Nuori Suomi ry

[choose_life]

Uskoisin, että suurin yksittäinen selittävä tekijä on, että täällä aloitetaan tavoitteellinen treenaus myöhässä. Kun myöhässä aloittaa myöhässä myös "valmistuu".
Hieman parempaan uraan olisi ollut saumat aloittamalla hieman aiemmin. Tiedä sitten kuinka merkittävä gäppi loppujen lopuksi on, kun pelaaja on +25v. Osa saattaa tulla takaisin jos paikat kestävät paremmin.

A. Niemen ja varsinkin V. Leinon kohdalla "tavoitteellisen treenauksen aiemmin aloittaminen" ei ole ollut kiinni minkään maailman systeemeistä, vaan omien korvien välistä. Niemi, kuten mv:t yleensä, on muutenkin hitaasti kypsyvää sorttia eikä mitään vahinkoa päässyt tapahtumaan, mutta Leino olisi voinut skarpata aiemmin... mutta motivaatio ja intohimo on asia, jota ei voi opettaa, saati pakottaa.
Timonen taas on paitsi huippulahjakkuus myös ulkojäiden ja KalPan ikikiekollisen junnukoulun kasvatti, joka pelasi koko ikänsä vähintään yhtä, yleensä kahta ikäluokkaa vanhempien kanssa (mm. B-ikäisenä liigaringissä). Syy myöhäiseen varaukseen taisi olla lähinnä NHL:ssä vielä tuolloin vallinnut kokofiksaatio.
Yksittäistapauksiahan nämä, mutta ei se kärkivaraus tai puuttuminen tosiaan yksinään vielä mitään tee, t. Nimim. Jesse N.:)

 

[PJx]

A. Niemen ja varsinkin V. Leinon kohdalla "tavoitteellisen treenauksen aiemmin aloittaminen" ei ole ollut kiinni minkään maailman systeemeistä, vaan omien korvien välistä.

Timonen oli huono vetää tähän seuraan ja muitakin syitä toki löytyy.

Siitä voi kuitenkin lähteä liikkeelle, että liigaseuroissakin oikeasti tavoitteellinen reeni taisi alkaa tuolloinkin siinä CSM-iässä (ainakin täällä Tampereella). Meni muistaakseni silloisten liiton linjausten mukaan, joissa fysiikan rakentamiselle ennen U18/varausikää oli tällä konseptilla "riittävästi" aikaa.

Vuosi kaksi aikaisemmin alkoi jonkin sortin valmistautuminen reenaamiseen. Kuitenkin startti 2-3v myöhässä ajatellen varausikää.

Paha mennä uskomaan, että sarjapykälääpykälää alempaa olisi löytynyt ratkaisevasti enemmän draivia tehdä linjauksia enemmän töitä. Leinolle tuli toki vielä runsas henkilökohtainen lisä.

Enää harva taitaa puhua, että kiekkoilijoista tehdään 2-3 vuodessa urheilijoita, mutta rakenteiden muuttaminen ottaa aikansa (toivon, että prosessi on menossa). Historiaa muistellessa tulee mieleen muutakin "mukavaa". Jotenkin muistelisin, että D:n (? tuskin kuitenkaan C:n) valmennuksesta olisi aikoinaan tullut viestiä: Pääasia, että opetatte pojat luistelemaan. He ehtivät opettamaan muun myöhemmin.

Ilman ulkojäitä olisi systeemi saattanut kriisiytyä siihen aikaan... onneksi oli ulkojäitä.

ps. Pieni epäilys pyörii, että muistikuvien ajoitus on pielessä ja puhun tuoreemmasta historiasta...

Edit: Niin viesti siis (aivan) pikkujunnujen suuntaan.
Ulkojäillä viittasin lähinnä illuusioon valmennuksen mahdollisuuksista.

 

[choose_life]

Timonen oli huono vetää tähän seuraan ja muitakin syitä toki löytyy.

Tätä määkin meinasin. Lähinnä oli vaan hänen(kin) kohdallaan tarkoitus osoittaa, ettei systeemi tai varsinkaan se, mitä touhutaan alle 12-vuotiaina (K.T. muuten myös pelasi jatkuvan ulkojäillä pyörimisen lisäksi ainakin futista ja tennistä) sinänsä estä tai nosta ketään huipulle.

Siitä voi kuitenkin lähteä liikkeelle, että liigaseuroissakin oikeasti tavoitteellinen reeni taisi alkaa tuolloinkin siinä CSM-iässä (ainakin täällä Tampereella). Meni muistaakseni silloisten liiton linjausten mukaan, joissa fysiikan rakentamiselle ennen U18/varausikää oli tällä konseptilla "riittävästi" aikaa.
Vuosi kaksi aikaisemmin alkoi jonkin sortin valmistautuminen reenaamiseen. Kuitenkin startti 2-3v myöhässä ajatellen varausikää. Leinolle tuli toki vielä runsas henkilökohtainen lisä.
Enää harva taitaa puhua, että kiekkoilijoista tehdään 2-3 vuodessa urheilijoita, mutta rakenteiden muuttaminen ottaa aikansa (toivon, että prosessi on menossa). Historiaa muistellessa tulee mieleen muutakin "mukavaa". Jotenkin muistelisin, että D:n (? tuskin kuitenkaan C:n) valmennuksesta olisi aikoinaan tullut viestiä: Pääasia, että opetatte pojat luistelemaan. He ehtivät opettamaan muun myöhemmin.

No TÄMÄ on sitten perseilyä isolla P:llä. Sadannen kerran, totta hitossa kaikkia kiekon taitoja ja taktiikkaakin saa ja pitää opettaa esim. D-ikäisille - kyse on vaan siitä, kuinka paljon, missä raameissa ja tolkun suhteessa ikään/kehitystasoon.

Ilman ulkojäitä olisi systeemi saattanut kriisiytyä siihen aikaan... onneksi oli ulkojäitä.
ps. Pieni epäilys pyörii, että muistikuvien ajoitus on pielessä ja puhun tuoreemmasta historiasta...

Jäi vähän epäselväksi, että meinasitko nyt Leinon ja Niemen junnuaikoja vai mitä, mutta ehkä näin:).

 

[Turisti]

Late boomer - termi tosiaan kuvaa hyvin A.Niemeä ja V.Leinoa, K.Timonen on ollut ikäluokassaan aina kärkipelaajia. Pelaajan NHL-tulevaisuutta ei voi todellakaan ennustaa vielä 12-18 vuoden iässä, tämä olisi myös hyvä kertoa innokkaille vanhemmille...., ettei tule pettymyksiä.

 

[Mänizeri]

Jotta mitään ei jää epäselväksi, niin kyllä Suomesta pitäisi säännöllisesti saada ykköskierroksen varauksia jatkossa myös kenttäpelaajien osalta. Tai ainakin sen pitäisi olla välillisenä tavoitteena, koska se tarkoittaa silloin sitä, että suomalainen pelaajatyyppi tekisi paluuta kiinnostavaksi, ja jotain on tehty pakostakin oikein.

Yksityiskohtana vain osui silmään nuo varaukset, tai tässä tapauksessa että ei ole varattu. Timonen tosiaan kärsi pienestä koostaan ja Losista taidettiin aikanaan ilmoittaa suoraan, että pieni koko estää pelaamisen NHL:ssä. Nythän mies onkin sitten yksi parhaita nimenomaan omassa päässä.

 

[oka]

Pelaajan NHL-tulevaisuutta ei voi todellakaan ennustaa vielä 12-18 vuoden iässä, tämä olisi myös hyvä kertoa innokkaille vanhemmille...., ettei tule pettymyksiä.

Ei mutta potenttiaalin voi todeta jo B/A ikäisistä, sen takia suurin osa NHL:ssä pelaavista on aikoinaan varattu.

Aina löytyy poikkeuksia ja hyvä niin. Ongelmahan näillä myöhään kypsyneillä on se että jos et ole B-A ikäisenä SM-tasoa niin harjoittelun/pelien taso on niin paljon heikompaa että lahjakkaankin mahdollisuudet vähenevät entisestään.

Nämä esimerkit jostain 80-luvulta ei oikein enää päde tähän päivään koska nykyään taso on niin paljon laajempaa ja lätkä ympärivuotista joten ei siinä huippujätkät enää ehdi harrastaa muita lajeja, ainakaan tosissaan.

En usko näihin puheisiin että "se on sama mitä teet alle 12v". Venäläiset pojat on tuon ikäisenä menneet jo monta vuotta kovaa niin miten otat kiinni noi menetetyt tunnit varsinkaan kun vanhemmatkaan junnut Suomessa ei treenaa yhtään enempää kuin muualla.
Kysymys on taitolajista ja se vaan vaatii nuorena paljon laadukkaita tunteja.

Onneksi Suomessa on pikkuhiljaa jo herätty ja vuotuiset harj.määrät on nousseet E/D -junnuissa huomattavasti, ainakin pk-seudulla.

 

[PJx]

No TÄMÄ on sitten perseilyä isolla P:llä. Sadannen kerran, totta hitossa kaikkia kiekon taitoja ja taktiikkaakin saa ja pitää opettaa esim. D-ikäisille - kyse on vaan siitä, kuinka paljon, missä raameissa ja tolkun suhteessa ikään/kehitystasoon.

Niin sen verran, että viesti oli karrikoidusti: me (D?->) hoidamme loput, kunhan pojat osaavat luistella... Linjan "virallisuudesta" en tiedä...

Mutta, ettei syyttävä sormi kääntyisi kohti kiekkoväkeä, niin tämä taisi olla yleinen linja. YU puolelta viestitettiin, ettei pikkujunnujen tavoitteellista yleisurheilutoimintaa kannata aloittaa kun lapset pysyvät harrastuksen parissa keskimäärin X-vuotta (muistaakseni jotain puolen vuosikymmenen korvilla). Kun aloitetaan myöhemmin, niin väki pyörii mukana vanhempanakin.

Jos ymmärsin oikein, kiekkoakaan ei pidetty pahana kilpailijana YU:ssa. Kiekossa drop out -> meille vahvajalkaista porukkaa.

Vielä niitetään sitä satoa, jota kylvettiin puolitoista vuosikymmentä sitten. Silloin, niin kuin aina, mentiin paljolti vanhasta muistista. Harmi vaan, että maailma oli/on muutoksessa ja talkoohenkeen perustuvassa järjestelmässä vedetään pitkälti oman kokemusperäisen tiedon varassa.

Jos liitto haluaa ihan oikeasti saada vietyä ison remontin pikaisesti läpi, ei riitä, että toimitaan yhteistyössä seurojen kanssa. Seuroilla ei ole ammattitaitoisia ja runsaita resursseja paimentaa yksittäisiä joukkueita. Toimimalla osin suoraan liiton sarjoihin ilmoittautuneiden joukkueiden kanssa myös jäällä, viesti menisi valmentajalta valmentajalle myös pienempien junnujen suuntaan.

 

[choose_life]

En usko näihin puheisiin että "se on sama mitä teet alle 12v".

Kuka on sanonut, että se on sama? Sen sijaan monipuolisen, (osittain) omaehtoisen ja useita lajeja sisältävän treenin puolesta on puhuttu sivutolkulla. Vinkki: jos kymmenvuotiaalla on ohjatut kiekkotreenit 10x viikossa toisella puolella kaupunkia, joissa valmentajat leikkivät wannabesummasta eli junttaavat aikuisten ammattilaisten metodeja puolitoistametristen lasten päähän, homma ei ikään kuin kehitä optimaalisesti. Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.

Venäläiset pojat on tuon ikäisenä menneet jo monta vuotta kovaa niin miten otat kiinni noi menetetyt tunnit varsinkaan kun vanhemmatkaan junnut Suomessa ei treenaa yhtään enempää kuin muualla.
Kysymys on taitolajista ja se vaan vaatii nuorena paljon laadukkaita tunteja.

Onko sinulla mitään tietoa Venäjän asukasmäärästä, kiekkoa pelaavien junnujen määrästä, pelaamisen kustannuksista, drop-outien ja "potenttiaalin" määrästä, neuvostoajan systeemistä johon kiekon ja monen muunkin urheilun juniorityö perustuu, koulujärjestelmästä ja siitä, millä periaatteilla koko yhteiskunta toimii? Soveltuvatko nämä mielestäsi Suomeen sellaisenaan? Onko suomalaisen kiekkoilun suurin ongelma todellakin alle 12-, 10- tai kenties alle 7-vuotiaiden ohjattujen harjoitusten määrä?

 

[pokki]

Voi olla, että tämä asia on miljoonaan kertaan tässä ketjussa jo käsitelty, mutta kirjoitan nyt silti.

En oikein nimittäin ymmärrä sitä ajattelutapaa, että urheilusta pitää Nuori Suomi-systeemillä tehdä lapselle hauskaa ja mielekästä. Ja en ymmärrä sitä siksi, koska en ymmärrä miten kilpailutilanne ja hauskuus ovat toisensa poissulkevia asioita. Päinvastoin, mitä aikaisemmin lapsi oppii kilpailemaan, sitä parempi. Eikö tällä systeemillä nimenomaan vääristetä lapselle urheilemisen oikeaa luonnetta?

Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että nelivuotiasta pitäisi ohjata huippu-urheilijaksi väen väkisin. Minusta silti tosiasioiden opettaminen jo nuorena on terve lähestymistapa. Paska tippuu rattailta ennemmin tai myöhemmin, mikäli siinä hulinassa haluaa pysyä mukana, pitää tehdä töitä ja kilpailla pelipaikasta. Tämän yksilö hyväksyy tai sitten ei hyväksy.

Ja ajatelkaapa lasta tai lapsiporukkaa. He kilpailevat joka tapauksessa. Nahistelevat, painivat ja vetävät neppikisoja hiekkalaatikoilla. Kilpailua on koko ajan, ei se vahingoita.

Olen itse säästynyt Nuori Suomi -hömpötykseltä, eikä minuun ole jäänyt minkäänlaisia traumoja junioriajoista. Piti kilpailla ja taistella pelipaikasta. Penkkiäkin tuli lämmitettyä ihan kiitettävän paljon ja lopulta tipuin rattailta, kun ei paskaduunin (treenaaminen) tekeminen kiinnostanut.

En usko, että kovinkaan moni Nuori Suomen kritisoija haluaisikaan mennä siihen ääripäähän, että liian nuoria treenautetaan liian paljon. Itseäni koko hommassa ärsyttää tasapäistäminen. Jos se ei anna urheilun todellisuudesta vääristeltyä kuvaa, niin mikä sitten?

Kyllä meillä ainakin lasketaan treenipelien maalit. Tunnetaan myös voitto ja tappio. Aion antaa jälkikasvulleni joka tapauksessa samanlaisen kuvan urheilemisestä, kun itsekin sain. Siitä ei ole takuulla vahinkoa ja jos lapset myöhemmin ovat sitä mieltä, että sen oikea luonne ei miellytä, niin aina voi yrittää tulla parhaaksi vaikkapa kitaransoitossa.

Maailma on täynnä erilaisia lajikohtaisia kerhoja, jättäisin nämä Nuori Suomi -pöpinät suosiolla sille asteelle.

 

[oka]

Vinkki: jos kymmenvuotiaalla on ohjatut kiekkotreenit 10x viikossa toisella puolella kaupunkia, joissa valmentajat leikkivät wannabesummasta eli junttaavat aikuisten ammattilaisten metodeja puolitoistametristen lasten päähän, homma ei ikään kuin kehitä optimaalisesti. Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.

Junnujen laadukas treenaminen ei pidä sisällään pelkästään kaukalon sisällä tapahtuvaa toimintaa vaan monipuoista jääkiekkoa tukevaa harjoittelua, eikä kukaan muu oo puhunu "aikuisten ammattilaisten metodeista" kun sinä, vaan tietysti ko ikäisille tarkoituksenmukaista toimintaa. Hyvin kärjistit.

Mitä tulee MG:hen ym talentteihin niin nämä jantterithan ovat nimenomaan saaneet kovempaa ja määrällisesti enemmän treeniä nuorina kun ovat olleet vuotta/kahta vanhempien joukkueen toiminnassa mukana.

Onko sinulla mitään tietoa Venäjän asukasmäärästä, kiekkoa pelaavien junnujen määrästä, pelaamisen kustannuksista, drop-outien ja "potenttiaalin" määrästä...Soveltuvatko nämä mielestäsi Suomeen sellaisenaan? Onko suomalaisen kiekkoilun suurin ongelma todellakin alle 12-, 10- tai kenties alle 7-vuotiaiden ohjattujen harjoitusten määrä?

No kun omatoimisen liikunnan määrä laskee kaikkialla niin liikunnan määrä on korvattava jollakin ja eikös itse J Jalonenkin puhunut MM-kisoissa että joukkueiden harj.määriä pitää nostaa jo varsin nuorilla. Kyllä ne pleikat on myös Venäläisillä mutta joukkueet harjoittelevat vaan enemmän ja kovemmin.

En ota kantaa ikärajoihin mutta sen tiedä että 10 -vuotiaat treenaavat Suomessa vähemmän kuin Venäjällä tai Ruotsissa. Olen nähnyt näitä Ruotsin ja Venäjän kärki -99 syntyneitä niin he ovat jo pelaamisessa/taidoissa Suomalaisia edellä.
Mitä Venäjään tulee niin väkeä löytyy kyllä ja karsinta on kovaa jo varsin nuorissa jonka tähden näitä höntsy-jengejä ei liiemmin ole. Meillä Suomessa tuntuu homma olevan toisinpäin, kukaan ei tunnu ottavan tosissaan, kun vasta C-ikäisissä.

Suomen demokraattisemmassa vaihtoehdossa on etunsa ja osaa niistä arvoista kannattaisi pitää kiinni mutta huippu-urheilun kannalta se ei tule tuottamaan tulosta enää jatkossa.
Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

 

[Kahvitunti]

En ole itse kokenut tätä Nuori Suomi-juttua, mutta jotenkin tuntuu siltä että on paskapuhetta väittää että lahjakkuuksia ei tule sen takia. Historian valossa suomelta ei ole koskaan tullut suuria määriä lahjakkuuksia per ikävuosi. Johtuneekohan väestön koosta. Sen olen huomannut, että enää ei näe läheskään yhtä paljoa pihalätkän peluuta kuin vaikkapa 70-80 luvulla, joten onko tää omaehtoinen pelaaminen vähentynyt? Pelaisivat vaikka sählyä vapaa-ajalla, koska sekin lisää mailankäsittelytekniikkaa, vaikkakaan ei laukaisutekniikkaa ehkä kehitäkään.

Tästä Nuori Suomi jutusta sen verran vielä, että jos ideana on että mahdollisimman moni pelaa, niin kyllä se tukee pitkän ajan kehitystä suomalaisessa kiekossa, koska harrastajamäärät pysyvät korkealla tasolla ja näinollen tuo rahaa/resursseja juniorityöhön. Lisäksi näille jää kipinä kiekosta vaikka lopettaisivatkin jo junnuna ja ovat sitten aikuisena sitä todellista katsojapotentiaalia, jotka tulevat hallille katsomaan kuinka esim. Pirnekseltä ei onnistu ensi kausikaan.

Okalta hyvä kirjoitus.

 

[Fordél]

Itsekään en ole täysin vakuuttunut siitä, että Nuori Suomi olisi jotenkin junnutuotantomme laman taustalla. Mielestäni avaimet ovat seuratasolla, joilla on kaikki mahdollisuudet kehittää junnutuotantoa öpaut juuri niin kuin se haluaa.

Täytyy vain olla osaavia valmentajia, jotka osaavat treenauttaa poikia oikein ja pitää vaatimustasoa tarpeeksi korkealla. Treenien sisältö on myös todella tärkeässä roolissa, jotta Suomeen saataisiin jatkossa taitavampia yksilöitä eikä vain hyvin luistelevia koohottajia. Myös treenimääriä on lisättävä ihan siellä nuorempien tasolla, mutta en ole siitä varma, että myöhemmässä iässä tarvittaisiin enää lisää treeniä. Sen mitä olen joidenkin touhua seurannut niin onhan ne treenimäärät jossain C:stä eteenpäin aika valtavia, varsinkin kun ottaa huomioon, että kaverit pelaavat monesti vielä useita lajeja päällekkäin.

Treenien määrä on siis tässä kohdinkin varmasti ihan riittävä, mutta niiden sisältöön pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota, jotta toistojen määrää saadaan lisättyä ja pojat treenaamaan oikeita asioita. Tätä varten pitäisi olla pienempiä ryhmiä. Ja en myös näe miksei seuratasolla voida treenien sisällä jatkaa porukoita taitotason mukaan jo ihan nuoresta lähtien. Tällaiselle toiminnalle tulee yleensä kaikilta hyväksyntä, koska se palvelee niin pelaajaa, valmentajaa kuin koko joukkuetta kun jokainen saa treenata itselle sopivalla tasolla ja itselle sopivia juttuja.

Eli rohkeasti vaan siellä seuroissa tekemään ihan käytännön tasolla ratkaisuja, joilla kehitetään suomalaisista junnuista yhä parempia unohtamatta kuitenkaan, että myös omalla ajalla täytyy tehdä hommia, jonka mahdollistamiseksi olosuhteisiin täytyy kunnissa kiinnittää huomiota.

 

[choose_life]

Junnujen laadukas treenaminen ei pidä sisällään pelkästään kaukalon sisällä tapahtuvaa toimintaa vaan monipuoista jääkiekkoa tukevaa harjoittelua, eikä kukaan muu oo puhunu "aikuisten ammattilaisten metodeista" kun sinä, vaan tietysti ko ikäisille tarkoituksenmukaista toimintaa. Hyvin kärjistit.

Ikävä kyllä kärjistys on ollut vähintään puoliksi totta monessa junnujoukkueessa.

Mitä tulee MG:hen ym talentteihin niin nämä jantterithan ovat nimenomaan saaneet kovempaa ja määrällisesti enemmän treeniä nuorina kun ovat olleet vuotta/kahta vanhempien joukkueen toiminnassa mukana.

Niin ovat, ja niin pitääkin heidän tapauksessaan olla. Nuori Suomi ei estä yhdenkään lahjakkuuden lisätreeniä tai nostamista ikäluokan yli - jälkimmäisen esteenä ovat (olleet) mustasukkaiset ja omaa uraansa ajavat valmentajat.

Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

Tästä täysin samaa mieltä. Mutta nyt puhutaankin jo ihan eri asiasta kuin sokeasta yhden järjestelmän syyttämisestä ja yhtä sokeasta toiseen uskomisesta. Illuusio tai ei, viimeistä edellinen kappale on se, mihin pitää pyrkiä.

 

[1stApril]

Itsekään en ole täysin vakuuttunut siitä, että Nuori Suomi olisi jotenkin junnutuotantomme laman taustalla. Mielestäni avaimet ovat seuratasolla, joilla on kaikki mahdollisuudet kehittää junnutuotantoa öpaut juuri niin kuin se haluaa.

Täytyy vain olla osaavia valmentajia, jotka osaavat treenauttaa poikia oikein ja pitää vaatimustasoa tarpeeksi korkealla. Treenien sisältö on myös todella tärkeässä roolissa, jotta Suomeen saataisiin jatkossa taitavampia yksilöitä eikä vain hyvin luistelevia koohottajia.

Valmentajan rooli on tärkeä tosiaan monessakin suhteessa. Vetää harjoitukset, kannustaa liikkumaan junnuja harjoitusten ulkopuolellakin, opettaa perustaidot jne.

Mistä tälläisiä valmentajia saadaan (tarpeeksi) nuoriin junnuihin? Usein, ainakin pienemmissä seuroissa, nuorten junnujen valmentajat ovat pelaajien isiä tai valmentajataidot ovat muuten puutteeliset.
Osaavia valmetajia, joilla on oikea asenne (kannustava) ja aikaa paneutua hommaan (suunnitella harjoitukset, jakaa ne pienryhmät ja suunnitella joka ryhmälle mielekästä harjoitusta jne).
Tässä(kin) ketjussa on muistaakseni puhuttu aiemmin juuri tästä ongelmasta. Valmentajien "ammatti"taito, resurssit, valmentajien puute yleensäkin jne.

 

[Mänizeri]

Suomen demokraattisemmassa vaihtoehdossa on etunsa ja osaa niistä arvoista kannattaisi pitää kiinni mutta huippu-urheilun kannalta se ei tule tuottamaan tulosta enää jatkossa.
Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

Jos reunaehdoksi asettaa suomalaisen yhteiskunnan, niin ainoa vaihtoehto on koulujen liikuntapainotteiset luokat. Ei muuten riitä päivässä tunnit lapsilla eikä aikuisilla, jos laatua halutaan.

Ja kun Sihvonen ottaa aina mielellään esimerkiksi pienten tyttöjen taitoluistelun, niin mitä itse tunnen näitä perheitä, joissa on taitoluisteluharrastus, niin ilman isovanhempia ja kimppakyytejä touhusta ei kuulemma tulisi yhtään mitään. Ei kuulemma yksinkertaisesti ehtisi kuljettaa lasta harjoituksiin.

Tähän koulujärjestelyyn olen jo oman mielipiteeni täällä aiemminkin tuonut esiin. Olisi mukava lukea, mitä mieltä muut ovat siitä, miten lapsille saataisiin liikuntatunteja per viikko lisää. Sekin on auttaisi jo paljon, tällöin kiekkotreeneissä voisi keskittyä pelkkään lajitaitoon ja fysiikan parantamisen voisi jättää vähemmälle.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2894806&postcount=1299

 

[PJx]

Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.

Oikeastaan aika hyvä veto nostaa MG tähän keskusteluun. Olisinkohan nähnyt näiden maitolaitureiden poikien (LaserHT,Kempleen KK tai joku sinnepäin) vievän eteläisemmän Suomen seuroja siinä D-iässä kuin kuriämpäriä. MG ei ole edes ainoa tästä erittäin pienen väestöpohjan jengistä, joka on edelleen nosteessa.

Valitettavasti jutustelu siitä, miten asiat siellä tehtiin eri tavalla, jäi liian vähiin, mutta selväksi tuli, että sillä oltiin silloin oman tien kulkijoita. Pääsin kuitenkin käsitykseen, että "luonnonmenetelmä" ei ollut ihmeen takana. No tarinalle tuli tyly loppu kun Kärpät tyhjensi pajatson (muistaakseni MG sinnitteli kunnes joukkue suli alta) ja jäi näkemättä oliko kyse ainoastaan sattumasta.

Kannattaa myös huomata, kuinka tietyiltä pieniltä Ruotsalaisilta paikkakunnilta löytyy tähtiä kohtuuttomasti. Tämä ja Laserin tarina kertoo, että tekemällä asiat oikein, kavereiden mahdollisuudet päästä huipulle monikertaistuvat. Minä en osaa muuta sanoa, kuin että työtä täytyy tehdä runsaasti ja oikein.

En millään jaksa uskoa, että täällä treenautettaisiin pojat pilalle nuoressa iässä ja poikien jättäminen luonnonjäiden armoille olisi ratkaisu ongelmaan. Suurin ongelma lienee määrän sijasta tekemisen sisällössä ja laadussa.

Jos/kun ongelmat ovat yksityiskohdissa, niin ne eivät välttämättä ratkea isolla pensselillä maalattaessa.

 

[oka]

Kannattaa myös huomata, kuinka tietyiltä pieniltä Ruotsalaisilta paikkakunnilta löytyy tähtiä kohtuuttomasti. Tämä ja Laserin tarina kertoo, että tekemällä asiat oikein, kavereiden mahdollisuudet päästä huipulle monikertaistuvat. Minä en osaa muuta sanoa, kuin että työtä täytyy tehdä runsaasti ja oikein.

Pienillä paikkakunnilla innokkaimmat pojat ovat usein 2:n joukkueen toiminnassa mukana, olen kuullut etä jopa 3:n joukkueen treenit on vedetty. Myös vapaata jääaikaa oman kylän hallissa saatta löytyä enemmän kuin Kehä I:n Paloheinän hallista.
MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Ajan käytöstä puheenollen niin vaikka pk-seudulla on lyhyet matkat niin se ei tarkoita että aikaa ei menisi matkustamiseen.


Ei ole olemassa yhtä tekijää tai syyllistä nykyiseen tilaan. Ainakin seuraavissa tahoissa tarvitaan muutosta:

NS: Jääkiekkoseurat haluavat NuoriSuomi -sinetin seuran imagon ja puhtaan rahallisen tuen takia. Jotkut seurat noudattavat NS:n ohjeita tarkemmin ja toiset seurat, rohkeammat, eivät piittaa ollenkaan.
Voisiko myös ns kilpaseuraksi profiloituneet seurat saada jonkinlaista tukea ?
Miksei ole "KilpaSinetti"-seuraa joka täyttäisi kriteerit ja näin saisi tukea ?

Jääkiekkoliitto on tehnyt viim kahden vuoden sääntömuutoksia, mm: lämäri- ja taklaus-kielto sääntöjä muutettu. Hyvä näin mutta vielä olisi jatkettava muutoksia.
Miksi Suomessa pelataan kaikista kauimmin poikittain pelejä ?
E-junnut pelaa kaksi vuotta kiinteällä minuutin vaihdolla, miksi ?

Resurssit: Kaupungit, Kunnat, opetuslaitos. Näissä pitää tapahtua muutosta ja tämä tarkoittaa valitettavasti politikointia...
Nimim Mänizeriltä hyvä kommentti koulumaailmaan.

Kunhan nyt edes NS ja Jääkiekkoliitto olisivat samoilla linjoilla asioista.
Taisinkin mainita asiasta jo aikaisemmin, linkki

PS. Näyttää tuo linkissä mainittu opus olevan vieläkin JK-liiton sivuilla vaikka on jo vuodelta 2005.

 

[Fordél]

MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Luoko Nuori Suomi jonkinlaisen ylärajan nuorten harjoitusmäärille?

Siitä tosin olen samaa mieltä, että MG:n taidot eivät ole jalostuneet normaaleilla jääharjoitusmäärillä vaan sillä, että kaveri on koko pienen ikänsä pelannut monipuolisesti eri pallopelejä, niin joukkueen mukana kuin kavereiden kanssa.

 

[oka]

Luoko Nuori Suomi jonkinlaisen ylärajan nuorten harjoitusmäärille?

Ei mutta suosituksia joita näköjään myös JK-liitto suosittelee. Katso edellisen viestini linkki.
Tuon suosituksen mukaan 10-11 vuotiaan pitäisi harjoitella taitolajia max 3 h/vk. Noin vähällä määrällä taitoa ei saa istutettua vaikka olis kuka valmentamassa.

Siitä tosin olen samaa mieltä, että MG:n taidot eivät ole jalostuneet normaaleilla jääharjoitusmäärillä vaan sillä, että kaveri on koko pienen ikänsä pelannut monipuolisesti eri pallopelejä, niin joukkueen mukana kuin kavereiden kanssa.

Juuri näin ja erityisesti kiekkoa Elokuun alusta Huhtikuun loppuun...

 

[Fordél]

Tuon suosituksen mukaan 10-11 vuotiaan pitäisi harjoitella taitolajia max 3 h/vk. Noin vähällä määrällä taitoa ei saa istutettua vaikka olis kuka valmentamassa

Tuota määrää noudattavat ehkä luistelu- ja kiekkokoululaiset ensimmäisenä vuotenaan ohjatun harjoittelun osalta (tekevät siihen päälle vielä omatoimista ja paljon), mutta muuten tuota ei edes noudateta missään, joten ihan yhtä tyhjän kanssa koko ohje. Siltikin harjoitusmääriä kannattaa lisätä ihan nuorimmissa eikä NS ole tälle esteenä, varsinkin kun kyse on suosituksesta. Kaikki lähtee seuratasolta eikä siellä voida mennä minkään NS:n taakse piiloon.

 

[Kelju K. Kojootti]

Pienillä paikkakunnilla innokkaimmat pojat ovat usein 2:n joukkueen toiminnassa mukana, olen kuullut etä jopa 3:n joukkueen treenit on vedetty. Myös vapaata jääaikaa oman kylän hallissa saatta löytyä enemmän kuin Kehä I:n Paloheinän hallista.
MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Ajan käytöstä puheenollen niin vaikka pk-seudulla on lyhyet matkat niin se ei tarkoita että aikaa ei menisi matkustamiseen.

Tämä on mielestäni tärkeä pointti. Olen itse kotoisin melko pieneltä paikkakunnalta, jossa junnuna pelatessani oli jäätä saatavilla mielin määrin. Lähin luonnonjää viiden minuutin kävelymatkan päässä ja jäähalli sekä tekojää vartin pyörämatkan päässä. Alkusyksystä käytiin luistelemassa ja pelailemassa hallissa ennen koulun alkua (jos koulu alkoi klo. 9 tai 10), viikonloppuaamuisin ja joskus heti koulun jälkeen. Hallissa kun oli varatut vuorot pääasiassa vasta klo. 16 eteenpäin. Sitten kun tuli tekojää- ja luonnonjääkelit, niin illalla päästiin pelaamaan vielä joukkueen harjoitusten lisäksi. Joukkueemme parhaat pelaajat treenasivat ja osa myös pelasi kahdessa ikäluokassa.

Valmennuksen laatu tuskin oli samaa kuin suurseuroissa, mutta pääasia oli, että omatoimista jääaikaa riitti. B-iässä muutama pelaaja lähti suurempaan seuraan ja pari sai kiekosta jopa ammatin.

