Mitenköhän moni tänne kirjoittava on oikeasti perillä siitä miten Nuori Suomi seurat toimivat? Alla muutamia faktoja Nuori Suomesta ja sinettiseuroista:
Hämeen alueella (käsittääkseni muillakin) jo E-juniori-ikäiset pelaavat pelinsä tasosarjoina. Ns. hyvät pelaajat pelaavat keskenään AAA-sarjaa ja kehityksessään vähän jäljempänä olevat omia AA- ja A-sarjojaan. Pääosa joukkueista pelaa kahdella kentällisellä. Pelejä on esim 97-syntyneiden AAA-sarjassa ennen joulutaukoa 16 kpl/joukkue. Tähän tulee tietenkin päälle joukkueiden keskenään sopimat harjoituspelit, turnaukset ym. Ihan varmasti pääsee pelaamaan!
E-junnujen sarjoista ylläpidetään sarjataulukkoa. Pelien tulokset ovat nähtävissä yleensä n. 10 min pelin päätyttyä liiton sivuilta. Joulutauolla tehdään jopa tasomittausta! Heikommin pelanneet joukkueet pelaavat kevätpuolella alemmassa sarjassa.
HPK:ssa nämä 97-syntyneet (10-11v) harjoittelevat kolmesti viikossa jäällä -oman tasonsa mukaisissa ryhmissä. Lisäksi järjestetään erikseen pakki- ja maalivahtijäitä. Seura tarjoaa lisäksi mahdollisuuden omaehtoiseen harjoitteluun 2 kertaa viikossa tunnin ajan.
95-syntyneillä on Kerhossa enimmillään 6 jääharjoitusta viikossa. Siihen pelit päälle.
Kaikki tämä siis Nuori Suomen sinettiseurojen mallioppilaassa - HPK:ssa. On siis ihan varmaa, että Nuori Suomi ei estä kilpailua, harjoittelemista, pelaamista eikä tasoryhmiä.
E-junioreissa pelaaja useimmiten päästetään pelaamaan, vaikka pelaaja olisi ollut poissa harjoituksista. Minä en oikeasti näe tätä minkäänlaisena ongelmana. AAA-sarjan vauhdissa ei varmasti pysy vauhdissa, jollet ole luonnonlahjakkuus tai harjoittele niin paljon kuin pystyt. Ne pelaajat, joilta jää paljon harjoituksia väliin muun syyn kuin sairauden vuoksi, ovat pääosin niitä, jotka pelaavat A-tasoisissa joukkueissa. Millä lailla se on keneltäkään pois, jos joku niissä peleissä pelaa, vaikka harjoittelu ei maistukaan? Saattahan se kipinä syttyä vähän vanhempana.
D-junnuista alkaen harjoituksiin osallistuminen on edellytys peliajan saamiselle.
Sitten vielä kommentti tuohon pikkupoikien poikkikentällä pelaamiseen. Poikkikentällä siis pelaavat F- ja G-juniorit. Vanhimmat F-juniori-ikäiset ovat tänä vuonna 9-vuotiaita. Jos esim 7-vuotiaat pojat laitetaan pelaamaan täysimittaiselle kentälle, niin peliä ei juurikaan synny. Suurin osa peliajasta menee siihen, kun joku taitava luistelija hakee kiekon oman maalin takaa ja kuljettaa sen läpi kentän ja yrittää tehdä maalin. Poikkikentän pelaamisessa kaikki pääsevät osallistumaan peliin ja maalitilanteita syntyy myös vähän hitaammille luistelijoille. Tässä kannattaakin verrata 7-vuotiaan ja aikuisen fyysistä kokoa. Jos ajatellaan täysmittaista jääkiekkokaukaloa 7-vuotiaan näkökulmasta, vertailukohdaksi voi hyvin ottaa, että aikuiset pelaisivat kiekkoa jalkapallokentällä. Ehkä poikkikentällä pelaamisen voisi lopettaa vuotta aiemmin (esim vanhempi F), mutta muilta osin en näe mitenkään järkevänä tapaa, jossa pikkupojat pelaavat isossa kaukalossa.
Taklaus- ja lämärikieltojen osalta olen samaa mieltä useimpien tänne kirjoittaneiden kanssa. Ne pitäisi poistaa välittömästi. Askel tätä kohden on kuitenkin jo otettu - tällä kaudella taklaukset on sallittu vuotta nuoremmilla (vanhempi D) kuin aiemmin.