Tulihan taas pelattua peli. Vastustaja oli ihan hyvä ei siinä mitään ja olisi jostain luomastaan tilanteesta ihan pelaamallakin maalin ehkä ansainnut. Menin 1-0 johtoon, kun pelasin takatolpalle täysin tyhjän maalin. Tämän jälkeen kasa ok tason maalipaikkoja ja mm. yksi vastustajan mv veti jonkun heittäytymis mailatorjunnan, joka olisi kaikissa NHL viikkokoosteissa. Vastustaja teki sitten maalin, jossa pääsi ampumaan siniviivan jälkeen ilman maskia, ilman onetimeriä ja tietysti yläpeltiin viuhahti siitä suorasta luistelusta. Tämän jälkeen lisäsin kierroksia: Pari tolppaa onetimereistä, kun maali käytännössä tyhjä tai sitten kokonaan ohi, pari läpiajoa, joista yhdessä käänsin rystylle ja puoli maalia tyhjänä...lopputuloksena kiekko viuhahti maalivahdin ja maalin välistä ohi. Tässä vaiheessa oli jo hyvin selvää miten pelissä tulee käymään. Sain vielä jatkoajalla YV:n. Jonka kieltämättä vitutukseen pelasin aika huonosti, eli en malttanut rakentaa rauhassa. Vastustaja katkaisi kiekon ja lähti nousemaan laidasta, jolloin kaksi bottia iski mieheen kiinni siniviivan ylityksen jälkeen. Menin sitten kolmantena siihen kulmatilanteeseen vähän tyhmästi ja vs pääsi kolmen pelaajan keskeltä nousemaan maalille puolittaiseen läpiajoon ja luritti puikoista sisään. Itse jos olisin kahden botin välissä ollut laidassa, niin ne olis tappaneet mut siihen paikkaan, mutta tälläistä tällä kertaa. Mutta tämähän oli vaan poikkeustapaus, kuten turvapaikanhakijoiden tekemät raiskaukset. Kyllähän tuo meomentum tietysti itsellekin joskus osuu, mutta miksi tämä ei vain voi olla peli, johon korkeammat voimat eivät sotkeudu?
