Tämän syksyn anti juniorikiekkoilun kehittämiseksi on ollut siinä, että useat jääkiekon auktoriteetit ovat tulleet esille eri medioissa kertomaan huolestumisensa Suomen jääkiekon tilasta koskien huippupelaajien kehittämistä. Jukka Jalonen, Jarmo Kekäläinen ja Ismo Lehkonen ovat kertoneet samoin terveisin siitä, että jääkiekon huippujuniorituotanto on alennustilassa ja se on romahtanut takavuosien kansainvälisesti korkeasta tasosta. Siitäkin on viesti on ollut yhteneväinen, että alennustilaan on jouduttu viimeisen kymmenen vuoden aikana juniorityössä tapahtuneen huonon kehityksen johdosta.
Jääkiekon asema Suomen johtavana urheilulajina on jatkossa vaarassa, mikäli kansainvälinen menestys kääntyy pysyvästi alaspäin. Juniorijoukkueiden heikentyneet EM- ja MM-menestykset ovat olleet signaalina sille, että muutoksia on tehtävä. Myös suomalaisten kiekkoilijoiden NHL:n ensimmäisen kierroksen varausten hiljentyminen on ollut merkki siitä, että Suomi on tippunut täysin jääkiekon suurmaiden tahdista pelaajatuotannossa.
Toivottavasti jo ensi kesään mennessä korvaavat toimenpiteet on saatu suunnitelluiksi ja ohjeistetuiksi kentälle.
Ruotsissa radikaalinen juniorijärjestelmän muutos tehtiin 8 vuotta sitten kerrasta poikki-systeemillä. Ismo Lehkonen edustanee Suomessa tätä radikaalin muutoksen linjaa, koska Ruotsin kokemukset ovat erittäin positiiviset. Suomessa jotkut haluavat edetä edelleen Nuori Suomi-järjestelmän puitteissa tehden tarvittavat muutokset nykyisiin ohjeistuksiin.
Saa nähdä kumman linjan Jääkiekkoliitto valitsee. Tärkeintä on se, että riittävät muutokset saadaan aikaan ja huippujuniorituotanto nostettua takaisin kansainväliselle tasolle.
