Mainos

Nuori Suomi ry

  • 999 874
  • 5 368

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
Suositukset oli, kuten on todettu jo varmaan satoja kertoja.

...Ero tulee siitä, että vuosien 1996-2006 aikana jääkiekkoseuroille oli määrätty tarkat enimmäismäärät harrastuskerroille. Tänä päivänä mitään ylärajoja ei ole määrätty ...

"Sadannen" kerran, Jääkiekkoliiton sivuilta löytyy edelleen vastaavat suositukset SJL:n suositukset G-D-junioreiden ajankäytöstä.
Vieläkö Eero Lehden haamu kummittelee vai miksi näin järjettömiä suosituksia annetaan edelleen liiton toimesta?



Noin 10. kerran korjaan väärät väitteesi...
....Tänne linkitetty tutkimus todistaa siitä, mihin yo. Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen toiminta johti E-B junioreiden harrastekertamäärissä jääkiekkoseuroissa vuosien 1996-2006 aikana...
...että Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen Urheilutoiminnan määräykset vuosien 1996-2001 aikana koskivat myös C-B junioreita?

Koska sinä parahin siffa valitset vuosiluvut ja ikäluokat sen mukaan, mikä parhaiten sopii agandaasi niin varmuuden vuoksi kysyisin vielä, että: ymmärränkö nyt oikein, että parjaamasi NuSun laatupelaajatuotantoa heikentävät vaikutukset ulottuivat aina B-junnuihin asti?
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Junioripuolelle minusta yksi ratkaisu on edelleen se, että harrastajat maksavat korkeampia maksuja, eräänlaista jäsenmaksua seuralle.

Tottakai tämä olisi helpoin ratkaisu, mutta tosiasia on se että jo nyt mennään kausimaksujen suhteen (liian) monella kipurajoilla. Kuten itsekin totesit yleisesti jääkiekko on surkeaa bisnestä suurimmalle osalle, ja firmat eivät saa vastinetta euroille. Nyt joutuvat juniorit maksumiehiksi siitä ettei (ylätasolla) osata tehdä tuosta hyvää ja kannattavaa bisnestä.

Eli tiivistäen, juniorikiekkoilu on liian kallista, jääkiekon seuraaminen on laskussa osin kiitos kalliit pääsymaksut (Kal€rvos-sekoilut eivät auttaneet asiaa), suomalainen urheilukulttuuri on menestyksen perään, kunnat rahastavat jäävuoromaksuilla ja yritysmaailma ei sijoita kun eivät saada vastinetta rahoilleen... kaikki tämä estää juniorivalmentajien palkkaamisen, uusien jäähallien rakentamisen jne jne.

Tämä kokonaisvaltainen ongelma on mielenkiintoista nähdä miten laji reagoi - jos reagoi ollenkaan.
 

Pekkis

Jäsen
Jos vaihtoehtona on 100 hyvää, asiantuntevaa, vaatimustasoltaan oikeaa, oikean pituista harjoitetta, korvaa se varmasti saman lajin 200 puuhastelutreeniä, joissa koutsi kaivaa nenää ja tavoitetta ei ole.

Mutta ihan miten vaan.

Juuri näin.

Kerron yhden esimerkin eräästä puuhastelutreenistä. Valmentajat esittelevät joukkueelle uuden harjoitteen, kesto 3-4 min. Harjoite suoritetaan, kesto 10 min. Liikettä per pelaaja noin 1 min. Tämän jälkeen juomatauko. Puolet treeniajasta höntsäpelaillaan, suurin osa istuu vaihdossa.

Kerron yhden esimerkin mihin tällainen puuhastelutreenaaminen johtaa. Koko ikänsä lajia harrastanut, eräässä valtakunnan huippuseurassa pelaava sekä aikanaan piirinsä edustusjoukkueessa pelannut teini juoksee piip-testissä reilut 12 min! Tämä liikunnallisesti lahjakas palloilijapoika olisi juossut saman ajan jo 10 vuotiaana...

Joo, lisää kalliita salivuoroja vaan!
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Koska sinä parahin siffa valitset vuosiluvut ja ikäluokat sen mukaan, mikä parhaiten sopii agandaasi niin varmuuden vuoksi kysyisin vielä, että: ymmärränkö nyt oikein, että parjaamasi NuSun laatupelaajatuotantoa heikentävät vaikutukset ulottuivat aina B-junnuihin asti?

Olen johdonmukaisesti kirjoittanut ajasta 1996-2006 ja sen ajan Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuoren Suomen Urheilutoiminnan säännöistä ja ohjeista Jääkiekkoliiton Nuori-Suomen sinettiseuroille.

Vuoden Nuori Suomi Pro-tunnustuksen saatuaan syksyllä 2006 käänsi Kummola peukalon alaspäin silloiselle Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-toiminnalle. Erkka Westerlund kutsuttiin vetämään Jääkiekkoliiton junioritoiminnan Pelastustalkoita. Syksyllä 2009 pidettiin Vierumäellä Suuri Seminaari, johon osallistui jääkiekon parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Mm. silloisia B-juniorivalmentajia oli seminaariin kutsuttu. Suuressa Seminaarissa osanottajille selvisi, että uusi aika Jääkiekkoliiton junioritoiminnalle oli alkanut. Jääkiekkoliiton sivuilta poistettiin kaikki Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuorta Suomea koskenut aineisto, jonka olin onneksi ehtinyt tulostaa.

Kummola on kertonut julkisuudessa asiat vuodesta 2010 alkaen. Olen niistä täällä jo riittävän monesti kertonut. Yhtä en ole vielä referoinut. Kummola puhui 8.1.2014 Radio Suomessa:"Meillä oli notkahdus pelaajatuotannossa, mutta se on mennyttä aikaa. Uudella systeemillä on menty 4-5 vuotta". Kummola oli tullut laajemmin julkisuuteen Soortti.comin jutussa päivää aiemmin 7.1.2014. Sitä olen tänne referoinut aiemmin.

Ajanjaksot ja vuosiluvut ovat menneet varsin loogisesti, kun niihin on perehtynyt tarkemmin.

Vuosien 1996-2006 juniorisäännöt koskivat F-B -junioreita. Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan 11-14 vuotiailla jääkiekon kilpajunioreilla oli seuroissa keskim. 137 harrastuskertaa/vuosi. Vuonna 2012 keskimääräinen lukumäärä oli 257. Ikäluokissa 15-18 vuoden 2001 keskim. harrastuskertalukumäärä oli 216 ja vuonna 2012 255.

Erkka Westerlundin aloittama ja Jukka Rautakorven jatkama junioritoiminnan Pelastustalkoot on onnistunut erinomaisesti. Tärkeintä on ollut nostaa ikäluokkien 11-14 keskim. harrastuskertamäärät 88%:lla samalle tasolle kuin mitä ne ovat B-junioreilla. D2 huippujoukkueiden 12-vuotiaiden huippujunioreiden harrastuskertamäärät ovat nousseet seurojen järjestämissä tapahtumissa haarukkaan 330-390 krt/vuosi. B-junioreiden huippumääristä ei minulla ole tietoa.
 
Viimeksi muokattu:

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kerron yhden esimerkin eräästä puuhastelutreenistä. Valmentajat esittelevät joukkueelle uuden harjoitteen, kesto 3-4 min. Harjoite suoritetaan, kesto 10 min. Liikettä per pelaaja noin 1 min. Tämän jälkeen juomatauko. Puolet treeniajasta höntsäpelaillaan, suurin osa istuu vaihdossa.

Jos yksi treeni vie illasta kolme tuntia, aktiivista liikuntaa ajasta on maksimissaan tunti...

- Olen itse laskenut, että jos meillä seurassa on viikossa vaikkapa viisi treenikertaa, aktiivista liikunta-aikaa näistä kertyy vain maksimissaan kuusi tuntia. Tästä on melko pitkä matka vielä sinne suositeltuun 20 viikkotuntiin. Loput eli yli 10 tuntia liikuntaa pitäisi hoitaa kotona. Se on melkoinen määrä, sanoo TPS:n juniorityön valmennuspäällikkö Niklas Lundman.

- Olemme jopa miettineet ohjatun liikunnan karsimista, jotta lapsilla olisi oikeasti aikaa liikkua. Tosin nykyään vain noin 10 prosenttia nuorista liikkuisi aktiivisesti ilman ohjausta. Ainakaan 70 prosenttia ei tekisi puolestaan yhtään mitään, huokaa Niklas Lundman.


Huipulle tähtäävät nuoret vain luulevat treenaavansa kovaa | Yle Uutiset | yle.fi
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Nuori Espanja

Real Madridin akatemian edustajat ovat tällä viikolla paikalla kertomassa toiminnastaan ja sieltä on toistuvasti tuotu esille kaksi pääteemaa heidän junioritoiminnassaan:

- on tärkeätä, että lapset (säännöllisesti) sekoitetaan pelaamaan eri-ikäisten kanssa, sillä saadaan lasten harjoitteluun hyvää tempoa ja rytminvaihdoksia.

- nuorempien junioreiden osalta: pisteitä, maaleja ei lasketa edes heidän nk sarjaotteluissa, koska "ei haluta opettaa lapsille esimerkiksi 1-0 johtoasemassa pelamaan safteya ja välttämään rohkeita ratkaisuja ja riskejä" ja toisaalta "ei haluta että valmentajat ovat tulosorientoituneita, koska juniorivalmentajien toiminnan lähtökohta pitää olla nimenomaan yksilönkehittämisessä."

“With the stress of a results-driven environment removed from the adults (coaches and parents) they can now let the young players play with freedom and creativity without the fear of making mistakes and potentially losing a game.”

Soccer clubs around the world have for years played scoreless games in the name of player development, including in Germany, Spain, Holland and Scotland, adding that even Manchester United’s professional academy does not keep score. Starting next year will phase in scoreless seasons for players 12 and younger.


Itse olen sitä mieltä, että jollain tasolla pitää lasketa pisteitä, mutta ymmärrän myös tuon näkökulman.
 
Viimeksi muokattu:

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Suomessa suurin ongelma urheilussa on yleisesti se, että kaikki yrittää tehdä vähän kaikkea. Siis yritetään samalla harrastus- ja kilpaurheilua. Yritetään kasvattaa veikkausliigapelaajiä ja samalla antaa kaikille harrastus, jne. Tai jääkiekon puolella tehdä liigapelaajia ja samalla taata kaikille kunnan pelaajille harrastus.

Ulkomailla taas on selvästi eri kategoriat seuroille ja seurat ymmärtävät ne. Ei siellä joku paikallinen pikkuseura yritä edes kasvattaa kuin mahdollisimman hyviä pelaajia omalla tasollaan. Siellä sitten jos juniori pääsee sinne seuraavaan seuraan, niin pienemmässä seurassa ollaan ylpeitä. Jos siis esim. jostain Madridin alueen pikkuseurasta(en siis puhu nyt Getafesta tai Rayosta, vaan oikeasti pienemmistä) pelaaja pääsee Real Madridin akatemiaan, niin siellä kouhuviinipullot poksahtelee.

Tätä kautta Suomessa mm. pelaajien scouttaamisella on negatiivinen sävy automaattisesti. Toki se voi olla negatiivistakin joskus, mutta näen siinä paljon Suomessa hukattua potentiaalia. Jos jostain pienemmistä seuroista löytyy yksittäisiä hyviä pelaajia, joilla on halua kehittyä, tulisi heidän päästä eteenpäin urallaan. Helposti jos juututaan siihen kunnalliseen seuraan turhan pitkäksi, voi hyvinkin se kehitys katketa(tai ainakin hidastua liikaa). Ulkomailla esim. jalkapallossa toki löytyy valtavasti hyviä seuroja niiden isojen ulkopuolelta, mutta Suomessa ei niinkään.

Parhaat/lahjakkaimmat tarvitsevat kovimmat pelikaverit ja pelit(jo harjoitusten sisällä).
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Jos jostain pienemmistä seuroista löytyy yksittäisiä hyviä pelaajia, joilla on halua kehittyä, tulisi heidän päästä eteenpäin urallaan. Helposti jos juututaan siihen kunnalliseen seuraan turhan pitkäksi, voi hyvinkin se kehitys katketa(tai ainakin hidastua liikaa).

Tästä samaa mieltä. Mutta samaan aikaa olen huomannut, että moni "pienen seuran tähti" ei tosiaan halua siirtyä isompaa seuraan, koska "siellä ei saa niin paljoaa peliaikaa". Tämä on ollut se yleisin selitys ainakin meille. Teini-ikäisten itsetunto on niin kuin kevään järven jää = pirun hauras. Ja monen kokee "turvallisemmaksi" pysyä samassa porukassa ja pelata "aluesarjaa" koska siellä saa varmasti peliaikaa. Itse olen yrittänyt puhua sekä pojille että vanhemmille, että pitää tehdä asian kokonaisuus ja loppujen lopuksi "kaikki ovat samalla viivalla ja peliaika on itsestä kiinni" mutta rohkeus puuttuu tehdä "muutosta". Mutta toki tämä on vain minun kokemukseni tässä viimeisen muutaman vuoden ajalta ja toki on ne kunnianhimoisimmat tapaukset siirtyvät.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Tässäkin ketjussa on ajoittain puhuttu harjoittelun merkityksestä ja on oltu sitäkin mieltä, että erot pelaajissa tehdään harjoitusmäärissä. Hesarissa uutisoitiin jokin aika sitten Princetonissa tehdystä kartoitustukimuksesta, jossa asiaa oli tutkittu eri aloilla ja monella alalla erot huippujen ja huonojen välillä selittyvät pääasiassa eroissa lahjakkuudessa ja mahdollisuuksissa. Eniten harjoittelusta on hyötyä sellaisilla aloilla, jossa suoritukset toistuvat samanlaisina kuten tikanheitossa. Tämän perusteella ns. 10000 tunnin sääntö ei kovin usein pädekään.

Eihän tämä toki harjoittelua edelleenkään turhaksi tee ja varmasti into harjoitteluun ja esim. voitontahto ja kunnianhimo, yksi tärkeimmistä lahjakkuuden muodoista alalla kuin alalla, mutta lienee silti selvää, että harjoittelulla ei voida kaikkea kompensoida, jos luontaista lahjakkuutta ei ole alalle tai lajiin. Senpä takia on erittäin tärkeää, että nuori löytää sen oman alan, eikä hänelle kerrota sellaista valhetta, että sinustakin voi tulla huippu kunhan vain tarpeeksi haluat ja harjoittelet.

Alla vielä linkki Hesarin juttuun tutkimuksesta:

Tutkimus: Harjoitus ei teekään mestaria - Tiede - Tiede - Helsingin Sanomat
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Tässäkin ketjussa on ajoittain puhuttu harjoittelun merkityksestä ja on oltu sitäkin mieltä, että erot pelaajissa tehdään harjoitusmäärissä. Hesarissa uutisoitiin jokin aika sitten Princetonissa tehdystä kartoitustukimuksesta, jossa asiaa oli tutkittu eri aloilla ja monella alalla erot huippujen ja huonojen välillä selittyvät pääasiassa eroissa lahjakkuudessa ja mahdollisuuksissa. Eniten harjoittelusta on hyötyä sellaisilla aloilla, jossa suoritukset toistuvat samanlaisina kuten tikanheitossa. Tämän perusteella ns. 10000 tunnin sääntö ei kovin usein pädekään.

Eihän tämä toki harjoittelua edelleenkään turhaksi tee ja varmasti into harjoitteluun ja esim. voitontahto ja kunnianhimo, yksi tärkeimmistä lahjakkuuden muodoista alalla kuin alalla, mutta lienee silti selvää, että harjoittelulla ei voida kaikkea kompensoida, jos luontaista lahjakkuutta ei ole alalle tai lajiin. Senpä takia on erittäin tärkeää, että nuori löytää sen oman alan, eikä hänelle kerrota sellaista valhetta, että sinustakin voi tulla huippu kunhan vain tarpeeksi haluat ja harjoittelet.

Alla vielä linkki Hesarin juttuun tutkimuksesta:

Tutkimus: Harjoitus ei teekään mestaria - Tiede - Tiede - Helsingin Sanomat

Niin toisaalta ilman sitä harjoittelua sinusta ei varmastikkaan tule koskaan sitä huippua. Eli harjoittelu ei tee huippua, mutta ilman sitä voit olla varma ettei sinusta koskaan huippua tule.

Tämähän nyt pitäisi olla mielestäni aika selvä, kun miettii ihan vain pelaajien/lapsien perusominaisuuksia.

Lisättäköön että nyt harjoittelulla tarkoitan nyt myös siis ihan vain sitä omalla ajalla pelaamista pihoilla jne.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Niin toisaalta ilman sitä harjoittelua sinusta ei varmastikkaan tule koskaan sitä huippua. Eli harjoittelu ei tee huippua, mutta ilman sitä voit olla varma ettei sinusta koskaan huippua tule.

Näin juuri. Meidän joukkueen yhtenä teemana tällä kaudella onkin tämä lause:

“Hard work beats talent when talent doesn't work hard.”
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Valtavirrasta poiketen hyvä teemavalinta! Kannattanee kuitenkin varautua Bufyglieniä/Bennettiä koskeviin kysymyksiin...

Tottakai tuossa on lähtökohtana se, että

- meidän vähemmän lahjakkaat treenaavat kovaa
- meidän lahjakkaat muistavat ettei pelkkä lahjakkuus riitä vaan pitää treenata kovaa
- vastustajien lahjakkaat ei pärjää jos me teemme kovaa duunia.

Eli kova duuni/harjoittelu palvelee kaikkea.
 

Pekkis

Jäsen
Tottakai tuossa on lähtökohtana se, että

- meidän vähemmän lahjakkaat treenaavat kovaa
- meidän lahjakkaat muistavat ettei pelkkä lahjakkuus riitä vaan pitää treenata kovaa
- vastustajien lahjakkaat ei pärjää jos me teemme kovaa duunia.

Eli kova duuni/harjoittelu palvelee kaikkea.

Kuulostaa hyvältä! Toki muistatte säännöllisesti tehdä testejä, jotta sekä urheilijat että valmentajat huomaavat harjoittelun hyödyllisyyden? Jos urheilullisuuden kohentaminen on aidosti jonkun tahon intresseissä, niin tähän testauspuoleen on panostettava, ja jos/kun näitä testejä sitten tehdään, niin valmentajan on keskusteltava jokaisen urheilijan kanssa henkilökohtaisesti missä mennään. Käytäntö vaan taitaa usein olla se, että testit tehdään ja tulokset jäävät valmentajan arkistoihin.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kuulostaa hyvältä! Toki muistatte säännöllisesti tehdä testejä, jotta sekä urheilijat että valmentajat huomaavat harjoittelun hyödyllisyyden? Jos urheilullisuuden kohentaminen on aidosti jonkun tahon intresseissä, niin tähän testauspuoleen on panostettava, ja jos/kun näitä testejä sitten tehdään, niin valmentajan on keskusteltava jokaisen urheilijan kanssa henkilökohtaisesti missä mennään. Käytäntö vaan taitaa usein olla se, että testit tehdään ja tulokset jäävät valmentajan arkistoihin.

Joo tottakai tehdään säännöllisiä testejä jotta nähdään "missä mennään". Toki tämä koskee ensisijaisesti fysiikkapuolta sillä lajiteknisiä ominaisuuksia on vaikeampi testata testein. Ja tottakai tulokset kerrotaan ja tulkitaan pojille, sillä kuten aina sanotaan, niin "he harjoittelevat itseään varten - ei vanhempia tai valmentajia varten". Nk kehityskeskusteluja käydään aina parin kuukauden välein mihin asetetaan tavoitteet seuraavalle jaksolle.

Ei ne testitulokset minun Excelissä kovalevylläni sellaisenaan lämmitä :)
 

Rannari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Tähän on helppo ainakin meikäläisen yhtyä kaikilta osin. Olen aina ollut joka asiasta samaa mieltä ja tuonut ne julki näilläkin palstoilla. Pitkään kesti, ennen kuin joku silmäätekevä sai tämän sanottua julki niin, että se tavoitti valtakunnallisen median.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV

Onhan noihin, artikkelissa mainittuihin epäkohtiin jo osin havahduttu jääkiekkoliitossa. Näin kirjoitin HIFK- palstalle viikko takaperin siitä, miten junnuvalmennuksen suuntaa ollaan muuttamassa:

Keväällä yksi liiton taitovalmentajista kertoi, että tätä on liitossa pohdittu, miksi esimerkiksi Ruotsista tulee jatkuvasti taitavia, isokokoisia pelaajia. Meillä monet aina vetää Nuori Suomi- kortin esiin, ja syyttää sitä, että lahjakkaisiin ei panosteta tarpeeksi. Tämän taitovalmentajan mukaan syy on kuitenkin lähinnä päinvastainen. Kookkaat pelaajat ovat aina jossain vaiheessa junnuna ongelmissa kokonsa kanssa (kasvu sotkee koordinaation), ja tippuvat usein kärkiryhmistä. Ruotsissa on oivallettu, että kaikille kannattaa tarjota yhtä laadukasta harjoittelua, vaikka sinänsä tasoryhmissä ei mitään pahaa olekaan. Ne tarjoavat sekä huippuryhmille että alemmalle tasolle sopivan haasteen ja siten parhaan kehittymisympäristön.

Pointti on juuri siinä, että alempien ryhmien harjoittelun tasosta ja määrästä ei saa tinkiä, muuten niissä pelaavat ehkä hyvinkin lahjakkaat pelaajat eivät saa aitoa mahdollisuutta kehittyä resurssien mukaisesti. Suomessa tämä on ollut ongelma, AAA- tason pojat myös harjoittelevat laadukkaammin ja ehkä myös enemmän. Tällöin moni kokonsa aiheuttamien ongelmien takia alemmas jäänyt lahjakas pelaaja jää väliin putoajaksi. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota, vaikka ei pelkkä ongelman tiedostaminenkaan suoraan johda parannukseen. Monestihan ne parhaat valmentajatkin pyörivät siellä AAA- tasolla, joten harjoittelua ei ole niin yksinkertaista pitää alempana yhtä laadukkaana.


Itse en oikein ymmärrä tuota kritiikkiä ammattivalmentajien puutteesta junnutasolla. Ei niitä joka jengiin riitä millään, joten ne isät ja äidit ovat ihan pakon sanelema juttu. Tulisi kuitenkin varmasti panostaa siihen, että löydettäisiin nykyistä paremmin ne tehtävään sopivat vanhemmat remmiin.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Itse en oikein ymmärrä tuota kritiikkiä ammattivalmentajien puutteesta junnutasolla. Ei niitä joka jengiin riitä millään, joten ne isät ja äidit ovat ihan pakon sanelema juttu. Tulisi kuitenkin varmasti panostaa siihen, että löydettäisiin nykyistä paremmin ne tehtävään sopivat vanhemmat remmiin.

Tästä olen samaa mieltä, ja mielestäni isoin ongelma on siinä että nämä "vanhemmat" eivät saa tarpeeksi tukea seuralta. Seuran pitäisi antaa näille vanhemmille materiaalia / peruskoulutus siitä mitä harjoittelulla tavoitellaan ja näitä vanhempia pitäisi seuran taholta tukea paljon paljon enemmän. Käytännössä nämä vanhemmat joutuvat täysin uuteen tilanteeseen jossa a) he kuvittelevat tietävänsä mitä tekevät tai b) joutuvat opettelemaan kaiken alusta.
 

Ruoppaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pääkaupunkiseutu
Tästä olen samaa mieltä, ja mielestäni isoin ongelma on siinä että nämä "vanhemmat" eivät saa tarpeeksi tukea seuralta. Seuran pitäisi antaa näille vanhemmille materiaalia / peruskoulutus siitä mitä harjoittelulla tavoitellaan ja näitä vanhempia pitäisi seuran taholta tukea paljon paljon enemmän. Käytännössä nämä vanhemmat joutuvat täysin uuteen tilanteeseen jossa a) he kuvittelevat tietävänsä mitä tekevät tai b) joutuvat opettelemaan kaiken alusta.

Tämä on juuri näin. Usein joudutaan aloittamaan nollasta, kokeneemmat valmentajat eivät tue ja valmennuspäälliköilläkään ei riitä kompetenssi.

Tässä erinomainen kirjoitus, joka kommentoi tuota Ylen uutista:

Junnuvalmentajan jakomielitauti | Pargas on paras!
 

Jusupov

Jäsen
Suosikkijoukkue
NE Patriots, Jokerit ja Tampa Bay Lightning
Kyllähän tuotakin ammattivalmentajien (= ammatikseen valmentava / ohjaava henkil) vajetta olisi isommilla / keskisuurilla joukkueilla mielestäni helppokin täyttää. Seuraa hakee tietyt kriteerit omaavan henkilön, joka vastaa käytännössä ikäluokista kiekkokoulu - F1 juniorit. Tämän kaaren alla todennäköisesti on päälle 100 poikaa (maksavaa perhettä) joiden kautta palkkaus onnistuisi. Ei nyt mitään mullistavaa liksaa mutta sanotaan vaikka 2000€/kk. Samalla tavalla seuraavan tason valmentaja vastaisi ikäluokista E2 - D2 (kolme ikäluokkaa).

Heillä tietysti tarkka ja hyvä aikataulutus miten kunkin ikäluokan ja pelijoukkueen mukana tulisi olemaan. Ja tietenkin heillä tulee olla apunaan isävalmentajia tai parhaassa tapauksessa jollain kulu/verkkari korvauksella muita henkilköitä. Eli yksi kriteeri on myös koordinointi kuka vetää ja vastaa mistäkin. Onko esim. peleihin peluuttajat erikseen jne. Iso vastuu tulee tietysti olemaan joukkueenjohtajillakin toiminnan laadussa.

Lisäksi D1 - C2 valmentajakin voisi jopa olla edustusjoukkueissa sama henkilö. Hän myös vastaisi mahdollisesta ylä-asteen aamujäistä jos sellainen on lähellä mahdollista.

Tietysti absoluuttista toimivuutta ei ole että tuo malli toimisi mutta ajatuksena kuitenkin että kasvatetaan tietyn identiteetin omaavia pelaajia ja siirtyminen ikäluokasta toiseen on halittua jatkumoa tekemiselle.

Kiekkokoulu - F1 = lajitaidot
E2 - D2 = lajitaidot + pelitaidot
D1 - C2 = lajitaidot + pelitaidot + pelaaminen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kyllähän meillä lasten ja nuorten urheileminen on ollut jo kauan melkoista puuhastelua Nuori Suomi -hengessä. Kurkatkaapa tuosta linkin takaa, mitä sanoo Esa Sievinen.

https://blog.paf.com/petterisihvonen/?WT.ac=home:blog:sihvonen

Pyysit esimerkkejä lajeista, jossa harjoitellaan ennen koulun alkua.

http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/kuninkaanhaankoulu/valmennusluokka.html

http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/satakuntasportsacademy.html

Alkamisaika tuskin on 6.00, mutta se ei kai ole se oleellinen asia, vaan useamman tehokkaan harjoittelun mahdollistamisen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös