Nuori Suomi ry

  • 998 981
  • 5 368

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
"Musiikkiopisto on suomalainen musiikkikoulutusinstituutio, joka antaa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää soitto- ja laulukoulutusta."

Opiskelijat valitaan erityisissä valintakokeissa.

Ihan yhtälailla urheiluseuroilla ja joukkueilla on oikeus pitää valintakokeet (lue: try-outit) ja valita sieltä haluamansa yksilöt mukaan toimintaansa.

Ei mitään uutta urheilumaailmassa tämäkään - eikä ollut kielletty edes PSn lanseeraaman "Nuori Suomen aikanakaan".
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ihan yhtälailla urheiluseuroilla ja joukkueilla on oikeus pitää valintakokeet (lue: try-outit) ja valita sieltä haluamansa yksilöt mukaan toimintaansa.

Ei mitään uutta urheilumaailmassa tämäkään - eikä ollut kielletty edes PSn lanseeraaman "Nuori Suomen aikanakaan".

Niin ei varmasti ole ollut kiellettyä. Mutta eittämättä on ollut selvää, että pienten juniorien urheilussa tällaiset try outit ovat olleet ennemmin poikkeus kuin sääntö. Musiikin puolella on ilmeisesti taas sitten ennemmin sääntö, että jo 7-vuotiaat laitetaan kilpailemaan siitä kuka saa ylipäätään harrastaa lajia ohjatusti. Täten en mitenkään ymmärrä miksi sosiaalipoliittinen painostus kohdistui juuri urheiluun eikä musiikkiin. Eikö kaiken loogisuuden nimissä musiikin systeemi ollut kauempana "kaikki soittaa" -järjestelmästä kuin urheilun systeemi "kaikki pelaa" -järjestelmästä?
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Niin ei varmasti ole ollut kiellettyä. Mutta eittämättä on ollut selvää, että pienten juniorien urheilussa tällaiset try outit ovat olleet ennemmin poikkeus kuin sääntö.?

Koska seurat haluavat massaa millä pyörittää toimintaansa: ja tässäkin tapauksessa tuo massa on jaettu tasoryhmiin mikäli volyymia on tarpeeksi.

Jokaisella on oikeus perustaa vaikka Jääkiekon Akatemiaopiston näin halutessaan (ja itseasiassa olisinkin sen kannalla), mutta jostain syystä tällä ei ole ollut tarpeeksi kysyntää...

Musiikin puolella näyttäisi kysyntää olevan - historia on enemmän musiikin puolella verrattuna jääkiekkoon tai edes urheiluun ylipäätänsä...
 

Ruoppaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pääkaupunkiseutu
Opiskelijat valitaan erityisissä valintakokeissa.

Ihan yhtälailla urheiluseuroilla ja joukkueilla on oikeus pitää valintakokeet (lue: try-outit) ja valita sieltä haluamansa yksilöt mukaan toimintaansa.

Ei mitään uutta urheilumaailmassa tämäkään - eikä ollut kielletty edes PSn lanseeraaman "Nuori Suomen aikanakaan".

Ensinnäkin opiskelijat valitaan heti lapsena (n. 7v) valintakokeissa.

Toiseksi tämä ei olisi varmasti ollut sallittua Nuori Suomi yhteistyön puitteissa, että jääkiekkoa aloittavat noin seitsemän vuotiaat olisi laitettu taipaleelle ja vain kyvykkäimmät olisivat harjoitelleet ja pelanneet. Ei se ole sitä vieläkään maakunnissa, missä on vaihtoehtona vain yksi seura. On aivan varma, että kyseisestä menettelystä tulisi nootti seuralle ja seuralta joukkueelle sekä sellaisia taloudellisia seuraamuksia, mitkä on kanavoitu jääkiekkoliiton kautta. Esim. valmennuspäällikkön palkkatuki, liiton koulutus etc...

Pääkaupunkiseudulla tällainen toiminta piilotetaan enemmän tai vähemmän ja ajetaan heikompia pelaajia muihin seuroihin. Toisiin seuroihin kertyy vuosi vuoden jälkeen enemmän hyviä pelaajan alkuja heti alusta lähtien, kun toisiin.

Jottei mene saivarteluksi, niin totean, että tämä ei olisi teoriassa mahdotonta, vaan liittyy enemmän yhteiskunnan tukeen ja käytäntöön. Käytännössä siis Nuori Suomen -kiekkoaikakauden ja nykyurheilun moraali säännösten ulkopuolella toimiminen olisi mahdotonta. Ja lapsilla, jotka eivät pääse musiikkiopiston piiriin on mahdollisuus opiskella yksityisesti ja hakea valintakokeissa musiikkiopistoon uudelleen.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Toiseksi tämä ei olisi varmasti ollut sallittua Nuori Suomi yhteistyön puitteissa, että jääkiekkoa aloittavat noin seitsemän vuotiaat olisi laitettu taipaleelle ja vain kyvykkäimmät olisivat harjoitelleet ja pelanneet.

Aivan varmasti seuroilla on aina ollut vapaus valita ne pojat ketkä haluavat. Kyse on puhtaasti volyymistä.

Jottei mene saivarteluksi, niin totean, että tämä ei olisi teoriassa mahdotonta, vaan liittyy enemmän yhteiskunnan tukeen ja käytäntöön.

Musiikkiopisto on yhteiskunnan tukema koulutusinstituutio, ja urheiluseurat eivät ole. Niinkuin aiemmin totesin niin musiikki saa nauttia yhteiskunnan arvostuksesta aivan eritavalla kuin urheilu: muusikoksi (tai ylipäätänsä taiteilijaksi) voit kouluttautua mutta "urheilijaksi" et.

Yhteiskunnallisesti asenne on niin, että taide on loppujen lopuksi "korkeakulttuuria" mutta urheiliu vaan "harrastus".

Tässä voidaan toki keskustella onko tämä miten oikein vai ei näin vuonna 2014.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Valitettavasti P. Sihvosen tyylisten lätkäjätkien takia Nuori Suomi ry on jouduttu perustamaan. Näille lätkäjätkille valmentaminen on tärkeämpää kuin lasten harrastus. Tämä näkyy joukkueiden budjeteissa, toiminnassa ja ennen kaikkea suhtautumisessa lapsiin. Minusta on erittäin surullista, että tässäkin ketjussa muutama vanhemmaksi itseään kutsuva nimimerkki haluaa tehdä lasten harrastamisesta väkisin tavoitteellista aivan liian aikaisin.

Otsaluullakin näkee, että olet puuhastellut vain hevosten kanssa, valmentamisen ja urheilun päälle sinulla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä.

Voin valistaa. Eivät aikuiset voi tehdä lasten harrastamisesta tavoitteellista. Aikuiset voivat vain luoda olosuhteita - ja lapset sitten itse ryhtyvät tai eivät ryhdy tavoitteellisiksi.

AAA-tasolla kaikki pelaajat ovat enemmän tai vähemmän tavoitteellisia viimeistään 12-vuotiaana. Jos joku ei ole tavoitteellinen, hänen tilalleen nousee tavoitteellinen pelaaja AA-tasolta.

Ei tarvitse paljoakaan kutitella poikia, niin tavoitteellisuus suorastaan pompsahtaa heistä esiin.

Arvioni mukaan 25 pojasta viisi ottaa homman 12-vuotiaana niin tosissaan, että heille jääkiekkoilusta tulee suorastaan elämän ykkösjuttu. Jääkiekkoilun ja pojan väliin ei sen jälkeen mahdu mitään, ei tytöt, ei muut harrastukset, ei koulu, ei mikään. Niin se vain menee. Eikä siinä ole mitään pahaa. Seuraavat 10 poikaa ottaa jääkiekkoilun myös hyvin vakavissaan. Niin se vain menee. Eikä siinä ole mitään pahaa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kyllä voin kolleega Sihvosen viestiä sen verran allekirjoittaa, että onhan se nyt selvää että 12-vuotiaista löytyy iso joukko niitä, jotka ovat tavoitteellisia ja haluavat tehdä parhaansa ja osalla voi olla jopa NHL-unelmaa jne. Sitten on tottakai niitäkin joille riittää, että saa olla osa joukkuetta.

Tasoryhmät on hyvä keino saada nämä samahenkiset pojat (ja perheet!) harjoittelemaan yhdessä, ongelma on vaan isossa osassa maata se saatavilla oleva volyymi. Edelleenkin sanon sen, että tilanne on täysin eri Hämeenlinnassa verrattuna Saarijärveen.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Vuodet 1995 ja 2008 viittaavat aikoihin, jolloin Nuori Suomi -touhua alettiin voimistaa ja purkaa.

Millä tavalla se Nuori Suomi -touhu on purettu? Minä luulin että siellä mennään samoilla suosituksilla vieläkin.

Ja mikä tämä on? HPK

1.2. Seuran tavoitteet ja arvot

Yleiset tavoitteet:

• Liikunnan malliseura, joka tuottaa lasten ja nuorten tarpeista lähtevää laadukasta Nuori Suomi- urheilutoimintaa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuunsa puitteissa
• Järjestää jääkiekkotoimintaa sekä kilpa- että harrastetasolla Hämeenlinnan ja seutukunnan lapsille ja nuorille sekä aikuisille
• Antaa edellytykset huipulle pääsylle
• Kannustaa lapsia ja nuoria elämän hallintaan sekä terveiden elämäntapojen ja elinikäisen liikuntaharrastuksen omaksumiseen
• Antaa kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet harrastukseen alentamalla lajin kustannuksia
• Yhteistyö muiden nuorten harrastuksia järjestävien tahojen kanssa
• Kasvattaa lapsia sosiaalisuuteen ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamiseen
 

Pekkis

Jäsen
Jos 12-vuotias poika haluaa harrastaa useampaa lajia ja tämä tarkoittaisi jääkiekkoharjoitusten väliin jättämistä, fiksu valmentaja sallii tämän. Tästä on kysymys.

Varsinkin, jos tämä toinen laji kehittää pojan fysiikkaa huomattavasti tehokkaammin, mitä esim. jääkiekko-/jalkapallotreenit. Ja nyt tarkoitan ajanjaksoa pelikauden ulkopuolella, joka tosin esim. jalkapallossa ei aina ole järin pitkä. Jääkiekossa se on, ja tämän ajanjakson tehostamisessa sitä työn sarkaa todellakin riittää...;)
 

oliwa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Supercell
Arvioni mukaan 25 pojasta viisi ottaa homman 12-vuotiaana niin tosissaan, että heille jääkiekkoilusta tulee suorastaan elämän ykkösjuttu. Jääkiekkoilun ja pojan väliin ei sen jälkeen mahdu mitään, ei tytöt, ei muut harrastukset, ei koulu, ei mikään. Niin se vain menee. Eikä siinä ole mitään pahaa. Seuraavat 10 poikaa ottaa jääkiekkoilun myös hyvin vakavissaan. Niin se vain menee. Eikä siinä ole mitään pahaa.

Hetkinen. Onko sinusta ihan ok, että 12-vuotias lapsi laiminlyö koulunkäynnin, jotta voisi mahdollisesti kehittyä paremmaksi jääkiekkoilijaksi?

Onko tämä HPK:n junnukiekon linja? Vai ymmärsinkö kommenttisi "eikä siinä ole mitään pahaa" väärin?

Turussa ollaan pyritty hoitamaan asiat niin, että ne lahjakkaimmatkin juniorit hoitavat myös opiskelunsa mahdollisimman hyvin.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Onko oikeasti edes olemassa yhtä muita oleellisempaa tekijää tai mittaustapaa?
Eräät nimimerkit syyttävät vuodesta toiseen NuSua Suomen romahtaneesta pelaajatuotannosta. NHL-draftiin mennessä scoutit ympäri maailmaa ovat seuranneet ja verranneet saman ikäluokan pelaajia jo vuosikausia, joten tässä mielessä se on ainoa selkeä ja puolueeton mittari mitä pelaajatuotantoon tulee. Ainakin minun mielestäni se on objektiivisempi ja asiantuntevampi arvio kuin P.Sihvosen ja siffan itsepäinen jankutus "NuSu sitä, NuSu tätä.."

Minusta yksi oikea ja puolueeton mittaustapa pelaajatuotannon tasolle ovat NHL:ssä pelaavat jääkiekkoilijat. Tutkin tätä vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden NHL-palaajien määrien osalta kaudella 2011-2012. Tulos oli tyly suomalaisen huippujuniorituotannon kannalta: kanadalaisia 140, yhdysvaltalaisia 62, ruotsalaisia 27, tsekkejä 17, venäläisiä 14, tanskalaisia 5, suomalaisia 4, itävaltalaisia 2, slovenialaisia 2; yksi pelaaja oli Slovakiasta, Saksasta, Latviasta, Valko-Venäjältä, Italiasta ja Puolasta. Tämä tulisi nyt päivittää koskien kautta 2013-2014, mutta työ on niin suuri, että toivoisin jonkun toisen nimimerkin sen tekevän.

Nuori Suomesta ja sen vaikutuksesta huippujuniorituotantoon käytti arvovaltaisen puheenvuoron useissa medioissa Kalervo Kummola tämän kuun alkupäivinä. Olen referoinut Kummolan lausuntoja täällä sivulla 193 viestissäni #4804 9.1.2014. Se ei saanut kommentteja aikaiseksi ihan ymmärrettävistä syistä. Sen verran kerron kuitenkin, että Kalervo Kummola tuli Petteri Sihvosen ja siffan linjoille Nuori Suomen arvostelussaan, tosin kymmenkunta vuotta myöhemmin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Koulutuksesta puheen ollen on mielestäni hyvä huomioida, että aika moni niistä kaikkein kovimmista suomalaisurheiljoista on ollut ns. koulupudokas, jonka opiskelut ovat jääneet peruskouluun. Osa ei kai ole oikein kunnolla suorittanut sitäkään loppuun. Teemu Selänne, Janne Ahonen, Jari Litmanen, Mika Myllylä, Matti Nykänen, Marja-Liisa Kirvesniemi... Aika merkittävä lista suomalaisen urheilun ehdottomia supertähtiä ja kestomenetyjiä, jotka päättivät jo 15-16-vuotiaina laittaa kaiken peliin urheilun saralla.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Minusta yksi oikea ja puolueeton mittaustapa pelaajatuotannon tasolle ovat NHL:ssä pelaavat jääkiekkoilijat. Tutkin tätä vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden NHL-palaajien määrien osalta kaudella 2011-2012. Tulos oli tyly suomalaisen huippujuniorituotannon kannalta: kanadalaisia 140, yhdysvaltalaisia 62, ruotsalaisia 27, tsekkejä 17, venäläisiä 14, tanskalaisia 5, suomalaisia 4, itävaltalaisia 2, slovenialaisia 2; yksi pelaaja oli Slovakiasta, Saksasta, Latviasta, Valko-Venäjältä, Italiasta ja Puolasta. Tämä tulisi nyt päivittää koskien kautta 2013-2014, mutta työ on niin suuri, että toivoisin jonkun toisen nimimerkin sen tekevän.

