Nuori Suomi ... lahjakkuus ..... etc
Tervehdys teille... lukasin ekan kerran näitä keskusteluja ja tässäpä hieman apuja... kaikki asiat ovat faktoja.
- Nuori Suomi -> Tällä on hyvin sanottu että NuoriSuomi ei ole jääkiekon kehittymisen este... päinvastoin. NS ohjelman alkuperäinen tavoite, kun se yli kymmenen vuota sitten käynnistettiin oli vaikuttaa mm siihen, että lapsille opetetaan oikeaan aikaan lajin keskeiset taidot..eri ikäluokissa ja kokonaisuus etenee loogisesti eli vuoden sisällä olevaan toimintaan tuodaa vain painopisteeksi valitut lajiasiat jotka sitten myös opitaan olemassa olevalla harjoitus/toistomäärällä eli lajiliiton kannalta NS oli/on mahdollisuus materiaalin ja koulutuksen kautta selkeyttää eri ikäisten junioreiden valmennuksen sisältöjä. Toinen iso asia oli monipuolisuus, että toiminta sisältää riittävästi kehittäviä ärsykkeitä taitavuuden eri osa-aueiden kehittymiseen (tästä monet käyttää nimitystä monipuolisuus = riittävä monipuolisuus on mahdollista jo yhden lajinkin harastamisen kautta, mikäli valmentaja on sisäistänyt mitä ovat taitavuden eri-osa-alueet ja niiden kehittäminen.) Kolmas NS:n isoista tavoitteista oli kasvatuksellisuus, joka erityisesti antaisi valmiuksia myös kaksisuntaiseen vuorovaikutukseen valmentajan ja lapsen/nuoren väillä (oleellista pelikäsityksen ja pitkälle menevien taitojen kehittämisessä). NS:ssä oli aikoinaan myös ihan selkeä kaaviojärjestelmä, jossa oli ajatuksena seuran sisällä olla "tehoryhmää" ja "määräryhmää" eri ikäluokissa.. tämä siis tarkoitti sitä että jokainen lapsi saisi omien tavoitteiden ja lahjojen mukaista ohjausta. Eli olisi syytä muistaa että ihminen on samanlainen on siten mukana harrastusmielessä (1-2 krt/vko harjoittelua) tai tavoitteellisessä urheilu mielessä (1-2 harj/vrk). Samanlaista ihmiskäsittelyä tarvitaan molemmissa tavoitteena onnistumisen elämykset ja rakastuminen lajiin. NuoriSuomi ei ole ollut kilpailukielteinen... kysymys on ollut selkeyttää asioita. Siis joissain piireissä NS-ajattelussa on vain mennyt puuro ja velli sekaisin... väärät asiat ovat saaneet väärän painoarvon...ja erityisen sekaiseksi asiat ovat tehneet kapealaisesti ajattelevat lasten vanhemmat ja NuoriSuomi/ seuratoimintaa mukaan tulleet ihmiset, joilla ei ole oikeasti mitään käsitystä liikunnasta yleensäkään. Varmaa on myös että NS on tiedottamisessa ja oman piirin ihmisten kouluttamisessa osittain epäonnistunut, mutta ohjelmassa sinänsä ei ole mitään vikaa.
- Lahjakkuus ... täällä puhutaan sellaisesta lahjakkuudesta kuin "harjoituslahjakkuus"... joka kirjoittajan mukaan on harvinaista. Tämä on täysin höpöhöpöä. Harjoituslahjakkuus syntyy kahdesta asiasta: Onnistumisen elämyksistä = rakastuminen lajiin ja toinen asia on asenteiden ja tapojen kehittyminen = syntyy toistojen kautta asioihin ja joita kohtaan liittyy myönteisiä tunteita (jääkiekossa tunteiden synnyttäjiä on mm miten on kehittynyt, miten valmentajat valmentaa, miten urheilija kokonaiskäsitys harjoittelun vaikutuksista kehittyy, miten helppoa on päästä kotoa harjoituksiin, miten vanhemmat kokevat lapsensa harrastuksen, ja erityisesti minkäaiset tunteet on päällimmäisenä urheilijalla itsellään harjoituksissa/peleissä ) Eli harjoituslahjakkuus ei ole mitenkään harvinaista... harvinaisempaa on se, että osattaisiin sitä tietoisesti kehittää (vanhemmat, valmentajat etc..)
- Täällä todetaan lahjakkuudesta myös sellaista että sitä joko on tai ei ole. Asia ei ole todellakaan näin. Jokaisessa lapsessa on Gartnerin 7- lahjakkuuden/älykkyyden osa-alueisiin liittyviä "aihioita" olemassa. Kysymys kuuluu enemmänkin siten, että saavatko nämä lahjakuden osa-alueet lapsessa kehittäviä ärsykkeitä päivittäisessä toiminnassa (koti, koulu+) urheiluharrastus? Eli liigatason pelaajaksi kehittyminen ei ole kiinni siitä etteikö jokaisella lapsella olisi siihen lahjakuutta. Kysymys on enemmän sellainen että osataanko nuorta kehittää ja sen kautta onko urheilijalle oikeesti edes riittävän tärkeä kehittyä SM-liigapelaajaksi? Eli se on ihan muista asioista kiinni kuin yksin jostakin lahjakkuudesta.
- Täällä keskustellaan luistelutaidosta ja mailankäsittelytaidoista.. ja siihen liittyvästä lahjakkuudesta. Olisi hyvä muistaa että miten jokin lapsi todetaan lahjakkaaksi? Tämä lahjakkuus todetaan pääasiassa siten, että joku valmentja näkee lapsen tai nuoren joka osaa asioita tai sitten lapsen isä tai äiti ovat olleet urheilijoita... ei todelliset kriteerit,asian määrittäminen on täysin höpöhöpöä.. tasolla. Aina kun asiaa katsotaan tarkemmin...siis taustoja... niin näistä ns lahjakkaaksi todetuista, niin heillä on yhteinen pirre, että heillä on on ollut monipuolisia virikkeitä liikunnan perusasioiden eli taitavuuden ei taitavuuden osa-alueiden (mm tasapainokyky, rytmikyky, yhdistelykyky, orientaatiokyky etc..) ELI ... kysymys on tekemällä hankituista asioista, joka sinänsä ei ole ns. perintötekijöihin pääasiassa liittyää... Ongelma tässä asiassa on se, että näistä asioista keskustelevat pääasiassa ihmiset, jotka eivät osaa näitä asioita.. eivätkä ole välttämättä edes valmiita perehtymän näihin asioihin. Kun puhutaan esim jääökiekkoilijan mailankäsittely tai/ja laukausutaidoista tai pelikäsityksen kehittämisestä, niin vähemmistö jääkiekkovalmentajista osaa oikeasti näitä asioita pelaajissa kehittää (sama tilanne on suomalaisessa jalkapallossa ja koripallossa)! Tämä on vähän samanlainen asia kuin eri seurojen pelaaja rekrytointi. Eli asioita tehdään aivan näennäisillä kriteereillä... = kyvykkääksi todetaan jotkin pelaajat muutaman faksin/statistiikan/pinnallisen keskustelun perusteella tai lapsi/nuori näkemisen perusteella.... ja molemmissa tapauksissa ei tiedetä juuri mitään todellisuudesta, taustoista, persoonasta, mitä henkilö todella osaa ja mihin se perustuu...etc..
Eli tähän keskustelun voisi näin lempeästi sanoa, että yleensä ehdottominta kantaa asioihin ottavat ne joiden tietotaito/käyttöteoria on kaikista pienin... kokemuksien ja koulutuksen kautta... ihminen alkaa vähitellen ymmärtämään mistä oikeasti on kysymys ja alkaa tajuamaan oman näkemyksen kapea-alaisuuttakin... toisaalta voi myös todeta että usein tyhmä on tyhmä vielä koulutettunakin.. koska koulutuskin on vain mahdollisuus oppia .... joillakin kokonaisuuden hahmottuminen/käyttöteoria asioihin laajenee... ja valitettavasti joillakin vain nippelitietojen osaamisen määrä kasvaa... sellaista on elämä.
Hyvä jatkoa vain kaikille.