Nuori Suomi ry

  • 999 388
  • 5 368

Creative

Jäsen
siffa kirjoitti:
Seurat joutuvat Suomessa satsaamaan ykkösjoukkueisiinsa niin paljon, että ammattimaisten valmentajien palkkaamiseen juniorityöhön ei ole varoja.

Suomessahan juniorivalmentajan palkan maksaa viime kädessä vanhemmat eikä seura. Joten ongelmana on ennekaikkea se, että niitä ammattitaitoisia valmentajia pitäisi kouluttaa ja motivoida. Erkka W. kirjoitti viime syksynä Kiekkolehdessä suomalaisen juniorivalmennuksen ongelmista. Toki varovaisin sanakääntein ettei saisi liian rajuja vastareaktioita.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kärpät-Jokerit 3. finaaliottelun ennakkona oli tehty ansiokas juttu taidon kehittämisestä.
Janne Pesonen kertoi taitojensa syntyneen Suomussalmella lapsena ja juniorina tunnista toiseen vietettyinä aikoina kaukalossa sekä pihahöntsissä. Taito kehittyi tuhansina ja tuhansina toistoina.
Juha-Matti Aaltonen toisti taidon kehittämisen metodit omalta osaltaan. Hän vietti päivät Iissä kaukalossa lapsena ja juniorina niinkuin Janne Pesonen teki Suomussalmella. Iistä sitten Kärppien junioreihin kehittymään, mutta tärkeä pohjatyö tehtiin jo hyvin nuorena.
 

Panzerfaust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Endlösung...für alle Probleme
siffa kirjoitti:
Janne Pesonen kertoi taitojensa syntyneen Suomussalmella lapsena ja juniorina tunnista toiseen vietettyinä aikoina kaukalossa sekä pihahöntsissä.

Sepäs olikin yllättävää, mutta niin ne muidenkin pelaajien taitopohjat luodaan jo niissä naperoiden höntsäyksissä ja iltaan asti ulkojääillä kikkailuissa. Tietysti peritty lahjakkuus on myös tärkeää, mutta ei sekään realisoidu kaukalossa ilman niitä toistoja.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
siffa kirjoitti:
Siitä en ole vielä kirjoittanut mitään, onko edes järkevää ohjata lastaan huippu-urheilun pariin. Se on toinen keskustelu, jota täällä mjr ja Maple Leaf minun käsitykseni mukaan peräävät? Siihenkin minulla on valmius osallistua.
Onnittelen mjr sinua tulevana lapsen isänä. Sinulla on suuri vastuu siitä, mitä lapsestasi tulee.

Kiitokset! En kyllä ole sitä mieltä tämä keskustelu olisi kokonaan eri aihe kuin mitä nämä debatti Nuoresta Suomesta on tähän asti ollut. Mutta tuossahan tuo pikkumies nyt tuhisee unissaan - ja tunnustan etten todellakaan toivo hänestä huippu-urheilijaa. Varmasti suurin osa ihmisistä jossain vaiheessa erikoistuu johonkin alaan, ja hyvä niin, mutta huippu-urheilu on minusta liian kapea, liian varhain alkava, liian riskialtis putki. Eikä huippu-urheilun maailma arvoiltaankaan tunnu kovin terve enää olevan. Siinä mielessä omat arvot ovat vanhanaikaiset, että toivoisi lapsuuden ja nuoruuden sujuvan lähinnä terveen ruumiin ja terveen sielun monipuolisen kehittymisen merkeissä. Nuori Suomi kai on omalta osaltaan antamassa yhden mahdollisuuden tälläiseen terveeseen ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
mjr kirjoitti:
Kiitokset! En kyllä ole sitä mieltä tämä keskustelu olisi kokonaan eri aihe kuin mitä nämä debatti Nuoresta Suomesta on tähän asti ollut. Mutta tuossahan tuo pikkumies nyt tuhisee unissaan - ja tunnustan etten todellakaan toivo hänestä huippu-urheilijaa. Varmasti suurin osa ihmisistä jossain vaiheessa erikoistuu johonkin alaan, ja hyvä niin, mutta huippu-urheilu on minusta liian kapea, liian varhain alkava, liian riskialtis putki. Eikä huippu-urheilun maailma arvoiltaankaan tunnu kovin terve enää olevan. Siinä mielessä omat arvot ovat vanhanaikaiset, että toivoisi lapsuuden ja nuoruuden sujuvan lähinnä terveen ruumiin ja terveen sielun monipuolisen kehittymisen merkeissä. Nuori Suomi kai on omalta osaltaan antamassa yhden mahdollisuuden tälläiseen terveeseen ja kokonaisvaltaiseen kehitykseen.

Olen vedellyt noita tarinoita lasten ja nuorten kehittymisestä huippu-urheilijoiksi tänne aivan tarkoituksella. Mikäli jotkin vanhemmat tähtäävät lapsiensa suhteen urheilun huipulle, ainoa tie on aloittaa lajista riippuen jo hyvinkin varhain. Jääkiekko on vielä jotenkin vaativuudeltaan aika kohtuullinen laji, jota lapsi voi harrastaa miellyttävällä tavalla ja innolla hyvinkin nuoresta lähtien. Luistelun oppiminen, mailan kiinnipitäminen luistelussa, mailalla kiekkoa halliten luistelussa, kiekon kuljettaminen maalia kohti, maalin tekeminen ja syöttelun vaikean taidon opettelu antavat aina uusia elämyksiä niistä pitävälle lapselle. Sitten alkaa jääkiekko-ottelujen seuraaminen ja matkimalla opettelu.
Tuon yllä olevan voi tehdä tänäkin päivänä Iin ja Suomussalmen korkeudella. Etelässä jääaika näyttää lyhynevän talvi talvelta.

Nuori Suomella ei ole mitään roolia aivan pienenä harjoittelulla, joten se ei ole mitenkään esteenä kehittymiselle jo lapsesta lähtien. Nuori Suomi antaa loistavat puitteet jääkiekkojunioreille ja heidän perheilleen liikunnan harrastamiseen. Sitten tullaan tähän pieneen vähemmistöön, joka pyrkii lajissaan divisioona-, Suomisarja-, Mestis-, SM-liiga-, maajoukkue- ja jopa NHL-tasolle. Kyse on ollut siitä, että antaako Nuori-Suomi riittävän hyvät puitteet näille, jotka haluavat pelata myöhemmin jääkiekkoa jollain sarjatasolla. Tuleeko riittävästi niitä tuhansia ja tuhansia toistoja, jotka ovat edellytyksenä jääkiekkoilijaksi kehittymiselle? Mikäli systeemi on se, että kaikki pelaavat ja harjoittelevat seura-toiminnan puitteissa saman verran, niin riittävää kehitystä ei huipulle pyrkivillä yksinkertaisesti millään voi tapahtua.

Kertooko tämän päivän Suomen U18-vuotiaiden 1-5 tappio Sveitsille kotihallissa suuren yleisön edessä jotain jääkiekkojärjestelmämme heikkouksista? Ollaanko todella siinä tilassa niin kuin Jukka Jalonen sanoi: "Suomi on jäänyt pysyvästi kärkimaista jääkiekkoilijoiden taidon kehittämisessä ja olemme Sveitsin kanssa taidossa samalla tasolla, mutta Sveitsikin ajaa pian meistä ohi. Meidän on korvattava puutteemme joukkueen pelirakenteellisilla asioilla, joissa meidän on oltava kärjessä".

Niinkuin kirjoitat, sinä päätät ensisijaisesti, mitä lapsestasi tulee. Tämäkin on aina hyvä todeta täällä. Päätät silloinkin, jos lapsesi suurella innolla haluaa lähteä naapurin lapsen kanssa judo-, paini-, pesäpallo- tai jääkiekkoharjoituksiin. Hän voi pyytää sinulta viulua, kitaraa tai pianoa; silloin voi alkaa paljon totisempi harjoittelu kuin mikään urheilulaji vaatii koskaan. Mutta sinä päätät ja se on hyvä se. Me emme ole missään DDR:ssä, johon olet mukavasti verrannut, kun olen kertonut omia näkemyksiäni siitä, miten urheilussa huipulle mennään.

Toivottavasti pikkumies on hyväuninen! Ellei ole, on sekin hyvä kokemus, joka saattaa koetella äärimmäisiä kestokyvyn rajoja.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
siffa kirjoitti:
Niinkuin kirjoitat, sinä päätät ensisijaisesti, mitä lapsestasi tulee. Tämäkin on aina hyvä todeta täällä. Päätät silloinkin, jos lapsesi suurella innolla haluaa lähteä naapurin lapsen kanssa judo-, paini-, pesäpallo- tai jääkiekkoharjoituksiin. Hän voi pyytää sinulta viulua, kitaraa tai pianoa; silloin voi alkaa paljon totisempi harjoittelu kuin mikään urheilulaji vaatii koskaan. Mutta sinä päätät ja se on hyvä se. Me emme ole missään DDR:ssä, johon olet mukavasti verrannut, kun olen kertonut omia näkemyksiäni siitä, miten urheilussa huipulle mennään.

Toivottavasti pikkumies on hyväuninen! Ellei ole, on sekin hyvä kokemus, joka saattaa koetella äärimmäisiä kestokyvyn rajoja.

So far so good! Ei sitä tietenkään halua sanella mitään ratkaisuja: jos löytyisi poikkeuksellisia taipumuksia ja vilpitöntä omaa halua niitä kehittää niin ei tietenkään sitä asettuisi kieltämään. Mutta en todellakaan rupeaisi sellaisia ominaisuuksia hakemalla hakemaan tai jopa ankaralla harjoittelulla "luomaan", ja väkisin tuputtamaan pojalle omia mieltymyksiäni. (Joko historianfilosofi tai hyvä pesäpallo-lukkari olisivat tämän listan kärkipäässä...) Olennaista on että lapset saavat kehittyä omilla ehdoillaan aikuisten turvallisesti luomissa puitteissa. On todella hyvä ettei mikään epäterve ddr:läinen ajattelu määrää suomalaisessa liikunta- ja urheilupolitiikassa. Ja siinä määrin kun Nuori Suomi edustaa näitä terveitä periaatteita on se todella tervetullut tekijä meikäläisessä urheilumaailmassa.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
siffa kirjoitti:
Kyse on ollut siitä, että antaako Nuori-Suomi riittävän hyvät puitteet näille, jotka haluavat pelata myöhemmin jääkiekkoa jollain sarjatasolla. Tuleeko riittävästi niitä tuhansia ja tuhansia toistoja, jotka ovat edellytyksenä jääkiekkoilijaksi kehittymiselle? Mikäli systeemi on se, että kaikki pelaavat ja harjoittelevat seura-toiminnan puitteissa saman verran, niin riittävää kehitystä ei huipulle pyrkivillä yksinkertaisesti millään voi tapahtua.

Edelleenkin on epäselvää se, miten Nuori Suomi -systeemi pakottaa kaikkia harjoittelemaan "saman verran"? Miten Nuori Suomi -systeemi estää lahjakkaampia ja/tai motivoituneempia tekemästä muutamia satoja tai tuhansia toistoja viikko/kuukausi/vuositasolla lahjattomampia ja/tai vähemmän motivoituneita enemmän?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Maple Leaf kirjoitti:
Edelleenkin on epäselvää se, miten Nuori Suomi -systeemi pakottaa kaikkia harjoittelemaan "saman verran"? Miten Nuori Suomi -systeemi estää lahjakkaampia ja/tai motivoituneempia tekemästä muutamia satoja tai tuhansia toistoja viikko/kuukausi/vuositasolla lahjattomampia ja/tai vähemmän motivoituneita enemmän?

Tästä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, siksi olen hieman heikoilla jäillä, koska olen kuunnellut, lukenut ja muutenkin seuraillut sivusta Nuori-Suomi ajan keskutelua. Tämän takia jo kirjoitinkin, että Nuori Suomi ei tietenkään
estä millään lailla aloittamasta jo hyvin varhain jääkiekkotaitojen kehittämistä niinkuin "hyvään vanhaan aikaan".

Mitä sitten tapahtuu Nuori Suomi- joukkueiden harjoituksissa ja peleissä? Onko niissä tapahtumissa tämä toisten (minunkin) kritisoima tasapuolistaminen totta? Kysynkin sinulta, pystyykö Nuori Suomi joukkueen harjoituksissa huipulle pyrkivä pelaajajuniori riittävästi tekemään tarvittavia toistoja? Vai onko toistomäärä sama kuin huomattavasti heikomman taitotason omaavalla juniorilla. Miten sitten peleissä? Saako tämä huipulle pyrkivä juniori Nuori Suomi joukkueessa saman peliajan kuin selvästi heikomman taitotason omaava juniori vai peluutetaanko häntä riittävästi, jotta pelitaidot pääsisivät kehittymään vaadittavalle tasolle.
Ennen Nuori Suomi aikaa olin omakohtaisesti toteamassa, että parhaat juniorit pelasivat eniten. Näin silloin ääriesimerkkejä, että jotkut parhaat junioripelaajat pelasivat tiukoissa otteluissa lähes koko pelin. Tosin tämä tapahtui pienissä tai korkeintaan keskisuurissa seuroissa, mutta joistakin noista pojista kehittyi pelimanneja vähintään Suomen miesten maajoukkueen tasolle.

Minä ymmärrän kaiken sen ongelman, mikä seuraa siitä, kun toisia poikia peluutetaan enemmän. Varsinkin, kun harrastus on kallis ja vanhemmat maksavat viulut. Ilmeisesti jotain kuitenkin on Nuori Suomen puitteissa kehitteillä, että kaikkien toiveet tulisivat täytetyiksi? Eiköhän Jääkiekkoliiton toiveissa ole nostaa juniorituotantomme taas maailman huipulle samalla, kun suuret massat voivat harjoittaa hyvää liikuntaa.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
siffa kirjoitti:
Kysynkin sinulta, pystyykö Nuori Suomi joukkueen harjoituksissa huipulle pyrkivä pelaajajuniori riittävästi tekemään tarvittavia toistoja? Vai onko toistomäärä sama kuin huomattavasti heikomman taitotason omaavalla juniorilla.

Kysynkin sinulta, löytyykö Nuori Suomi -suosituksista komentoja, joiden mukaan harjoituksissa ei ole mahdollista rakentaa tasoryhmiä, joissa lahjakkaammat/motivoituneemmat juniorit pistetään ns. kovemmille? Odotan nyt siis konkreettista näyttöä (esim. linkitystä sitaattiin), en mutu-pohjaisia heittoja.

Jos selkeää kieltoa lahjakkaampien/motivoituneempien junioreiden harjoitustasoryhmiin ei löydy, on Nuori Suomi -systeemiä aivan aiheetonta moittia lahjakkaampien/motivoituneempien sorsimisesta. Jos tällainen löytyy, olen ensimmäisenä barrikadilla vaatimassa korjausta moiseen järjettömyyteen.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Maple Leaf kirjoitti:
Kysynkin sinulta, löytyykö Nuori Suomi -suosituksista komentoja, joiden mukaan harjoituksissa ei ole mahdollista rakentaa tasoryhmiä, joissa lahjakkaammat/motivoituneemmat juniorit pistetään ns. kovemmille? Odotan nyt siis konkreettista näyttöä (esim. linkitystä sitaattiin), en mutu-pohjaisia heittoja.

Jos selkeää kieltoa lahjakkaampien/motivoituneempien junioreiden harjoitustasoryhmiin ei löydy, on Nuori Suomi -systeemiä aivan aiheetonta moittia lahjakkaampien/motivoituneempien sorsimisesta. Jos tällainen löytyy, olen ensimmäisenä barrikadilla vaatimassa korjausta moiseen järjettömyyteen.

Ei, kun minä kysyin sinulta, koska olen ymmärtänyt, että toimit juniorityössä aktiivisesti.
En ole tosiaan asiantuntija Nuori Suomi asioissa, siksi tein sinulle tai kenelle hyvänsä, joka asian tuntee, pari helppoa kysymystä edellisessä kirjoituksessani.
Kertokoon, kuka tietää vastaukset Maple Leafinkin kysymyksiin.
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
siffa kirjoitti:
Ei, kun minä kysyin sinulta, koska olen ymmärtänyt, että toimit juniorityössä aktiivisesti.
En ole tosiaan asiantuntija Nuori Suomi asioissa, siksi tein sinulle tai kenelle hyvänsä, joka asian tuntee, pari helppoa kysymystä edellisessä kirjoituksessani.
Kertokoon, kuka tietää vastaukset Maple Leafinkin kysymyksiin.

