Nuori Suomi ry

  • 998 975
  • 5 368

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
OT:na... Oikeastaan kaikki talviolympialaisten lajit. Eli koko kisat. Vai?

No, periaatteessa kyllä, mikäli käytetään kesäolympilaisten kanssa samaa kriteeristöä lajin suosion suhteen.

Ei nyt ihan näinkään. Kesäkisoissa on mukana ihan älyttömiä marginaalilajeja, samoin kuin toki talvikisoissakin.

Esimerkiksi joku ampumahiihto on ihan valtava laji ja esim. isossa Saksassa taitaa olla futiksen jälkeen seuratuin urheilumuoto. Lajissa pyörii satojen miljoonien liikevaihdot kausitasolla.

Olisi varsin älytöntä, jos näin kova ja iso laji ei omaisi olympiastatusta.

Ja ymmärrän toki, että tätä yllä mainittua keskustelua käytiin lähinnä kuvaannollisesti, ei kirjaimellisesti.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No sen verran pitää puolustaa siffaa, että esimerkiksi tämän Kykkäsen kohdalla ei ole tietoa siitä, että hänet olisi väkisin ajettu mäelle. Kyllähän se lähtökohta on se, että lapsen pitää itse haluta mennä lajin pariin...

Mutta se, että tuo siffan ihailema tapa olisi Se Ainoa Oikea on sen sijaan väärä ajattelutapa.

Kyllä minä tämän ymmärrän, minua vaan harmittaa tämän keskustelun tarkoitushakuisuus ja tästä syystä kirjoitan itsekin turhan terävästi.

Nuori Suomi -järjestelmä on ollut Johtavan yksi teema, jolla Rönkä on pönkittänyt tuon hahmon julkisuutta ja tämä ketju on ollut yksi Urheilulehden markkinointikanavista. Hän on lähtenyt tarkoitushakuiseen sotaan Nuori Suomi -järjestelmää vastaan, koska lätkäjätkät ovat kovia jätkiä, heidän ajatteluun ei pehmoilu kuulu! Jatkoajan keskustelupalstalla on paljon näitä lätkäjätkiä, joille Nuori Suomi on pahimman luokan kirosana. Tämän sodan tarkoituksena on ollut yksinkertaisesti hankkia tältä palstalta asiakkaita, lehden tilaajia.

Siffa on ollut tässä sodassa hyvä aseenkantaja, hän on toistuvasti puhaltanut esimerkeillään hiilloksen uuteen liekkiin. Ja toistuvasti hänet tyrmätään faktoilla, mutta keskustelu pysyy hengissa.

Myönnän, olen tyhmä kun lähden tähän keskusteluun uudestaan ja uudestaan.

Ja mikäli P. Sihvonen ja siffa olette tosissanne mielipiteidenne kanssa, niin olen pahoillani tästä vuodatuksesta. Siinä tapauksessa olen tosi surullinen puolestanne, kovassa ja varsin kapeakatseisessa maailmassa elätte.
 
Viimeksi muokattu:

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Ilmeisesti siffan mielestä optimaalisinta on, että isä tekee lapselleen lajivalinnan viimeistään silloin kun lapsi on 2-vuotias, mieluummin jo nuorempana, ettei kivikään jää kääntämättä, ja toki tavoitteellinen harjoittelu aloitetaan saman tien. Koulu ja muu elämä on vain pakollista pahaa, joka olisi parasta jättää kokonaan väliin. Jos urheilu-ura jostain syystä tyssää, niin elämäänhän sitä vain pudotaan. Tällä reseptillä saadaan Suomeen niin paljon kultamitaleita, ettei paskalle taivu. On tämä huippu-urheilu vain mahtava asia, todellinen ihmiskunnan kehityksen helmi ja valmentaja-isät suurimpia sankareita.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Kun täällä tuota monilajisuuden auvuutta niin kovasti ylistetään, niin kerronpa teille elävän esimerkin kahden lajin harrastamisesta: 9-vuotiaalla pojallani on säännöllisesti viikkoja, jolloin on 8-10 tapahtumaa viikossa. Tämä siitä huolimatta että toinen on ns. kesälaji ja toinen talvilaji. On sanomattakin selvää että kukaan ei jaksa tällaista harjoittelumäärää pidemmän päälle palamatta loppuun. Lisäksi treenit menee osittain päällekkäin joka pakottaa valitsemaan kumpaan treeniin mennään tänään mennään. Poika itse haluaisi käydä mahdollisimman paljon kummassakin, mutta on pakko kuunnella vähän pojan vireystilaa sivukorvalla ja laittaa välissä stoppi ja sanoa että tänään ei mennä treeneihin. Lepopäiviäkin on pakko olla.

Moni on kirjoittanut että kahdessa lajissa voi käydä toisen lajin treeneissä vaikka kerran viikossa. No niin voi, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tällöin kustaan joukkuekaverin muroihin. Esim. edustusjoukkueissa on yleensä karsittu ryhmään ne lahjakkaimmat kaverit ja saattaa olla että rannalle on jätetty kymmeniä poikia jotka halusivat joukkueeseen mutta eivät päässeet. Itse en ainakaan pidä tässä tapauksessa reiluna että kaveri käy treeneissä silloin kun huvittaa, olkoon kuinka lahjakas hyvänsä. Lisäksi voi olla tilanne että joku toinen käy jossain lajissa kaikki mahdolliset treenit, mutta se vähemmän treenaava vie luonnollisesti peleissä peliaikaa kun näitä peliaikoja kuitenkin pyritään suurinpiirtein tasaamaan.

Pojan osalta toisen lajin harrastaminen loppuu tähän kevääseen ja hän saa itse valita mitä lajia alkaa harrastamaan. Vaikka joku voi pitää tätä turhan yksipuolisena harjoitteluna ja DDR-menttaliteettina, niin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että useamman lajin harrastaminen ei onnistu oikein millään +10 vuodesta ylöspäin, ainakaan jos pelaa vähänkään tavoitteellisemmassa porukassa ja haluaa olla lojaali joukkueelleen.

Edellinen vuodatus koskee siis joukkuelajeja. Joku hiihto ja lumilautailu on sitten asia erikseen, siellä kun jokainen voi säätää aikataulut aika pitkälle siten kun huvittaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Moni on kirjoittanut että kahdessa lajissa voi käydä toisen lajin treeneissä vaikka kerran viikossa. No niin voi, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tällöin kustaan joukkuekaverin muroihin. Esim. edustusjoukkueissa on yleensä karsittu ryhmään ne lahjakkaimmat kaverit ja saattaa olla että rannalle on jätetty kymmeniä poikia jotka halusivat joukkueeseen mutta eivät päässeet. Itse en ainakaan pidä tässä tapauksessa reiluna että kaveri käy treeneissä silloin kun huvittaa, olkoon kuinka lahjakas hyvänsä. Lisäksi voi olla tilanne että joku toinen käy jossain lajissa kaikki mahdolliset treenit, mutta se vähemmän treenaava vie luonnollisesti peleissä peliaikaa kun näitä peliaikoja kuitenkin pyritään suurinpiirtein tasaamaan...

Ilmeisesti kannatat kaikki pelaa -ajatusta, koska pelkästään harjoituksissa käymällä pitäisi saada peliaikaa, riippumatta pelaajan taidoista?

Mikäli esim. jääkiekko haluaa tulevaisuudessa pitää kiinni lahjakkaista junioreista, kannattaa valmentajien miettiä erittäin vakavasti lajien välistä yhteistyötä, ettei valintaa tarvitse tehdä vielä 10-vuotiaana.

Mielestäni esimerkkisi kertoo hienosti valmentajista, jotka näkevät vain oman lajinsa. Jos yhdeksän vuotiaalla on 8 - 10 tapahtumaa viikossa ja kyseessä on kesä- ja talvilaji, valmentajien osaaminen on varsin heikkoa.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Mielestäni esimerkkisi kertoo hienosti valmentajista, jotka näkevät vain oman lajinsa. Jos yhdeksän vuotiaalla on 8 - 10 tapahtumaa viikossa ja kyseessä on kesä- ja talvilaji, valmentajien osaaminen on varsin heikkoa.
Et elä tässä päivässä, varsinkaan kun kyse on isoista paikkakunnista. Jotenkin tuntuu että elät edelleen jossain ihmeellisessä ideaalimaailmassa jossa eri lajien valmentajat järjestää tuosta noin vain harjoitusajat ja -olosuhteet kaikille sopivaksi.

Kesälajissa (jalkapallo) on helposti 3+1(oheinen) harjoitusta viikossa ja epäsäännöllisesti vielä treenit päälle. Siis jopa silloin kun lumi on maassa.

Tiedoksi että Oulun kokoisessa kaupungissa on mahdotonta järjestää vuoroja siten että noita aikataululuja voidaan sumplia eri lajien kesken, tämä on todella vaikeaa jopa saman seuran sisällä vaikka ko. seurassa olisi useampia lajeja. Itse olen tälle kaudelle aikatauluttanut +200 peliä eri ikäluokkiin yhteen lajiin ja jopa tuon yksinkertaisen asian tekeminen on aivan helvetin vaikeaa kun pitää ottaa huomioon aluesarjat yms. ja muut aikataulutuksiin vaikuttavat asiat.

Kommenttisi ko. valmentajien osaamisesta on lähinnä huvittava.

En ole Nuori-Suomen kannattaja, mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että pelipaikka on palkinto harjoittelusta. Se joka ei harjoittele, ei ansaitse myöskään peliaikaa. Oletko eri mieltä?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Et elä tässä päivässä, varsinkaan kun kyse on isoista paikkakunnista. Jotenkin tuntuu että elät edelleen jossain ihmeellisessä ideaalimaailmassa jossa eri lajien valmentajat järjestää tuosta noin vain harjoitusajat ja -olosuhteet kaikille sopivaksi...

Eri lajien pitäisi istua alas, tehdä lajianalyysit ja pohtia miten eri ominaisuuksia harjoitellaan. Oulun kokoisessa kaupungissa ei ole minkään näköistä ongelmaa kutsua eri seurojen edustajia, esim. junioripääliköitä, viikonlopun kestävään seminaariin, jossa näitä asioita pohditaan. Lahjakkaan urheilijan menettäminen kymmenen vuotiaana ei palvele yhdenkään seuran etua.

Enkä oikein ymmärrä miksi esimerkiksi yhdeksän vuotiaille järjestetään talvella jalkapallon puolesta neljä tapahtumaa viikossa. Homma voitaisiin järjestää vapaaehtoisilla taitovuoroilla, jonne ne ketkä haluavat palloilla menevät.

Mielestäni sinun ajattelu lähtee huippu-urheilun näkökulmasta, jokaisesta juniorista pitää mitata mahdollisimman paljon ulos. Minä ajattelen juniorijääkiekkoa ja -jalkapalloa harrastuksena, jonka harrastaminen pitää mahdollistaa mahdollisimman monelle, koska vain muutamasta prosentista harrastajia tulee huippu-urheilijoita.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Valoja päälle!

Nuori Suomi -järjestelmä on ollut Johtavan yksi teema, jolla Rönkä on pönkittänyt tuon hahmon julkisuutta ja tämä ketju on ollut yksi Urheilulehden markkinointikanavista. Hän on lähtenyt tarkoitushakuiseen sotaan Nuori Suomi -järjestelmää vastaan, koska lätkäjätkät ovat kovia jätkiä, heidän ajatteluun ei pehmoilu kuulu! Jatkoajan keskustelupalstalla on paljon näitä lätkäjätkiä, joille Nuori Suomi on pahimman luokan kirosana. Tämän sodan tarkoituksena on ollut yksinkertaisesti hankkia tältä palstalta asiakkaita, lehden tilaajia.

Mitä harhaista höpinää viljelet? Onko sinulla jokin lääkitys päällä? Rönkä? Urheilulehti? Jatkoaika Urheilulehden markkinointikanava? Valoja päälle nyt ja pian sittenkin!

En ole ollut enää hetkeen Urheilulehdessä töissä. Se ei ole muuttanut kantaani Nuori Suomi -filosofiaan yhtään. No ehkä siten voi olla muuttanut, että yksityishenkilönä ja vapaana kirjoittajana voin olla kriittisempi Nuori Suomi -ajattelua kohtaan kuin lehden toimittajana.

Nuori Suomi vei irvokkaalla tavalla urheilun pois urheilusta ja kilpailun kilpailusta, kun oli muun muassa "kaikki pelaa" ja "puolen pelin takuu".

Onneksi Nuori Suomi -aika on ohi ainakin jääkiekkoilussamme.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Enkä oikein ymmärrä miksi esimerkiksi yhdeksän vuotiaille järjestetään talvella jalkapallon puolesta neljä tapahtumaa viikossa. Homma voitaisiin järjestää vapaaehtoisilla taitovuoroilla, jonne ne ketkä haluavat palloilla menevät.
Katsos kun harjoittelu on monipuolista, eli oheisia, pallollisia harjoituksia, futsalia. Juurikin tämän takia useamman lajin harrastaminen ei nykyään ole välttämätöntä ja ajan puitteissa jopa vaikeaa.

Mutta ei tästä tämän enempää, tämä ei väittelemällä miksikään muutu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitä harhaista höpinää viljelet? Onko sinulla jokin lääkitys päällä? Rönkä? Urheilulehti? Jatkoaika Urheilulehden markkinointikanava? Valoja päälle nyt ja pian sittenkin!...

Siinä tapauksessa pyydän anteeksi, olet siis tosissasi. Olen surullinen puolestasi, lapsien maailma näyttäytyy sinulle kovin suorituskeskeisesti.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Katsos kun harjoittelu on monipuolista, eli oheisia, pallollisia harjoituksia, futsalia. Juurikin tämän takia useamman lajin harrastaminen ei nykyään ole välttämätöntä ja ajan puitteissa jopa vaikeaa.

Mutta ei tästä tämän enempää, tämä ei väittelemällä miksikään muutu.

Mutta jos poika haluaisi käydä kavereidensa kanssa pelaamassa jääkiekkoa talvella ja jalkapalloa kesällä, ei ole kuvaamassasi tilanteessa mahdollista, sääli.
 
Mutta jos poika haluaisi käydä kavereidensa kanssa pelaamassa jääkiekkoa talvella ja jalkapalloa kesällä, ei ole kuvaamassasi tilanteessa mahdollista, sääli.

Kuvaamasi tilanne on nykyään perin haastava, mikäli haluaa tehdä jotain tosissaan joukkueen kanssa. Toki varmaan harrastustasolla mahdollista, muttei enää kilpajoukkueurheilussa 13-14 vuotiaasta ylöspäin. Yhtenä ongelmakohtana on täälläkin mainittu treeniaikojen päällekkäisyys, joiden kanssa itsekin painin viikottain. Hyvät ryhmät saavat usein parhaat treeniajat ja ne ovat esim. lätkän ja futiksen kanssa samoja.

Eri asia on tietenkin kilpailla yhdessä lajissa, harrastaa toista.

Yksilöurheiluun en tässä puutu, koska en tiedä onko siellä ollut (tai on) jotain tasoitusjärjestelmiä eri tason urheilijanaluille.

Tekisi varmaan hyvää keskustelulle erottaa:
* Kilpailu
* Tavoitteellisuus
* Pelaaminen
* Harrastaminen
* Pelailu
* Puuhastelu
* jne.

...mutta tehköön sen viisaammat ;)

Itse lopetin 90-luvun puolivälissä ihan pikkujunnujen valmentamisen, koska en kestänyt katsoa pienen pelaajan ilmettä, kun kesken läpiajon toimitsija-aitiosta soi pilli vaihdon merkiksi. Tai että maaleja tai pisteitä ei lasketa.
Jos se oli (on) jonkun mielestä oikein, niin missä iässä pitää oppia käsittelemään tappiota, voittoja, joukkueena voittamista, joukkueena epäonnistumista...? Itse opin 4-5 vuotiaana ja muistan nuo tunteet yhä. Onneksi.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Nuori Suomi vei irvokkaalla tavalla urheilun pois urheilusta ja kilpailun kilpailusta, kun oli muun muassa "kaikki pelaa" ja "puolen pelin takuu".

Onneksi Nuori Suomi -aika on ohi ainakin jääkiekkoilussamme.

Olet nyt vuosikausia toistanut tuota mantraa, että urheilu lähti pois urheilusta, koska lanseerattiin "puolen pelin takuu". Oletko sitä mieltä, että myös Belgiassa on urheilu otettu pois urheilusta, koska vastaavat takuut on siellä käytössä jalkapallon puolella?

Pitääkö tästä vetää johtopäätökset on Belgian nousu jalkapallomaailman huipulle on vain ohimenevää tuuria ja huippupelaajatuotanto hiipuu väistämättä?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Siinä tapauksessa pyydän anteeksi, olet siis tosissasi. Olen surullinen puolestasi, lapsien maailma näyttäytyy sinulle kovin suorituskeskeisesti.

Pyydät anteeksi - ja jatkat paskan jauhamista. Mistä sinä yhtään tiedät, millaisena lasten maailma minulle näyttäytyy. Voin kertoa, ettei lasten maailma näyttäydy minulle neljän lapsen, joista kolme on jo aikuisia, isänä ja erittäin pitkän linjan juniorivalmentajana (G-A-juniorit) mitenkään suorituskeskeisenä.

Nuori Suomi -ideologia oli urheilun perusidean vastainen ideologia - ja niin muodoin se ei soveltunut lapsille. No, se olikin aikuisten väärä väliintulo urheilevien lasten maailmaan. Urheileminen on ollut lapsille maailman sivu luonnollinen asia.
 
Nyt puhuttiin yhdeksän vuotiaasta pojasta, joka joutuu tekemään valinnan tänä keväänä.

En tiedä taustojasi, saati kasvatusmenetelmiäsi, mutta ainakaan meillä 9-vuotias ei joudu valitsemaan mitään urheilulajia omakseen. Toki hän sen saa tehdä, mutta ei joudu.
Kuten sanottua, toisessa lajissa voi kilpailla, toisessa tai vaikkapa kolmannessa voi harrastaa, pelailla, puuhastella, soittaa viulua tai ratsastaa. Mikäköhän sen estäisi?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Jatkoaika Urheilulehden markkinointikanava? Valoja päälle nyt ja pian sittenkin!...

Ottamatta sen enempää kantaa suoraan tähän "Nuori Suomi"-keskusteluun, niin täytyy ihmetellä, jos ei Urheilulehdessä muka ole tajuttu Suomen elinvoimaisimman lätkäpalstan arvoa oman tuotteensa markkinoinnissa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En tiedä taustojasi, saati kasvatusmenetelmiäsi, mutta ainakaan meillä 9-vuotias ei joudu valitsemaan mitään urheilulajia omakseen. Toki hän sen saa tehdä, mutta ei joudu.
Kuten sanottua, toisessa lajissa voi kilpailla, toisessa tai vaikkapa kolmannessa voi harrastaa, pelailla, puuhastella, soittaa viulua tai ratsastaa. Mikäköhän sen estäisi?

Tästä on kyse:

Kun täällä tuota monilajisuuden auvuutta niin kovasti ylistetään, niin kerronpa teille elävän esimerkin kahden lajin harrastamisesta: 9-vuotiaalla pojallani on säännöllisesti viikkoja, jolloin on 8-10 tapahtumaa viikossa...

...Pojan osalta toisen lajin harrastaminen loppuu tähän kevääseen ja hän saa itse valita mitä lajia alkaa harrastamaan...
 

Pekkis

Jäsen
Toinen esimerkki Ilkka-lehden jutussa on Keski-Norjasta Beritosstölenistä kotoisin oleva 17-vuotias Olav Vikerön-Espenes. Olav hiihti ensimmäiset kilometrinsä kolmevuotiaana isänsä kanssa. Hiihtäminen on aloitettu lapsena hauskalla tavalla, sunnuntaisin on tehty hiihtoretkiä. Pohjat on tehty nuorena kovaa harjoittelua varten. Nyt hän harjoittelee 650 tuntia vuodessa. Maailmanmestari Matti Heikkinen harjoitteli samanikäisenä 400 tuntia vuodessa. Aikuiset huiput harjoittelevat 800-900 tuntia vuodessa. Vikören-Espenesin tavoite on olla mahdollisimman hyvä.

Heikkisen harjoittelu oli tuolloin lähes pelkästään tehopainotteista, mutta surullisen tapahtuman ansiosta tilanteeseen tuli totaalinen muutos. Matin silloinen valmentaja kuoli tapaturmaisesti, ja tässä vaiheessa kuvioihin tuli Toni Roponen. Alkoi vuosia kestävä pohjan rakentaminen. Heikkisen tie huippuhiihtäjäksi on täten ollut täysin poikkeuksellinen.

Harjoittelumääristä jos puhutaan, niin tässä taannoin oli jossain ohjelmassa eräs ringetten pelaaja kehumassa, miten hän lajiaan arvostaa ja rakastaa. Hyvä niin, mutta kun kertoi harjoittelevansa 20-25 tuntia viikossa, niin pisti hymyilyttämään.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Tästä on kyse:
Mainittakoon että poikaa ei kiinnosta enää kortteli- ja kaupunginosatoiminta ollenkaan. Ei halua mennä sinne kun taso on niin kirjava ja suurin osa pelikavereista on tasollisesti useamman vuoden jäljessä.

TosiFani syyttää vastapuolta kiihkoilusta, mutta unohtaa kyllä itsekin korrektit käytöstavat. Selitin oman jälkikasvun tilanteen ja kerroin miksi jatkossa on vain yksi laji. Suurin syy on siis siinä että elämä ei täyttyisi pelkästä liikunnasta ja urheilusta, vaan aikaa olisi muuhunkin. Esimerkiksi pleikkarin pelaamiseen. TosiFanille tämä ei tietenkään kelpaa, vaan pitää olla monipuolinen. Oma ympäristönikin sai parin kirjoituksen perusteella seuraavat TosiFanilta seuraavat diagnoosit:

'valmentajat näkevät vain oman lajinsa'
'valmentajien osaaminen on varsin heikkoa'
'sinun ajattelu lähtee huippu-urheilun näkökulmasta, jokaisesta juniorista pitää mitata mahdollisimman paljon ulos'
'Lahjakkaan urheilijan menettäminen kymmenen vuotiaana'

Ehdit siis haukkua minut ja valmentajat tietämättä ollenkaan millaisia kyseiset ihmiset ovat ja minkälainen pedagoginen asenne heillä on valmentamiseen tai liikuntaan. Poika on myös menetetty tapaus. Osaatko edes hävetä kirjoituksiasi?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Ehdit siis haukkua minut ja valmentajat tietämättä ollenkaan millaisia kyseiset ihmiset ovat ja minkälainen pedagoginen asenne heillä on valmentamiseen tai liikuntaan. Poika on myös menetetty tapaus. Osaatko edes hävetä kirjoituksiasi?

Pyydän anteeksi, mikäli otit kommentini henkilökohtaisesti, argumentoin ainoastaan sinun perusteluita. Pojastasi en ole puhunut lainkaan, älä laita sanoja minun suuhuni.

Keskustelumme koski pääosin järjestelmää, jossa sinun kertomuksesi perusteella talvi- ja kesälajin harrastaminen on kymmenvuotiaana mahdotonta. Minusta tuollainen järjestelmä on huono ja mielestäni sen muuttaminen on kiinni ainoastaan aikuisten (valmentajat, junnupäälliköt) halusta. Kesälaji voi antaa talvilajille hyvin tilaa talvella ja päinvastoin, kysymys on pelkästä halusta.

Sinä kerroit, että pojallasi on 8 - 10 tapahtumaa viikossa, mikä on sinun mielestäsi liikaa. Sinun mielestäsi oikea tapa vähentää ohjattuja tapahtumia on lajin valinta. Tähänkin pitäisi olla vaihtoehto, vähentää molempien lajien harrastamista, jotta saa pelata ympäri vuoden.

Lasten harrastamisessa pitää aina olla erilaisia vaihtoehtoja, ettei he joutuisi valitsemaan alakouluikäisenä rakkaiden lajiensa välillä.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Keskustelumme koski pääosin järjestelmää, jossa sinun kertomuksesi perusteella talvi- ja kesälajin harrastaminen on kymmenvuotiaana mahdotonta. Minusta tuollainen järjestelmä on huono ja mielestäni sen muuttaminen on kiinni ainoastaan aikuisten (valmentajat, junnupäälliköt) halusta. Kesälaji voi antaa talvilajille hyvin tilaa talvella ja päinvastoin, kysymys on pelkästä halusta.

Huomaa, että olet täysin pihalla eri lajien problematiikasta ja valmentamisen arjesta. Ja luultavasti olet aina ennenkin ollut ulkona ytimestä.

Kerron nykytilanteen rautalangalla, että sinäkin tajuaisit: Ei ongelma ole siinä, etteivätkö esimerkiksi jääkiekkovalmentajat sallisi talvella futistreeneissä käymistä. Ongelma on siinä, että jos esimerkiksi 12-vuotias käy vaikkapa vain 3 kertaa jäällä treeneissä ja kaksi kertaa futiksessa treeneissä talvella, hän jää jälkeen sekä lätkässä että futiksessa. Futista pitää käydä talvellakin pelaamassa liki joka päivä, jos mieli kehittyä huipulle. Ja lätkää pitää tahkota 4-6 jäätreeniä, jos mielii kehittyä huipulle.

Kuten tuossa jotkut sinua viisaammat nimimerkit kertovat, yksinkertaisesti aika ja aikataulut loppuvat kesken kahden lajin harrastamiselle talvella. Kahta lajia saa harrastaa toki, mutta trendi on se, etteivät pojat halua harrastaa täysipainoisesti kahta lajia talvella. Ja edelleen, trendi on myös se, että talvi keskitytään jääkiekkoon ja jääkiekkoilun EIRITTÄIN MONIPUOLISEEN oheisharjoitteluun ja sitten kesällä höntsätään futista jos höntsätään.

Ja sitä ymmärrän täysin, että futista pitää treenata kesät ja talvet. Futis on niin vaativa laji, ettei voi antaa tasoitusta talvellakaan 12-vuotiaissa. Hallit ovat tehneet, onneksi, futiksesta ympärivuotisen lajin Suomessakin.

Se on hienoa, että näin post-Nuori Suomi -aikana perheissä tajutaan kirkkaasti se, miten ja mihin pitää satsata. Kaikkea ei voi saada. Monien lajien kokeilijat ja puuhastelijat vähenevät vähenemistään - ja monipuolisuus tuotetaan yhden lajin oheisharjoittelussa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Huomaa, että olet täysin pihalla eri lajien problematiikasta ja valmentamisen arjesta. Ja luultavasti olet aina ennenkin ollut ulkona ytimestä.

Kerron nykytilanteen rautalangalla, että sinäkin tajuaisit: Ei ongelma ole siinä, etteivätkö esimerkiksi jääkiekkovalmentajat sallisi talvella futistreeneissä käymistä. Ongelma on siinä, että jos esimerkiksi 12-vuotias käy vaikkapa vain 3 kertaa jäällä treeneissä ja kaksi kertaa futiksessa treeneissä talvella, hän jää jälkeen sekä lätkässä että futiksessa. Futista pitää käydä talvellakin pelaamassa liki joka päivä, jos mieli kehittyä huipulle. Ja lätkää pitää tahkota 4-6 jäätreeniä, jos mielii kehittyä huipulle....

Erikoista, että tässä ketjussa esiintyy näin paljon lukemisen ymmärtämisen vaikeutta. Olemme puhuneet 9-vuotiaasta pojasta, jolla on 8 - 10 ohjattua harjoitusta viikossa, mikä on isän mielestä liikaa.

Toisaalta, ehkä sen sivulajinkin kannattaisi roikottaa lahjakasta 12-vuotiasta mukana, jos vaikka mieli muuttuisi. Jos taas kyseessä ei ole lahjakas junnu, on ihan sama kuinka paljon hän harjoittelee, huippua hänestä ei tule, mutta hänestä toivottavasti tulee lajiin positiivisesti suhtautuva ihminen.

PS. Ja poikkeukselliset taidot tehdään siellä omalla ajalla, muista Litmanen.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Ja sitä ymmärrän täysin, että futista pitää treenata kesät ja talvet. Futis on niin vaativa laji, ettei voi antaa tasoitusta talvellakaan 12-vuotiaissa. Hallit ovat tehneet, onneksi, futiksesta ympärivuotisen lajin Suomessakin.

Olet väärässä, meillähän ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä...

Pohjoinen sijaintimme ei vain kerta kaikkiaan mahdollista niin suuria toistokertoja pallon kanssa jalkapalloileville junioreillemme, että saisimme taitotasoltaan riittävästi kansainvälisen huipun jalkapalloilijoita.

Tähän kyllä vastattiin "halliharjoittelulla" mutta (ymmärrettävästi) nimimerkki siffa jätti vastaamatta siihen...
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös