Nuori Suomi ry

  • 999 378
  • 5 368

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Turisti kirjoitti:
Miten tämä eroaa Suomesta ? Suomessa ei profiloiduta, vaan kaikki haluavat olla AAA-tasoa vaikka siihen ei olisi resursseja !

Suomessa on paljon juniorikoutseja, jotka ovat selkeästi profiloituneet AA-tasolle ...

Oikeasti, joskus kun olin piäni, oli Porissa AAA-seura Ässät, ja AA/A-seura Kiekko-Salamat. Nykyään taitaa olla vain Ässät. Aika moni juniorikiekon ongelma olisi ratkaistu ihan tuolla jenkki-tyylin jaolla.
 

Creative

Jäsen
siffa kirjoitti:
Kiinnostavaa olisi tietää, mistä nämä venäläiset junioritarkkailijat näkevät sen, kuka on lahjakas.

Kiinnostaisi varmaan monia muitakin. Yhtä sun toista satun tietämäänkin.

Tuskin niitä tulevaisuuden tähtiä ainakaan tällä tavalla kartoitetaan:

Vanha mies kirjoitti:
Olin sattuneesta syystä paikalla, kun keskimaan tulevaisuuden tähdet leiri pidettiin Kuortaneella. Minut iski aivan ällikällä se, että valitsijoina ovat omien seurojen edustajat jopa kenties omat isät.... Ja siksi selkeästi näkyikin se, että ei sieltä valittu sellaisista seuroista ketään, joilla ei ollut "omaa valitsijaa". Onko siinä mitään järkeä ja onko se tulevaisuuden maajoukkueen kannalta oikein.
 
Liikunnallisen "lahjakkuuden" voi havaita erilaisista pallopeleistä,ropan hallinnasta,liike ketteryydestä,jne. Liikuntaopettajat tekevät päivittäin tätä "lahjakkuus" arviointia.

Mitä valmentaja katsoo pelaajasta valintatilanteessa?
Esim. alla olevia voisi käyttää 13-15v iässä.

1. Tekniikka
- perustekniikan hallinta
- henkilökohtaisen tekniikan hallinta, löytyy myös omaa ” kikkaa ”
- tekniikan käyttö harj. / ottelutilanteissa.

2. Joukkuetaktiikka
perustekniikka : tieto + hallinta
- sopeutuminen vaihdoksiin tai pelitilanteiden vaihtumisiin ( ei pelaa omalla paikalla )
- oman terveen järjen käyttö vaihtuvissa tilanteissa
henkilökohtainen taktiikka = tilannetaktiikka
- perustilanteiden hallinta 1-1, 1-2, 2-1, jne
- erikoistilanteiden hallinta
- omien ” kikkojen ” käyttö pelitilanteissa ( 1-1 ) tekniikan sovellutus.
3. Psyykkinen puoli
- sopeutuminen joukkueeseen joukkue - / yksilöpelaaja
- ” kantti ” tiukoissa paikoissa stressinsietokyky
- asenne, tahto, keskittymiskyky kovaan ja pitkään leiriin, turnaukseen sopeutuminen
4. Ratkaisija- ja kv- pelaajatyyppi
- maalintekotaito, - tahto
- taito pelata sekä helpot että ratkaisu ottelut . Varsinkin toiminta ratkaisuotteluissa.
- kovuus sanan positiivisessa merkityksessä. Soveltuvuus kv. otteluihin.
5. Fyysiset ominaisuudet
riippuu pelaajan iästä
- perusominaisuudet kunnossa ja oikeassa suhteessa omaan ikäänsä
- monipuolisuus
- koko ? ei usein kuitenkaan ratkaiseva
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Creative kirjoitti:
Kiinnostaisi varmaan monia muitakin. Yhtä sun toista satun tietämäänkin.

Minä olen kertonut oman tapani tarkkailla junioreita. Ja se perustuu yksinkertaisesti tehtäviin havaintoihin, joista selviää juniorin siihen mennessä tekemä harjoitusmäärä, mikä näkyy suoraan otteina jäällä. Se kertoo myöskin lahjakkuuden siitä tärkeästä osiosta, mitä kutsutaan harjoituslahjakkuudeksi.

Kun tiedät lahjakkaiden jääkiekkojunioreiden kartoituksesta, niin kirjoittaisitko siitä?
 

Creative

Jäsen
siffa kirjoitti:
Minä olen kertonut oman tapani tarkkailla junioreita. Ja se perustuu yksinkertaisesti tehtäviin havaintoihin, joista selviää juniorin siihen mennessä tekemä harjoitusmäärä, mikä näkyy suoraan otteina jäällä. Se kertoo myöskin lahjakkuuden siitä tärkeästä osiosta, mitä kutsutaan harjoituslahjakkuudeksi.

Kun tiedät lahjakkaiden jääkiekkojunioreiden kartoituksesta, niin kirjoittaisitko siitä?

Jeps. Tuohon tuskin löytyy mitään 'finger-ratio' (vai oliko se 'digit ratio') -tyyppistä vastausta mutta yritän parhaani mukaan kertoa ainakin sen, mitä tiedän venäläisestä juniorijärjestelmästä.

Ei tätä yhdellä kertaa eikä edes yhdessä päivässä pysty kirjoittamaan eli kirjoittelen tähän sitä mukaa kun ehdin ja saan tietoja kasattua järkeviksi osioiksi.