Koska Suomi meni häviämään alppimaan pojille U18-kisoissa niin jotenkin aavistelen, että tämäkin tappio tullaan laittamaan Nuoren Suomen piikkiin? However, olen jo jonkin aikaa seurannut tätä Nuori Suomi -keskustelua suurella mielenkiinnolla ja päätinpä itsekin laittaa omat mausteeni soppaan...

- Nuori Suomi -ideologian mukaan kaikille pelaajille tulee taata yhtäpaljon peliaikaa peleissä/turnauksissa. Tämän takiahan SJL:n sarjoissa on E- ja sitä nuoremmilla junioreilla käytössä hihanauhat ja vaihtovihellykset. Eli KYLLÄ, heikomman taitotason omaava, alle 12-v. juniori saa peleissä saman peliajan kuin saman joukkueen huipulle tähtäävä juniori.
- mikäli joukkueen sisällä on suuria tasoeroja, niin valmentaja voi (ja monessa tapauksessa hänen pitäisikin!) jakaa joukkue harjoituksissa eri ryhmiin taitojen mukaan. Nuori Suomi ei myöskään millään tavalla estä seuraa järjestämästä ylimääräisiä harjoitusvuoroja kehittyneemmille junioreille. Olen ymmärtänyt, että ainakin mm. TPS.ssä ja Ilveksessä? on ollut käytössä tällaiset ns. "taitojäät". Eli EI, Nuori Suomi ei määrää tasapuolistamaan eri tasoisia junioreita mitä tulee harjoittelumäärään ja -laatuun.

Omasta mielestäni suurin Nuori Suomi -aattesta välillisesti aiheutuva ongelma on liian vähäinen tehokas peli-aika. Tähän on jo monissa seuroissa reagoitu joukkuekokoja pienentämällä, jolloin yksittäisen pelaajan ottelukohtainen peliaika on hieman kasvanut. Vähäisestä peliajastakaan en kuitenkaan syyllistäisi yksinomaan Nuorta Suomea, vaan jakaisin oman osuutensa sarjaohjelmien laatijoille (SJL:n alueet).

Suurin osa kiekon parissa työskentelevistä lienevät yhtä mieltä siitä, että lapsena tehdyt suuret määrät toistoja, pihahöntsät ja kaikki omatoiminen kiekon tai pallon kanssa suoritettu harjoittelu kehittävät lapsijunioreita "parhaalla mahdollisella tavalla". Tulee muistaa, että 8-12 v. lapset käyvät seuran harjoituksissa ehkä 2-3 krt. viikossa => 80-100 h kaudessa; aktiivinen ja lajista aidosti kiinnostunut lapsi saavuttaa saman tuntimäärän muutamassa viikossa - ainakin omassa nuoruudessani :)

Lopuksi: Kirjoituksestani saa varmaan sen kuvan, että olen ehdoton Nuori Suomen kannattaja. Näin ei toki ole - olen vain eri mieltä siitä, että Nuori Suomi -aate olisi syy kaikkeen pahaan Suomen jääkiekkoilussa.

PS. Maple Leaf - olen tarvittaessa mukana barrikadeilla...
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Colisee Pepsi kirjoitti:
Koska Suomi meni häviämään alppimaan pojille U18-kisoissa niin jotenkin aavistelen, että tämäkin tappio tullaan laittamaan Nuoren Suomen piikkiin? However, olen jo jonkin aikaa seurannut tätä Nuori Suomi -keskustelua suurella mielenkiinnolla ja päätinpä itsekin laittaa omat mausteeni soppaan...

Kiitos Colisee Pepsi erittäin hyvästä kirjoituksestasi. Minulle se avasi taas paljon Nuori Suomi ideologiaa.

Aloitin tämän jonkun aikaa pysähdyksissä olleen Nuori Suomi- keskustelun SM-liigan 3. ottelun ennakkona olleesta jutusta "taidon kehittäminen" (Janne Pesonen ja Juha-Matti Aaltonen). Aloitukseni ajoittui siis ennen eilistä U18-maajoukkueemme tappiota Sveitsille. Mutta, kuten, kirjoitin, sinä valaisit Nuori Suomi toiminnassa mukana olevana minulle aivan riittävästi sitä, missä mennään.
 

Creative

Jäsen
Itäeurooppalainen toimintamalli:
- vain lahjakkaita arvostetaan
- lajin aloittaminen mahd. nuoressa iässä (5-6 -vuotiaana)
- suuret harjoitusmäärät (= toistot); esim. 7-vuotiaana 5 kertaa viikossa
- karsinnat, seulonnat, rakentelu, pelaajien kuppaamiset
- epätasapuolinen peluutus kaikilla tasoilla
- toiminnan tarkoitus: huippupelaajien kasvattaminen liigaan
- lähes ainoana laadun arviontikriteerinä on menestys

Esimerkkitulos (14-vuotiaiden nk. olympiareservijoukkue)

http://www.turkuturnaus.com/turnaus/2007/93a-a2.htm

Vastassa taisi olla muutama NS-joukkue.
 

Creative

Jäsen
Mitä tulee Pesoseen, niin sanoisin että ratkaisevaa ei ole se toistojen määrä vaan se millä fiiliksellä niitä toistoja on pikku junnuna tehty. Pesonen on luova taiteilija - ei robotti.
 
Näin NS ohjelma kertoo

Jääkiekkoilullisesti
Pelaajien jääkiekkotaitojen (pelikäsitys, lajitekniset ja pelitaidot) kehittäminen, ottaen huomioon yksilön innokkuus, toiveet ja lahjakkuus.

Edellä olevaa sitten toteuttaa monen taitoisia ja tasoisia ihmisiä. Heillä on myöskin käytettävissään hyvin erilaisia olosuhteita,harjoitusvuoroja jne sekä tietysti erilaisia vanhempia.

NS ohjelma ei estä näitä nuoria kehittymästä,vaan se on ohjaajien, nuoren,vanhempien, koulun yhdensuuntaisuudesta paljolti kiinni. Kun nämä tukeavat, kannustavat nuorta niin ollaan jo päästy hyvään alkuun.

Tullakseen esim. SM liiga pelaajaksi tarvitaan varmasti kaikkien edellä olevien tukea, kannustusta jne tässä 10-13 v kestävällä tiellä.

Pelaamalla oppii pelaamaan. Harjoittelemalla oppii harjoittelemaan.Voittamalla oppii voittamista.Häviämällä oppii häviämistä.

Voidakseen tulla hyväksii pelaajaksi tulee päästä myöskin pelaamaan hyvien pelaajien kanssa. Tällä tarkoitan, että pelaajan tulee pelata oman tasosten kanssa voidakseen kehittyä.
 

Aces

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät ja Sharks sekä 90-luvun Bruins ja Cam Neely
Tämä menee kyllä vähän sivuraiteille, mutta menköön...

Nuoren Suomen tunnarihan on "Kaikki pelaa!". Yks kaveri (uintivalmentaja) teetti huumorilla muutaman t-paidan, joissa on NS:n kuvaan muutettu uimari ja päälle teksti "Kaikki kelaa!". Eli se tarkoittaa, että kaikki ui koko treenin ja kelataan paljon määrää=)

Muistaakseni, kun pelasin junnuna lentistä (80-90-luvuilla), niin siellä oli oma NS-sarjansa (tavallisen sarjan lisäksi), missä peluutettiin porukkaa tasaisesti ja sai peluuttaa tyttöjä/poikia sekaisin. Sinänsä se oli silloin selvää porukan kahtia jakamista, mutta toimi ihan hyvin. Pääosin jako tehtiin treenaamisen/treenihalujen perusteella, missä tiimissä pelasit.

Nykytilanteesta en tiiä, mutta eiköhän joku ole saanut kaadettua NS-sarjan vetoamalla, että meidän pikku-kalle saa traumoja siitä, että joutuu pelaamaan eri sarjassa kuin muut koulutoverinsa...
 

Aces

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät ja Sharks sekä 90-luvun Bruins ja Cam Neely
Major Julli kirjoitti:
Aivan off-topiccia, mutta naisiin ja keskiolueeseen taisi Sievisellä mennä enemmän kuin yksi arvokisamitalia, mikä mielestäni kertoo ennenkaikkea lahjakkuudesta kaiken pohjalla, koska ilman sitä ei naisten ja keskioluen kanssa olisi menestystä tullut.

Julli on oikeassa. Tunnen Sievisen henkilökohtaisesti ja todellakin kaverilla olutta virtasi ja naisia riitti, jopa harjoituskaudella oli tapana ottaa useamman kerran kokovartalopuudutus prosentillisen palautusjuoman kera...

Ja toiseksi haluan oikaista yllä olleen virheellisen tiedon, hänen harjoittelu nuoresta lähtien EI ollut kovaa tehotreeniä, vaan paljon määrää= matalatehoista peruskuntotreenausta aina 15-16 ikävuoiteen saakka. Tällä tehtiin kova pohja 16-vuotiaana alkaneelle tehotreenille. Toki nuorempanakin tehoja uitiin, mutta ne olivat vain muutamia prosentteja koko treenistä.

Luulisin, että tämä unohtuu monelta nykyiseltä jääkiekkovalmentajaltakin, että aina 15-16 ikävuoteen saakka pitäisi kehittää pääosin aerobista puolta.

Meneepä tää sunnuntai ihan offille...
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Major Julli kirjoitti ylempänä epäilevänsä, että Sievisellä meni naisiin ja keskiolueen enemmänkin kuin yksi arvokisamitali. Ehkäpä näin, mutta asiaa voisi lähestyä myös kysymällä, oliko naisista ja keskioluesta nauttiminen avain siihen, että mitaleja tuli niinkin monta kuin tuli?

Tarkoitan siis sitä, että Sievinen nautti elämästään, mikä varmasti myös edesauttoi ponnistuksia urheilun saralla. Olisiko Jani saavuttanut mitaliakaan, ellei olisi saanut välillä relata parhaaksi katsomallaan tavalla?
 

Turisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Naisten lentopallomaajoukkue
Joukkuepelaaja kirjoitti:
Näin NS ohjelma kertoo


Tullakseen esim. SM liiga pelaajaksi tarvitaan varmasti kaikkien edellä olevien tukea, kannustusta jne tässä 10-13 v kestävällä tiellä.

Pelaamalla oppii pelaamaan. Harjoittelemalla oppii harjoittelemaan.Voittamalla oppii voittamista.Häviämällä oppii häviämistä.

Voidakseen tulla hyväksii pelaajaksi tulee päästä myöskin pelaamaan hyvien pelaajien kanssa. Tällä tarkoitan, että pelaajan tulee pelata oman tasosten kanssa voidakseen kehittyä.[/
QUOTE]

Loistavaa team-player. KIRJOITIT ASIAA !
 

Creative

Jäsen
Joo. Täyttä asiaa!

Ja paras esimerkki on tietysti Anze Kopitar, joka on pienestä pitäen pelannut Slovenian huipputasokkaissa lasten- ja juniorisarjoissa oman tasoistensa kanssa.
 

Turisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Naisten lentopallomaajoukkue
Kyseinen pelaaja on pelannut aina 1-3 vuotta vanhempien kanssa. Taisi edustaa Slovenian maajoukkuetta jo 16-17 vuotiaana, joten se siitä.

Eli Kopitar on siis saanut oman tason haasteita ikäistään vanhempien kanssa !
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Maple Leaf kirjoitti:
Major Julli kirjoitti ylempänä epäilevänsä, että Sievisellä meni naisiin ja keskiolueen enemmänkin kuin yksi arvokisamitali. Ehkäpä näin, mutta asiaa voisi lähestyä myös kysymällä, oliko naisista ja keskioluesta nauttiminen avain siihen, että mitaleja tuli niinkin monta kuin tuli?

Tarkoitan siis sitä, että Sievinen nautti elämästään, mikä varmasti myös edesauttoi ponnistuksia urheilun saralla. Olisiko Jani saavuttanut mitaliakaan, ellei olisi saanut välillä relata parhaaksi katsomallaan tavalla?

Ainakaan ura ei olisi jatkunut noin pitkään mikäli mies olisi vetänyt Risto Ulmalan tyyliin. Olen itse aina ihaillut urheilijoita, jotka samaan aikaan tekevät hommat tosissaan ja osaavat nauttia vapaa-ajastaan.
 

Sarastro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Aces kirjoitti:
Luulisin, että tämä unohtuu monelta nykyiseltä jääkiekkovalmentajaltakin, että aina 15-16 ikävuoteen saakka pitäisi kehittää pääosin aerobista puolta.

Tässäpä ei taida olla paljon perää. Herkkyyskausien mukaan harjoittelun tulisi olla 7-13 vuotiaana painottua taitoon/tekniikkaan, nopeuteen ja notkeuteen. Herkkyskausien mentyä ohi näiden taitojen oppiminen on suorastaan tuskaisan vaikeaa, eikä edes onnistu siinä määrin kuin nuorena. Kärjistetysti voi ajatella,että kaikki taito on opittu 13-vuotiaaksi mennessä, jonka jälkeen sitä vain jalostetaan ja automatisoidaan.

Nopeusvoiman herkkyyskausi alkaa n.10v, maksimivoiman n. 13v, aerobisen kestävyyden n. 12v ja anaerobisen kestävyyden n. 14v. Toisin kuin edellisten kohdalla, näiden herkkyyskausi ei lopu. Eli näitä voi kehittää aina hautaan saakka.

Jos urheiluvalmennus kiinnostaa, niin lukekaa vaikka aluksi näitä:

Mero-Nummela-Keskinen-Häkkinen: Urheiluvalmennus
Mero-Vuorimaa-Häkkinen: Lasten ja nuorten harjoittelu
 

Aces

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät ja Sharks sekä 90-luvun Bruins ja Cam Neely
Sarastro kirjoitti:
Tässäpä ei taida olla paljon perää. Herkkyyskausien mukaan harjoittelun tulisi olla 7-13 vuotiaana painottua taitoon/tekniikkaan, nopeuteen ja notkeuteen. Herkkyskausien mentyä ohi näiden taitojen oppiminen on suorastaan tuskaisan vaikeaa, eikä edes onnistu siinä määrin kuin nuorena. Kärjistetysti voi ajatella,että kaikki taito on opittu 13-vuotiaaksi mennessä, jonka jälkeen sitä vain jalostetaan ja automatisoidaan.

Nopeusvoiman herkkyyskausi alkaa n.10v, maksimivoiman n. 13v, aerobisen kestävyyden n. 12v ja anaerobisen kestävyyden n. 14v. Toisin kuin edellisten kohdalla, näiden herkkyyskausi ei lopu. Eli näitä voi kehittää aina hautaan saakka.


Joo olet täysin oikeassa. Oma lauseeni oli turhan epäselvä.

Peilasin vaan Sievisen juttua ja tarkoitin lähinnä tehotreenausta eli sitä ei voi aloittaa jos ei ole riittävää määrää aerobistapohjaa alla, koska (kuten varmaan tiedätkin) jokainen tehotreeni syö pohjaa pois. Tottakai hänkin teki 12vuotiaaksi asti pääosin tekniikan ja notkeuden parissa hommia, jotta pystyi aloittamaan aerobisen kunnon rakentamisen ilman että tekniikkaan tarvitsi kiinnittää koko ajan huomiota.

Totta on, että ihan missä lajissa vaan tekniikka ja taito (liikeradat) tulee opetella ennen kuin aloitetaan aerobisia juttuja. Ja muutenkin lasten valmennuksessa pitäisi muistaa leikinomaisuus, jotta harjoittelun mielenkiinto pysyy yllä.
 

Glove

Jäsen
Sarastro kirjoitti:
Nopeusvoiman herkkyyskausi alkaa n.10v, maksimivoiman n. 13v, aerobisen kestävyyden n. 12v ja anaerobisen kestävyyden n. 14v. Toisin kuin edellisten kohdalla, näiden herkkyyskausi ei lopu. Eli näitä voi kehittää aina hautaan saakka.

Sitten kun vielä muistetaan, että kyseessä ei ole kalenteri-ikä vaan biologinen ikä. Kalenteri-iältään samanikäisten biologinen ikäero voi olla jopa 4 vuotta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös