Ailahdellen sujuneen marraskuun jälkeen Devils on vaihteeksi saanut juonen päästä kiinni. Alla on neljän ottelun voittoputki ja viimeisistä kymmenestä pelistä saldona on seitsemän voittoa. Viime yönä Habs sai tunnustaa Devilsin paremmakseen.
Suurin yksittäinen tekijä parantuneissa tuloksissa on ykkösketju Parise-Henrique-Kovaltshuk, joka on viimeisten viikkojen aikana hitsautunut yhteen ja koko trio on saanut aikaan tulosta. Erityisesti Zach Parise on löytänyt tutun ponnekkuuden otteisiinsa ja kuten
valmentaja DeBoer toteaa, Parise on saanut ennen muuta ajoituksensa kohdalleen. Monet Parisen maaleista eivät ole olleet mitään nättejä, vaan hänelle ominaisia likaisen työn tuloksia.
Ykkösketjun sankareiden viimeisten kymmenen pelin saldot ovat tällaiset:
Parise 5+10
Henrique 3+8
Kovaltshuk 6+6
Patrik Elias teki viime yönä uutta seurahistoriaa - ja jälleen Canadiensia vastaan. Patty nakutti kaksi maalia voittopelissä ja ohitti John MacLeanin Devilsin kaikkien aikojen maalipörssin ykkösenä. 348. maali syntyi mitä sopivammalla tavalla: Kiekonriiston jälkeen Elias ja Sykora syöttelivät toisilleen ja Sykora petasi Eliakselle puolityhjän maalin. Pyhän Patrikin päivänä 2009, Brodeurin 552-iltana, Elias nousi MacLeanin rinnalle kaikkien aikojen pistepörssissä. Eliaksella on nyt kasassa 348 maalia. Seuraavina merkittävinä rajapyykkeinä ovat tuhat runkosarjaottelua ja 500 maalisyötön raja, josta Eliakselta puuttuu vielä kolme syöttöä.
Travis Zajac teki tosiaan paluun ja ilahduttavasti jo ennen vuodenvaihdetta. Ensimmäisissä kahdessa ottelussa hän on pelannut kolmosketjussa Clarksonin ja Tedenbyn sentterinä. Zajacista näkee tietysti sen, että taukoa ammattilaiskiekosta on ollut hyvän tovin verran. Ajoitus on vielä hakusessa eikä häneltä nyt kannata odottaakaan vielä pariin viikkoon mitään erityistä ennen kuin hänen kroppansa on taas sopeutunut pelirytmiin. Paluu keskelle tiivistä ottelurumbaa on aina hankalaa, mutta Zajacin kannalta tilannetta helpottaa ensi viikon kevyt ohjelma - Devils kohtaa ainoastaan Rangersin ja Capitalsin ennen parin päivän joulutaukoa.
Yksittäiset plussat ja miinukset Habs-pelistä:
+ Eliaksen pappaketjun latomat neljä maalia
+ Kaksi ylivoimaosumaa
+ Joukkue säilytti johtoasemansa kolmannessa erässä
+ Larssonin komea passi Clarksonin maaliin, hienoin yksittäinen suoritus koko pelissä
- Erik Colen ruma taklaus Larssonin päähän. Onneksi ei käynyt pahemmin
- Puolustuspäässä Devils antaa liikaa tilaa vastustajalle
Luettavaa Habs-pelistä:
Star-Ledgerin raportti
Ilta kuului Eliakselle
Gulitti: Devilsin itseluottamus nousussa
Larssonilla onni matkassa
Muuta pientä:
- Jon Merrillillä ei mene lujaa, tai siis menee ilmeisesti hieman liian lujaa. Hän on edelleen sivussa Michiganin joukkueesta ja taustalla ovat mitä ilmeisimmin ongelmat päihteiden kanssa. Merrill on kuitenkin nimetty Yhdysvaltain kaksikymppisten MM-joukkueeseen.
Bob McKenzie on tehnyt hyvän katsauksen Merrillin tilanteeseen.
- Scott Wedgewood on nimetty Kanadan U20-maajoukkueeseen maalivahdiksi. Hieno suoritus nuorukaiselta, koska kilpailu pelipaikoista on kivenkovaa.
- Petr Vrana on saanut ammattilaisuransa raiteilleen. Jo viime kaudella tahti oli Tshekin Ekstraliigassa hyvää. Tällä kaudella hän on nakutellut piste per peli -tahtia tehoja Amur Habarovskin riveissä. Paluu NHL:ään on tietysti vielä kaukainen asia, mutta luulisi ainakin, että Devilsiä kiinnostaisi ainakin tarjota uutta tilaisuutta tehdä uraa Pohjois-Amerikassa.
- Henrik Tallinder kärsii selkävaivoista. Hänen pelaamisensa Rangersia vastaan on epävarmaa.
Pari sanaa Niedermayerista
Perjantai-illan päähenkilö oli tietysti Scott Niedermayer. Pelinumero 27 nostettiin Prudential Centerin kattoon Devilsin puolustuksen kahden muun kulmakiven Stevensin ja Daneykon seuraksi. Mielestäni Niedermayer on lahjakkain kenttäpelaaja, joka on Devilsin pian 30-vuotisessa historiassa seuran värejä kantanut. Niedsin pelaamisessa kaikki näytti niin vaivattomalta ja sulavalta kuin hän olisi leijunut puoli senttiä jäänpinnan yläpuolella.
Niedermayer putosi aikanaan lahjana taivaasta Devilsin ulottuville. Devils kauppasi Tom Kurversin lokakuussa 1989 Leafsiin, josta joukkue sai vastineeksi ykköskierroksen varausvuoron kesän 1991 draftiin. Leafs sattui sitten kyntämään pahasti kauden 1990-1991 ja Devilsin saama varausvuoro oli lopulta koko tilaisuuden kolmas.
Scott Niedermayer on ollut osana kahta Devilsin organisaation merkittävimmistä suunnanmuutoksista. Reilun kymmenen vuoden mittaisen kultakauden perusta syntyi puolentoista vuoden sisällä - Lou Lamoriellon ja David Conten kovan työn ja eittämättä myös silkan hyvän onnen ansiosta. Kesällä 1990 Devils varasi Martin Brodeurin ja kesän 1991 päätteeksi Lou Lamoriello hymyili matkalla pankkiin, kun ensin varaustilaisuudessa haaviin tarttui Scott Niedermayer ja välimiesoikeus määritteli Scott Stevensin käypäseksi korvaukseksi Brendan Shanahanista.
Kultakauden päätös oli sitten vähintään dramaattinen. Työsulkukauden 2004-2005 aikana kävi selväksi, että yksi aikakausi tuli vääjäämättömään päätökseensä. Scott Stevens lopetti uransa aivotärähdyksen jälkioireiden vauhdittamana, Pat Burns kävi taisteluaan syöpää vastaan ja Scott Niedermayerin mielessä hautui toive päästä pelaamaan veljensä Robin kanssa. Kauteen 2005-2006 lähdettäessä Devilsin miehistö olikin yhtä sekasotkua, kun vielä Patrik Elias oli sivussa a-hepatiitin takia.
Devilsin suhde Niedermayeriin ei ollut mitenkään helppo, vaikka hänen aikakaudellaan joukkue voitti kolme mestaruutta ja Nieds sai myös monia henkilökohtaisia kunnianosoituksia, joista päällimmäisenä Norris-palkinto kaudella 2003-2004. Ilman Niedermayeria ainakin kevään 2003 mestaruus olisi jäänyt ottamatta ja kevään 2001 finaalitappion yksi osasyy oli
Tie Domin läpeensä rottamainen kyynärpäätaklaus, jonka jälkeen hän ei ollut entisensä sinä keväänä.
Sopimusneuvotteluissa Devilsin ja Niedermayerin välillä oli toistuvasti kitkaa, ja pelaajasuhteen huonommat puolet pulpahtivat pintaan sopimuksen ollessa katkolla. Hänen kanssaan käytiin kolmasti vaikeat sopimusneuvottelut, ja kahdesti Nieds oli sivussa kauden avauksesta sopimuskiistojen vuoksi.
Niedermayer haki vuonna 1998 reilun viiden miljoonan vuosituloja, joilla hän olisi noussut Rob Blaken kanssa kovatuloisimmaksi puolustajaksi liigassa.
Tuolloin Niedermayer pelasi viiden ottelun ajan 300 taalan ottelukohtaisella korvauksella IHL:ssä Utah Grizzliesin riveissä.
Dramatiikkaa oli ilmassa myös
syksyllä 2000, kun mestarijoukkueesta avainnimet Niedermayer ja Arnott olivat kauden ensimmäisen kuukauden ajan sivussa.
Työsulkukauden alla Niedermayer vei sopimuksensa välimieskäsittelyyn. Nieds haki huikeita yhdeksän miljoonan vuositienestejä ja Devils tarjosi kuutta miljoonaa. Välimies määritteli tuoreen Norris-voittajan palkaksi seitsemän miljoonaa. Työehtosopimuksen raukeaminen tietty tarkoitti sitä, että tällä päätöksellä ei ollut merkitystä. Devilsin kannalta uusi työehtosopimus muutti ratkaisevasti myös neuvottelutilannetta Niedsin kanssa: Vanhojen sopimusehtojen mukaan Nieds olisi ollut rajoitettu vapaa agentti, mutta uuden työehtosopimuksen astuessa voimaan hänestä tuli rajoittamaton vapaa agentti.
Niedermayerin lähtö jätti pahan maun suuhun, koska hän oli vatuloinut asialla jo pidempään. Aika parantaa tietysti haavat ja en itsekään ajattele Niedsistä yhtä jyrkästi kuin vielä muutama vuosi sitten. Tilanne tiedostettiin myös Lamoriellon komentokeskuksessa. Devils tunnetusti koetti hankkia Robia Devilsiin. Legendan mukaan Lamoriello myöhästyi siirtorajalla 2003 vain 15 minuuttia. Rob oli tuolloin jo ehditty kaupata Ducksiin. Bob Murray puolestaan tajusi Robin arvon eikä vaatinut vähempää kuin Scott Gomezia vastineeksi "Special Niedsistä". Lamoriello ei ymmärrettävästi kaupannut tuolloin ykkössentterin elkein pelanneesta Alaskan meksikaanista.
On helpompaa kuvailla tähtihetkiä kuvien ja videoiden avulla kuin yrittää sepustaa tilanteiden kulkua tai selittää, miten eleganttia ja vaivattoman näköistä Niedermayerin pelaaminen oli läpi hänen uransa. Niin upean uran kuin Nieds tekikin, niin joskus pähkäilen vieläkin, miten huikea pelimies hän olisi voinut ollakaan, jos hän olisi aiemmin ymmärtänyt kykynsä dominoida kenttätapahtumia molemmissa päissä kenttää.
Mutta niin, niitä linkkejä:
NHL-uran avausmaali antoi viitteitä tulevasta
Finaalit 1995, toinen ottelu
Niedermayer vastaan Kamenski
Se sykähdyttävin kuva Niedermayerista