Nuori Suomesta ja sen vaikutuksesta huippujuniorituotantoon käytti arvovaltaisen puheenvuoron useissa medioissa Kalervo Kummola tämän kuun alkupäivinä. Olen referoinut Kummolan lausuntoja täällä sivulla 193 viestissäni #4804 9.1.2014. Se ei saanut kommentteja aikaiseksi ihan ymmärrettävistä syistä. Sen verran kerron kuitenkin, että Kalervo Kummola tuli Petteri Sihvosen ja siffan linjoille Nuori Suomen arvostelussaan, tosin kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Nuori Suomi ry on valtakunnallinen liikunta-alan yhteisö, jonka päämääränä on edistää lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua.

Sä olet tutkinut mitä? Millä muuttujilla? Onko NS epäonnistunut tavoitteissaan? Ovatko NS:n tavoitteet vääriä? Mitä jäbä duunaa?
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Osa ei kai ole oikein kunnolla suorittanut sitäkään loppuun. Teemu Selänne, Janne Ahonen, Jari Litmanen, Mika Myllylä, Matti Nykänen, Marja-Liisa Kirvesniemi...

Se mikä yhdistää näitä nimiä on se, että he ovat "vanhan sukupolven" ihmisiä. Onneksi nykyään osataan/pyritään yhdistämään urheilu ja koulunkäynti. Mutta toki 15-16-vuotias alkaa olla siinä iässä, että voi tehdä päätöksen siirtyä päätoimiseksi urheilijaksi näin halutessaan/perheen tuella.
 
Koulutuksesta puheen ollen on mielestäni hyvä huomioida, että aika moni niistä kaikkein kovimmista suomalaisurheiljoista on ollut ns. koulupudokas, jonka opiskelut ovat jääneet peruskouluun. Osa ei kai ole oikein kunnolla suorittanut sitäkään loppuun. Teemu Selänne, Janne Ahonen, Jari Litmanen, Mika Myllylä, Matti Nykänen, Marja-Liisa Kirvesniemi... Aika merkittävä lista suomalaisen urheilun ehdottomia supertähtiä ja kestomenetyjiä, jotka päättivät jo 15-16-vuotiaina laittaa kaiken peliin urheilun saralla.

Käsittääkseni Jari Litmanen luki kyllä ylioppilaaksi, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jos haluaa huipulle koulu kärsii.
Yksi poikkeus lienee esim. Mika Aaltonen (s.1965), nykyinen Aalto-yliopiston professori, entinen ammattilaisjalkapalloilija (mm. TPS, Bologna, Bellinzona, Hertha Berlin,...), joka suoritti korkeakouluopintojaan peliuran kuluessa.
Pelasi myös lätkää TPS:n C-junnuihin saakka, kunnes futis vei.
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
Minusta yksi oikea ja puolueeton mittaustapa pelaajatuotannon tasolle ovat NHL:ssä pelaavat jääkiekkoilijat. Tutkin tätä vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden NHL-palaajien määrien osalta kaudella 2011-2012. Tulos oli tyly suomalaisen huippujuniorituotannon kannalta: kanadalaisia 140, yhdysvaltalaisia 62, ruotsalaisia 27, tsekkejä 17, venäläisiä 14, tanskalaisia 5, suomalaisia 4, itävaltalaisia 2, slovenialaisia 2; yksi pelaaja oli Slovakiasta, Saksasta, Latviasta, Valko-Venäjältä, Italiasta ja Puolasta. Tämä tulisi nyt päivittää koskien kautta 2013-2014, mutta työ on niin suuri, että toivoisin jonkun toisen nimimerkin sen tekevän.

Tässä ketjussa keskustellaan tai ainakin pitäisi keskustella Nuori Suomesta, jonka ohjeistus oli suunnattu lapsille. Pystyäksemme mittaamaan NuSun vaikutusta pelaajatuotantoon pitäisi järjestää n. 12-13 vuotiaiden draft tai vaihtoehtoisesti U13-jääkiekkoilijoiden maailmanlaajuiset taitokisat. Näin saisimme faktaa siitä, paljonko jääkiekkoa harrastavat lapsemme olisivat perässä Nicolas Ardazia ja muita 2-vuotiaina luistelun aloittaneita ihmelapsia.

Koska tällaisia lasten taitoja mittaavia vertailuja ei luonnollisestikaan ole käytettävissä on NHL-drafti lähin ja nuorimmat pelaajat "rankingiin" asettava mittari. Ja draftin perusteella Nuori Suomen aikana ei ole tapahtunut mitään merkittävää pudotusta suomalaisessa huippupelaajatuotannossa.
Itse asiassa, sinun tapaasi tilastoja kaivamalla, voisi todeta, että NuoriSuomi tuottaa "pelaajalahjakkuuksia" tasaisemmin ja varmemmin kuin vanhaan hyvään aikaan: NuSu-pelaajapolvet ovat viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi tuottaneet vähintään yhden 1. kierroksen varauksen (yhteensä 6 kpl), ja näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin suomalaisessa jääkiekossa.

Se mitä tapahtuu 18-v jälkeen ei ymmärtääkseni liity millään tavalla Nuori Suomeen.

Nuori Suomesta ja sen vaikutuksesta huippujuniorituotantoon käytti arvovaltaisen puheenvuoron useissa medioissa Kalervo Kummola tämän kuun alkupäivinä. Olen referoinut Kummolan lausuntoja täällä sivulla 193 viestissäni #4804 9.1.2014. Se ei saanut kommentteja aikaiseksi ihan ymmärrettävistä syistä. Sen verran kerron kuitenkin, että Kalervo Kummola tuli Petteri Sihvosen ja siffan linjoille Nuori Suomen arvostelussaan, tosin kymmenkunta vuotta myöhemmin.


Ymmärrettävistä syistä referoit Kummolan kommentteja vain haluamiltasi ja omia tarkoitusperiäsi tukevin osin. Kummolahan ei syyttänyt Nuori Suomea, vaan totesi: "..., syyttämättä millään tavalla Nuori Suomea. Se oli meidän oma vika." (omalla vialla lienee tarkoittanut Jääkiekkoliittoa)

Linkki Kummolan haastatteluun
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyllä huippu- urheilun ja opiskelun pystyy ihan hyvin yhdistämään. Tosin korkeakoulu- opinnot ja huippu- urheilu ovat jo useimmissa lajeissa mahdoton yhtälö, mutta niitähän ehtii sitten uran jälkeenkin. Laura Lepistö varmaan paras esimerkki. Loistava koulumenestys, ja samaan aikaan nousi maailman terävimpään kärkeen lajissa, joka on maailmalla todella kilpailtu. Vastaava taso lätkässä olisi joku NHL:n top 10 pelaaja, joista suomalaisia ei tällä hetkellä ole yhtään(kenttäpelaajien osalta).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
"Musiikkiopisto on suomalainen musiikkikoulutusinstituutio, joka antaa tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää soitto- ja laulukoulutusta."

Näin kertoo wikipedia. En toki tarkkaan tiedä käytäntöjä, mutta oletan, että tuo tavoitteellisuus ei ole mitään sanahelinää. Voi se olla vähän vaikeaa soittaa yhdessä jollain instrumentilla jos toiset käyvät joka harkoissa ja toiset ehkä joka kolmas kerta. Tämä näin maalaisjärjellä ajateltuna...

Kysyin tästä asiasta kollegalta, joka on suorittanut ammattimuusikkotutkinnon, ollut paikallisen musiikkiopiston hallituksen jäsen ja kaikki hänen lapsensa ovat kyseisessä opistossa opiskelleet.

Hänen mukaansa opiston sisällä opetuksen vaativuus riippuu ensinkin linjasta, perinteisesti klassisella linjalla ollaan selkeästi vaativampia kuin pop-jazz linjalla. Seuraavaksi vaativuus riippuu opettajasta, toiset vaativat älyttömästi ja toiset pistävät oppilaat välillä käymään kaupassa. Opistosta ei lennä ulos vaikka ei olisikaan niin tavoitteellinen.

Ja musiikkiopistoon pyrkivät yleensä tähtäävät muusikon ammattiin, harrastamiseen Porista ja lähiseudulta löytyy paljon muitakin mahdollisuuksia. Erilaiset kansalaisopistot ja yhdistyksen järjestävät erilaisten instrumenttien tai laulu opetusta, kaupungilla on bänditoimintaa ja yksityisiä opettajia on pilvin pimein.

Olennaista tässä on opettajan suhtauminen, musiikkiakaan ei tarvitse välttämättä harrastaa tavoitteellisesti. Hyvä opettaja tai valmentaja pystyy intergroimaan samaan luokkaan erilaisia lapsia, kyse on vain tahdosta.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Se mitä tapahtuu 18-v jälkeen ei ymmärtääkseni liity millään tavalla Nuori Suomeen.

Urheiluymmärräs hoi! Jos lapsi puuhastelee Nuori Suomi -hengessä 6-11-vuotiaana ja jatkaa Nuori Suomi -puuhastelua nuorena 12-18-vuotiaana, niin kaikki se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hän on 18-vuotias, liittyy erittäinkin läheisesti, suorastaan elimellisesti Nuori Suomeen.

Paras tapa mitata (huippu-urheilun) kannalta Nuori Suomen vaikutusta suomalaiseen jääkiekkoiluun on tarkastella yksilötasolla NHL-pelaajiemme määrää verrattuna kilpailijamaiden NHL-pelaajien määrään. Tässä katsannossa Nuori Suomen vaikutus on kamala, kun tarkastelemme ikäluokkia 1985-1992-syntyneet. Nuo ikäluokat saivat sitä kamalinta Nuori Suomi -aikaa 1995-2008 osakseen suomalaisessa jääkiekkoilussa.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Hetkinen. Onko sinusta ihan ok, että 12-vuotias lapsi laiminlyö koulunkäynnin, jotta voisi mahdollisesti kehittyä paremmaksi jääkiekkoilijaksi?

Onko tämä HPK:n junnukiekon linja? Vai ymmärsinkö kommenttisi "eikä siinä ole mitään pahaa" väärin?

Laiminlyö koulun!? Mitä höpötät? Oletko järjissäsi?

Etkö itse muista, kun olit 12-vuotias, menestyit hyvin koulussa - ja silti sinulle oli urheilulajisi (jääkiekkoilu?) elämäsi tärkein asia?

Tai oletko valmentanut tai edes muuten nähnyt läheltä 12-vuotiaita, joiden keskiarvot koulussa ovat järjestään 8 ja 9 välillä, mutta silti heille jääkiekko on todella tärkeä juttu ja osalle elämän tärkein juttu?

Ja mitenkä HPK:n junnujääkiekon linja liittyy mitenkään tähän?

En sen enempää valaise oman joukkueeni asioita, mutta pienesti totean, että olemme hyvin lähellä tilannetta, jossa hoidamme kouluasiat rakenteellisesti ehkä parhaiten Suomessa, mitä tulee mihinkään 12-vuotiaiden junioriurheilun joukkuelajijoukkueeseen. Jopa harjoitteluaikamme on suunniteltu niin, että läksyt ovat tehty, ennen kuin pojat tulevat päivittäin hallille.

Voin huoletta perustaa tässäkin asiassa kaiken omalle kokemuspohjalleni. Ei siitä ole niin kauan, kun olin itse 12-vuotias ja jääkiekkoilu oli minulle maailman tärkein asia. Eikä se mitenkään estänyt eikä estä minua hoitamasta kouluhommia pitkässä juoksussa viimeisen päälle niin kuin ne vain Suomessa voi hoitaa.

Toistan: siinä ei ole mitään pahaa, jos 12-vuotiaalle jääkiekkoilu tuntuu ja on maailman tärkein asia.

Jatkan: jos tavoitteellisen jääkiekkoilun piiristä lapsi tai nuori tai aikuinen putoaa pois, on hyvä ymmärtää, mihin hän putoaa, hän putoaa elämään.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
En sen enempää valaise oman joukkueeni asioita, mutta pienesti totean, että olemme hyvin lähellä tilannetta, jossa hoidamme kouluasiat rakenteellisesti ehkä parhaiten Suomessa, mitä tulee mihinkään 12-vuotiaiden junioriurheilun joukkuelajijoukkueeseen. Jopa harjoitteluaikamme on suunniteltu niin, että läksyt ovat tehty, ennen kuin pojat tulevat päivittäin hallille.

Tämä on kiva kuulla. Tämä haaste tulee entisestään korostumaan sitten kun juniorit menevät yläkouluun - siellä alkaa jo koulupäivien pituudet ja läksyt olemaan aivan toista versus alakouluun.
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
Urheilun voi ymmärtää niin monella tavalla

Urheiluymmärräs hoi! Jos lapsi puuhastelee Nuori Suomi -hengessä 6-11-vuotiaana ja jatkaa Nuori Suomi -puuhastelua nuorena 12-18-vuotiaana, niin kaikki se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hän on 18-vuotias, liittyy erittäinkin läheisesti, suorastaan elimellisesti Nuori Suomeen.
Jos 18-vuotiaana scoutit arvioivat suomalaisen junioripelaajan ikäluokkansa huippulupaukseksi, niin eikö hän ole sitä? Jos liigavalmentajat eivät saa tätä lahjakasta pelaaja kehittymään entisestään ja nousemaan NHL-pelaajaksi niin onko se siis sinun mielestäsi edelleen Nuori Suomen vika? 11. varatun Lauri Tukosen mahdollisuuden nousta NHL-pelaajaksi pilasi siis Nuori Suomi?
Ja kuka on koskaan ohjeistanut puuhastelemaan NuSu-hengessä 18-vuotiaaksi asti?

Paras tapa mitata (huippu-urheilun) kannalta Nuori Suomen vaikutusta suomalaiseen jääkiekkoiluun on tarkastella yksilötasolla NHL-pelaajiemme määrää verrattuna kilpailijamaiden NHL-pelaajien määrään. Tässä katsannossa Nuori Suomen vaikutus on kamala, kun tarkastelemme ikäluokkia 1985-1992-syntyneet. Nuo ikäluokat saivat sitä kamalinta Nuori Suomi -aikaa 1995-2008 osakseen suomalaisessa jääkiekkoilussa.
Edelleen, miksi te siffan kanssa molemmat aina jankutatte näistä samoista vuosista? 92-95 ikäluokat ovat kahlanneet läpi saman Nuori Suomen, mutta niistähän ei tietenkään kannata puhua, koska se veisi pohjaa pois teidän mutu-väitteiltänne.
Koska siffan kanssa mielellänne perustatte mielipiteenne tilastoihin niin tässä vielä faktaa tilastoista kaivettuna:
- ikäluokista 1975-85 ennen Nuori Suomea: 10 kenttäpelaajaa 1. kierroksella ja
- NuSu-ikäluokat 86-95 9 kenttäpelaajaa 1. kierroksella.
Eli ei täältä Suomesta ole ennen Nuori Suomeakaan niitä huippulahjakkuuksia kovin paljon noussut. Ja muistutuksena: koskaan, siis ei koskaan, ole Suomesta noussut 18v. lahjakkuuksia yhtä säännöllisesti "liukuhihnalta" kuin NuSu-ikäluokista 92-95.

Tarkennan vielä, että minun mielestäni ei ole juurikaan järkeä vertailla pelaajatuotantoa vain tiettyjen ikäluokkien ja tilastojen pohjalta, mutta sinulla ja siffalla se tuntuu olevan ainoa argumentti ja panos tähän keskusteluun...
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Voin huoletta perustaa tässäkin asiassa kaiken omalle kokemuspohjalleni. Ei siitä ole niin kauan, kun olin itse 12-vuotias ja jääkiekkoilu oli minulle maailman tärkein asia. Eikä se mitenkään estänyt eikä estä minua hoitamasta kouluhommia pitkässä juoksussa viimeisen päälle niin kuin ne vain Suomessa voi hoitaa.

Toistan: siinä ei ole mitään pahaa, jos 12-vuotiaalle jääkiekkoilu tuntuu ja on maailman tärkein asia.

Jatkan: jos tavoitteellisen jääkiekkoilun piiristä lapsi tai nuori tai aikuinen putoaa pois, on hyvä ymmärtää, mihin hän putoaa, hän putoaa elämään.

Varmasti osa pelaajista pystyy hoitamaan niin harjoittelun kuin koulun kunnialla tai joskus jopa erittäinkin korkealla tasolla. Silti asiaa on hyvä pohtia monelta näkökantilta, sillä ainakin omasta mielestäni on ainoastaan hyvä asia, että lapselle tarjotaan monenlaista näkökulmaa niin urheiluun kuin elämään yleensäkin. Ja millainen on se elämä johon putoaa, jos esim. se jääkiekon peluu tyssää loukkaantumiseen kun olet 17-v, jos olet käyttänyt lähes kaiken aikasi jäähalleilla pyörien ja tekemällä vain yhtä varsin monotonista asiaa? Surullista se on etenkin silloin, jos koko harrastus on ollut lähtöisin vanhempien omista haluista, eikä mitään vaihtoehtoja ole edes tarjottu.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tässä ketjussa keskustellaan tai ainakin pitäisi keskustella Nuori Suomesta, jonka ohjeistus oli suunnattu lapsille. Pystyäksemme mittaamaan NuSun vaikutusta pelaajatuotantoon pitäisi järjestää n. 12-13 vuotiaiden draft tai vaihtoehtoisesti U13-jääkiekkoilijoiden maailmanlaajuiset taitokisat. Näin saisimme faktaa siitä, paljonko jääkiekkoa harrastavat lapsemme olisivat perässä Nicolas Ardazia ja muita 2-vuotiaina luistelun aloittaneita ihmelapsia.

Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen urheilutoiminnan ohjeistukset ja määräykset olivat voimassa vuosina 1995-2006. Ne koskivat kaikkia juniori-ikäluokkiä F-B. Urheilutoiminnan pelaaminen-kohdassa oli sanatarkasti C-B junioreille ohjeistettu mm. näin:"Tämän ikäryhmän (C-B) joukkueet saavat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee ENINTÄÄN 45 peliä. Joukkueen johtajan tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä." Sinä kirjoitit, että Jääkiekkoliiton ohjeet ovat 2014 Jääkiekkoliiton sivuilla samat kuin aiemmin. Minä en löytänyt enää C-B junioreille yllä kirjoittamaani ohjetta kausilta 1995-2006 koskien vuotta 2014.

Kanadassa tehtiin muutos junioritoimintaan noin vuonna 2000. Nicolas Ardanaz pelasi vuonna 2011 8-vuotiaiden eliittijuniorijoukkueessa. Tuon junioritoiminnan kansainväliset tulokset ovat näkyvissä vasta vuosien kuluttua. Kanadalainen 8-vuotiaiden eliittijuniorijoukkue pelasi 2010-2011 kaudella 70-80 ottelua ja pelit kestivät täydet 60 minuuttia.

Ihmettä ei ole. Tästä ovat kertoneet mm. Ilmari Selänne ja Heimo Haitto. Haitolta kysyttiin, miksi hän oli ihmelapsi. Haitto vastasi:"Ihmettä ei ole. Kun soitin Viipurissa Boris Silpon opetuksessa 6 tuntia päivittäin, niin viulu ei alkanut soida riittävän hyvin. Aloin soittaa päivittäin 7 tuntia viulua ja se alkoi soida hienosti".

Koska tällaisia lasten taitoja mittaavia vertailuja ei luonnollisestikaan ole käytettävissä on NHL-drafti lähin ja nuorimmat pelaajat "rankingiin" asettava mittari. Ja draftin perusteella Nuori Suomen aikana ei ole tapahtunut mitään merkittävää pudotusta suomalaisessa huippupelaajatuotannossa.
Itse asiassa, sinun tapaasi tilastoja kaivamalla, voisi todeta, että NuoriSuomi tuottaa "pelaajalahjakkuuksia" tasaisemmin ja varmemmin kuin vanhaan hyvään aikaan: NuSu-pelaajapolvet ovat viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi tuottaneet vähintään yhden 1. kierroksen varauksen (yhteensä 6 kpl), ja näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin suomalaisessa jääkiekossa.

Tämä on tullut selväksi. Sinä vertaat NHL-draftien määriä. Minä tarkastelen NHL-pelaajien määrää. Kun tein selvitykseni vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneiden NHL-pelaajien määristä kaudelta 2011-2012, niin neljä suomalaista ko. ikäluokkien pelaajaa olivat: Petteri Nokelainen, Teemu Hartikainen, Lauri Korpikoski sekä Tuukka Rask. Tulostin kaikkien NHl-joukkueiden rosterit ja poimin niistä nuo 4 suomalaispelaajaa kuten myös kaikkien muiden maiden ko. ikäluokkien pelaajat. Kauden mittaan rosterit elivät, mm. Jussi Rynnäs pelasi pari NHL-ottelua. Ruotsalaisia oli selvityshetkellä pelannut NHL:ssä ko. ikäluokista 27 pelaajaa, mutta kauden loppuvaiheessa heidän kokonaismääränsä nousi yli 30:n. Niinkuin kirjoitin tältä kaudelta tulisi tehdä vastaava selvitys eli vuonna 1986 ja sen jälkeen syntyneet NHL-pelaajat maittain.

Suomalaisesta huippujuniorituotannosta olivat huolissaan monet jääkiekon asiantuntijat. Yksi heistä oli St. Louis Bluesin varatoimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen. Hän kirjoitti IS NHL-kolumnissaan syksyllä 2008 aiheesta otsikolla:"Suomen tuotantolinja on pysähtynyt. Suomi on tippunut täysin jääkiekon suurmaiden tahdista pelaajatuotannossa". Kun totuus valkeni myös Kalervo Kummolalle samoihin aikoihin, alkoivat pelastustoimet juniorituotannon tehostamiseksi myös Suomessa.

Ymmärrettävistä syistä referoit Kummolan kommentteja vain haluamiltasi ja omia tarkoitusperiäsi tukevin osin. Kummolahan ei syyttänyt Nuori Suomea, vaan totesi: "..., syyttämättä millään tavalla Nuori Suomea. Se oli meidän oma vika." (omalla vialla lienee tarkoittanut Jääkiekkoliittoa)

Aiheesta on keskusteltu täällä paljon. Olen aina ollut sitä mieltä, että Jääkiekkoliitto/Kalervo Kummola olivat yksin syypäitä siihen, kun Jääkiekkoliitto perusti vuonna 1995 Jääkiekkoliiton laatuprojektin Nuori Suomen. Sinä, niinkuin yksikään muu Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen kannattaja ja puolustaja ei ole vielä mitenkään täällä kommentoinut Kummolan pääviestiä siitä, että virhe tuli tehtyä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Edelleen, miksi te siffan kanssa molemmat aina jankutatte näistä samoista vuosista? 92-95 ikäluokat ovat kahlanneet läpi saman Nuori Suomen, mutta niistähän ei tietenkään kannata puhua, koska se veisi pohjaa pois teidän mutu-väitteiltänne.

Ysikakkosissa ja ysikolmosissahan ei ole vielä näkyvissä mitään ratkaisevaa virkistymistä, mitä tulee kansainvälisen luokan laatupelaajatuotantoon.

Ysineloset ja ysivitoset ovat jo hieman eri juttu.

Muistan, kun Lehkosen Ika sanoi jo ennen vuotta 2010, että saat nähdä, Petteri, ysivitosten kohdalla tahti tulee muuttumaan. Nuori Suomi taakka hellittää sen ikäluokan suhteen.

Ysikakkoset ja -kolmoset pääsivät liian vanhaksi Nuoren Suomen tuhovaikutuksen piirissä, kun taitekohta on syksy 2008, jolloin muutoksia alettiin tehdä.

Mutta tästä tämä helpottaa. On valtava ero, kun vaikkapa 12-vuotiaissa vielä jokunen vuosi sitten pelattiin ainoastaan noin 30-35 matsia kaudessa, nyt pelataan sellaiset rapiat 70.

Nuori Suomi -kurjuuden tilalla on urheilun paluu urheiluun, kilpailun paluu kilpailuun suomalaisessa jääkiekkoilussa. Se on fantastista meille lätkäjätkille.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös