Nuori Suomi ry

[canttig]

Muistan, kun Lehkosen Ika sanoi jo ennen vuotta 2010, että saat nähdä, Petteri, ysivitosten kohdalla tahti tulee muuttumaan.

Kannattaisi olla kuulolla mitä joukkueessasi mietitään. Kaikki "asiakkaat" eivät allekirjoita linjaasi...

 

[P.Sihvonen]

Kannattaisi olla kuulolla mitä joukkueessasi mietitään. Kaikki "asiakkaat" eivät allekirjoita linjaasi...

Mitkä himputin "asiakkaat"? Mistä asiakkaista jauhat? Joukkueessani? Mistä sinä mitään tiedät, et sinä mistään mitään tiedä, tyhjää puhut ja aikaasi hukkaat. "...allekirjoita linjaani". Mitä linjaani? Nuori Suomi -linjaani? Ketkä? Mitä? Missä? "...joukkueessani mietitään". Kerro, mitä siellä mietitään. Mistä sinä tiedät, mitä siellä mietitään? Valoja päälle, canttig!

 

[canttig]

Mitkä himputin "asiakkaat"? Mistä asiakkaista jauhat? Joukkueessani?

Asiakkaista, jotka maksavat harrastuksen. Kaikki eivät allekirjoita linjaasi. No ainakin yksi "asiakas" on kovastikin eri mieltä.

 

[Petri1981]

Asiakkaista, jotka maksavat harrastuksen. Kaikki eivät allekirjoita linjaasi. No ainakin yksi "asiakas" on kovastikin eri mieltä.

Vihaksi pistää tämä ajattelumalli, että vanhemmat olisi jotain asiakkaita!??

Mielestäni vanhemmilla ei pitäisi olla mitään sanomista urheiluseuran toimintatapoihin liittyen. Joko he maksavat lapsensa harrastuksen ja nielevät sen toimintatavat sellaisina kuin ne on, tai eivät maksa ja katsovat jonkun uuden seuran lapselleen.

Minun junnuvuosina nämä valittavat äidit olivat lähes pahinta myrkkyä junioriseuralle, jotka sekoittivat pakkaa, sekä aiheutti suoraan sanoen hämmennystä kun meidän Pekka ei pelannut kuin 7 minuuttia tai kun vastustaja vähän tönäisi meidän Akia ja hänelle tuli pipi. Sitten pidettiin kaikkia maailman vanhempien kokouksia missä isät ja äidit yhdessä kinastelivat siitä saako se Pekka peliaikaa vai ei. Täysin järkyttävää toimintaahan se oli, josta oli vain haittaa.

Vanhempien tehtävänä on kuskata junnuja harjoituksiin, kannustaa ja motivoida heitä, valmistaa hyvä energiapitoinen lounas ennen peliä jne, mutta seuran sisäisiin asioihin vanhemmilla ei pitäisi olla mitään puuttumista. Ei vaikka he maksaakin lapsiensa kausimaksut. Tämä sääntö pitäisi kirjata lakiin.

 

[Pekkis]

Vanhempien tehtävänä on kuskata junnuja harjoituksiin, kannustaa ja motivoida heitä, valmistaa hyvä energiapitoinen lounas ennen peliä jne, mutta seuran sisäisiin asioihin vanhemmilla ei pitäisi olla mitään puuttumista.

Aloitat tämän lauseen mallikkaasti, mutta loppua kohden heikkenee.

Tehtiinkö me monen lapsen vanhemmat aikanaan väärin, kun aloimme kysellä joukkueen tililtä hävinneiden rahojen perään? Vasta seuran puheenjohtajan puuttuminen joukkueenjohtajan toimintaan palautti rahat tilille.

Mitä tulee noihin peluutusta koskeviin kommentteihin, niin samoilla linjoilla olen. Tosin tuuliviirivalmentajat näistä vahvoista vanhemmista lähinnä kärsivät, kovat koutsit eivät paskan vertaa!

 

[Petri1981]

Tehtiinkö me monen lapsen vanhemmat aikanaan väärin, kun aloimme kysellä joukkueen tililtä hävinneiden rahojen perään? Vasta seuran puheenjohtajan puuttuminen joukkueenjohtajan toimintaan palautti rahat tilille.

En tiedä tälläisestä mitään, mutta jos rahoja on varastettu niin silloin tulee asiasta ilmoittaa poliisille.

Lähinnä kuitenkin tarkoitin tätä varsinkin 90-luvulla jyllännyttä surullisen kuuluisaa "vanhempien kapinaa", joka johti jopa siihen, että pidettiin kaiken maailman vanhempien kokouksia missä äidit ja isät tappelivat juuri vaikkapa peluutuksista, harjoitusmetodeista sun muista mitkä ei kuulu vanhemmille pätkääkään, vain ainoastaan valmentajille.

En tiedä miten tällä hetkellä asian laita on, kun olen ollut pari vuotta "ulkona".

 

[LaTe_Show]

En tiedä miten tällä hetkellä asian laita on, kun olen ollut pari vuotta "ulkona".

Niinkuin lähestulkoon jokainen asia tässä maailmassa, niin tämäkin touhu vaatii yhteistyötä: vanhempien ja perheiden kanssa tehdään yhteistyötä kauden toteuttamiseen. Tärkeintä on saada perheet samalle sivulle, jotta he ymmärtävät (yleisellä tasolla) mitä tarjotaan ja mikä on se (lue: kauden) tavoite, miten siihen pyritään ja toisaalta kyllä seurakin tarvitsee perheen tukea toiminnan pyörittämiseen niin operatiivisesti kuin myös ennenkaikkea joukkueen työrauhan suhteen.

Tottakai vanhemmilla on oikein kysyä peluutuksista, peliajoista jne, mutta ei niitä hoideta huutoäänestyksellä palavereissa.

Kysyttiin, että "miten tällä hetkellä asian laita on", tilanne taitaa ennen, nyt ja jatkossa olla niin, että tulee olemaan niin hyviä perheitä kuin myös hankalia perheitä. Idiootteja tulee aina riittämään.

 

[siffa]

Enni Rukajärven isältä kysyttiin äsken tv:ssä, että mitä neuvoja oli antanut tytölleen. Isä sanoi sanoneensa, että keskity yhteen lajiin, niin silloin voi tulla maailmanmestariksi. Tulevina päivinä Enni Rukajärven taival MM-hopealle avattaneen alusta asti seikkaperäisesti. Sitten selviää, oliko hän toteuttanut isän viisaita neuvoja miten tarkkaan.

 

[TosiFani]

Enni Rukajärven isältä kysyttiin äsken tv:ssä, että mitä neuvoja oli antanut tytölleen. Isä sanoi sanoneensa, että keskity yhteen lajiin, niin silloin voi tulla maailmanmestariksi. Tulevina päivinä Enni Rukajärven taival MM-hopealle avattaneen alusta asti seikkaperäisesti. Sitten selviää, oliko hän toteuttanut isän viisaita neuvoja miten tarkkaan.

Ymmärrän mielipiteesi, sinulle lapset ovat tulevia maailmanmestareita, joiden tulee tavoitella tätä lapsesta lähtien. Mitä sitä lapselta kysymään, Kiina-järjestelmä tuottaa tulosta!

 

[erku]

Vanhemmat kertovat: Tällainen hopea-Enni oli lapsena | Yle Urheilu | yle.fi

Tämän jutun mukaan Ennin lopullinen laijvalinta tapahtui kymmenvuotiaana. Eli korjuslaisten ja Nuoren Suomen oppien mukaan kaiketi monta vuotta liian aikaisin.

 

[LaTe_Show]

Enni Rukajärven isältä kysyttiin äsken tv:ssä, että mitä neuvoja oli antanut tytölleen. Isä sanoi sanoneensa, että keskity yhteen lajiin, niin silloin voi tulla maailmanmestariksi.

Suomen jääkiekkoleijona 190, olympiapronssimitalisti, moninkertainen MM-mitalisti, EM-mestari ja IIHF:n Hockey Hall of Fameen valittu jääkiekkoilija, moninkertainen Suomen paras jääkiekkoilija ja pesäpalloilija ja lisäksi yli 20 SM-mitalia kansallisella tasolla voittanut Riikka Välilä ( os. Nieminen) kertoo:

”Kyllähän mulla varmaan on se, jos ajatellaan vaikka jääkiekkoa, niin millä mä nytkin pystyn paljon elämään, on se, että oon lapsena tehnyt mielettömän määrän toistoja, ajattelematta että mä treenaan jotain” Riikka Välilä on naisleijonien konkari | Tv | Areena | yle.fi

Ja Rukajärven kohdalla puhutaan samasta asiasta:

Viisilapsisen perheen kolmanneksi vanhin on saanut harrastaa niin paljon kuin on itse halunnut.

- Emme ole laittaneet mitään esteitä vaan olemme pyrkineet mukautumaan siihen, että lapsi saa harrastaa sitä, mitä haluaa.

 

[LaTe_Show]

Vanhemmat kertovat: Tällainen hopea-Enni oli lapsena | Yle Urheilu | yle.fi

Tämän jutun mukaan Ennin lopullinen laijvalinta tapahtui kymmenvuotiaana. Eli korjuslaisten ja Nuoren Suomen oppien mukaan kaiketi monta vuotta liian aikaisin.

Heh samassa kisassa pronssille sijoittunut Jenny Jones, aloitti koko lumilautailun vasta 17-vuotiaana... :D

"Jones, started snowboarding aged 17 when her local dry slope was offering free lessons"

 

[LaTe_Show]

Tulevina päivinä Enni Rukajärven taival MM-hopealle avattaneen alusta asti seikkaperäisesti.

Rukäjärven valmentajan mukaan, hänellä oli muitakin intressin kohteita:

Enni tykkäsi tosi paljon tanssiliikuntamuodoista ja lumilautailusta. Kun lumilautailu näytti menevän hyvin, Enni joutui jättämään toisen vähemmälle ja on välillä sitä kaipaillutkin.

Rukajärvi kysyi valmentajaltaan ennen olympialaisia: | Yle Urheilu | yle.fi

Ja Enni itse kertoo näin:

Hän on lasketellut kuusivuotiaasta ja aloittanut lautailun kymmenvuotiaana. 17-vuotiaaksi asti hän piti kuitenkin tanssia ykköslajinaan.

”Vasta 16-17-vuotiaana aloin käydä enemmän mäessä ja tehdä hyppyjä. Sen jälkeen aloin ajatella, että olisi siistiä jos tästä saisi ammatin.”

...

Rukajärven vanhemmat eivät kulje maailmalla tytärtään kannustamassa – parikymmentä lypsävää navetassa estävät tämän tehokkaasti. He ja neljä sisarusta ovat kuitenkin tärkeä tuki.

”On kai ne mielissään, vaikka alkuvaiheessa ne oli vähän että pitäiskö sun hakea johonkin kouluun”, Rukajärvi sanoo vanhemmistaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/enni+rukajarven+tavoitteena+sot%C5%A1i++lue+talouselaman+juttu+viime+vuodelta/a2231426

Nimimerkki siffan tavoin, toivon että MM-kulta- ja olympiahopeamitalistin taival avattaisi alusta asti seikkaperäisesti tulevina päivinä.

 

[Cockersson]

Joukkueurheilun suuri muutos alkoi Suomessa – 30 vuotta myöhässä? | Uusi Suomi

Tuota yhteistyötä ei ole taidettu vielä täällä käsitellä. Tulisiko tuosta sitten seuraava "syyllinen" mahdolliselle menestymättömyydelle tms. kun nämä nykyiset valioikäluokat, jotka eivät ole joutuneet hirmuisen Nuori Suomi-ideologian rappiovaikutuksille alttiiksi nousevat huipulle ja aletaan odottamaan uutta sukupolvea. Tuollahan esimerkiksi muuan Henrik Dettmann sanoo, että mikään palloilu ei ole aikaisen erikoistumisen laji.

 

[Watson]

Heh samassa kisassa pronssille sijoittunut Jenny Jones, aloitti koko lumilautailun vasta 17-vuotiaana... :D

"Jones, started snowboarding aged 17 when her local dry slope was offering free lessons"

Tämä kyllä osoittaa että lumilautailun taso on luokattoman huono verrattuna muihin lajeihin, esim. palloilulajeihin.

Jos pystymetsästä 17-vuotiaana laitetaan kaveri ensimmäistä kertaa pelaamaan jalkapalloa tai jääkiekkoa, niin mahdollisuus siihen että hän pelaa joskus Valioliigassa tai NHL:ssä on tasan nolla.

 

[TosiFani]

Tämä kyllä osoittaa että lumilautailun taso on luokattoman huono verrattuna muihin lajeihin, esim. palloilulajeihin.

Jos pystymetsästä 17-vuotiaana laitetaan kaveri ensimmäistä kertaa pelaamaan jalkapalloa tai jääkiekkoa, niin mahdollisuus siihen että hän pelaa joskus Valioliigassa tai NHL:ssä on tasan nolla.

Minusta tämän tyylinen lajien välinen vertailu on turhaa, jopa tyhmää. Eri lajien ominaisuudet ovat erilaisia, harrastajamäärät vaihtelevat jne. Jalkapallo ja jääkiekko vaatii sellaisia taito-ominaisuuksia, joita on erittäin vaikea kehittää lapsuuden herkkyyskausien jälkeen, kun taas vaikka kestävyysominaisuuksia voi kehittää myöhemminkin.

Minusta tällä palstalla esiintyy tällä hetkellä ikävä tapa pyrkiä väheksymään varsinkin naisten olympialajeja. Meidän oma laji, jääkiekko, on maailmalla varsin pieni laji, senkin olympiastatus voitaisiin helposti kyseenalaistaa.

 

[LaTe_Show]

Tämä kyllä osoittaa että lumilautailun taso on luokattoman huono verrattuna muihin lajeihin, esim. palloilulajeihin.

Ehkä näinkin, mutta samaan aikaa pitää muistaa sekin asia, että hänellä on enemmän lajiharjoitteluvuosia takana verrattuna vaikka Rukajärveen.

Ja toisekseen puhutaan ihmisestä joka on voittanut X-Gamesin kolme kertaa, eli aivan turhasta tapauksesta/tuurista yms ei ole kyse.

 

[Mänizeri]

Meidän oma laji, jääkiekko, on maailmalla varsin pieni laji, senkin olympiastatus voitaisiin helposti kyseenalaistaa.

OT:na... Oikeastaan kaikki talviolympialaisten lajit. Eli koko kisat. Vai?

 

[TosiFani]

OT:na... Oikeastaan kaikki talviolympialaisten lajit. Eli koko kisat. Vai?

No, periaatteessa kyllä, mikäli käytetään kesäolympilaisten kanssa samaa kriteeristöä lajin suosion suhteen.

 

[PJx]

Pahaa pelkään, ettei yleisesti ottaen tässä debatissa olevat puhu yhteistä kieltä. En ole ollenkaan varma, että huippuvalmentajien keskinäisessä keskustelussa varhainen lajivalinta tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, mitä se tarkoittaa tämän palstan kirjoittajien mielestä. Kaikesta näkyy, että siitä on jo palstan sisäisestikin käsitetty hyvin hyvin eri tavoin.

Itse käsitän päälajin lajiksi, jonka ehdoilla mennään (kilpailukalenteri, harjoittelun painopiste, yms.) ja sivulaji on laji, jota treenataan sen verran vakavalla mielellä, että siirtyminen sivulajin kilpailutoimintaan päälajiin ”verrannollisella” vaativuustasolla on realistinen vaihtoehto, siis melko nopeasti. Ehto tuohon on määrätietoinen ja tavoitteellinen harjoittelu. Määrä ja intensiteetti eivät aina riitä. Mukana pitää olla myös laatu.

Isossa kuvassa tuskin kukaan kiistää työmäärän merkitystä. Mitä useampi laji kulkee mukana, sitä raskaammaksi touhu käy. Se, että harrastaa monia lajeja, ei tarkoita, että ”päälajeja” voisi ottaa löysemmin. Pahaa pelkään, että harvojen resurssit riittävät useisiin päälajeihin. Kaikenlaista voi toki puuhastella, mutta edes jotain pitää tehdä tosimielellä.

Jos yksilön harjoitushistoriaa katsotaan, niin loppupeleissä on tärkeää onko takana riittävä määrä oikean tyyppisiä harjoitusmaileja. Se on yhdentekevää, miten ne on hankittu. Uskallan väittää, että palloilupeleissä korostuu ”palloilusilmän ja pelikäsityksen” hankkiminen. Muita ominaisuuksia pystyy hankkimaan myös itsenäisesti. Jotain ei opi muuta kuin pelaamalla systemaattista peliä (ei edes pihapeleissä).

 

[siffa]

Mäkihypyn huippuvalmentaja Kimmo Kykkänen vei tyttärensä Julian ensimmäistä kertaa hyppyrimäkeen, kun Julia oli 3-vuotias. Kimmo Kykkäsen teemana on ollut kärsivällisyys tyttärensä valmentajana. Nyt 19-vuotias Julia hyppää ensimmäisenä suomalaisena naisena huomenna olympiakisojen naisten mäkihypyn normaalimäen kisassa. Varhainen lajivalinta on tuottanut tulosta tässäkin tapauksessa. Tällä kertaa isä-tytär valmennussuhde on ollut menestyksen salaisuus.

 

[LaTe_Show]

Varhainen lajivalinta on tuottanut tulosta tässäkin tapauksessa.

Onko aiemmin peräänkuuluttamasi MM-mestarin ja olympiahopeamitalistin Enni Rukajärven taipaleesta selvinnyt mitään uutta?

Tulevina päivinä Enni Rukajärven taival MM-hopealle avattaneen alusta asti seikkaperäisesti.

Kykkäsestä vielä sen verran, että hän on monipuolisesti harrastanut urheilua kun pelaa mm jalkapalloa FC Reippaan juniorijoukkueessa.

 

[TosiFani]

Mäkihypyn huippuvalmentaja Kimmo Kykkänen vei tyttärensä Julian ensimmäistä kertaa hyppyrimäkeen, kun Julia oli 3-vuotias. Kimmo Kykkäsen teemana on ollut kärsivällisyys tyttärensä valmentajana. Nyt 19-vuotias Julia hyppää ensimmäisenä suomalaisena naisena huomenna olympiakisojen naisten mäkihypyn normaalimäen kisassa. Varhainen lajivalinta on tuottanut tulosta tässäkin tapauksessa. Tällä kertaa isä-tytär valmennussuhde on ollut menestyksen salaisuus.

Surullista, niin surullista.

On erittäin surullista, että vielä tänä päivänä vanhemmista ja valmentajista löytyy kiinalaisen järjestelmän kannattajia, joiden kasvatuksen seurauksena syntyy monia enemmän tai vähemmän rikkinäisiä sieluja.

Matti Nykänen on hyvä esimerkki tästä, kaikien aikojen mäkihyppääjä, mutta ihminen joka on ollut koko elämänsä enemmän tai vähemmän onneton. Ehkä murrosikäisen pojan valmentajan olisi pitänyt tehdä erilaisia ratkaisuja syrjäytyneen pojan suhteen? Kun kultamitalit loppuivat, systeemi heitti ihmisen nurkkaan.

Mutta onneksi siffa ja muut oppurtunistit saivat urheilusankarinsa, ihmisestä viis.

Tämän ketjun keskustelu on täysin absurdia, enää ei puhuta systeemistä vaan poikkeusyksilöistä. Muutama kirjoittaja kannattaa urheiluun satsaamista lapsuudesta saakka, vaikka se voi aiheuttaa suuria ongelmia tulevaisuudessa. Toivottavasti Suomessa ei koskaan hyväksytä tämän tyylistä järjestelmää vaan pysytään enemmän Nuori Suomi periaatteiden linjalla.

 

[LaTe_Show]

Mutta onneksi siffa ja muut oppurtunistit saivat urheilusankarinsa, ihmisestä viis.

No sen verran pitää puolustaa siffaa, että esimerkiksi tämän Kykkäsen kohdalla ei ole tietoa siitä, että hänet olisi väkisin ajettu mäelle. Kyllähän se lähtökohta on se, että lapsen pitää itse haluta mennä lajin pariin...

Mutta se, että tuo siffan ihailema tapa olisi Se Ainoa Oikea on sen sijaan väärä ajattelutapa.

 

[siffa]

Norjan hiihtouudistus

Norja voitti 2002 olympiakisoissa 11 hiihtomitalia. Hiihtoliitto aloitti samana vuonna projektin, joka tähtäsi siihen, että hiihto palaa suosituimmaksi lajiksi nuorten keskuudessa. Lumilauta oli vienyt harrastajia hiihdolta 1990-luvulta. 1980-luvulla hiihto oli ollut erittäin suosittu laji Norjassa. Harjoittelun periaatteet ovat samat kuin ennen: hiihto on kestävyys-, voima- ja tekniikkaharjoittelua. Yhteinen valmennusfilosofia syntyi kolme vuotta sitten aloitetun uuden projektin myötä. Tuloksena syntyi kaksi kirjaa, joissa tiivistetään yhteinen valmennusfilosofia aivan nuorimmista aikuisiin: miten harjoitella ja kuinka paljon milloinkin. Norjassa on onnistuttu saamaan taas lapset ja nuoret harrastamaan hiihtoa.

Kjelsåsissa, vähän ylempänä Oslon keskustaa ja sieltä 7 kilometrin päässä, asuu vajaat 5000 ihmistä. Kjelsåsissa on urheiluseura, johon kuuluu noin 750 alle 20-vuotiasta hiihtäjää. Yksi seuran juniorihiihtäjä on 13-vuotias Håkan Sturod. Håkanilta on turha kysyä, milloin hän hiihti ensimmäisen kerran. Äiti kertoo, että Håkan sai ensimmäiset sukset joululahjaksi jo ennen 2-vuotissynttäreitä. Håkan harjoittelee hiihtoa viitenä, kuutena päivänä viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Sunnuntaisin hiihtolenkit saattavat venyä kolmetuntisiksi. Ilkka-lehden jutussa (2.2.2014) mainitaan hiihdon lisäksi Håkanin harrastavan suunnistusta. Tavoite Håkanilla on selkeä: hän haluaa olla hiihdossa maailman paras.

Toinen esimerkki Ilkka-lehden jutussa on Keski-Norjasta Beritosstölenistä kotoisin oleva 17-vuotias Olav Vikerön-Espenes. Olav hiihti ensimmäiset kilometrinsä kolmevuotiaana isänsä kanssa. Hiihtäminen on aloitettu lapsena hauskalla tavalla, sunnuntaisin on tehty hiihtoretkiä. Pohjat on tehty nuorena kovaa harjoittelua varten. Nyt hän harjoittelee 650 tuntia vuodessa. Maailmanmestari Matti Heikkinen harjoitteli samanikäisenä 400 tuntia vuodessa. Aikuiset huiput harjoittelevat 800-900 tuntia vuodessa. Vikören-Espenesin tavoite on olla mahdollisimman hyvä.

Ilkka-lehden artikkelissa on haastateltu myös Oslon keskustan Rock In-baarin tiskillä tuoppi kädessä istunutta Hallvar Opheimiä. Hallvar vietiin hiihtämään kolmevuotiaana. Hän hiihtää nykyisin 30 kilometriä kerran viikossa. Samalla tiskillä istui kolme parrakasta ja pitkätukkaista miestä. Heidän hiihtoinnostuksensa lopahti vuosia sitten. Hiihto on heidän mielestään tylsää. Heidän mielestään moni pakoitetaan hiihtämään lapsina, mikä on syvältä.