Jääkiekkoa seuraavilla ihmisillä on omituinen käsitys, että taitoja voisi oppia vain päättämällä, että opinpas nyt tuon tai muutan pelityyliäni tuollaiseksi ja sitten omaksun ne taidot, mitä siinä pelityylissä vaaditaan. Jossain videopelimaailmassa se menee noin, että laitat kaikki XP:t vaikka puolustuspään tietoisuuteen, mutta tosielämän jääkiekossa niitä taitoja ei vain opita niin yksinkertaisesti.
Olen aina sanonut, että puolustuspään taidot ovat paljon vaikeampia oppia, mitä hyökkäyspään vastaavat. Puolustuspäässä sinulla joko on se pelinluku hallussa tai sinulla ei ole. On erittäin vaikea tai lähes mahdoton kehittää puolustuspään osaamista enempää siinä vaiheessa, kun pelaaja on jo aikuinen. Ristolaisen ongelma on aina ollut puolustuspään pelinluku, eikä se valittavasti ole koskaan kehittynyt kelvolliselle NHL-tasolle. Hänen pelastuksensa on ollut älytön fysiikka ja kova treenaaminen, minkä avulla hän on pystynyt paikkaamaan muita puutteitaan sen verran tehokkaasti, että hän tulee tienaamaan melkoisen Euro-Jackpot-voiton uransa aikana.
Ristolaisen rooli ei tule olemaan hyödyllinen minään 6-pakki Jani Hakanpäänä, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole ominaisuuksia siihen rooliin. Hakanpäälle se sopii täydellisesti, koska hänen vahvinta alaa on puolustuspään luutiminen. Ristolainen on parhaimmillaan kahden suunnan moottorina, mutta nyt näyttää siltä, että 28-vuotiaana fysiikka ei näytä enää syystä tai toisesta riittävän siihen, joten tällä hetkellä hän on vähän hankalassa tilanteessa. Hankalassa tilanteessa on myös Flyers, jonka kanssa Ristolla on sopimusta jäljellä vielä kuluvan kauden jälkeen se 4 vuotta. Jaiks.