Nuori Suomi ry

  • 991 908
  • 5 368

Creative

Jäsen
Master Chief kirjoitti:
Eikös tuo huono fysiikka ole ihan yleisesti huomiotu seikka? Eli nykynuoret ei urheile koulun ulkopuolella juuri lainkaan. Armeijan taholtakin tätä on päivitelty viime vuosina. Pleikkasukupolven perintö on nyt nähtävissä.

Näin on. Eikä hyvältä näytä.

Vaikka vanha totuus on, että hyvästä urheilijasta voi tulla erinomainen jääkiekkoilija, mutta huonosta urheilijasta ei voi tulla kuin huono tai keskinkertainen jääkiekkoilija.
 

Creative

Jäsen
Mänizeri kirjoitti:
Mutta vatsalihakset 0 kappaletta!!?? Tulos kertoo kyllä jotain junioreiden urheilullisuudesta, josta puhuin aiemminkin.

Meillähän nykyään tehdään vatsalihastestit lisapainoilla, mikä tietenkin jonkun verran laskee tulostasoa.

Mutta on nuo vatsat jostain syystä joillekin tosi vaikea testi. Itse olen ollut seuraamassa livenä kun yksi kaveri ei saanut testitilanteessa tehtyä kuin kaksi vatsaa - eikä ollut edes ylipainoinen.
 

Creative

Jäsen
The Original Jags kirjoitti:
En tiedä onko suomalaisten junioripelaajien fysiikka tullut alaspäin viime vuosina, mutta miesten tasolla en näe eroa suomalaisten ja venäläispelaajien fysiikassa.

Kaiken kaikkiaan maajoukkuetasolla tilanne ei ehkä kuitenkaan kovin synkältä näytä kuin mitä huonoimmat testitulokset voisi mahdollisesti antaa ymmärtää.

Parhaiden ysikymppisten tulokset kyseisissä testeissä olivat sentään ihan hyviä jopa venäläisiin vaatimuksiin nähden.

Paras 5-loikkatulos oli peräti 14,44 m ja paras leuanvetotulos 27. Testattujen keskiarvokin oli kohtuullinen 12,55 m ja 13 leukaa.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Mielenkiintoisia ja huolestuttavia tietoja. Ääripäät saattavat vähän vääristää, mutta ei näytä kaksiselta junnukiekkoilijoiden lihaskunto. Tuohon kun lisää surkean koordinaatiokyvyn, saadaan varsinaisia taitureita.

Tästä ketjusta voisi varmaan erottaa nämä jo yleiseksi juniorivalmennusketjuksi, sillä paljon parjatulla Nuori-Suomi toiminnalla ei ole tämän kanssa juuri tekemistä.
 

PJx

Jäsen
mekabyte kirjoitti:
Mielenkiintoisia ja huolestuttavia tietoja. Ääripäät saattavat vähän vääristää, mutta ei näytä kaksiselta junnukiekkoilijoiden lihaskunto. Tuohon kun lisää surkean koordinaatiokyvyn, saadaan varsinaisia taitureita.
Kivahan näitä extream tuloksia on taivastella, yhtään väheksymättä niiden merkitystä. Monelle niistä on ainakin puolilooginen selitys olemassa. On esimerkiksi aika turhaa odottaa isokokoiselta (ja ehkä hieman huonosti harjoitelleelta) maajoukkuetasonkaan maalivahdilta mitään mailerin 3000m aikoja yms.

Toisaalta ei edes kiekkopelaaja vaadi pelissä mailerin kestävyyttä: Riittää, että pystyy pelaamaan vaihdot hyvällä sykkeellä ja palautumaan penkillä. Ei siinä tarvita mitään kehonrakentajan kilpailurasvaprosenttejakaan. Kokonaan toinen juttu on, mitä vaaditaan asiallisten treenien läpiviemiseen. Jos huonot pohjat johtavat ”kompromisseihin” treenaamisessa, niin se on pahempi juttu…

Toki näiden testitulosten pitää vaikuttaa yleisiin linjauksiin, mutta jos yksittäisiä pelaajia aletaan ”tuomita” yksittäisten testitulosten perusteella, katsomatta kokonaisuutta, niin ollaanko silloinkaan oikealla tiellä?
 

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
Creative kirjoitti:
Pitää paikkaansa.

Taulukon mukaan huonoimmat tulokset olivat 0 leukaa ja 0 vatsaa!

Mistä tällainen taulukko löytyy? Itse en muista Annalan maininneen muusta kuin tästä leuanvetonollasta. Olisi mielenkiintoista nähdä se taulukko.

PJx kirjoitti:
Kivahan näitä extream tuloksia on taivastella, yhtään väheksymättä niiden merkitystä. Monelle niistä on ainakin puolilooginen selitys olemassa. On esimerkiksi aika turhaa odottaa isokokoiselta (ja ehkä hieman huonosti harjoitelleelta) maajoukkuetasonkaan maalivahdilta mitään mailerin 3000m aikoja yms.

Mikähän voisi olla puolilooginen selitys sille, että huonosti harjoitellut pelaaja yleensä on maajoukkueleirillä?

PJx kirjoitti:
Toki näiden testitulosten pitää vaikuttaa yleisiin linjauksiin, mutta jos yksittäisiä pelaajia aletaan ”tuomita” yksittäisten testitulosten perusteella, katsomatta kokonaisuutta, niin ollaanko silloinkaan oikealla tiellä?

Ei Annalakaan minun mielestäni mitenkään tuominnut yksittäisiä pelaajia, oli vaan hyvin huolestuneen oloinen siitä, että urheilullisuus näyttää olevan katoava luonnonvara. Pelaajat ovat ihan taitavia mutta eivät urheilullisia jolloin heistä on aika vaikea tehdä urheilijoita. Ainakin minun mielestäni lajin kuin lajin maajoukkuepelaajien tulee olla urheilijoita, ei pelkästään taitavia pelaajia.
 

PJx

Jäsen
Quattro kirjoitti:
Mikähän voisi olla puolilooginen selitys sille, että huonosti harjoitellut pelaaja yleensä on maajoukkueleirillä?
Se, että saa kiekkoja kiinni paremmin kuin ”mailerit” eikä pasmat sekoa paineenkaan alla.

Hieman huonosti harjoitteleminen ei väistämättä tarkoita harjoitusten laiminlyöntiä. Riittää, ettei johonkin asiaan ole osattu ajoissa kiinnittää huomiota. Siksi toiseksi suurikokoiseen ja raskasrakenteiseen poikaan ei ”urheilullisuus” (=urheilullinen habitus) tartu välttämättä helposti.

Quattro kirjoitti:
Ainakin minun mielestäni lajin kuin lajin maajoukkuepelaajien tulee olla urheilijoita, ei pelkästään taitavia pelaajia.
Pitää myös muistaa, että tavoitteellinen harjoittelu aloitetaan nykyään noin C-junnuna. Jos kuvitellaan, että harrastajasta saadaan urheilija puolessa vuosikymmenessä, niin ei kaikki junnumaajoukkuepelaajat voi olla saavuttanut ”urheilijan statusta”.
 
Viimeksi muokattu:

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
PJx kirjoitti:
Se, että saa kiekkoja kiinni paremmin kuin ”mailerit” eikä pasmat sekoa paineenkaan alla.

Hieman huonosti harjoitteleminen ei väistämättä tarkoita harjoitusten laiminlyöntiä. Riittää, ettei johonkin asiaan ole osattu ajoissa kiinnittää huomiota. Siksi toiseksi suurikokoiseen ja raskasrakenteiseen poikaan ei ”urheilullisuus” (=urheilullinen habitus) tartu välttämättä helposti.


Pitää myös muistaa, että tavoitteellinen harjoittelu aloitetaan nykyään noin C-junnuna. Jos kuvitellaan, että harrastajasta saadaan urheilija puolessa vuosikymmenessä, niin ei kaikki junnumaajoukkuepelaajat voi olla saavuttanut ”urheilijan statusta”.

Harrastajasta ei saada urheilijaa koskaan jos urheilullisuus puuttuu! Ja juuri tämä puute oli Annalan huolenaihe ko. leirillä. Tuskin hän maalivahdeista mailereita oli siellä tekemässä.
 

Creative

Jäsen
Quattro kirjoitti:
Mistä tällainen taulukko löytyy? Itse en muista Annalan maininneen muusta kuin tästä leuanvetonollasta. Olisi mielenkiintoista nähdä se taulukko.

Se taulukko oli siinä jutussa (Kiekkolehti N29 / 2006)

Voisin oikeastaan laittaa sen taulukon kaikki tulokset tänne, niin ei tarvi edes lähteä hakemaan:

5-loikka
minimi 10,43
maksimi 14,44
keskiarvo 12,55

leuanveto
min. 0
maksimi 27
keskiarvo 12,78

vatsat (5 kg)
min. 0
maksimi 39
keskiarvo 14,88

liikkuvuus
min. 2
maksimi 5
keskiarvo 3,95

3000 m
min. 10,44
maksimi 15,45
keskiarvo 12,12

Keskihajontoja en jaksa laittaa, ne ei varmaan ole kauhean mielenkiintoisia.
 

PJx

Jäsen
Quattro kirjoitti:
Harrastajasta ei saada urheilijaa koskaan jos urheilullisuus puuttuu! Ja juuri tämä puute oli Annalan huolenaihe ko. leirillä. Tuskin hän maalivahdeista mailereita oli siellä tekemässä.
Jos linjaus on, että tavoitteellinen harjoittelu alkaa C-junnuissa ja se sitten alkaa siinä iässä, niin turha itkeä, etteivät pojat ole heti valmiita urheilijoita. Toki asian voisi todeta uutta linjausta perusteltaessa.

Ei muuta kuin odottelemaan, herätetäänkö E-SM henkiin…

Edit: ”Urheilullisuus” on sen verran subjektiivinen termi, että se voi pitää takanaan mitä vaan. En esimerkiksi pidä sumopainijoita erityisen urheilullisina, vakavasti otettavina urheilijoina kylläkin.
 
Viimeksi muokattu:

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
PJx kirjoitti:
Jos linjaus on, että tavoitteellinen harjoittelu alkaa C-junnuissa ja se sitten alkaa siinä iässä, niin turha itkeä, etteivät pojat ole heti valmiita urheilijoita. Toki asian voisi todeta uutta linjausta perusteltaessa.

Ei muuta kuin odottelemaan, herätetäänkö E-SM henkiin…

Edit: ”Urheilullisuus” on sen verran subjektiivinen termi, että se voi pitää takanaan mitä vaan. En esimerkiksi pidä sumopainijoita erityisen urheilullisina, vakavasti otettavina urheilijoina kylläkin.

Uskoisin, että suurin osa meistä käsittää mitä urheilullisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tietysti jos ei halua käsittää... Sumopainin jätän arvioimatta koska en siitä mitään ymmärrä.
 

Creative

Jäsen
PJx kirjoitti:
”Urheilullisuus” on sen verran subjektiivinen termi, että se voi pitää takanaan mitä vaan.

Nyt puhutaan nimenomaan jääkiekkoon liittyvästä urheilullisuudesta ja luulen että kyseiset testit on valittu lajin todellisten asiantuntijoiden toimesta.

Jos 15-vuotias kundi, joka on harrastanut lajia vaikka 7-8 vuotta, ei ole lähelläkään tiettyä fyysistä tasoa niin henk. koht. suosittelisin hänelle harrastekiekkoa, mikä on mielestäni ihan hyvä valinta sekin.
 

PJx

Jäsen
Creative kirjoitti:
Nyt puhutaan nimenomaan jääkiekkoon liittyvästä urheilullisuudesta ja luulen että kyseiset testit on valittu lajin todellisten asiantuntijoiden toimesta.

Jos 15-vuotias kundi, joka on harrastanut lajia vaikka 7-8 vuotta, ei ole lähelläkään tiettyä fyysistä tasoa niin henk. koht. suosittelisin hänelle harrastekiekkoa, mikä on mielestäni ihan hyvä valinta sekin.
Vaikka kelpaisi vielä samalla kaudella pelaamaan maaotteluita? Näinkin on käynyt (”epäurheilullinen” habitus & onneton 3000m testi) eikä tarvitse kauas peruutuspeiliin katsoa.

En missään mielessä aliarvioi testejä enkä niiden merkitystä. Nyt on vaan niin, että ainakin täällä Tampereella tavoitteellinen harjoittelu alkaa vasta C-SM:ssä. Siihen asti pojat ovat harrastaneet kiekkoa eikä pohjia ole tehty määrätietoisesti.

Joku voi toki olla asiasta toistakin mieltä. Kuitenkin väittäisin, että ainakin 70-luvulla vastaavan ikäisillä (Cn&nuoremmat) lupaavilla yksilö-urheilijoilla ”vähän” kunnianhimoisemmat treeniohjelmat. Oma näkemys on, että urheilijan ja harrastaja erottaa toisistaan tavoitteet ja treeniohjelma sekä sen noudattaminen. Urheilullinen habitus on ominaisuus, joka ei tartu edes kaikkiin todellisiin huippuihin.

Kiekko ei ole mitään kauneuskilpailua (=urheilullisuus) vaan raakaa tulosurheilua. Näytöt ratkaisevat. Jos halutaan, että 15v pojat ovat urheilijoita, ei siihen ole mitään estettä. Aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu 10-12v, niin aika varmaa on, ettei maajoukkueleirille mahdu enää 15-17 vuotiaina muuta kuin urheilijoita. On aika kaksinaamaista vaatia, että pojat olisivat valmiita urheilijoita, jos suurin piirtein samassa hengenvedossa paheksutaan DDR-systeemiä.

Mikä tahansa järjestelmä tuottaa loogista tulosta, syys-seuraus suhteet voi kyllä analysoida peruutuspeilistä. Etukäteen linjausten vaikutusta onkin sitten vaikeampi arvioida. On helppoa syyttää kelvotonta nuorisoa, niin on tehty jo vuosisatoja. Totuus on, että sitä saa mitä tilaa.
 

Creative

Jäsen
Suomen kansainvälinen menestys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut todella loistava. Vaikka meillä ei olekaan koskaan kovin tarkasti matkittu itäeurooppalaisia oppeja.

Ja kyllä sieltä leiriltä löytyy hyviäkin tuloksia ilman mitään DDR-tyyppistä urheilujärjestelmää. Vaikka useimmilla pelaajilla lienee melko lailla samat harjoitusmäärät takana.

Se mikä erottaa nollatulokset huipputukosista on yksi - ja hyvinkin merkittävä osa - urheilullista lahjakkuutta. Jos sitä ei ole, sitä ei millään harjoitusmäärilläkään saa.

Ja hei! DDR:n järjestelmä karsii tuollaiset kaverit jo 6-7 vuotiaana. Meidän järjestelmämme sentään antaa kaikille mahdollisuudet ja kun C:ssa siirrytään tavoittelliseen harjoitteluun pitää olla sentään jokin käsitys siitä, kenellä on sekä motivaatiota että luontaisia edellytyksiä siihen.

En muuten ymmärrä, mitä pahaa harrastekiekossa on? Liiton strategian mukaan Suomessa lasten ja harrastekiekossa on yli 90 % lisenssipelaajista.
 

Creative

Jäsen
Pakko tähän laittaa uudelleen tuo Vierumäenkin omaksuma slogani

Hyvästä urheilijasta voi tulla erinomainen jääkiekkoilija, mutta huonosta urheilijasta ei voi tulla kuin huono tai keskinkertainen jääkiekkoilija.
 

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Olisi kiva tietää miten tämän vuoden Pohjola-leirin tekniikkakilpailun voittanut "kääpiö" pärjäsi näissä lihaskuntotesteissä. Kuvan perusteella jannu näytti 10-vuotiaalta.
 

PJx

Jäsen
Muistaakseni DDR-systeemissä n.12v oli ratkaiseva ikä, joten kyllä sielläkin pienet lapset etupäässä harrastivat.

Mikään ei muuta kuitenkaan sitä, että ainakin täällä Tampereella Ilveksessä harrastetaan kiekkoa C-SM:n asti, jopa kohtuullisella menestyksellä. Poika voi olla mukana erittäin menestyksekkäästi ”korkeimmalla mahdollisella” tasolla kymmenkunta vuotta ja tehdä kaiken vaadittavan ja vielä vähän päälle. Sen jälkeen hän voi jatkaa uraa menestyksellä.

Kuitenkaan hän ei ole välttämättä urheilija eikä välttämättä omaa urheilullista habitusta ja osa testituloksista voi olla onnettomia Pohjolaleiri-iässä. Onko se pojan vai järjestelmän vika. Jos vaatimustaso olisi ollut toinen, näyttäisi testituloksetkin toisenlaisilta. Kyllä nämä ikänsä harrastuksen parissa olleet ja hyvin menestyneet tekevät sen, mitä vaaditaan.

Totesit aivan oikein, että menestystä on tullut tälläkin sapluunalla. Jos kenkä puristaa testituloksista, niin ei ole temppu eikä mikään korjata asiaa. Poikajoukko menee yleensä siitä mistä aita on matalin, joten se ei tapahdu itsestään. Kokonaan toinen juttu on, mitkä olisivat uuden linjauksen muut vaikutukset.

Kun pidetään mielessä, että hyvin suuri osa pojista on aloittanut kiekkoharrastuksen jo ennen kouluikää ja ovat kasvaneet kulttuuriin sisään, niin pleikkareiden syyttäminen ei oikein uppoa. Kyllä ”tapojen” oppiminen on tapahtunut ihan harrastuksen parissa..
 

Creative

Jäsen
PJx kirjoitti:
Muistaakseni DDR-systeemissä n.12v oli ratkaiseva ikä, joten kyllä sielläkin pienet lapset etupäässä harrastivat.

Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Varsinkin kalliita jäähalleja vaativan jääkiekon kohdalla.

Esim. Neuvostoliitossa oli 60-70-luvulla 200 ydinsukelluvenettä mutta vain 10 jäähallia. Jääajat piti vieläpä jakaa taitoluistelijoiden kanssa. Urheiluhan oli merkittävä osa politiikkaa ja taitoluistelijat toivat neuvostojen maalle enemmän mitaleita kuin jääkiekkoilijat.

Näissä olosuhteissa ei harrastamisesta voinut olla puhettakaan. Mukaan valittiin vain tosi lahjakkaita ja siihen käytettiin mm. testejä.

Eikä Nyky-Venäjälläkään jääkiekkoa mielletä samalla tavalla harrastukseksi kuin meillä. Siellä puhutaan urheilullisesta rinnakkaiskoulutuksesta.

Kun meillä junnut 'harrastaa jääkikekkoa' siellä on käytössä muoto 'harjoittaa jääkiekkoa' eli siinä on sama verbi kuin liiketoiminnan harjoittamisessa.
 

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
PJx kirjoitti:
Nyt on vaan niin, että ainakin täällä Tampereella tavoitteellinen harjoittelu alkaa vasta C-SM:ssä. Siihen asti pojat ovat harrastaneet kiekkoa eikä pohjia ole tehty määrätietoisesti.
Tuota nyt ei usko kukaan junnukiekossa toimiva ihminen.

PJx kirjoitti:
Kiekko ei ole mitään kauneuskilpailua (=urheilullisuus) vaan raakaa tulosurheilua. Näytöt ratkaisevat. Jos halutaan, että 15v pojat ovat urheilijoita, ei siihen ole mitään estettä. Aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu 10-12v, niin aika varmaa on, ettei maajoukkueleirille mahdu enää 15-17 vuotiaina muuta kuin urheilijoita. On aika kaksinaamaista vaatia, että pojat olisivat valmiita urheilijoita, jos suurin piirtein samassa hengenvedossa paheksutaan DDR-systeemiä.
Ei vaaditakaan! Heidän tulee vaan olla urheilullisia jotta heistä voi joskus tulla urheilijoita. Joku puhuu nyt aidasta ja joku seipäästä....
 

PJx

Jäsen
Jos tarkkoja ollaan, niin DDR:ssä jääkiekkoa ei olisi harrastettu ilma Stasia tai paremminkin sen johtajaa, joka sattui pitämään lajista. Tästä johtuen kiekko ei kuulunut oikeastaan urheilujärjestelmän piiriin ja on aika turha pohtia DDR:n urheilusysteemin ja DDR-kiekon suhdetta. Kiekko oli joka tapauksessa jämälaji.

Mitä taas tulee kiekon ja harrastustoiminnan suhteeseen Ilveksessä, jokainen voi käydä katsomassa Ilves ry:n sivuilta F-D junnujen toimintasuunnitelman. Toisaalta C-SM:ää koottaessa ilmoitetaan selvästi, että nyt harrastustoiminnan aika muuttuu tavoitteelliseksi kiekon pelaamiseksi. Myös käytännössä meiniki muuttuu tässä vaiheessa, turha tästä on inttää. Toki harrastamisen ja tavoitteellisuuden välinen ero on subjektiivinen, mutta tämä on ainakin organisaation antama selkeä viesti.

Kaiken kyseenalaistaminen on aika turhauttavaa, kun samaa argumentointia joutuu käyttämään eri aikakausina aivan vastakkaisiin tarkoituksiin. Ei ole kauaa siitä, liiton linja oli osapuilleen sellainen, että kiekkoilijan alun fysiikka ei ole tärkeä kriteeri, sillä se voidaan rakentaa kuntoon parissa vuodessa. Pidin sitä silloin ja nyt älyttömänä näkemyksenä, sillä urheilija tarvitsee osapuilleen puolen vuosikymmenen pohjat ennen vakavahenkisen harjoittelun aloittamista. Nyt en ymmärrä nykyistä marinaa poikien huonoista pohjista, sillä sehän on aivan aiemman linjauksen mukainen.

Samaten kritisoin suurikokoisten pelaajien suosimista ihan sillä perusteella, ettei muutaman sentin pituusero määrää kaksinkamppailun voittajaa. Uuden NHL:n myötä huonosti liikkuva osasto isoista miehistä osoittautui käyttökelvottomaksi, mikä oli helposti ennakoitavissa. Liekö sitten pelaajien keskikoon kasvutrendi sekoittanut aikanaan scouttien pään ja tulevaisuuden ”ennakointi” meni överiksi. Pelin perusperiaatteet ovat kuitenkin muuttumattomat sääntösäädöistä huolimatta. Koolla on se merkitys joka sillä on aina ennenkin ollut, hieman toisella painolla tosin.

Listaa voisi jatkaa esimerkiksi pelaajien taitojen kehittämisellä yms.

Ei näissä (uudelleen)linjauksissa sinänsä mitään pahaa ole. Se vaan riepoo, jos iso osa ikäluokasta uhrataan ehdoin tahdoin. Jos nyt aletaan heittämään yli laidan ”epäurheilulliset” pojat, jotka kuitenkin laatikossa pärjäävät hyvin, niin millä oikeudella nämä huonommin pärjäävät urheilulliset yksilöt pidetään mukana. Täytyyhän näillä vempuloilla olla joitain ominaisuuksissa, joilla he pärjäävät. Fysiikka kehittäminen on sentään suht suoraviivaista, joskaan ei sekään helppoa. Eräiden muiden ominaisuuksien kehittäminen onkin sitten jo pahempi rasti.

Sen hyväksyn, jos esimerkiksi 3-4 vuoden päästä käytössä on vähimmäisvaatimukset fyysisille ominaisuuksille. Kyllä lähes jokaisen pojan fysiikka saadaan määrätietoisella työllä vähimmäisvaatimusten edellyttämälle tasolle. Se vaatii kuitenkin pitkäjännitteistä työtä, johon ei aiemmin haluttu (hyvästä syystä?) ryhtyä.

Ihan samalla tavalla kuin kaikki ismit, niin minua harmittaa nämä kaikenkarvaiset slogaanit, joilla yritetään yliyksinkertaistaa viestiä. Esimerkiksi Martti Jarkko taisi olla melkoisen huono urheilija. Aika monelle riittäisi kuitenkin sellainen keskinkertaisuuden taso, jota hän edusti. Sekään ei ole salaisuus, että osa todellisista huippu-urheilijoista on patalaiskoja ja/tai boheemeja. Ei heidän urheilullisuuden perään kysellä niin kauan kun tulokset tyydyttävät.

Kaiken tämän jälkeen tunnustaudun aika pitkälle ”DDR-systeemin” mieheksi, joka on sitä mieltä, että hyvien urheilutulosten taustalla on ensisijaisesti työnteon määrä. Lahjakkuuspaketti määrää pitkälti sen, missä kohtaa seinä tulee vastaa.

Systeemi tuottaa sitä mitä on tilattu. Juuri siksi kritisoin tätä yhden totuuden/kipupisteen politiikkaa. Systeemin kipupisteiden lisäksi olisi nähtävä myös missä ja miksi ollaan onnistuttu, ettei virheitä paikattaisi uusilla virheillä. Ihan varmasti minulla on iso joukko vääriä mielipiteitä/kuvia, niin kuin useimmilla meistä. Sitä en kiellä ollenkaan. En kuitenkaan ota vastaan kritiikittömästi ihan kaikkea, joka meille kerrotaan.
 

Sarastro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
No nyt on tainnut esille nostetut testitulokset sumentaa joidenkin arvostelukykyä. Alle 15 vuotiailla painopiste harjoittelussa tulisi olla aivan muualla kuin voimassa tai nopeuskestävyydessä (3000m). Eli taidossa ja nopeudessa. Pohjola- leirillä on testattu myös taidollisia ja teknisiä ominaisuuksia, joita jostain syystä ei ole tällä palstalla noteerattu. Tuloksista en muista muuta kuin, että olivat huolestuttavia maalivahtien osalta. Creative varmaan voi selventää tästä lisää.

Urheilullisuutta arvostan minäkin, eli olisi suositeltavaa, että voimassa ja kestävyydessä olisi jonkinlainen perustaso. Voimaa on kuitenkin hyvin helppo hankkia ja voima kasvaa itsestään jo murrosiän aikana.

Alle 12-vuotialla kestävyysharjoittelu tulisi painottua aerobisen kestävyyden kehittämiseen, joka luo pohjan tulevaisuuden harjoittelulle. Minusta 3000 metrin juoksu tai Cooperin testi mittaa enemmänkin nopeuskestävyysominaisuuksia kuin aerobisia kestävyysominaisuuksia. Omat juoksut aikoinaan olivat ainakin hyvin maitohappopitoisia. Mielestäni kestävyyssuorituskykyä olisi parempi mitata esim. maksimaalisella hapenottokyvyllä. Kumma jos tätä ei tehdä. Olen ollut siinä uskossa, että suomalainen kestävyysharjoittelu on hyvää kansainvälistä tasoa.

Pohjola-leiri-ohjelman huolestuttavinta antia oli mielestäni ne säälittävät kärrynpyöräyritykset ja kuperkeikat.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
PJx kirjoitti:
Kaiken tämän jälkeen tunnustaudun aika pitkälle ”DDR-systeemin” mieheksi, joka on sitä mieltä, että hyvien urheilutulosten taustalla on ensisijaisesti työnteon määrä. Lahjakkuuspaketti määrää pitkälti sen, missä kohtaa seinä tulee vastaa.

On mielestäni aika arveluttavaa vertailla Suomea ja järjestelmää, jossa arkiliikunnalla ei olllut mitään merkitystä ja huiput pumpattiin murrosiästä lähtien täyteen mitä erikoisempia aineita. Ihan vaan sen takia, että saatiin tietoa siitä mitä ihminen kestää ja mitä ei. Vanha sanonta sikäläisissä uintipiireissä kuului: "Voimme tehdä naisista miehiä ja mutta emme miehistä kaloja". Jos edes hieman on viitsinyt katsella dokumentteja, joissa entiset urheilijat kertovat omista kokemuksistaan ko. valtiossa, niin kyllä siinä tulee miettineeksi kaiken näköistä. Eli yhteenvetona: siellä urheilijat ja sotilaat käyttivät urheilutiloja, tavallinen kansa ei. Ja raakaa työntekoa avitettiin dopingilla. Aineilla, joita nuoret uhreilijanavut luulivat vitamiineiksi.

Ja mitä tuohon urheilullisuuteen tulee, niin ei siihen sanaan kannata tarttua liikaa. Saman asian voisi tiivistää vaikka liikunnallisuuteen tai mihin tahansa, mikä tarkoittaa liikkumista koulupäivän jälkeisellä ajalla, esim. pihapeleissä tai leikeissä. Sellaista johon ihminen on aikanaan suunniteltu, kun kahdelle jalalle nousi. Itse en sillä ymmärrä pelkästään ohjattua harjoittelua, vaan yleisesti monien lajien harrastamista niin harjoituksissa kuin vapaa-ajalla.

Meillä vain kulttuuri on nykyään sellainen, että lapset eivät ulkoile, harrasta jne. riittävästi. Lapsia kuljetetaan paljon autoilla jne. Tämä johtuu kaupungistumisesta ja elintason noususta. Kaikenlaisia tauteja, joita lapsilla ei pitäisi esiintyä, löytyy nykypäivänä, mm. kakkostyypin diabetes. Eli kyse on vain kulttuurista, joka ei tuota riittävän isoa massaa urheilullisia/liikunnallisia tyyppejä. Ei siihen riitä 3h jäätä viikossa + yksi peli. Kilpailevia lajeja on paljon ja mitä kapeammaksi valikoima käy, sitä vähemmän on huippuja jatkossa tulossa. Jarkon Maran aikakauteen on turha vertailla, jos katsoo pelien vauhtia. Siihen aikaan pelkällä lahjakkuudella pärjäsi, nykyään ei. Ja eiköhän Super-Mariokin pelaisi vielä, jos olisi ollut urheilullisempi tyyppi nuorena.
 

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
PJx kirjoitti:
Mitä taas tulee kiekon ja harrastustoiminnan suhteeseen Ilveksessä, jokainen voi käydä katsomassa Ilves ry:n sivuilta F-D junnujen toimintasuunnitelman. Toisaalta C-SM:ää koottaessa ilmoitetaan selvästi, että nyt harrastustoiminnan aika muuttuu tavoitteelliseksi kiekon pelaamiseksi. Myös käytännössä meiniki muuttuu tässä vaiheessa, turha tästä on inttää. Toki harrastamisen ja tavoitteellisuuden välinen ero on subjektiivinen, mutta tämä on ainakin organisaation antama selkeä viesti
Jokaisella vähänkin itseään kunnioittavalla seuralla on tuo sama toimintasuunnitelma, aika suurella osalla jopa eräältä Hämeen alueen seuralta suoraan kopioitu. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, jos kerran joku on osannut hyvän proopuskan tehdä. Toinen asia on miten käytännössä toimitaan, ja tämä koskee myös Ilvestä. Jos edelleen ihan pokkana väität, että Ilveksessä aletaan oikeasti reenaamaan vasta C:n SM-sarjakauden alussa niin puhut lievästi sanottuna täyttä bullshittiä. Toinen mahdollisuus on, että et tiedä mistä puhut.

Luottaen siihen, että kuitenkin tiedät ko. seuran asioista jotain käytänkin tilaisuutta hyväkseni kysyäkseni yhtä mieltäni aina askarruttanutta asiaa. Kun Ilveksellä on jossain E-junnuissa lähes kymmenen joukkuetta alueen sarjassa pelaamassa niin mihin se äijämäärä jossain vaiheessa häviää? B:ssä saadaan häthätää kakkosdivarissa pärjäävä joukkue kasaan. Naapuriseurassahan ongelma on vielä selkeämpi, siellä ei ole B Teamia saatu jalkeille enää muutamaan vuoteen
 

Stevie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En tiedä liittyykö varsinaisesti tähän mutta onko tosiaan näin että sekä futiksessa ja lätkässä on edessä ankea tulevaisuus. Uhkakuvia on veistelty viime aikoina lehdissä molemmista lajeista. Perustaidoissa ollaan karmivasti jäljessä ja koko valmennussysteemi on suunnilleen täysin hanurista. Päteviä valmentajia ei taida junnuille riittää, treenaaminen on vähäistä vai missä lie vika.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös