PJx kirjoitti:
Lisäksi väittäisin, ettei pelaajien sääntöjen sisäistäminen ole se villakoiran ydin. Paljon tärkeämpää on, että valmentajat sitoutuvat hommaan. Niin pelaat kuin treenaat, joten treeneissä on löydettävä se uusi tapa pelata kaksinkamppailut.
Itse olen sitä mieltä, että viime kausien aikana pelin nimeltä jääkiekko kehitys Suomessa on ollut huimaa, vuodesta 1998 vuoteen 2006 ulottuvana kahdeksan vuoden jaksolla on nähty:
SM-Liigassa
- SW-HIFK, joka toi taklauspelin takaisin suomalaiseen jääkiekkoon
- samojen kaverien nihilistiset viritelmät Jokereissa, joissa pahimmilaan yksi hyökkäsi ja neljä puolusti
- Jortikan TPS
- Tapparan pystypainijoukkue
- Kärppien luisteleva mikkihiirijoukkue
- HPK:n aktiivinen karvaus, lyhytsyöttöpeli
Maajoukkueessa
- Aravirran maajoukkueiden henk. taito ja kiekonhallinta
- S&W:n yritykset siirtää Jokerien ajokoirakiekko kv. tasolle
- Samojen herrojen löytämä tapa pelata lyhyillä syötöillä ja kenttätasapainolla
Itse uskon että punaviivan poistosta alkanut jääkiekon käymistila on loppumassa, ja kaikille osapuolille mielenkiintoinen pelitapa on kehkeytymässä useiden kokeilujen jälkeen. Pelkään että nollatoleranssilla aloitetaan taas uusi käymistila ja saamme odotella lähes vuosikymmenen ennen kuin jääkiekko on taas kunnon peliä.
Loppukädessä jääkiekko on jatkuvassa käymistilassa, pelitavat tulevat ja menevät, minun mielestäni on turha yrittää sörkkiä tätä kehitystä jatkuvilla sääntömuutoksilla, varsinkin kun ojasta allikkoon mahdollisuus on suuri. Ruotsissa esim. 90-luvun ääripuolustava pelityyli liberoineen (oikea pakki varmistaa) korvautui ihan itsestään ensin torpedo-pelityylillä ja sitten ihan palaamalla kohti perinteisempää kenttäasetelmaa. Ei siihen tarvittu mitään sääntömuutoksia, peli elää itse. Haikailut kohti 70-luvun 8-5 luvuin päättyviä matseja kohti ovat silmien sulkemista tosiasioilta, ei kahden treenatun ja täysipäiväisesti kiekkoon keskittyvän joukkueen kohtaaminen saisi olla mitään ilotulistusta ja helppoja maaleja, ne voitot tulevat kovalla työllä ja joukkuepelaamisella, niinkuin pitääkin.