Nuori Suomi ry

  • 998 643
  • 5 368

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Toivottavasti jo ensi kesään mennessä korvaavat toimenpiteet on saatu suunnitelluiksi ja ohjeistetuiksi kentälle.

Tärkeintä on se, että riittävät muutokset saadaan aikaan ja huippujuniorituotanto nostettua takaisin kansainväliselle tasolle.

Seuraava askel tässä ketjussa (tai kenties uudessa) olisikin ne omat mielipiteet toimenpiteistä. Me suomalaiset tuhlaamme aina aivan älyttömän määrän energiaa vanhojen asioiden vatvomiseen, syyllisten etsimiseen jne. Jotenkin meiltä puuttuu täysin kyky mm. urheilun puolella tehdä ratkaisuja ja korjausliikkeitä ilman, että joku on ensin hirtetty haarovälistä, ruoskittu ja piesty.

Ja sitten onkin kulunut jo arvokasta energiaa, joka olisi pitänyt käyttää uuden ideointiin. Valitettavasti nämä valtataistelut pitää aina käydä. Kilpailu siitä kuka sanoi mitä, ja missä vaiheessa, tuntuu olevan tärkeämpää kuin se, kuka käänsi suunnan. Suunnankääntäjien vähättely aloitetaan samantien, keinoja epäillään, syytellään eri klaaneihin kuulumisista ja epäonnistumista kytätään kyttäämällä.

Onko täysin mahdollista, ettei kukaan välttämättä uskalla/jaksa lähteä kääntämään laivaa tässä ilmapiirissä. Ehkä olisi kaikkien kannalta parasta, että liitto palkkaisikin vaikka Ruotsista jonkun suorittamaan ko. laivankäännön tehtävää, koska suomalaiselle epäonnistumisen viitta voi olla liian raskas kannettavaksi...
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Tarkoitus on tuoda muiden (Jääkiekkoliiton vastuullisten, valmentajien ja asiantuntijoiden) esille ottamia asioita siitä, miten juniorituotannon alennustilasta tullaan Suomessa nousemaan.

Mitäpä mieltä, siffa, olet eilen julkaistun ja mediassa (niin televisiossa kuin radiossakin) suhteellisen näyttävästi esitellystä tutkimuksesta nuorten fyysis-motorisesta harjoittelusta, etenkin vaikkapa 8-11 -vuotiaiden jääkiekkojunioreiden vahvuuksista, ongelmista ja haasteista ko. tutkimuksen mukaan?
 

Glove

Jäsen
Mitäpä mieltä, siffa, olet eilen julkaistun ja mediassa (niin televisiossa kuin radiossakin) suhteellisen näyttävästi esitellystä tutkimuksesta nuorten fyysis-motorisesta harjoittelusta, etenkin vaikkapa 8-11 -vuotiaiden jääkiekkojunioreiden vahvuuksista, ongelmista ja haasteista ko. tutkimuksen mukaan?

Mistäs ko. tutkimus löytyisi? Ei ole tullut vastaan vielä...
 

Puolikaspakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aito kilpailu ja rehellinen tuomaritoiminta
Mistäs ko. tutkimus löytyisi? Ei ole tullut vastaan vielä...

Google osaa auttaa kun hakee selvityksen nimellä, "Hyvä Harjoittelu"

http://www.valmentajakoulutus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12564/file/070207Hyvaharjoittelu1.ppt

Tässä Nuoren Suomen pääsihteerin kommentit selvitykseen:

http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/2008/11/japisson_tutkimuksen_viesti_on_yksiselitteinen_128246.html

Jos joku löytää voisi ottaa vielä kopion tähän NS materiaalista, jossa kerrotaan montako kertaa saa X -ikäinen nuori harrastaa jääkiekkoa. Saadaan vähän materiaalia "hyvään" väittelyyn.

Kuten siihen, onko kyseessä väärät ohjeet vai väärä tulkinta...
 

Glove

Jäsen
Tärkeää asiaa Hakkaraiselta, kuten niin monta kertaa aiemminkin.

http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/268399/file/PelinHenkiopas05.pdf

Tuolta löytyy liiton virallinen kanta sivulta 32.
E-juniorit 1-3 x 45-60 min viikossa,
D-juniorit 2-4 x 45-90 minuuttia viikossa.

"Nämä harjoitusmäärät myös riittävät 10-13-vuotiaiden normaalin kehityksen varmistamiseen niin viikoittaisen kertamäärän kuin yksittäisen harjoituksen kestonkin kannalta. Harjoittelun tuloksellisuutta ajatellen ratkaisevaa ei ole määrä vaan tekemisen laatu."
 

oka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoolainen kiekko
Tärkeää asiaa Hakkaraiselta, kuten niin monta kertaa aiemminkin.
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/268399/file/PelinHenkiopas05.pdf
Tuolta löytyy liiton virallinen kanta sivulta 32.
E-juniorit 1-3 x 45-60 min viikossa,
D-juniorit 2-4 x 45-90 minuuttia viikossa.
"Nämä harjoitusmäärät myös riittävät 10-13-vuotiaiden normaalin kehityksen varmistamiseen niin viikoittaisen kertamäärän kuin yksittäisen harjoituksen kestonkin kannalta. Harjoittelun tuloksellisuutta ajatellen ratkaisevaa ei ole määrä vaan tekemisen laatu."
Jotenkin tuntuu että tuo Eero Lehden JK-liiton/NS-opus on osiltaan jälkeenjäänyt ja ristiriidassa niihin viesteihin ja mielipiteisiin mitä mm Jalonen on esittänyt mediassa, kuten esim harjoitusmäärien lisäämisestä ja kovempien pelien tarpeesta jne.

Kun tuossa opuksessa todetaan vielä että "SJL suosittaa tasoryhmiin jakamista vasta C2-juniori-iässä." niin tuo mielestäni kruuna kaiken. Siis D1-junnujen, jotka saavat taklata, pitäisi mennä vielä kaikkipelaa ja eitasoryhmissä, vaikka Liiton omat sarjajärjestelmät tukevat tasojoukkueita jo kolme vuotta nuoremilla.
 

PJx

Jäsen
Jotenkin tuntuu että tuo Eero Lehden JK-liiton/NS-opus on osiltaan jälkeenjäänyt ja ristiriidassa niihin viesteihin ja mielipiteisiin mitä mm Jalonen on esittänyt mediassa, kuten esim harjoitusmäärien lisäämisestä ja kovempien pelien tarpeesta jne.
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa NS ja liiton tulkinta asiasta (liiton NS-opus). Siitä ei kai ole mitään epäselvyyttä, että liiton tulkinta NS:stä on ollut huono eikä sitä ole onneksi kirjaimellisesti noudatettukaan (tasoryhmät, tapahtumien määrä). Lisäksi on tunnistettu, että NS olisi mahdollistanut oleellisesti toisenlaiset linjaukset.

Saattaa olla, että NS:n kritisoijat ja ne, joiden mielestä syyt ovat muualla, ovat isolta osalta loppujen lopuksi "samalla puolella". On näkökulmakysymys, onko liiton NS-ohjeistus seuraus liiton "tahtotilasta" vai onko NS ohjannut toimintaa. Itse olen sitä mieltä, liiton NS-linjaukset on tehty ihan liiton sisällä omista "rationaalisuus" lähtökohdista, kun esimerkiksi harrastajamäärät on haluttu saada näyttäviksi resursseista piittaamatta. NS:ää on käytetty käsikassarana.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Saattaa olla, että NS:n kritisoijat ja ne, joiden mielestä syyt ovat muualla, ovat isolta osalta loppujen lopuksi "samalla puolella". On näkökulmakysymys, onko liiton NS-ohjeistus seuraus liiton "tahtotilasta" vai onko NS ohjannut toimintaa. Itse olen sitä mieltä, liiton NS-linjaukset on tehty ihan liiton sisällä omista "rationaalisuus" lähtökohdista, kun esimerkiksi harrastajamäärät on haluttu saada näyttäviksi resursseista piittaamatta. NS:ää on käytetty käsikassarana.

Tuossahan se asian ydin on tiivistetty erinomaisesti. Liitossa käytetään NS:ää käsikassarana ja samalla tavalla arvostelijat voivat ohjata "kiukkunsa" yhteen jollain tavalla konkreettiseen asiaan. Valitettavasti totuus on se, että ei ole mitään yhtä suurta pahaa asiaa mikä tuhonnut juniorimme, vaan totuus on paljon moniselitteisempi. Omina junioriaikoina jo puhuttiin tästä "kaikki pelaa", silti se ei estänyt esim. sopivassa määrissä kilpailua tai lahjakkaimpien pelaajien yksilöllistä kehittämistä(omin keinoin suurin osin toki).
 

Puolikaspakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aito kilpailu ja rehellinen tuomaritoiminta
Vielä kun löytyisi se osa tutkimusta, jossa on selvitetty urheiluseuroissa liikkuvien lasten liikunnan toteutuma. Erityisesti toki kiinnostaa niiden kiekkoilijoiden tilanne, jotka kuuluvat ns. "kehitysryhmiin".

Selvityksen tilastoja
http://www.valmentajakoulutus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12566/file/070207Hyvaharjoittelu%5fvalmkyselyntuloksia%5ferilajit.ppt

Valitettavasti kyselyssä ei ole eritelty ns. kehitysryhmissä harrastavia suhteessa muihin. Se tosin ei varmaankaan ole tarpeellistakaan, ainakaan näillä tuloksilla.

Oma tulkinta: Jos tuosta haluaa yhden ajatuksen viedä kehitysryhmien pelaajille ja vanhemmille, olkoon se sitten tämä

12–15-vuotiaiden harjoittelussa näyttää olevan eniten korjattavaa. Tämä on etsikkoaikaa urheilijaksi kasvamiseksi ja nuoren olisi jo tässä iässä otettava suurta vastuuta omasta harjoittelustaan ja löydettävä sisäinen kipinä harjoitteluun. Ellei näin käy, millään ulkopuolisilla tukitoimilla tuskin päästään haluttuun tulokseen.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Kun tämä ketju on yleisesti koskenut nykyistä juniorijärjestelmää ja sen kehittämistä, niin ajattelin nostaa ylöspäin ja antaa kiitosta ja arvostusta eräälle kiekkopersoonalle, jota harvemmin olen kovastikkaan ylistänyt muuta kuin mediapersoonana.

Harvemmin tulee Tamia kehuttua, mutta eilen(ilmeisesti) Tami esitti urheiluruudussa erittäin tärkeän asian. Tämä seikka on se mikä ruotsalaisilla on parempi ja auttanut varmasti siellä ja mikä rajoittaa Suomessa toimintaa. Eli pitäisi yhdistää voimat. Siis tärkeimmät päättäjät, valmentajat, jnejne. yhteen ja yhdessä miettimään asioita, yhdistämään parhaita puolia ja etsimään ongelmia ja miten niistä päästä eteenpäin. Suomessa on valitettavasti kuitenkin niin kuppikuntaista ja varsinkin esim. Jääkiekkoliitossa(ja sama esim. Palloliitossa) tärkeintä on säilyttää oma asema, haalia valtaa ja olla tärkeässä asemassa, eikä todellakaan edesauttaa yleistä hyvää ja yhteisiä toimia, ettei tämä helposti Suomessa toteudu.

Yhden henkilön on mahdotonta ajaa uutta systeemiä yksin läpi ja siten kehittää suomalaista kiekkoa kokonaisvaltaisesti. Siihen tarvitaan valtavasti tekijöitä aina aivan ruohonjuuritasolta sinne ylimpiin instansseihin.

Tästä jo eräät nimimerkit puhuneet(ainakin sivunneet) myös muissa ketjuissa, mutta ajattelin että hyvä huomauttaa että ainakin jossain myös huomattu nämä ongelmat. Siis jossain ns. "korkeallakin". Toinen hyvä huomio oli mielestäni Rautakorven huomio siitä, kuinka vähän kiekko on pelaajilla harjoituksissa mukana. Eli 50minuutin harjoituksissa kiekko on pelaajilla käytössä alle 10minuuttiakin. Koen että Rautakorven ja Jalosen puhumiset ns. perustyöstä lähtevät juuri siitä, että itse määriä ei valtavasti tarvitsisi kehittää, vaan eniten laatua ja yksilöntaitoja kehittäen, unohtaen liian nuorissa joukkueen ylimääräiset taktiset ohjaukset, jne.

Epäilen ettei löydy yhteiystyökykyä tarpeeksi ja tästä hyvä kirjoitus muutamia UL takaperin jossa haastateltiin Kim Pihliä(muistaakseni?) joka totesi, että jääkiekkoliitossa tärkeintä ei ole Suomen kiekon kehittyminen, vaan vallassa pysyminen. Tämä tosiaan kuvaa sitä mistä voisi yhtä osaa ongelmista lähteä purkamaan. Pitää ymmärtää, että ongelmia on ja niihin pitää etsiä ratkaisuja, heti, eikä joskus.
 
Viimeksi muokattu:

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Eli 50minuutin harjoituksissa kiekko on pelaajilla käytössä alle 10minuuttiakin. Koen että Rautakorven ja Jalosen puhumiset ns. perustyöstä lähtevät juuri siitä, että itse määriä ei valtavasti tarvitsisi kehittää, vaan eniten laatua ja yksilöntaitoja kehittäen, unohtaen liian nuorissa joukkueen ylimääräiset taktiset ohjaukset, jne.

Ansiokas kirjoitus eaglelta. Tuohon taktiseen puoleen halusin häthätää kommentoida. Ei taktiikan, ennen kaikkea henkilökohtaisen taktiikan opettaminen ole huono juttu edes pikkujunnuissa. Jääkiekko on joukkuepeli, jossa tärkeitä taitoja ovat sellaiset, jotka edesauttavat viisikon pelaamista. Tähän kuuluu myös viisikon kiekolliset taktiset asiat. Ennemminkin avainasemassa tässä on se, millaisia kiekollisia taktisia asioita opetetaan. Onko ne luokkaa "pakit rännipurkua perkele" ja "hyökkääjät kiekkoa päätyyn", vai ovatko ne sellaisia jotka rohkaisevat pelaajaa tekemään rohkeita kiekollisia ratkaisuja.

Näkisin taktisen ymmärryksen olevan yksi iso taidon osa-alue. Toki pitää ottaa huomioon mitä opetetaan minkäkin ikäisille. Järki päähän siis tässäkin (siis niille valmentajille, ei eaglelle).
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Onko ne luokkaa "pakit rännipurkua perkele" ja "hyökkääjät kiekkoa päätyyn", vai ovatko ne sellaisia jotka rohkaisevat pelaajaa tekemään rohkeita kiekollisia ratkaisuja.

Jos minulta kysyttäisiin (eikä näin kyllä tapahdu :) ) sen Tammisen mainitseman tiimin jäsenenä, niin hakisin vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi 70-luvulla syntyneet ovat suhteessa selvästi parhaita pelaajiamme? Mitä 80-luvulla sai tehdä junnukiekossa eri tavalla?

2. Miksi maalinteko on edelleen vähätelty taito Suomessa? Suomalaisille on aina toitettu sitä, että maalipaikat tulevat hyvällä joukkuepelillä, mutta onko maalipaikoista iloa jos kukaan ei pistä kiekkoa verkkoon? Mitä pahaa siinä olisi, jos meiltä tulisi vähemmän all-round miehiä ja enemmän snaippereita, jotka tekevät 50 maalia kaudessa eikä kukaan mainitse plus-miinus-tilastoa, joka saattaa olla vähän pakkasella?

3. Pitäisikö juniorikiekkkoon palauttaa vanhat säännöt ja palauttaa peleihin se tilanpuute, joka aiemmin oli kahden viivan paitsion ansiosta? Pitäisikö pelejä pelata 3 ketjulla ja 2-pakkiparilla jopa C-junnuihin asti? Pitäiskö kiekosta luopumisesta punaviivan jälkeen rangaista niissä ikäluokissa, joissa taklaukset eivät ole sallittuja?

Eli perusteellinen analyysi vanhoista hyvistä ajoista, sieltä kaikki mukaan mikä on irti saatavissa --> päivitys --> eiköhän se siitä. Osaamista meillä on, nyt sitten liiton miehet tekemään sitä mitä varten liitto on olemassa: menestyvää suomalaista jääkiekkoa.
 

Hescu

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Leijonat
2. Miksi maalinteko on edelleen vähätelty taito Suomessa?

Selänne sanoi haastattelussa (Moskovan turnauksem Suomen matsin erätauolla), että maalintekoa harjoitellaan yleisesti ottaen aivan liian vähän. Temppa on kuulemma monet kerrat tästä asiasta huomauttanut Ducksinkin valmennusjohdolle. Hän kaipaa paljon pelinomaisia maalintekoharjoitteita, joissa hyökkääjä on maalivahtia vastaan (kulmista maalille nousuja jne.). Selänne sanoi, että kun hyvälle pelaajalla tällaisia paikkoja tulee ehkä viisi ottelussa ja keskinkertaiselle pelaajalle ehkä yksi, ja kun tilanteita ei juurikaan harjoitella, niin on selvää, että tuollaiset toistomäärät eivät riitä kehittämään maalintekotaitoja.

Yleisemmin ottaen junnukiekossa pitäisi panostaa kiekolliseen peliin. Punttitreenit voi huoletta unohtaa tai jättää aivan minimihuomiolle. Kiekkotähtiä ei tehdä salilla vaan kaukalossa ja luonnonjäillä. Pihapelit ovat aivan mainio tapa kehittää pelisilmää ja kokeilla kikkoja, mutta pleikkarisukupolvi ei taida enää entiseen malliin pelata ulkojäillä tai kadulla tai laukoa kiekkoja kesällä vanerin päältä.
On selvää, että jos junnut treenaavat vaikkapa kolme kertaa viikossa ja tuosta ajasta iso osa käytetään muuhun kuin kiekollisten taitojen kehittämiseen, niin ei riitä harjoitusmäärät muokkaamaan pelaajista maailman huippumaalintekijöitä. Omatoiminen harjoittelu ja innostus lajia kohtaan ovatkin suuressa roolissa pelaajan kehittymisessä.
Junioreille pitää antaa mahdollisuus pelata iloista ja kiekollista peliä eikä iskostaa heihin pienestä pitäen mitään kiekko ristikulmaan -mantraa. Virheitäkään ei saa pelätä, sillä ne ovat osa peliä, ja virheistä oppii.
 

Fordél

Jäsen
Pihapelit ovat aivan mainio tapa kehittää pelisilmää ja kokeilla kikkoja, mutta pleikkarisukupolvi ei taida enää entiseen malliin pelata ulkojäillä tai kadulla tai laukoa kiekkoja kesällä vanerin päältä.

Tästä olisi mukava saada jotain konkreettisempaa tietoa. Tämä Hescun heitto tässä ylhäällä on nimittäin se yleinen mututuntuma, jota jauhetaan jokapaikassa, mutta onko tilanne kuitenkaan näin? Itselläni on nimittäin se käsitys, että ne junnut, joilla on intohimoa jääkiekkoa kohtaan, pelaa kyllä illat pitkät katulätkää ja viettävät ulkojäillä tuntikausia päivässä. Näin ainakin meillä Kaakkois-Suomessa, mutta en tiedä mikä on tilanne vaikka suurissa kaupungeissa eli onko siellä edes tarpeeksi ulkojäitä ja mahdollisuuksia harrastaa kiekkoa omatoimisesti.

Mitä taas tulee muuten nuorten treenaamiseen niin nämä muut mututuntumat kyllä allekirjoitan. Taitojuttuja ei treenata tarpeeksi vaan painopiste on liiaksi luistelussa ja voimassa. Kiekonkäsittely, maalinteko ja syöttötaito jäävät liian vähäiselle painoarvolle. Osaksi varmasti syynä on vääristynyt harjoittelukulttuuri, mutta myös valmennuksen taso nuorissa. Ongelmat on onneksi tiedostettu ja toivottavasti uudistukset purevat.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Itselläni on nimittäin se käsitys, että ne junnut, joilla on intohimoa jääkiekkoa kohtaan, pelaa kyllä illat pitkät katulätkää ja viettävät ulkojäillä tuntikausia päivässä. Näin ainakin meillä Kaakkois-Suomessa, mutta en tiedä mikä on tilanne vaikka suurissa kaupungeissa eli onko siellä edes tarpeeksi ulkojäitä ja mahdollisuuksia harrastaa kiekkoa omatoimisesti.

Kirkkonummella oli koko viime kauden aikana tasan 3 päivää ulkojäitä... Näin meillä Etelä-Suomessa;-)

Katulätkän pelaajat ovat selkeästi vähentyneet lähinnä juuri johtuen tuosta muusta "viihdetarjonnasta" jota edustavat parhaimmillaan [pahimmillaan] nuo konsolipelit => meikäläisten aikaan ei ollut muuta tekemistä kuin pelata (futista, lätkää, katuhöntsyä, pesistä jne.) tunnista toiseen... Toki ne intohimoisimmat vetävät edelleen tuolla pihalla pipo savuten, mutta vähemmän heitä on kuin aiemmin!
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
1. Miksi 70-luvulla syntyneet ovat suhteessa selvästi parhaita pelaajiamme? Mitä 80-luvulla sai tehdä junnukiekossa eri tavalla?

70-luvulla syntyneillä ei ollut iltaisin paljon muuta tekemistä kuin koittaa löytää jostain riittävästi katuvalaistusta tossulätkään taikka jäätä höntsään. 80-luvulla syntyneet ovat jo videopeli-sukupolvea ja osa heistä kuuluu internet-sukupolveen.

Rehellisesti sanottuna, tuskin missään muussa maassa on liiton puolelta satsattu yhtä paljon rahaa junnukiekkoon per capita kuin Suomessa, ja tuloksena on maailman 7. paras junnutuotanto tällä hetkellä. Ei muuten huonosti, mutta kun maailmassa on näkökannasta riippuen 7-10 varsinaista jääkiekkomaata ...
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
70-luvulla syntyneillä ei ollut iltaisin paljon muuta tekemistä kuin koittaa löytää jostain riittävästi katuvalaistusta tossulätkään taikka jäätä höntsään. 80-luvulla syntyneet ovat jo videopeli-sukupolvea ja osa heistä kuuluu internet-sukupolveen...

Tästä olen samaa mieltä ja huomauttaisin, että kaikki jotka eivät välttämättä tähän väittämään usko voivat ottaa selvää esim. Mikael Granlundin tai muutaman muun tämän hetken lahjakkaimpien junnujen "vapaa-ajan viettämisestä". Granlund on pelannut valtavasti juuri pihalätkää ja höntsyjä, missä on kehittynyt se valtaisa silmä-käsi koordinaatio ja taito, pelisilmä ja käsien pehmeys sekä rohkeus yrittää erilaisia kikkoja.

Vaikka itsekkin kritisoin tässäkin ketjussa kokoajan juniorivalmennusta ja systeemiämme, niin painotan aina junioreiden omaa tekemistä ja vastuuta/mahdollisuuksia. Ei Anze Kopitar olisi koskaan tullut niin hyväksi pelkällä Ruotsiin muuttamisella tai siellä pelaamisella. Eikä Granlund varmasti olisi niin pehmeäkätinen ja taitava, jos ei olisi pelannut näitä pihapelejä, jne. Harjoittelun ei ole pakko tapahtua aina jäällä, vaan asioita voi tehdä ilman jäätäkin, tukemaan sitten jääharjoittelua. Eräs marginaalimaan(jääkiekkomaana) pelaaja sai NHL-varauksen, vaikka nähnyt kuin epäsäännöllisesti jäätä teini-ikään saakka. Kyseessä toki maalivahti, mutta kuitenkin. Hän harjoitteli kuivaharjoituksia, muita lajeja ja kaikkea mikä tuki jääkiekkomaalivahdiksi tulemista. Tämä on se ero mikä on hyvän, lahjakkaan ja mahdollisesti ahkerasti joukkueessa harjoittelevan ja hyvän, lahjakkaan ja omatoimisestikkin harjoittelevan pelaajan välillä.
 

Jämerä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Oranje
Itselläni on nimittäin se käsitys, että ne junnut, joilla on intohimoa jääkiekkoa kohtaan, pelaa kyllä illat pitkät katulätkää ja viettävät ulkojäillä tuntikausia päivässä.
Juuri tämä on myös oma käsitykseni. Kyllä varmasti ne junnut joita oikeasti lätkä kiinnostaa käyvät pelailemassa aina kun vaan mahdollisuus on. Ainakin parina viime päivänä kun on itse tullut käytyä vähän höntsäämässä niin kyllä kaukalot ja kentät on olleet täynnä tulevaisuuden Crosbyja ja Ovechkineja. Vähän tuntuu, että valmentajat koittavat kääntää huomion pois omasta heikosta tekemisestään syyttämällä pleikkareita ja internettiä sekä junnujen omaa saamattomutta. No sitten päästäänkin siihen, että varsinkin täällä etelässä ulkojääkausi saattaa olla hyvinkin lyhyt, pahimmillaan vain parin kuukauden mittainen. Tätä olisi tietysti mahdollista kompensoida lisäämällä tekojääratojen määrää.

Kaikista surullisinta tässä hommassa on se, että mahdollinen muutos on loppuenlopuksi yhdestä miehestä kiinni. Ilman Kummolan mahtikäskyä ei mitään muutosta Suomi-kiekossa tule tapahtumaan. En nyt väitä, että Kale olisi yksin syyllinen junnukiekon nykyiseen tilaan, mutta mitään muutosta ei tapahdu ilman Kalea. Rautakanslerin hajoita ja hallitse-johtotyyli on ajanut homman siihen pisteeseen, ettei kenelläkään muulla ole tarvittavaa vaikutusvaltaa. Sihvonen on suuren yleisön silmissä pelkkä räksyttäjä ja Summanenkin on ollut niin kauan ulkona jääkiekkopiireistä, ettei sitä kukaan kuuntele. Kurri ja Jalonen ovat liiton palkkalistoilla, joten he eivät voi kunnolla kritisoida jääkiekkoliittoa. Ehkä Westerlundilla voisi olla jotain vaikutusvaltaa, mutta eipä taida Erkkaa enää paljon kiinnostaa muu kuin Vierumäen urheiluopisto. Pallo on siis Kalella.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Kyllähän nämä joita jääkiekko kiinnostaa varmasti viettävät sen 5-?? tuntia kentällä vaikka päivittäin vaan entäpä kun kesällä lumet sulavat? Silloin pitäisi saada näitä jäävuoroja halukkaille ja tarvittavaa opetusta. Vaan kukapa näitä maksaisi..
 

kaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllä minunkin mielestäni nuo pihapelit ja katulätkä ovat vähentyneet nuorison keskuudessa huomattavasti omasta nuoruudestani. Mitä ollaan omien kavereiden kanssa keskusteltu niin kyllä me jatkuvasti pelattiin jotain lajia pihalla tai sitten vaan juostiin/pyöräiltiin kilpaa. Aina oli joku kilpailu menossa.

En tiedä sitten eikö vaan osu omiin silmiin, mutta ei sitä nykyisin niin paljoa näe lapsia esimerkiksi katulätkää iltaisin pelaamassa. Sitä käydään omissa treeneissä ja sitten osa saattaa pelata kotonakin, mutta meidän aikana tuntui, että suurin osa alueen lapsista oli mukana pelaamassa. Harrasti sitten liikuntaa aktiivisesti tai ei. Ja silloin pelattiin suhteellisen monipuolisesti vielä kaikenlaista. Samoin porukan ikäjakauma oli suuri, eli väkisinkin joutui tai pääsi pelaamaan vanhempia vastaan. Kyllä siinä sitkeyttä ja yritystä ainakin tuli kun isompia vastaan pelasi.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Vähän tuntuu, että valmentajat koittavat kääntää huomion pois omasta heikosta tekemisestään syyttämällä pleikkareita ja internettiä sekä junnujen omaa saamattomutta. No sitten päästäänkin siihen, että varsinkin täällä etelässä ulkojääkausi saattaa olla hyvinkin lyhyt, pahimmillaan vain parin kuukauden mittainen. Tätä olisi tietysti mahdollista kompensoida lisäämällä tekojääratojen määrää.

Niin siis kuten tuossa pari viestiä ylempänä kirjoitin:

Kirkkonummella oli koko viime kauden aikana tasan 3 päivää ulkojäitä...

Ja tuo pitää 100% paikkansa koska käytiin pojan kanssa joka päivä pelailemassa kun siihen mahdollisuus oli!

Valmentajien puolesta sen verran, että jos 9-10 vuotias nappula on kauden aikana jäällä ohjatusti n. 100h ja ulkojäitä ei ole niin oli sitten ihan kuka tahansa Bowman koutsaamassa, ei kundeista saa uusia "Raipeja" sittenkään.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Niin siis kuten tuossa pari viestiä ylempänä kirjoitin:



Ja tuo pitää 100% paikkansa koska käytiin pojan kanssa joka päivä pelailemassa kun siihen mahdollisuus oli!

Valmentajien puolesta sen verran, että jos 9-10 vuotias nappula on kauden aikana jäällä ohjatusti n. 100h ja ulkojäitä ei ole niin oli sitten ihan kuka tahansa Bowman koutsaamassa, ei kundeista saa uusia "Raipeja" sittenkään.

Ruotsilla ja Tsekeillä on tosiaankin tämä etulyöntiasema Suomeen hyvien ulkojäiden takia, ja se näkee kaukalossa tälläkin hetkellä. Lisäksi Slovakia näyttää menevän ohi pikkuhiljaa, mutta ihmekö tuo kun pojat saa höntsätä Keski-Euroopan pakkasissa.

Tosin voisihan olla muitakin syitä taustalla, mutta pannaan suosiolla vaan ilmaston piikkiin.
 
Lisäksi Slovakia näyttää menevän ohi pikkuhiljaa, mutta ihmekö tuo kun pojat saa höntsätä Keski-Euroopan pakkasissa.

Tämä ei pidä täysin paikkansa. Siis, että Slovakia oli junioreissa ajamassa Suomen ohi. Lähihistoriassa tämä nykyinen -89 ikäluokka on ainoa, jossa Slovakia on pystynyt meitä parempiin tuloksiin. Muilta osin Slovakia on useamman vuoden ajan hakenut vauhtia karsintasarjasta, kuten Suomelle tänä vuonna kävi. Tietysti jos ottaa tarkastelujaksoksi vain nämä yksittäiset kisat, niin sitten asia on niin kuten sanoit.

Yleisesti ottaen Slovakian juniorituotanto on ollut alamaissa jo useiden vuosien ajan, jopa hälyttävästi. Tästä esimerkiksi nimimerkki vetoo voisi kertoa enemmän. Toivottavasti näiden kisojen menestys tuo uutta nostetta koko Slovakian kiekkoiluun. On sieltä kuitenkin ihan potentiaalisia pelaajia tulossa.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Ruotsilla ja Tsekeillä on tosiaankin tämä etulyöntiasema Suomeen hyvien ulkojäiden takia, ja se näkee kaukalossa tälläkin hetkellä. Lisäksi Slovakia näyttää menevän ohi pikkuhiljaa, mutta ihmekö tuo kun pojat saa höntsätä Keski-Euroopan pakkasissa.

Miten tämä (täysin asiayhteydestä irroitettu kommentti) nyt liittyy mitenkään siihen, että SUOMESSA on tapahtunut taantumaa aikaisempien ja nykyisten junnuikäluokkien välillä?? Missään vaiheessa en ole kommentoinut muiden maiden menestystä / kehitystä, mutta ehkä Suomi alkaa nyt olla sillä tasolla johon se pelaajiensa normilahjakkuudella kuuluu kun tuo koko talven kestävä omaehtoinen harjoitteluetu alkaa olla mennyttä kalua...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös