motivoivan keskitien löytäminen on haasteellista. On myös mahdollista, että jos liian helposti vanhemmat sanoo, että "anna olla vaan, lopeta pois", niin myöhemmin sitten nuorta saattaa harmittaa että "miksi ette tukeneet vaikeina aikoina".

Jotkut vanhemmat käyttävät sellaista sanontaa, "että kesken kauden ei lopeteta", tiedä sen hyvyydestä, siinäkin on huonot ja hyvät puolensa.

Ehkä tästä omasta, poukkoilevastikin, kirjoituksesta löytyykin se ongelman ydin. Drop out -kysymys on vaikea käsitellä varmasti myös vanhemmille.

 

[oka]

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.

Tässä täytyy muistaa se että esim Suomessa suurin osa pelaajista on höntsäilijöitä. Uskoisin että näitä "puuhastelijoita" ei ole samassa määrin esim Venäjällä kuin Suomessa, joten tosissaan yrittävien määrä on kai se ratkaiseva asia.

JK-liittokin tukee tätä höntsää kaiken aikaa keskimällä vaikka mitä uusia konsepteja "Happy-Hockey:tä" ja Perhe-Kiekkoa yms. Ja sitten kilpajengit valittaa jääpulasta.. Kysymys kuuluukin, mitä oikeasti halutaan ?

Ainakin Espoossa tuntuu olevan niin että jos junnu-ikäluokassa on 200 peluria niin 20-30 ottaa homman tosissaan. Joten ei se massa josta voi tulla jotain olekkaan loppujen lopuksi niin iso.

 

[PJx]

Ainakin Espoossa tuntuu olevan niin että jos junnu-ikäluokassa on 200 peluria niin 20-30 ottaa homman tosissaan. Joten ei se massa josta voi tulla jotain olekkaan loppujen lopuksi niin iso.

Riippu ikäluokasta. Suomen kokoisessa maassa voi kuvitella, että se joukko joka pelaa ikäluokkansa korkeimmalla (ja jossain määrin toiseksi korkeimmalla) sarjatasolla on joukko, josta pelimiehet valikoituvat. Lisäksi joitain pelaajia tulee sitä kautta, että pelataan alemmissa sarjoissa selkeästi ali-ikäisinä.

Tällä matematiikalla supistus 20-30 poikaan/ikäluokka Espoossa tullee vastaan jossain B-junnujen tietämillä, viimeistään A:ssa. Oleellista on kuinka suuresta joukosta nämä 20-30 poikaa on valittu ja millaisin perustein. Varsinkin valinnan onnistuminen on pohdinnan paikka.

 

[oka]

Tällä matematiikalla supistus 20-30 poikaan/ikäluokka Espoossa tullee vastaan jossain B-junnujen tietämillä, viimeistään A:ssa. Oleellista on kuinka suuresta joukosta nämä 20-30 poikaa on valittu ja millaisin perustein. Varsinkin valinnan onnistuminen on pohdinnan paikka.

Kun katsoo (ennen sen suurempia karsintoja) sitä pelaajamäärää joka suhtautuu intohimoisesti lajiinsa ja urheiluun (tekee ylimääräistä omalla ajalla, käy seuran tekniikkajäillä, harrastaa muutakin urheilua jne) on vain 10% kokonaispelaajamäärästä eli Espoossa 20-30 poikaa / ikäluokka.
On varsin harvinaista että vasta 15-16 vuotiaana urheilemaan innostunut kaveri nousee huipulle. Menetettyjä tunteja on siinä vaiheessa valtava määrä ja lisäksi voi olla vaikeata mahtua kilpajoukkueen kokoonpanoon.

Suurin osa käy vain joukkueen tapahtumissa (esim 4 krt/vk) jolloin liikunta/lajin tuntimäärät jäävät liian pieniksi jotta olisi myöhemmin mahdollisuuksia huipulle.

Nuori Suomi ei aseta mitään maximi määriä liikunnalle, ainoa mikä voi tulla ongelmaksi on se että riittääkö NS:n tarjoama malli (pelit) riittävää haastetta näille ikiliikkujille.

 

[PJx]

Ihan tarkkaan en osaa hahmottaa, mitä ikäryhmää erityisesti haet. Olettaisin, että suunnilleen D-junnuja (ei vielä isoa karsintaa?). Jos näin on, olen tietyssä mielessä pitkälti samaa mieltä: Tavoitteellisen harjoittelun olisi alettava suuruusluokka 12v iässä. Ennen CSM hukataan jokunen vuosi.

Jos ollaan rehellisiä, seurat ovat livenneet vuosia vastuustaan/omasta parhaastaan eivätkä ole järjestäneet tarpeeksi (ohjattua) liikuntaa pojille jäävuorojen lisäksi. Jään lisääminen on resurssi/kustannuskysymys eikä sitä voi muuttaa.

Realistinen lähtökohta on, että iso osa suurimmista "toivoistakin" on toivottoman "laiskoja", eikä asia siitä taivastelemalla muutu. Pojat kyllä tekevät jumpitellen sen mitä vaaditaan ja ehkä hieman enemmänkin. Katu-uskottavuuden nimissä napina on välttämätön pahe. Tähän ei kannata reagoida kuormaa vähentämällä tai turhautumalla. Pojat on poikia niin nyt kuin aikaisemminkin.

 

[oka]

Ihan tarkkaan en osaa hahmottaa, mitä ikäryhmää erityisesti haet. Olettaisin, että suunnilleen D-junnuja (ei vielä isoa karsintaa?). Jos näin on, olen tietyssä mielessä pitkälti samaa mieltä: Tavoitteellisen harjoittelun olisi alettava suuruusluokka 12v iässä. Ennen CSM hukataan jokunen vuosi.

Täsmälleen näin.
Toistan, tosissaan kiekkoilevien lukumäärä on oleellisempi kuin kokonäismäärä verrattaessa maiden välisiä pelaajamääriä. Uskallan väittää että esim Venäjällä höntsäkiekko väistyy aika nopeasti kilpakiekon tieltä. Suomessa homma on päinvastoin.

Tekemisen tasosta:
Olen joskus ihmetellyt kun jotkut joukkueet lähtevät oheisille 45 min ennen jäitä, eli tarkoittaa 30 min oheisia 4 kertaa viikossa = 2 tuntia vk, joka on aivan liian vähän.

Miksi ei voisi aloittaa oheisia 1 tunti ennen jäitä jolloin oheisiin jäisi 45 min ja vielä jäiden jälkeen nopea eväs ja toinen 45 min oheisia. Näin viikossa tulisi 6 tuntia oheisia. Osan tästä voisi vaikka korvata sulan aikana laukomisharjoituksina ulkona levyltä.
Eikös se nyt ole sama onko siellä hallilla 2 tai 3 tuntia.

Onko tämä vaan valmentajien laiskuutta vai onko tuo ensinmainittu kevyt oheinen peruja jostain 70-luvulta ?

 

[Salama15]

Onko tämä vaan valmentajien laiskuutta vai onko tuo ensinmainittu kevyt oheinen peruja jostain 70-luvulta ?

Veikkaisin, että ennen jäitä haetaan monissa jengeissä enemmänkin lämpöjä päälle & liikkuvuutta lisää ja vasta jäiden jälkeen tehdään niitä varsinaisia oheistreenejä?

Esim. veskareiden kanssa homma on omalla kohdallani mennyt pääasiassa niin, että ennen treenejä pieni (n.15-20min) lämpö + ehkä jotain koordinaatio- ja pientekniikkatreeniä ja vasta jäiden jälkeen tasapaino-, ketteryys- ja lihaskuntotreenejä. Sinne jäälle kun ei kannata mennä palautumaan...

 

[PJx]

Yleisemmin voisi väittää, ettei väsyneenä voi harjoitella taitoa eikä juuri fysiikkaakaan.

Tältä pohjalta lähtien kunnon oheiset välittömästi ennen tai jälkeen jään ovat lähes hukkaan heitettyä aikaa. Koko harjoituskulttuuri on tässä mielessä vinoutunut eikä muuta voi ollakaan, kun omatoimisia ei arvosteta.

Jos/kun jäitä ei ole käytössä 6/viikko niin jäljelle jää ehkä pari iltaa, jolloin voisi vetää kunnon oheiset. Kunnon treeniohjelman aikaansaaminen vaatisi miettimään poikien ajankäyttöä ihan aikuisten oikeasti. Kulttuurimuutos sekin.

 

[Mänizeri]

. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta.

Tähän liittyen haluaisin tietää, onko meillä joskus ollut systemaattinen tapa tuottaa pelaajia? Siis ohjelmaa, jonka piirissä pelaaja kasvatetaan urheilijaksi?

Ei tätä Suomen touhua ole koskaan voinut kutsua tuotannoksi, kyse on ollut enemmänkin vain liiton sarjoista, jotka mahdollistavat pelaamisen. Seurat pelaajat ovat kasvattaneet ja kasvattavat jatkossakin. Ja niin kauan kun jääkiekkoliitto ja seurat eivät saa keskenään sovittua yhteistä linjaa, on turha odottaa mitään suurempaa muutosta kokonaiskuvassa.

Mikään ei tosin estä sitä, että yksittäisiä pelaajia putkahtelee jatkossakin sieltä täältä. Mutta sattuma se jatkossakin määrää, tuleeko pelaajia tai ei. Miksi ei sitten toimita toisin? Kai se johtuu edelleen siitä suomalaisen urheilun perisynnistä: mielummin tapellaan keskenään pikkuasioista, kuin tehtäisiin tosissaan töitä kokonaisvaltaisen tason nostamiseksi. Tärkeämpää on edelleen seuran menestys A-nuorissa, kuin se minkä tasoisessa sarjassa menestytään jne....

 

[Salama15]

Yleisemmin voisi väittää, ettei väsyneenä voi harjoitella taitoa eikä juuri fysiikkaakaan.

Ole wiksu ja suunnittele kunnolla:

1.) Pääpiirteittäin tekniikkajää => perään kunnon "reisitreeni" ja ukot finaaliin

2.) Kovavauhtinen luistelujää => perään pitkäkestoinen aerobinen treeni (esim. lenkki) jolla myös lihaksistolle palauttava vaikutus

Ja selvyyden vuoksi vielä => alkulämpö (vaikka pienikin) ei saa olla mikään 2 x hallin käytävä päästä päähän ja pari minuuttia venyttelyä vaan lämpö = hengästyminen & hiki pintaan!

 

[PJx]

Ole wiksu ja suunnittele kunnolla:
1.) Pääpiirteittäin tekniikkajää => perään kunnon "reisitreeni" ja ukot finaaliin
2.) Kovavauhtinen luistelujää => perään pitkäkestoinen aerobinen treeni (esim. lenkki) jolla myös lihaksistolle palauttava vaikutus

Varsinkin kohta 2 pitäisi olla lähes itsestäänselvyys (siis palauttava osuus). Kohdan 1 toimivuuden suhteen olen aika skeptinen. Toki parempi kuin suunnittelemattomasti riehuminen.

Olen siinä uskossa, että harjoitusvaikutukset "realisoituvat" vasta "levossa" (sekä kehossa että päässä). Tältä pohjalta liian lähekkäin aikataulutetut treenit syövät toisiaan.

Toisaalta uskon, että menon jäällä pitää olla intensiivistä, jolloin tapahtuman pituudesta voi tinkiä laadun hyväksi.

 

[Jusupov]

En jaksanut lukea kaikki 56 sivua, joten en tiedä onko näitä ajatuksia nuoresta-suomesta ehditty kertoa mutta....

Paljon parjatun nuoren suoeman ideologiaa on kehitetty (thank god) "kilpailua sallivampaan" suuntaan. Muutama vuosi sitte tuntui ettei sitä saanut ollaan millään tavalla ja kaikki pelaa ideologia oikeasti vahingoitti juniorikiekkoilua. Silloin kaikki pelasivat ja kaikkia vastaan. Ei se keskimäärin kehitä yhtäkään kun vastakkain oli AAA joukkue ihan harraste joukkuetta vastaan junioreissa.

Toinen hyvä esimerkki tulee mieleen tilaisuudesta jossa seura haki nuori-suomi jäsenyyttä ja järjestettiin esittely/auditointi tilaisuus missä pääpuhujana toimi silloinen NS-pomo kiekon puolella eli Eero Lehti. Tilaisuus alkoi sanoilla että ikäluokassa 1/100 pelaajasta ikäluokasta saavuttaa kansallisen huipun ja 1/1000 voi päästä NHL:lään -> no joo, sinänsä fakta, mutta äänenpaino ja sävy oli oikeastaan sellainen että turha edes kokeilla kehittää pelaajia, ei siitä mitään tule. Ilmapiiri ei todellakaan ollut valmentajille kannustava.

Välillä tuntui että toisaalta nuorta-suomea on ymmärretty ja käytetty väärin valmentajien osalta. Suurin osa ei ole uskaltanut kokeilla vaatia, pitää "kilpailu" tilannetta eikä näin ollen ole auttanut suomalaista kiekkoilua.

Onneksi pikku hiljaa siis olemme pääsemässä tuosta höpö höpö ideologiasta eteenpäin, tosin töitä se vielä vaatii. On tasosarjat kaikille. Juniorivalmennukseen ollaan panostettu jääajallisesti kuin tekijöidenkin puolesta ja NS kannustaa nuoria liikkumaan entistä enemmän.

 

[Mänizeri]

Juniorijääkiekon tämän hetkinen tila kertoo sen, miten tehokas juniorijärjestelmä Suomessa on jääkiekossa ollut viimeiset noin 15 vuotta. Tosin, jos jääkiekosta ymmärtää edes auttavasti ja on seurannut Suomen pelejä Nuorten MM-kisoissa niin onhan yksilötaitoero järkyttävän suuri suomalaisten tappioksi verrattuna kovimpiin kilpailijoihin. Vielä, kun muistetaan, että useilta huippumailta parhaat nuoret pelaavat NHL:ssä eivätkä voi osallistua kisoihin, niin kyllä Suomi on jäänyt Nuori Suomi aikanaan ratkaisevasti junioreiden kehityksessä jälkeen.

Suomi on alle 18-vuotiaissa toista kertaa peräkkäin välierissä. Eli ei meillä tehtävä työ ole sittenkään ihan hanurista?

Okei, Mikael Granlundin vaikutus tämän vuoden menestykseen on ollut huima. Mutta silti. Ja 20-vuotiaiden kisat ovat se todellinen mittari, jep jep.

Ja kaiken huipuksi tänä vuonna valmentajana täysin kuutamolla oleva (eikös tästä ole viisaimpien keskuudessa täysi yksimielisyys) Sakari Pietilä.

Nyt olisi taas kiva pitkästä aikaa hieman vatvoa tätä aihetta...