Monella pienellä paikkakunnalla, joissa on jäähalli, olisi paljon vapaata jääaikaa, mutta halli ammottaa tyhjyyttään. Esimerkkinä eräs paikkakunta, jossa kävimme höntsälätkäpelissä viime talvena: Ottelumme alkoi lauantaina kello 13.00. Sitä ennen ei ollut hallissa yhtään varattua vuoroa, vaikka kenttämestari oli ollut töissä klo 8 lähtien. Mutta eipä hallissa ollut kukaan omaehtoisestikaan treenaamassa. Sitä ihmettelimme joukolla.

Oma mielipiteeni siis on, että toistomäärä ennen kaikkea ratkaisee jonnekin C-ikään saakka. Valmentajan ei tarvitse olla valvomassa jokaista kiekonleivontaa tai luistelupotkua. Tällöin mielekkyys pelaamiseen säilyy.

 

[PJx]

Mutta eipä hallissa ollut kukaan omaehtoisestikaan treenaamassa. Sitä ihmettelimme joukolla.

Isossa osassa halleja jäälle ei ole asiaa maksamatta jäävoroa. Saattaa selittää tilanteen. Kunnallisessa hallissa satunnainen "vapaa" vuoro ei hirveästi maksa. Se vaatii suunnitelmallisuutta lyhyellä varoitusajalla eli innokkaan "puuhamiehen", joka varaa hallin, kokoa porukan ja huolehtii rahaliikenteestä. Lisäksi tietysti sitä, että pojat käyttävät taskurahaa hyvään tarkoitukseen...

 

[Salama15]

Resurssit: Kaupungit, Kunnat, opetuslaitos. Näissä pitää tapahtua muutosta ja tämä tarkoittaa valitettavasti politikointia...

Kirjoitinkin [tuonne jonnekin] tätä sivuavasti => nämä meidän aiemmat "kultaiset sukupolvet" ovat aloittaneet harrastuksensa pääosin kunnallisissa jäähalleissa / tekojäillä. Muistan hyvin kuinka Hyvinkään Ahmojen C-junnujoukkueen kausimaksu / pelaaja oli joskus 90-luvun alussa 600,00mk sisältäen pelipaidat, osan mailoista sekä JKL:n lisenssin... Jää oli maksutonta syyskuun alusta huhtikuun loppuun ja sitä jaettiin lätkän ja taitoluistelun kesken.

10-12 vuotiaan jampan lätkä maksaa nykyhetkellä keskimäärin n.100-150 EUR / kk ja tällä käytännössä maksetaan vain jäät (papat koutsaa). Vahvasti menestykseen tähtäävissä seuroissa kuukausimaksut ovat vielä kovempia ja jos ajatellaan, että treenimäärä / jääaika tuplataan, tuplaantuu myös maksut! Jos näin käy saa jääkiekko pääosan pelaajamateriaalistaan keskiluokan yläpuolelta, rikkaiden perheiden velliperseistä. Mistäs sitten rahat otetaan => eilen (vaiko päivää ennen) tuli telkkarista tilastoja siitä kuinka paljon kunnat tukevat Ruåtsissa ja Norjassa urheiluseuroja, ero Suomeen taisi olla vain kolminkertainen... Kyllä kunnilla Suomessa rahaa on, kyse on vain siitä mihin sitä suunnataan!

 

[Fordél]

Mistäs sitten rahat otetaan => eilen (vaiko päivää ennen) tuli telkkarista tilastoja siitä kuinka paljon kunnat tukevat Ruåtsissa ja Norjassa urheiluseuroja, ero Suomeen taisi olla vain kolminkertainen... Kyllä kunnilla Suomessa rahaa on, kyse on vain siitä mihin sitä suunnataan!

Asia ei liene ihan näin yksinkertainen mietittäessa kuntien tukea urheiluseuroille. Osa tuesta on subventoitua eli esim. allennettuja hallimaksuja tai kokonaan ilmaisia vuoroja yms. Tilastot eivät siis kerro välttämättä koko tuen määrää.

 

[oka]

10-12 vuotiaan jampan lätkä maksaa nykyhetkellä keskimäärin n.100-150 EUR / kk ja tällä käytännössä maksetaan vain jäät (papat koutsaa). Vahvasti menestykseen tähtäävissä seuroissa kuukausimaksut ovat vielä kovempia ja jos ajatellaan, että treenimäärä / jääaika tuplataan, tuplaantuu myös maksut!

Ei välttämättä näin. Mikäli harjoittelu tapahtuu Kaupungin/kunnan hallissa tai jonkun kiekkoa tukevan yhdistyksen (esim Rauma) hallissa niin jään tuntihinta on reilusti yksityisiä Oy-halleja halvempi.
Jonkun pitää "sponsoroida" ns ilmaisia mailajäitä arkipäivisin esim klo 14-17. Onko se veronmaksajat tai RAY tai muu mutta tämän saa järjestettyä mikäli halu löytyy.