Jos aloittasin vaikka nk. "urheilukouluista". Venäjällä on n. 90 jääkiekkoon erikoistunutta urheilukoulua, joista 60 ovat DJuSSh- ja 30 SDJuSShOR-koulua.

Sana urheilukoulu meillä usein ymmärretään väärin. Näillä kouluilla ei nimittäin yleensä ole mitään tekemistä lasten peruskoulutuksen kanssa vaan ne ovat muodollisesti nk. urheilullisen rinnakaiskoulutuksen opinahjoja.

Noista siis 60 D:lla alkaavaa urheilukoulua edustavat hieman alempaa statusta kun taas 30 ovat nimensä mukaisesti "olympiareservin erikoisurheilukoulua".

Toiminnan sisällöltään "urheilukoulut" siis vastaavat lähinnä suomalaisia junioriseuroja eikä esim. Mäkelänrinteen kaltaista urheilulukiota.
 
Viimeksi muokattu:

Creative

Jäsen
Osa urheilukouluista ovat kunnallisia eli kuuluvat saman hallinnon alaisuuteen kuin peruskoulutkin. Näiden koulujen toiminta rahoitetaan kaupungin budjetista.

Osa kuuluu kiekkoklubien alaisuuteen. Lokomotivin juniorikoulun juniorijoukkueet kuuluvat siis samaan organisaatioon Superliigassa pelaavan joukkueen kanssa.

Lokomotivin toimintaa rahoittavat ennen kaikkea Venäjän rautatiet eli OAO RZhD (2/3 osaa seuran budjetista) ja loput tulee Jaroslavlin kuvernöörin budjetista. Lokomotiv tarkoittaa veturia eli "Venäjän VR" käytännössä osti entiselle Jarolslavlin Torpedolle uuden nimen. Torpedon taloudellinen tilanne oli 2000-luvun alussa todella surkea ja seuralla ei ollut varaa maksaa edes pelaajien palkkoja.

Varakkaan sponsorin/omistajan mukaantulo mahdollisti uuden modernin jääarenan loppuunrakentamisen ja hyvien valmentajien palkkaamisen. Tämä vaikutti luonnollisesti myös juniorikoulun imagoon, joka alkoi vetää pelaajia muista seuroista. Vanhemmat pyrkivät joskus järjestämään lapsensa Lokon urheilukouluun lähes hinnalla millä hyvänsä. Pari vuotta sitten kaksi Lokomotivin junnua (ikäluokissa 1990 ja 1991) jäi kiinni yli-ikäisyydestä eli asiakirjaväärennöksestä mikä johti kyseisten joukkueiden diskaamiseen.

Myös naapuriseurojen kuppaaminen johti mm. siihen, että jo vuonna 2003 Loko teki yhteistyösopimuksen Voronezhin urheilukoulun kanssa hallitsemattoman pelaajaliikenteen estämiseksi. Tuolloin kymmenkunta poikaa lähti kertaheitolla paikallisen seuran samasta joukkueesta, mikä luonnollisesti johti yhden joukkueen kuolemaan. On sanomattakaan selvää kumman ehdoilla tuollaisia yhteistyösopimuksia tehdään.

Venäjän kiekkoliitto on ryhtynyt toimiin hallitsemattoman junioriliikenteen rajoittamiseksi määrämällä siirtokorvaukset kaikille 12 vuotta täyttäneille pelaajille.
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
En ole juniorijääkiekosta perillä, mutta kun aiheena on Nuori Suomi ja sen vaikutus, niin en ole vielä(kään) nähnyt näiden ongelmien aiheuttajaksi NS:a. NS on nähdäkseni helppo nostaa syntipukiksi ongelmiin, mutta kun luetaan NS:n ohjelmaa läpi, niin yllätysyllätys siellä ei kielletä kilpaurheilua. Vika (jos se viaksi katsotaan) lienee liitto-/seura-tasolla?

Kerrataan vielä. NS on lasten/nuorison liikkumiseen tähtäävä järjestö (ei siis "Suomen jääkiekon on kuoltava-järjestö"). Sen periaatteena ei ole tehdä kilpaurheilijoita, vaan saada kaikille lapsille/nuorille mahdollisuus liikunnalliseen harrastukseen.

Tässä(kin) keskustelussa nostetaan tietynlainen ideologinen ajattelu syylliseksi johonkin (mihin?), vaikka ko. ideologia ei poissulje menestymistä. NS:n periaatteisiin ei vieläkään kuulu se, ettei kunnianhimoista/harjoittelevaa/motivoitunutta lasta/nuorta jne. saisi harjoituttaa/peluuttaa/vaatia jne. Missä ongelma?
 

Kyostiju

Jäsen
Nuori Suomi ... lahjakkuus ..... etc

Tervehdys teille... lukasin ekan kerran näitä keskusteluja ja tässäpä hieman apuja... kaikki asiat ovat faktoja.

- Nuori Suomi -> Tällä on hyvin sanottu että NuoriSuomi ei ole jääkiekon kehittymisen este... päinvastoin. NS ohjelman alkuperäinen tavoite, kun se yli kymmenen vuota sitten käynnistettiin oli vaikuttaa mm siihen, että lapsille opetetaan oikeaan aikaan lajin keskeiset taidot..eri ikäluokissa ja kokonaisuus etenee loogisesti eli vuoden sisällä olevaan toimintaan tuodaa vain painopisteeksi valitut lajiasiat jotka sitten myös opitaan olemassa olevalla harjoitus/toistomäärällä eli lajiliiton kannalta NS oli/on mahdollisuus materiaalin ja koulutuksen kautta selkeyttää eri ikäisten junioreiden valmennuksen sisältöjä. Toinen iso asia oli monipuolisuus, että toiminta sisältää riittävästi kehittäviä ärsykkeitä taitavuuden eri osa-aueiden kehittymiseen (tästä monet käyttää nimitystä monipuolisuus = riittävä monipuolisuus on mahdollista jo yhden lajinkin harastamisen kautta, mikäli valmentaja on sisäistänyt mitä ovat taitavuden eri-osa-alueet ja niiden kehittäminen.) Kolmas NS:n isoista tavoitteista oli kasvatuksellisuus, joka erityisesti antaisi valmiuksia myös kaksisuntaiseen vuorovaikutukseen valmentajan ja lapsen/nuoren väillä (oleellista pelikäsityksen ja pitkälle menevien taitojen kehittämisessä). NS:ssä oli aikoinaan myös ihan selkeä kaaviojärjestelmä, jossa oli ajatuksena seuran sisällä olla "tehoryhmää" ja "määräryhmää" eri ikäluokissa.. tämä siis tarkoitti sitä että jokainen lapsi saisi omien tavoitteiden ja lahjojen mukaista ohjausta. Eli olisi syytä muistaa että ihminen on samanlainen on siten mukana harrastusmielessä (1-2 krt/vko harjoittelua) tai tavoitteellisessä urheilu mielessä (1-2 harj/vrk). Samanlaista ihmiskäsittelyä tarvitaan molemmissa tavoitteena onnistumisen elämykset ja rakastuminen lajiin. NuoriSuomi ei ole ollut kilpailukielteinen... kysymys on ollut selkeyttää asioita. Siis joissain piireissä NS-ajattelussa on vain mennyt puuro ja velli sekaisin... väärät asiat ovat saaneet väärän painoarvon...ja erityisen sekaiseksi asiat ovat tehneet kapealaisesti ajattelevat lasten vanhemmat ja NuoriSuomi/ seuratoimintaa mukaan tulleet ihmiset, joilla ei ole oikeasti mitään käsitystä liikunnasta yleensäkään. Varmaa on myös että NS on tiedottamisessa ja oman piirin ihmisten kouluttamisessa osittain epäonnistunut, mutta ohjelmassa sinänsä ei ole mitään vikaa.

- Lahjakkuus ... täällä puhutaan sellaisesta lahjakkuudesta kuin "harjoituslahjakkuus"... joka kirjoittajan mukaan on harvinaista. Tämä on täysin höpöhöpöä. Harjoituslahjakkuus syntyy kahdesta asiasta: Onnistumisen elämyksistä = rakastuminen lajiin ja toinen asia on asenteiden ja tapojen kehittyminen = syntyy toistojen kautta asioihin ja joita kohtaan liittyy myönteisiä tunteita (jääkiekossa tunteiden synnyttäjiä on mm miten on kehittynyt, miten valmentajat valmentaa, miten urheilija kokonaiskäsitys harjoittelun vaikutuksista kehittyy, miten helppoa on päästä kotoa harjoituksiin, miten vanhemmat kokevat lapsensa harrastuksen, ja erityisesti minkäaiset tunteet on päällimmäisenä urheilijalla itsellään harjoituksissa/peleissä ) Eli harjoituslahjakkuus ei ole mitenkään harvinaista... harvinaisempaa on se, että osattaisiin sitä tietoisesti kehittää (vanhemmat, valmentajat etc..)

- Täällä todetaan lahjakkuudesta myös sellaista että sitä joko on tai ei ole. Asia ei ole todellakaan näin. Jokaisessa lapsessa on Gartnerin 7- lahjakkuuden/älykkyyden osa-alueisiin liittyviä "aihioita" olemassa. Kysymys kuuluu enemmänkin siten, että saavatko nämä lahjakuden osa-alueet lapsessa kehittäviä ärsykkeitä päivittäisessä toiminnassa (koti, koulu+) urheiluharrastus? Eli liigatason pelaajaksi kehittyminen ei ole kiinni siitä etteikö jokaisella lapsella olisi siihen lahjakuutta. Kysymys on enemmän sellainen että osataanko nuorta kehittää ja sen kautta onko urheilijalle oikeesti edes riittävän tärkeä kehittyä SM-liigapelaajaksi? Eli se on ihan muista asioista kiinni kuin yksin jostakin lahjakkuudesta.

- Täällä keskustellaan luistelutaidosta ja mailankäsittelytaidoista.. ja siihen liittyvästä lahjakkuudesta. Olisi hyvä muistaa että miten jokin lapsi todetaan lahjakkaaksi? Tämä lahjakkuus todetaan pääasiassa siten, että joku valmentja näkee lapsen tai nuoren joka osaa asioita tai sitten lapsen isä tai äiti ovat olleet urheilijoita... ei todelliset kriteerit,asian määrittäminen on täysin höpöhöpöä.. tasolla. Aina kun asiaa katsotaan tarkemmin...siis taustoja... niin näistä ns lahjakkaaksi todetuista, niin heillä on yhteinen pirre, että heillä on on ollut monipuolisia virikkeitä liikunnan perusasioiden eli taitavuuden ei taitavuuden osa-alueiden (mm tasapainokyky, rytmikyky, yhdistelykyky, orientaatiokyky etc..) ELI ... kysymys on tekemällä hankituista asioista, joka sinänsä ei ole ns. perintötekijöihin pääasiassa liittyää... Ongelma tässä asiassa on se, että näistä asioista keskustelevat pääasiassa ihmiset, jotka eivät osaa näitä asioita.. eivätkä ole välttämättä edes valmiita perehtymän näihin asioihin. Kun puhutaan esim jääökiekkoilijan mailankäsittely tai/ja laukausutaidoista tai pelikäsityksen kehittämisestä, niin vähemmistö jääkiekkovalmentajista osaa oikeasti näitä asioita pelaajissa kehittää (sama tilanne on suomalaisessa jalkapallossa ja koripallossa)! Tämä on vähän samanlainen asia kuin eri seurojen pelaaja rekrytointi. Eli asioita tehdään aivan näennäisillä kriteereillä... = kyvykkääksi todetaan jotkin pelaajat muutaman faksin/statistiikan/pinnallisen keskustelun perusteella tai lapsi/nuori näkemisen perusteella.... ja molemmissa tapauksissa ei tiedetä juuri mitään todellisuudesta, taustoista, persoonasta, mitä henkilö todella osaa ja mihin se perustuu...etc..

Eli tähän keskustelun voisi näin lempeästi sanoa, että yleensä ehdottominta kantaa asioihin ottavat ne joiden tietotaito/käyttöteoria on kaikista pienin... kokemuksien ja koulutuksen kautta... ihminen alkaa vähitellen ymmärtämään mistä oikeasti on kysymys ja alkaa tajuamaan oman näkemyksen kapea-alaisuuttakin... toisaalta voi myös todeta että usein tyhmä on tyhmä vielä koulutettunakin.. koska koulutuskin on vain mahdollisuus oppia .... joillakin kokonaisuuden hahmottuminen/käyttöteoria asioihin laajenee... ja valitettavasti joillakin vain nippelitietojen osaamisen määrä kasvaa... sellaista on elämä.

Hyvä jatkoa vain kaikille.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kyostiju kirjoitti:
- Lahjakkuus ... täällä puhutaan sellaisesta lahjakkuudesta kuin "harjoituslahjakkuus"... joka kirjoittajan mukaan on harvinaista. Tämä on täysin höpöhöpöä.

Eli harjoituslahjakkuus ei ole mitenkään harvinaista... harvinaisempaa on se, että osattaisiin sitä tietoisesti kehittää (vanhemmat, valmentajat etc..)

Aina kun asiaa katsotaan tarkemmin...siis taustoja... niin näistä ns lahjakkaaksi todetuista, niin heillä on yhteinen pirre, että heillä on on ollut monipuolisia virikkeitä liikunnan perusasioiden eli taitavuuden ei taitavuuden osa-alueiden (mm tasapainokyky, rytmikyky, yhdistelykyky, orientaatiokyky etc..) ELI ... kysymys on tekemällä hankituista asioista,

Olipa Kyostiju:lta erinomainen yhteenveto NS:n tavoitteista ja lahjakkuudesta tänne JA:aan meille lisäkeskustelun pohjaksi.

Harjoituslahjakkuudesta olen samaa mieltä kanssasi. Tarkoitin sitä, että harjoituslahjakkuutta esiintyy erittäin vähän. Syynä on niinkuin hienosti kirjoitat: harvinaisempaa on se, että osattaisiin sitä tietoisesti kehittää vanhempien ja valmentajien toimesta. Termin harjoituslahjakkuus toi Suomen urheiluelämään legendaarinen juoksisuuruus Juha Väätäinen, joka hyvin yksikantaan ilmoitti silloiseen lahjakkuuskeskusteluun, että tärkein lahjakkuus on harjoituslahjakkuus.

Kolmannen lainaamani kohdan pitäisi näkyä myös ajatukseltaan samansisältöisenä useissa tänne kirjoittamissani lahjakkuutta käsittelevissä jutuissani. ELI... kysymys on tekemällä hankituista asioista!

Nuori Suomi-keskustelun jatkoksi totean Jukka Jalosen aika tylyt sanat TV:ssa, kun HPK palasi Pietarin turnauksesta finaalissa murskatappion kärsineenä:" Me suomalaiset olemme jääneet jääkiekon taidossa PYSYVÄSTI venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen. Olemme jopa sveitsiläisiä taidossa jäljessä. Meidän on kompensoitava jatkossa taitovajeemme joukkueen pelitaktillisilla asioilla." Näin on käynyt, vaikka Nuori Suomi järjestelmä on ollut käytössä juniorijääkiekkoilijoilla jo yli kymmenen vuoden.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
siffa kirjoitti:
Nuori Suomi-keskustelun jatkoksi totean Jukka Jalosen aika tylyt sanat TV:ssa, kun HPK palasi Pietarin turnauksesta finaalissa murskatappion kärsineenä:" Me suomalaiset olemme jääneet jääkiekon taidossa PYSYVÄSTI venäläisten ja ruotsalaisten jälkeen. Olemme jopa sveitsiläisiä taidossa jäljessä. Meidän on kompensoitava jatkossa taitovajeemme joukkueen pelitaktillisilla asioilla." Näin on käynyt, vaikka Nuori Suomi järjestelmä on ollut käytössä juniorijääkiekkoilijoilla jo yli kymmenen vuoden.

Niin, aivan oikeassahan Jalonen on ja tämä nyt ei ole mielestäni edes mikään uutinen. Tämän kun on todennut aika moni muukin. Sinun(ja muutaman muun) mielestäsi syy on NS. Minun(ja muutaman muunkin) mukaan syy on se että valmentajille tärkeämpää on yksittäiset voitot, pelaajien roolitus, virheiden välttäminen, kuin pelaajan kehitys.

Tästä olen esimerkkinä ottanut ranskalaisen jalkapallon. Ranska tuottaa euroopan teknisimpiä pelaajia, vaikka seuroissa ei harjoitella taktikkaa, roolitusta tai kunnolla edes pelata kilpatasolla ennen 15-vuotta täyttämistä. Homma perustuu siihen, että pelaajien henkilökohtaisia taitoja kehitetään, pelaajien annetaan luoda ja tehdä. Eikä tärkeintä ole voitto, vaan pelaajien kehitys.

Toisille vain tuntuu että NS on samaa tasoa oleva selitys kaikkeen, kuin toisille uskonnot/ihonväri. Itse näen sen pienenä osatekijänä juniorikehitykseen. Se on ohjenuora, ei mikään yksiselitteinen selitys kaikkeen. Ja kuten aiemmin mainittua, niin ei NS'ssa ainakaan käsketä pelaajien luovuutta tappamaan ja siinä kuitenkin Suomessa ollaan maailman kärkeä jääkiekossa. Samaan aikaan jalkapallossa tulee luovia pelaajia enemmän kuin koskaan Suomessa ja eikös NS ole käytössä jalkapallossakin?
 

Kyostiju

Jäsen
nuorisuomi ja kilpailukielteisyys

Nuoren Suomen päätavoite on ollut lasten ja nuorten kehittäminen kokonaisvaltaisemmin sekä luoda pohjia sekä pysyvään liikuntaharrastukseen sekä myös menestykseen omien tavoitteiden ja halujen suunnassa.

NS ei ole kieltänyt kilpalutoimintaa.. ja jos niin viime vuosina on käynyt, niin sitten ohjelman sisältö on saanut hyvin kummallisen muutoksen (nimittäin tiedät tarkasti NS:n ohjelman lähtökohdat ja niitä ei ole minulle mikään välikäsi kertonut). Lasten ja nuorten kilpailu toimintaa voi järkeistää ja järkeistäminen ei ole kilpailujen /kilpailuttamisen vastustamista.

On paljon mielekkäämpää nuoremmissa ikäluokassa luoka kilpailutoimintaa joka on korttelikiekko, paikkakunnan sisällä olevaa pelejä.. kuin että jo nuorissa käydään kilpailemassa ympäri maata etc.. NS on ottanut kantaa kilpailutoimintaa järkevöittämismielessä... ne jotka ns:ssä tai ns toiminnassa seuroissa ovat kilpailukielteisiä asian varsinaisessa merkityksessä ovat varmasti näitä urheilun ulkopuolelta tulevia ihmisiä, jotka eivät yleensäkään ymmärrä mitään ja näille ei pidä antaa valtuutuksia. Eli kilpailukielteisyys pitää näemmä tarkemmn määritellä, että tiedetän mistä keskustellaan.

Kun puhutaan urheilun arvoista, niin kilpaileminen on yksi puhtainpia arvoja urheilussa. Lisäksi me elämme kilpailu yhteiskunnassa. Tämän tajuaa jokainen suomen kansalainen todennäköisesti.

Eli totean vielä kerran että NuoriSuomi -ohjelma ei ole ongelma. Ongelma on ihmiset ,jotka tulkitsevat asioita perin merkillisellä tavalla.

Tössä kommentoitiin Juka Jalosen samonisia. Jukka Jaloinen on oikeassa... yleensäkin meidän taitovalmennus lähes kaikissa lajeissa on ihan metsässä.

Mitä sitten puhutaan luovuudesta... niin ihminen voi olla luova vain niiden asioiden suhteen jotka hän osaa... ja se tarkoittaa osattujen asioiden uudelleen organisointia.. uuteen järjestykseen ja se synnyttää uudenlaisen kokonaisuuden/toteutuksen .. eli luovuuskaaan ei ole mikään myyttinen asia... vaan luovuudella on myös omat tietyt edellytyksensä jotka voi nimetä ja niitä voi harjoitella.

Täällä puhutttiin ranskan jalkapalo järjestelmästä'... asia ei ole niin kuin yllä tässä todettiin... ja mitä suomalaisiin jalkapalloilijoihin tulee....niin luovia jalkapallon pelaajia on suomessa vähemmän kuin jääkiekossa.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Kyostiju kirjoitti:
Täällä puhutttiin ranskan jalkapalo järjestelmästä'... asia ei ole niin kuin yllä tässä todettiin... ja mitä suomalaisiin jalkapalloilijoihin tulee....niin luovia jalkapallon pelaajia on suomessa vähemmän kuin jääkiekossa.

Noh vuosi sitten oli ainakin. Seurojen lahjakkaimmat pelaajat pelaavat vain viikonloppuisin seurojen kanssa pelejä. Viikot viettävät eri piirien/koko Ranskan kykyleireillä. Kyseessä on henkilökohtaiseen taitoon ja tekniikkaan panostavat kehityssuunnitelma. Jos väite ei pidä paikkaansa, niin kerro toki miten se sitten on?

Suomen maajoukkueissa on pelannut viime vuosina Turusen, Eremenkon(2kpl) Hetemaj(2kpl) ja Wirtasen tapaisia pelaajia. Maajoukkueessa sen sijaan Perttu Lindgren on taas säännön vahvistava poikkeus. Huomionarvoisaa tässä kehityksessä toki on se, että ulkopuolelta tulleet pelaajat ovat enemmän vapautta, kuin roolitetut(mitä tapahtuu myös jalkapallossa liikaa) pelaajat. Tosin Suomi jalkapallossa on täysin eri tilanteessa, koska ei olla edes top-40 maiden joukossa jos puhutaan pelaajien taitotasoista massojen suhteen. Niinpä pitääkin panostaa joukkuepeliin. Jääkiekossa ollaan niin lähellä huippua, että myös luulisi ajoittain tulevan taitavia pelaajia näiden 3-4 kenttäjarrujen lisäksi.
 
Taito ja - vaje.
Meillä taitaa olla tämä vaje sekä yksilö-, että joukkuetasolla.Ilmeisesti pitää aloittaa yksilön taidoista, jotka lienevät pohja joukkueen taidoille.

Mitä sitten jääkiekossa ovat näitä tarvittavia yksilön taitoja, joita pitää parantaa/kehittää?

Mitä pitää oppia ensin pois, jotta uutta saadaan mukaan?
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Joukkuepelaaja kirjoitti:
Taito ja - vaje.
Meillä taitaa olla tämä vaje sekä yksilö-, että joukkuetasolla.Ilmeisesti pitää aloittaa yksilön taidoista, jotka lienevät pohja joukkueen taidoille.

Mitä sitten jääkiekossa ovat näitä tarvittavia yksilön taitoja, joita pitää parantaa/kehittää?

Mitä pitää oppia ensin pois, jotta uutta saadaan mukaan?

Minä en tiedä pitääkö mitään muuta oppia pois, kuin se että kiekosta ei ole pakko luopua niin paljoa kuin "jokainen" suomalainen kiekkoilija nykyisin luopuu. Katsoo vaikka miten Crosby, Malkin, Ovechkin, jne. rakastaa kiekon pitämistä, mutta myös sen jakamista. Ei kiekon pois heittämistä, sitä että heitetään päätyyn ja lähdetään aina karvauksen ja puolustamisen kautta. Vaan pyritään myös haastamaan vastustajia ja luomaan paikkoja.

Juniorikiekossa on viime vuosina ollut roolituksen kanssa pääteemoina enemmän rikkominen, kuin luominen. Tämä sitten heijastuu tietenkin myös yksittäisiin pelaajiin.

Yksittäisinä tapauksina sitten esimerkkinä vaikkapa Kontiola. Kaveri uskaltaa pitää kiekkoa, hakea paikkoja, luoda, jne. On muitakin tapauksia, mutta vain yksittäisiä nuorissa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
eagle kirjoitti:
Niin, aivan oikeassahan Jalonen on ja tämä nyt ei ole mielestäni edes mikään uutinen. Tämän kun on todennut aika moni muukin. Sinun(ja muutaman muun) mielestäsi syy on NS. Minun(ja muutaman muunkin) mukaan syy on se että valmentajille tärkeämpää on yksittäiset voitot, pelaajien roolitus, virheiden välttäminen, kuin pelaajan kehitys.

Tottakai Nuori Suomi kantaa vastuun siitä, mitä on sen ollessa juniorijääkiekon järjestelmänä noin kymmenen vuoden aikana tapahtunut. Riippumatta ollenkaan siitä, mitkä olivat Kyostiju:n esiintuomat hienot tavoitteet NS:lla, tilanne on se, mikä tänä päivänä on nähtävissä. Jos NS on ymmärretty väärin ja sen periaatteita on sovellettu nimenomaan huippujääkiekkoilijoiden kehittämisessä väärin, niin jälleen vika on Nuori Suomessa. Missä muualla se voisi olla?
Joskus saattavat hienot ja teoreettisesti toimivat systeemit olla mahdottomia toteuttaa, kun ne viedään vaikkapa tavallisten jääkiekkoihmisten tasolle. Tällöin virhe on tehty esim. siinä, kun on oletettu, että Nuori Suomi-järjestelmän sadat ja tuhannet puuhaihmiset pystyisivät toimimaan liikunnan ammattilaisten ja teoreetikkojen suunnitelmien mukaisesti. Puhumattakaan psykologien tai sosiologien oppimien hienojen teorioiden mukaisesti.
Minä en syytä jääkiekkoseuroissa arvokasta työtä tekeviä valmentajia vaan järjestelmää, joka mahdollistaa tuon sinun kirjoittamasi toiminnan heidän taholtaan. Ei pidä odottaa vanhemmilta tai valmentajiltakaan enempää kuin mihin he pystyvät.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
siffa kirjoitti:
Minä en syytä jääkiekkoseuroissa arvokasta työtä tekeviä valmentajia vaan järjestelmää, joka mahdollistaa tuon sinun kirjoittamasi toiminnan heidän taholtaan. Ei pidä odottaa vanhemmilta tai valmentajiltakaan enempää kuin mihin he pystyvät.

Heh. Nuori Suomessahan ei kehoteta esim. virheiden välttelyyn tai yliroolittamiseen. Tätä kuitenkin juuri seuroissa tehdään aivan liikaa.

Helppoa syytellä yhtä ainoata asiaa, vaikka syyt ovat paljon moninaisemmat. Näitä olen itsekkin ottanut useita ERI syitä esille. Enkä syyttele vain yhtä tahoa tai yhtä asiaa. Helppo syytellä kaikesta yhtä asiaa, vaikka käytännössä se on vain hyvin pieni osa ohjenuoraa miten valmentaa ja kasvattaa nuoria.
 
siffa,eagle ym

Olkaa ystävällisiä ja kertokaa minkäläisiä taitoja jääkiekkolija tarvitsee yksilönä?
Miten tämä taito ilmenee/näkyy?

Näin päästäisiin tästä NS "höpinästä" .
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Joukkuepelaaja kirjoitti:
siffa,eagle ym

Olkaa ystävällisiä ja kertokaa minkäläisiä taitoja jääkiekkolija tarvitsee yksilönä?
Miten tämä taito ilmenee/näkyy?

Näin päästäisiin tästä NS "höpinästä" .

Kävin tämän ketjun keskustelua läpi. Kysymyksiisi löytyvät vastaukset sivulta 7 itse aloittamastasi taito/tekniikka-keskustelusta. Tuskin siihen on enää kenelläkään täällä lisäämistä.
Näyttää myös siltä, että emme löydä ratkaisua siihen, mistä syystä johtuu se, että olemme Jukka Jalosen sanoin jääneet PYSYVÄSTI pelaajien henkilökohtaisissa taidoissa jälkeen venäläisistä ja ruotsalaisista sekä sveitsiläiset ovat ohittamassa siinä meidät.
Totean vaan, että tämä suomalaisten jääkiekkoilijoiden henkilökohtaisen taidon heikentyminen on tapahtunut samaan aikaan, kun Nuori Suomi-järjestelmä on ollut käytössä.
 

Creative

Jäsen
siffa kirjoitti:
Totean vaan, että tämä suomalaisten jääkiekkoilijoiden henkilökohtaisen taidon heikentyminen on tapahtunut samaan aikaan, kun Nuori Suomi-järjestelmä on ollut käytössä.

Kuka ja miten on mitannut taikka muulla tavalla pitävästi todennut mainitsemasi henkilökohtaisen taidon heikentymisen?

Jos tällaista taitojen taantumista laajalla rintamalla on oikeasti tapahtunut, sillä on ollut erittäin positiivinen vaikutus suomalaiseen huippukiekkoon. Nuori Suomi -järjestelmän aikana maajoukkuemenestys niin nuorissa kuin aikuisissa on ollut kaikkien aikojen paras.
 
siffa kirjoitti:
..suomalaisten jääkiekkoilijoiden henkilökohtaisen taidon heikentyminen on tapahtunut samaan aikaan, kun Nuori Suomi-järjestelmä on ollut käytössä.

greative kirjoitti:
Nuori Suomi -järjestelmän aikana maajoukkuemenestys niin nuorissa kuin aikuisissa on ollut kaikkien aikojen paras

Nyt kyllä pitää erottaa henkilökohtaisten taitojen kehittyminen ja joukkueena menestyminen.

Syy voi olla edellä olevassakin.

1. Onkohan meillä lasten ja nuorten valmentajina/ohjaajina kuitenkaan henkilöitä,jotka tietävät mitä henkilökohtainen taito tarkoittaa jääkiekon pelaamisessa?

2. Mitenhän on tämän oppimisen ja opettamisen lainalaisuuksien tunteminen näillä henkilöillä?

3. Riittääkö kärsivällisyys toteuttaa tätä oppimisen tietä?

4. Miten pelaajat/oppilaat innostuvat oppimisesta ja miten heitä palkitaan tästä.?

5. Missä meillä on opus opi oppimaan jääkiekkon henkilökohtaiset taidot? Herätys Jyväskylä, Vierumäki.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Creative kirjoitti:
Kuka ja miten on mitannut taikka muulla tavalla pitävästi todennut mainitsemasi henkilökohtaisen taidon heikentymisen?

Erkka Westerlund, Raimo Summanen, Kari Heikkilä sekä Jukka Jalonen, jonka lausuntoa siteerasin lainaamassasi kirjoituksessa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Näkökulma:

Ruotsi, tuos sosiaalidemokratian luvattu onnella, jossa lapsia ei arvostella kouluarvosanoin ennen kahdeksatta luokkaa. Jossa asiat selvitetään jo viikingeiltä peruja olevalla tavalla.. keskustelemalla. jossa ketään ei mollata, vaan kaikkia kannustetaan heikkouksineen jne.

miten vitussa ruotsalaiset voittavat sekä Olympia ja MM:n jääkiekossa? eikö noiden nössöjen hyysättyjen 2kaikilla pitää olla kiivaa” ja ”kaikki saa toteuttaa itseään" pellejen pitäisi olla henkisesti niin heikkoja, ettei heillä ole mitään asiaa jotain "only though survive" kanadalaisia vastaan?



Poinit: on naurettavaa syyttää Nuorta suomea jostain tähtien puutteesta.

Tähdet ovat poikkeuslahjakkuuksia ja ne syntyvät nuoresta suomesta huolimatta. Sen sijaan laajaa tasaisen hyvää pelaajamateriaalia näin pienillä harrastajamäärillä ei synny ilman nuoren suomen kaltaista järjestelmää, jossa lajin parissa pidetään mahdollisimman moni mahdollisimman pitkään. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja mikäli se hitaammin kehittyväkin saadaan pidettyä mukana, saamme laajemman tason.

Ne joissa on tähtiainesta eivät jää syttymättä tähdiksi nuoren suomen peluutuksen takia, sillä he tekevät itse paljon ylimääräistä harjoittelua jne. Mutta moni Liigatason peluri saattaa jäädä salibandymieheksi kehitysvaiheensa hitauden takia.

Sitä paitsi ihmisen motoriset taidot ovat a ja o kaikessa urheilumenestyksessä, ja näiden otollinen omaksumisaika on 4 - 10v iässä (yli 6 vuotiaan baletin aloittaneista ei juuri koskaan voi tulla huippuja. Tanssi on se eniten motorisia taitoja vaativa laji). Tällöin pitäisi harrastaa mahdollisimman laaja-alaisesti eri urheilumuotoja. Jos motoriset taidot ovat kunnossa, onnistuu lajiharjoittelu vanhemmallakin iällä. Pelisilmä kehittyy toki vain pelaamalla, mutta tähtiaines pelaa paljon seuran harjoitusten ulkopuolella. Tai jos ei pelaa, ei kyllä tähdeksikään tule.
 

Quattro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyräsmiehet
Tarinankertoja kirjoitti:
Tähdet ovat poikkeuslahjakkuuksia ja ne syntyvät nuoresta suomesta huolimatta. Sen sijaan laajaa tasaisen hyvää pelaajamateriaalia näin pienillä harrastajamäärillä ei synny ilman nuoren suomen kaltaista järjestelmää, jossa lajin parissa pidetään mahdollisimman moni mahdollisimman pitkään. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja mikäli se hitaammin kehittyväkin saadaan pidettyä mukana, saamme laajemman tason.

Laajemman tason mihin....kortteli- ja ikämiessarjoihinko?

Tarinankertoja kirjoitti:
Pelisilmä kehittyy toki vain pelaamalla, mutta tähtiaines pelaa paljon seuran harjoitusten ulkopuolella. Tai jos ei pelaa, ei kyllä tähdeksikään tule.

Pelisilmä saattaa kehittyä pelaamalla, mutta jos se pelisilmä puuttuu kokonaan niin sitä ei ikinä myöskään tule vaikka pelaisit kuinka paljon. Erittäin iso osa junnuista on näitä ilman pelisilmää syntyneitä. Kun junnut nykysysteemillä (=NS) "pakotetaan" nauttimaan tästä tasapuolisuuden (=tasapäistämisen) hurmostilasta, niin siinä vaan käy niin, että odotellaan tämän suuren massan pelisilmien kirkastumista, eikä sitä kuitenkaan koskaan tapahdu. Se, mitä siinä tapahtuu, on olemassa olevien pelisilmien himmeneminen.

Tämä on, tunnustan kyllä, ihan kilpakiekon näkökulmasta katsottua. Edelleen peräänkuulutan sitä, että suht nuorista alkaen eriytetään tavoitteellinen jääkiekko ja harrastuskiekko. Ovet ja silmät auki pelaajien kehityksen ja halun suhteen ja liikenne joukkueissa molempiin suuntiin. Ja toimii kuin junan vessa jos vain halutaan.
 

Creative

Jäsen
Tarinankertoja kirjoitti:
Näkökulma:



Poinit: on naurettavaa syyttää Nuorta suomea jostain tähtien puutteesta.

Tähdet ovat poikkeuslahjakkuuksia ja ne syntyvät nuoresta suomesta huolimatta. Sen sijaan laajaa tasaisen hyvää pelaajamateriaalia näin pienillä harrastajamäärillä ei synny ilman nuoren suomen kaltaista järjestelmää, jossa lajin parissa pidetään mahdollisimman moni mahdollisimman pitkään. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja mikäli se hitaammin kehittyväkin saadaan pidettyä mukana, saamme laajemman tason.

Ne joissa on tähtiainesta eivät jää syttymättä tähdiksi nuoren suomen peluutuksen takia, sillä he tekevät itse paljon ylimääräistä harjoittelua jne. Mutta moni Liigatason peluri saattaa jäädä salibandymieheksi kehitysvaiheensa hitauden takia.

Sitä paitsi ihmisen motoriset taidot ovat a ja o kaikessa urheilumenestyksessä, ja näiden otollinen omaksumisaika on 4 - 10v iässä (yli 6 vuotiaan baletin aloittaneista ei juuri koskaan voi tulla huippuja. Tanssi on se eniten motorisia taitoja vaativa laji). Tällöin pitäisi harrastaa mahdollisimman laaja-alaisesti eri urheilumuotoja. Jos motoriset taidot ovat kunnossa, onnistuu lajiharjoittelu vanhemmallakin iällä. Pelisilmä kehittyy toki vain pelaamalla, mutta tähtiaines pelaa paljon seuran harjoitusten ulkopuolella. Tai jos ei pelaa, ei kyllä tähdeksikään tule.

Hyvä pointti ja hyvät perustelut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös