New Jersey Devils 2011-2012

[Evil]

Sanani syön vaikka mörökölli minut veisikin. Ei ollut paha hinta Zidlickystä. Aivan mahtavaa peliä.

Tekisi mieleni sanoa että mitäs minä sanoin. Ei siellä Minnesotassa ilmeisesti muusta kiikastanut kuin motivaation puutteesta. Hyvä pelaaja on hyvä pelaaja, ei se taito mihinkään ykskaks häviä. Nyt näkee, että Z haluaa näyttää uudelle seuralleen mitä osaa. Kun nyt vain pysyisi terveenä... Kop kop.

Toinen jolla menee lujaa on Ilja. Harva se ilta nakuttaa kolmea pinnaa, ja kipuaa tasaisen varmasti kohti pistepörssin kärkeä. Huikeaa peliä ihan joka osa-alueella jo pitkään. Kapu pelaa hyvin, Elias on vertynyt huimaan iskuun, Marty ottaa upeita koppeja... Peli toimii laajalla rintamalla; "alemmat" ketjutkin hoitavat leiviskänsä ja puolustuspeli toimii. Ei voi kuin olla mielissään siitä miten juuri nyt kulkee.

Idässä muuten neljä (!) eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta tulee nimenomaan meidän divisioonasta. Ihan risoo välillä nuo Boston ja Florida, kun pääsevät pummilla taulukossa ohi...

 

[dali]

Rangersille häviäminen vituttaa aina. Nyt Devils kärsi tappion paitsi pelillisesti, myös valmentajien taktiikkapuolella. Pete DeBoer koetti kovistella Rangersia ja horjuttaa heidän itseluottamustaan, mutta isännät käänsivät alun nujakoinnin omaksi edukseen ja pohjustivat voittonsa avauserässä, jossa sininutut olivat vieraita edellä kaikessa. Devilsin ilonaiheet Rangers-ottelussa jäivät yksittäisiksi välähdyksiksi, kuten Zidlickyn nättiin lättysyöttöön, josta Sykora tälläsi 3-2-kavennuksen toisen erän lopulla.

Tuosta alun tappelusta en tosiaan suuresti ilahtunut, vaikka tavallaan ymmärrän, mitä sillä haluttiin hakea. Devilsin temput näyttivät kuitenkin loppuvan siihen. Manalan portteja vartioi lopulta vähän hiton äkäinen perhoskoira. "Tultiin näyttämään teille närhen munat". Sitten ne hanskat putosivat ja sen jälkeen, no, siinä ne enimmät munat olivatkin. Rangersia vastaan tunnetta riittää muutenkin ja hanskat olisivat pudonneet varmasti muutenkin ottelun aikana. Nyt Devils menetti latauksensa lisäksi vielä Bryce Salvadorin kymmeneksi minuutiksi koppiin, kun tämän piti paimentaa Stu Bickeliä, joka leipoi vielä jäässä maannutta ja vertavuotavaa Carteria.

Valmentaja John Tortorella veti tavoilleen uskollisena kunnon palopuheet. Torts tietää kyllä hyvin pelin hengen, onhan hän itsekin marssittanut lihamyllyosastonsa jäälle "epäsopivilla hetkillä", kuten DeBoer viime yönä teki. Ja olihan Tortsilla tuossa paikka peluuttaa vaikka ykkösketjuaan Devilsin puukäsiä vastaan ja ottaa ottelu haltuun, mutta hän laittoi kuitenkin omat pugilistinsä jäälle. Pistää naurattamaan tuo Tortsin teatraalinen meininki matsin jälkeen, ettei hän muka uskaltanut laittaa ykkösketjuaan jäälle, kun ei tiennyt, mitä tapahtuisi. Cam Janssen ja Eric Boultonko pysyisivät Gaborikin, Richardsin ja Hagelinin kelkassa, kun pelataan kiekkoa? Ja Devilsin tappelijat lähtisivät kovistelemaan tai vielä telomaan vastustajan tähtiä eivätkä Rangersin pukarit tekisi samaa Pariselle, Eliakselle tai Larssonille?

No, hyvähän se on, että tunteet ovat valloillaan myös penkin takana. Siitä nämä Hudson-joen torapukarit saavat lannoitetta vihan hedelmien kasvaa. Isoviha näiden joukkueiden kesken on siitä syvä, ettei pelaajia tarvitse millään ylimääräisellä asetelmien hakemisella sytyttää. Sen sijaan, että joukkue olisi saanut hyvän taisteluilmeen ja mahdollisesti jopa voiton kautta hyvää virtaa tärkeään Senators-otteluun, Kanataan lähdetään typerryttävä, hölmöillen aiheutettu 4-2-tappio niskassa.

Viikon sisään Devils on ottanut selkäsaunat kolmelta divisioonansa viholliselta ja kaikkia kolmea ottelua on yhdistänyt se, että vastustajan viisikko on koko ajan edellä Devilsiä ja punamustien pelaaminen menee vastustajan tekemisiin reagoimiseksi. Toki Flyers ja Penguins ovat olleet erinomaisessa vireessä viime viikot, mutta ei joukkueiden välillä nähtyä suurta tasoeroa pelkällä päivän kunnolla selitetä.

Lisäksi joukkue on ollut ratkaisevilla hetkillä kuriton, kuten viime yönä, jolloin Eric Boulton tappoi Devilsin hyvän jakson Eliaksen 2-1-kavennuksen jälkeen typerällä jäähyllään. Toinen vastaava emämunaus nähtiin lauantain ryöpytyksessä Penguinsia vastaan, kun David Clarkson koetti olla kovaa poikaa, ja vauhditti vieraiden karkumatkaa ottamalla Cooken masentavaa 1-3-maalia seuraavassa vaihdossa pikkukakkosen, jonka aikana Penguins käytännössä ratkaisi ottelun.

Poikkeuksena tässä välissä on Avs-peli, jota Devils suurelta osin hallitsi, mutta erityisesti Penguins- ja Flyers-ottelut viime viikolla olivat murheellista katsottavaa. Mielestäni yhtenä olennaisena syynä alavireeseen on monien pelaajien otteista paistava väsymys. Tulokkaat Larsson ja Henrique ovat hiljalleen vajonneet harmaaseen massaan ja Petr Sykoran potku on samoin lyhentynyt ja tämä on kostautunut parina takaiskumaalina, joissa Sykie ei ole pysynyt vastustajan kelkassa.

Travis Zajac on liittynyt joukkueen mukaan Ottawan-reissulle ja hän alkaa hiljalleen olla valmis palaamaan pelaavaan miesvahvuuteen. Hänen paluunsa tapahtuu kreivin aikaan, sillä Adam Henrique on tosiaan väsähtänyt kaimansa Larssonin tavoin viimeisten kymmenen ottelun aikana. Nämä tulokkaat ovat pelanneet urhoollisesti isossa roolissa ja varsinkaan Henriquen merkitystä joukkueelle ei voi kyllin korostaa. Henriquen piti olla vain laastari vuotavan haavan päällä, mutta nuorukainen pelasikin reilut 50 ottelua huipputasolla. Zajac taas tekee viisikon pelaamisesta niin paljon helpompaa, ettei kaikkea oikein voi tiivistää yhteen lauseeseen.

Saa nyt nähdä, vieläkö Henrique nostaa uudelleen tasoaan, vai pieneneekö hänen roolinsa. Tietyllä tapaa Henriquen kaudessa voi nähdä yhtymäkohtia Zajacin tulokasvuoteen, jolloin hän pelasi pitkiä pätkiä isossa roolissa ja oli tehokas varsinkin syksyllä, kunnes seinä tuli vastaan helmi-maaliskuun otteluruuhkassa. Soisin Henriquelle pari ottelua pienemmällä kuormituksella esimerkiksi kolmosessa ja Josefsonille pikapestiä Parisen ja Kovyn sentterinä.

 

[Evil]

Kovalchukille 400 maalia täyteen viime yönä. Ottawa nurin 1-0 kun Ilja pommitti ylivoimalla viivalta, ja sitä myöten apina seljästä pois. Juu juu, totta kai herra piti ne palopuheet (en minä tilastoja tuijottele, ei tällainen merkkipaalu tunnu missään, tulee kun on tullakseen...) mutta kuka noita uskoo. Hyvä että tuli pyöreät täyteen, johan sitä maalia odoteltiinkin.

Onnistujapuolelle pitää laskea erityisesti maalivahti Hirvi-Hedberg, 34 koppia ja kauden neljäs nollapeli. Voittojen tielle taas, mutta milloin ne Pittsburghit ja Phillyt opitaan hoitamaan joka kerta???

 

[dali]

Devilsiltä nähtiin viime yönä kenties koko kauden suurin työpanos. Se nyt vain sattui kohdistumaan siihen, miten kaksi pistettä saadaan vierasjoukkueen matkaan. Välillä meinasi usko jo loppua, mutta hienosti isännät kokosivat itsensä vaikean avauserän jälkeen ja saivat kuin saivatkin vahvan toisen erän ja kolmannen erän tehohetken ansiosta kaksi pistettä Leafsille. Toki lopulliset ratkaisut nähtiin rankkareissa, mutta vierasvoiton perusta luotiin toisen erän suorituksella.

No, se siitä. Kumpikaan joukkue ei olisi ansainnut pistettäkään.

Ottelun hyvää antia oli kolmen pitkän maalittoman putken katkeaminen. Jacob Josefson sai viimein cheetah'n pois harteiltaan, Adam Henrique osui ensimmäisen kerran 17 otteluun ja Zach Parise katkaisi seitsemän ottelun maalittoman ja pisteettömän putken. Henriquen tasoitusmaali oli erityisen makeaa katseltavaa, niin hienosti nuorukainen ohjasi Greenen viivakudin ohi voimattoman Reimerin. Myös Anton Voltshenkovin töötti, jolla hän pysäytti Grabovskin oli sangen makeaa.

Sen sijaan oli hävettävää katsella, miten huonosti Devils-viisikko pelasi Brodeurin edessä toisessa ja kolmannessa erässä. Tyler Bozakin iskemä avausmaali oli silkkaa huonoa tuuria, mutta Kadrin ja Steckelin maaleja edelsi viisikon karkeat virheet. 0-2-maalissa Devils vaihtoi laiskasti ja Leafs pääsi ilmaiseksi vastaiskuun ja sai aikaa pedata Gardinerille vetopaikan ja maalin ohjanneella Kadrilla oli vapaa paikka tuikata mailansa väliin. 1-3-maali nyt oli pienoiskoossa koko ottelun kuva. Joey Crabb ja David Steckel saavat punnerrettua neljän Devils-pelaajan keskeltä maalin. Martin Brodeur hukkasi maaliraudoista pelaajamassan taa kimmonneen Crabbin laukauksen. Steckelillä oli helppo työ viimeistellä maali, kun Henrique potkaisi kiekkoa ja Andy Greene luisteli siitä ohi.

Adam Henrique sätti itseään ottelun jälkeen huonosta puolustuspelaamisesta, vaikka hän ohjasi tärkeän tasoitusmaalin.

It was nice, but I have to be a little better defensively, Henrique said. I was on for a few goals, a couple of mistakes that ended up in our net, so I think I owed us a couple. But I guess it was nice.

Kovy tosiaan sai 400 häkkiä täyteen Ottawaa vastaan. Onnittelut tästä rajapyykistä. Kuten Evil totesi, rajapyykin rikkominen on tärkeä juttu, vaikka kiekkoilijoiden käsikirjassa näitä henkilökohtaisia merkkipaaluja ohjeistetaan vähättelemään.

Pudotuspelit näyttävät jatkuvan vuoden tauon jälkeen. Devils on vankasti kiinni kuudennessa sijassa ja todennäköisesti sijoitus ei muutu, jos sama pistetahti jatkuu runkosarjan loppuun saakka.

Joukkueen ykkössentteri Travis Zajac on taas päivä päivältä lähempänä paluuta. En usko, että hän pelaa vielä Pittsburghia vastaan sunnuntaina, mutta esimerkiksi ensi torstain ottelussa Lightningia vastaan voisi olla hyvä paikka palata kehiin ja saada viisi ottelua pohjalle ennen pudotuspelejä.

Zajacin mietteitä

 

[Evil]

Devils on vankasti kiinni kuudennessa sijassa ja todennäköisesti sijoitus ei muutu, jos sama pistetahti jatkuu runkosarjan loppuun saakka.

Siltähän se näyttää. Kuudennen sijan myötä ensimmäisellä kierroksella vastaan vaikuttaisi tulevan Florida Panthers, joka on viemässä divisioonansa voiton ellei ryssi totaalisesti, ja ellei Capitals vedä huimaa loppukiriä.

 

[dali]

Visionäärinen näkemykseni Zajacin paluuajankohdasta on osoittautumassa vääräksi. Tom Gulittin mukaan Travis palaa takaisin pelaavaan kokoonpanoon jo tänään, jos aamujäillä ei tapahdu mitään mullistavaa. Ensi alkuun hänenkin paikkansa on todennäköisesti kolmosketjussa, mutta runkosarjan lopussa hänen tonttinsa on todennäköisesti ykkössentterinä.

Zajac palaa kreivin aikaan ennen pudotuspelejä ja ehtii saada pelituntumaa seuraavien kahden viikon aikana. Devils teki kuitenkin taas kerran saman virheen kuin esimerkiksi David Clarksonin ja Paul Martinin vammojen hoidossa pari kautta sitten: Joukkue kiirehti Zajacin paluuta ja sen takia hän joutui uudelleen sivuun ja käyttämään jalkatukea. Tämä toiminta jurppii paitsi toistuvuutensa takia, myös siksi, että paluu ei ole mitenkään helppo näin lähellä pudotuspelejä.

Zajac, who admitted he and the Devils tried to “cheat” a little bit and rush him back during his first comeback in December, proclaimed himself ready — both mentally and physically.

Ilja Kovaltshuk muistelee Zajacin ensimmäistä paluuta:

When he came back (in December), you could tell he wasn’t himself. He was limping everywhere.

Valmentaja DeBoerilla on siis edessään ketjujen perkaamista, koska Zajacin paikka on luonnollisesti kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Mielestäni hänen paikkansa on Kovaltshukin rinnalla, koska tämä kaksikko löysi viime vuonna hyvän yhteissävelen. Samalla joudutaan ottamaan kantaa Parise-Kovaltshuk-kaksikon pelipaikkoihin. Ehkä Devils saa enemmän irti tähdistään pleijareissa, jos nämä pelaavat eri ketjuissa. Tätähän Lemairekin koetti keväällä 2010 Flyersia vastaan, jolloin Parise paini Prongeria vastaan ja otti vastaan kovimman kohtelun. Tuolloin Kovaltshuk oli niin pahassa kipsissä, ettei saanut paria väläystä lukuun ottamatta mitään aikaan. Sen jälkeen Kovyn pelaamisessa on tapahtunut paljon muutoksia, joista merkittävin on tapahtunut hänen korviensa välissä: Hän on sisäistänyt sen, ettei hän voi voittaa otteluita omin voimin eikä jokaisessa vaihdossa tarvitse tapahtua ratkaisuja.

Mielestäni Petr Sykora on hankalin palanen sijoitettavaksi pelaavaan kokoonpanoon. Hänen menonsa on hiipunut siinä määrin (vaikka hänkin pelasi ihan hyvän matsin Leafsia vastaan), että paikka kahdessa ensimmäisessä ketjussa on kyseenalainen. Eliaksen rinnalla Sykorasta saadaan toki parhaat avut esille, mutta mielestäni Sykoran oikea paikka on kolmosketjussa.

Järjestelisin lelulaatikon palikat tällä tavalla, jahka Zajac on saanut pelituntumansa takaisin, mutta DeBoerilla on varmaan toisenlainen näkemys. Zajacin paluun myötä tärkeintä on, että sentteriosastoa myöten hyökkäyskalusto on tasapainossa ja laituriosaston leveys antaa mahdollisuuksia muunnella koostumuksia.

Kovaltshuk-Zajac-Henrique
Parise-Elias-Zubrus
Sykora-Josefson-Clarkson
Ponikarovski-Carter-Bernier

Zajac tulee myös osaksi ylivoima- ja alivoimaryhmiä. Hänen mukaantulonsa keventää ainakin periaatteessa esimerkiksi Kovaltshukin työtaakkaa alivoimalla.

Mitä sitten illan ottelusta sopii odottaa? Edellisessä kohtaamisessa Penguins alisti Devilsiä todella pahasti ja ennen muuta toivoisin kunnollista kasvojenpesua paitsi Leafs-ottelun jäljiltä, myös edellisen Penguins-ottelun jäljiltä. Martin Brodeur pelaa tänään maalissa. Toivottavasti kenttäpelaajat pelaavat maalivahtinsa edessä paremmin kuin viimeksi näiden kahden kohdatessa.

Kauden viidestä kohtaamisesta Devils on vienyt kolme, joten voitolla se veisi makeasti kauden kohtaamiset lukemin 4-2. Vaikea urakka on joka tapauksessa edessä, sillä Penguins on maaliskuussa on hävinnyt vain kahdesti ja vuoden 2012 puolella vain 11 kertaa 36 ottelussa. Kyseessä ei siis ole mikään lyhytkestoinen hyvän vireen puuska, vaan Penguins on vankistamassa asemiaan Itäisen konferenssin voittajasuosikkina niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä.

Treeneissä Devils on mennyt näillä koostumuksilla:

Ponikarovski-Zajac-Kovaltshuk
Parise-Elias-Zubrus
Sykora-Henrique-Clarkson
Carter-Josefson-Bernier

Greene-Fayne
Salvador-Zidlicky
Voltshenkov*-Larsson

Brodeur
Hedberg

*edit piaf. Anton Voltshenkovin pelikunto on epävarma ja selviää vasta ottelun alkaessa. Matt Taormina astuu kehiin, jos A-train ei kykene pelaamaan.

20 vuotta sitten se alkoi, Marty pelasi ensimmäisen ottelunsa.

Veskarilegendan mietteitä

 

[lunde]

Tällä kokoonpanolla kaatui Blackhawks vähämaalisessa ottelussa.

9 Parise - 26 Elias - 8 Zubrus
14 Henrique - 19 Zajac - 17 Kovalchuk
12 Ponikarovsky - 16 Josefson - 23 Clarkson
15 Sykora - 20 Carter - 18 Bernier

6 Greene - 29 Fayne
26 Salvador - 2 Zidlicky
32 Taormina - 10 Harrold

30 Brodeur
(1 Hedberg)

Marty keräsi 38 torjuntaa.

 

[dali]

No, niin. Sitten viime raapustelujen Devils hävisi Penguinsille sinänsä hyvän esityksen jälkeen, ja otti taas makeat voitot Blackhawksista ja Lightningista. Näiden voittojen ansiosta Devils käytännössä viimeistään varmisti paikkansa pudotuspeleissä. Mitään suurta uhkaa ei ennen näitäkään pelejä ollut, mutta eipä tarvitse puristaa mailaa ja hakea pakkopisteitä.

Hawks-matsista voisi kai sanoa lyhyesti, että Marty petasi voittomahdollisuudet erinomaisella torjuntatyöskentelyllään. Rankkareissa Zajac sitten viimeisteli ratkaisumaalin taitavalla nostolla maalin kattoon. Devils vei ottelua alussa, mutta mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä vahvemmin ohjat olivat Hawksilla.

Ennen Lightning-matsia Devils oli saanut aikaan vaivaiset 11 maalia kahdeksassa edellisessä matsissa. Patoluukut avautuivat ottelun toisessa erässä, jossa Devils mätti neljä maalia Dwayne Rolosonin selän taa. Devils olisi hieman paremmalla tuurilla viimeistellyt vielä muutaman maalin enemmän, sillä paikkoja oli vaikka täyteen. Kuusi takaiskua mairittelee Tampan pelaamista omalla alueella.

Ottelussa katkesi myös koko joukko pitkiä maalittomia putkia: David Clarkson osui ensimmäistä 9 otteluun ja hänellä on nyt koossa 29 häkkiä. Aleksei Ponikarovski 14:ään ja Dainius Zubrus puolestaan teki ensimmäisen maalinsa 13 otteluun. Bryce Salvadorin maaliton putki sen sijaan alkaa olla Matti Hanan lukemissa: Edellisestä osumasta on jo 95 ottelua. Hänen viuhuva lämärinsä olisi todennäköisesti mennyt ohi, jollei Ponikarovski olisi ohjannut sitä taidokkaasti ohi Rolosonin.

Suurin ihmettelynaihe viime yön pelissä on: Miten ihmeessä hengettömästi pelannut Tampa onnistui tekemään neljä maalia? Ryan Malonella oli kaikki tähtimerkit kohdallaan, kun hän onnistui sutimaan hattutempun kuin varkain. Kaksi häkkiä syntyi maalin edestä Malonen konttorissa ja yksi osuma meni sisään Zidlickyn hokkareista. Lightningin neljäs maali oli sitten silkkaa kosmetiikkaa, kun Devilsin ote herpaantui viime sekunneilla.

Ottelun tahatonta huumoriantia saatiin Ryan Malonen kolmannen maalin jälkeen, kun Malone keihästää yläfemmojen heittelyn tuoksinassa Martin St. Louis'ta ja tämä silminnähden pahoittaa mielensä tapahtuneesta. Taisivat konkarin adrenaliinit olla aika korkealla. Vai eivätkös nämä sattumukset olleet niitä varmoja merkkejä siitä, että pelaajat eivät ole väleissä ja/tai pelaaja haluaa pois seurasta...

Travis Zajac on tehnyt kerrassaan vahvan paluun ja yhteinen sävel Ilja Kovaltshukin kanssa on löytynyt nopeasti. Ketjun kolmantena lenkkinä on pelannut ensisijaisesti Adam Henrique, jolle hienoinen kevennys vastuussa tuli kreivin aikaan. Lightningia vastaan DeBoer kasasi puolestaan yhteen tähtivitjan Parise-Zajac-Kovaltshuk. Zajac on helpottanut myös muiden ketjujen kasaamista, sillä nyt DeBoerilla on enemmän valinnanvaraa kuin keskitalvella. Saa nähdä, miten Zajac pelaa tulevissa otteluissa - Useinhan pitkän loukkaantumisen jälkeen pari ensimmäistä ottelua menee silkan peli-ilon voimin, kunnes pelaajalle tulee takapakkia kropan muistuttaessa siitä, että pelaamisessa on ollut tovin verran taukoa.

Tampaa vastaan Devils pääsi rullaamaan neljällä ketjulla ja tulokset olivat hyviä: Kaikki neljä ketjua pääsivät maalien makuun (kun lasketaan Zubrusin alivoimamaali mukaan) ja kaikki vitjat loivat ennen muuta toistuvasti tilanteita ja riistivät kiekkoja Tampalta. Josefsonin osuma oli hyvä esimerkki kovan työnteon kautta tulleesta maalista.

edit piaf. Gulittin otteluraportti

Peter DeBoer teki myös sen ratkaisun, jota toivoin jo tovi sitten: Hän otti Adam Larssonin pois pelaavasta kokoonpanosta. Larssonille tekee hyvää olla tovin verran sivussa, ladata akkujaan ja parannella kolhujaan.

DeBoerin ja Larssonin mietteitä

Muuta pientä:

- Devils on lähettänyt Matt Taorminan takaisin Albanyyn.

- Larssonia tuurannut Peter Harrold on pelannut itsensä Peter DeBoerin suosioon. Pirteästi esiintynyt Harrold on osoittanut, että hän voi tarvittaessa tuurata loukkaantuneita tai lepoa tarvitsevia pelaajia.

- On taas se aika vuodesta, kun junnupelaajia kiinnitetään. Michiganin yliopistopelaaja David Wohlberg on tehnyt loppukauden mittaisen tryout-diilin Albanyn kanssa. Näin hän saa jo esimakua tulevasta, sillä hänen yliopistouransa tuli päätökseensä.

 

[Iggy12]

Kiinnostaisi tietää hieman lisää miten nimettömästä kolmosketjulaisesta David Clarksonista tuli maalintekijä yhdessä kaudessa? Viime yönä tuli Clarksonille kasaan 30 maalia. Yksi kauden suurimmista yllättäjistä.

Ilya Kovalchuk näyttää pelaavan varsin hyvää toista täyttä kauttaa Devilsissä. Pääsee Kovykin vaihteeksi näyttämään taitojaan playoffeissa ettei tarvitse taas mennä MM-kisoihin. Hienoa myös ettei viime kauden paha loukkaantuminen vienyt Zach Parisen tehoja mukanaan. Parise voi luultavasti olla playoffeissa yksi Devilsin ratkaisijapelaajista.

 

[dali]

Devils jatkoi siitä, mihin Tampaa vastaan jäi ja pöllytti Canesia lukemin 0-5. Samalla se varmisti myös matemaattisesti paikkansa pudotuspeleissä. Kauden alla moni povasi Devilsiä konferenssin alakastiin, mutta Peter DeBoer on tehnyt mainiota työtä joukkueen peräsimessä. Viime vuosien Haluatko päävalmentajaksi -visailujen jälkeen näyttää vaihteeksi siltä, että DeBoer tuo kauan kaivattua vakautta valmennukseen.

Canes-ottelun kuva oli pitkälti sama kuin Lightningia vastaan, pois lukien omiin menneet maalit. Ottelut ilman panosta pelaavia joukkueita vastaan ovat tietysti aina arvaamattomia. Välillä vastapuoli äityy esittämään vapautunutta ja taidokasta peliä, mutta hyvin usein käy kuten viime yönä. Pari takaiskua lannistaa vastustajan, jolla ei ole enää pelillistä panosta. Devilsin peli oli toki uomissaan, mutta tasoero repsahti näin suureksi lähinnä sen vuoksi, ettei isännillä ollut kovin suurta latausta. Peli olisi voinut saada erilaista ilmettä, jos Canes olisi onnistunut viimeistelemään avauserän parista maukkaasta paikastaan maalin.

Turhautuneen Jeff Skinnerin kaksi kuritonta jäähyä avauserän lopussa johtivat käytännössä ottelun ratkaisseihin maaleihin. Skinner kävi ensin torppaamassa kiekotonta Anton Voltshenkovia, joka oli edellisessä tilanteessa kouluttanut nuorukaista ja riistänyt tältä kiekon helposti. Seuranneen yv:n aikana Clarkson nikkasi kauden 30. osumansa ja kruunasi 28. syntymäpäivänsä. Jäähyltä päästyään Skinner urputti itselleen toisen kakkosen. Jäähy ehti juuri umpeutua, kun Kovaltshuk tinttasi Sykoran tarjoilusta 0-2. Nelosketjun värkkäämä kolmas maali lannisti isännät lopullisesti. Steve Bernier riisti kiekon Derek Joslinilta keskialueella ja tarjoili vastaiskusta Ryan Carterille tontit, josta Carter kiitti tinttamalla kiekon nätisti Boucherin hanskakäden yli verkkoon.

Sykoran ja Parisen maalit olivat sitten kosmetiikkaa. Sykora teki jo neljännen kerran tällä kaudella maalin suoraan aloitusvoiton jälkeen. Tämän osuman jälkeen viimeistään ottelu oli enää silkkaa ajan kuluttamista. Martin Brodeur sai kauden kolmannen nollapelinsä varsin helpolla torjumalla 22 kutia. Hän on nyt voiton päässä 30 voiton rajapyykistä - Seuraava voittopeli tietäisi jo 14. kautta, jolloin Marty torjuu vähintään 30 voittoa.

Devilsin peli rullasi jälleen nätisti kaiken neljän ketjun voimin. Tietty vastustajana oli taas vailla panosta pelannut joukkue, joten varsinainen tasonmittaus uusille ketjukoostumuksille nähdään vasta runkosarjan kahdessa viimeisessä ottelussa, jossa punamustat kohtaavat Red Wingsin ja Senatorsin. Päätösottelun panoksena on vielä tässä vaiheessa konferenssin kuudes sija, mutta Senatorsilla ei käytännössä ole varaa yhteenkään pistemenetykseen seuraavissa kolmessa ottelussaan.

Devils on nyt mennyt pari ottelua näillä koostumuksilla. Adam Larsson on ollut katsomossa ja muun muassa apulaisvalmentaja Dave Barr on käynyt hänen kanssaan läpi otteluiden aikana, miten puolustajat toimivat eri tilanteissa.

Parise-Zajac-Kovaltshuk
Sykora-Elias-Zubrus
Ponikarovski-Henrique-Clarkson
Carter-Josefson-Bernier

Greene-Fayne
Salvador-Zidlicky
Voltshenkov-Harrold

Kiinnostaisi tietää hieman lisää miten nimettömästä kolmosketjulaisesta David Clarksonista tuli maalintekijä yhdessä kaudessa? Viime yönä tuli Clarksonille kasaan 30 maalia. Yksi kauden suurimmista yllättäjistä.

Laitan vastauksen tuonne pro scouting reports -ketjuun, jossa sitä on alun perin kysytty.

Ilya Kovalchuk näyttää pelaavan varsin hyvää toista täyttä kauttaa Devilsissä. Pääsee Kovykin vaihteeksi näyttämään taitojaan playoffeissa ettei tarvitse taas mennä MM-kisoihin. Hienoa myös ettei viime kauden paha loukkaantuminen vienyt Zach Parisen tehoja mukanaan. Parise voi luultavasti olla playoffeissa yksi Devilsin ratkaisijapelaajista.

Tämän kauden aikana Kovaltshuk on avannut monien silmiä ja tämä on hänen tähänastisen uransa kenties paras kautensa. Kenenkään ei pitäisi enää nähdä Kovya pelkkänä yksiulotteisena pistelinkona. Tehopisteidenkin valossa kausi on mennyt hyvin, mutta Kovy on kasvanut pelaajana uusiin mittoihin viimeisen reilun vuoden aikana. Tehotilastoissa kannattaa huomioida myös Kovyn erinomaiset tilastot rankkareissa - 11 häkkiä 14:stä yrityksestä. Nämä maalit olivat erityisen tärkeitä alkukaudesta, jolloin Devilsillä oli suuria vaikeuksia kerätä pisteitä varsinaisella peliajalla.

Ensimmäiset 15-20 ottelua olivat Parisellekin vaikeita. Hiljalleen vanha tuttu Parise on kuitenkin kuoriutunut esiin ja tuloksia voi katsella myös pistepörssistä. 30 maalia käytännössä kokonaan missatun kauden jälkeen on todella hyvä saavutus.

 

[Evil]

Parise-Zajac-Kovaltshuk
Sykora-Elias-Zubrus
Ponikarovski-Henrique-Clarkson
Carter-Josefson-Bernier

Greene-Fayne
Salvador-Zidlicky
Voltshenkov-Harrold

Näyttää pikkuhiljaa siltä, että tässä alkaa löytyä "permanentti" pudotuspeleihin. Ainakin eilen hyökkäysketjut vaikuttivat tasapainoisilta ja toimivilta. En ihmettelisi enkä pitäisi outona, jos ensimmäisen playoffkiekon pudotessa ketjut olisivat juuri tässä muodossa.

Mitenköhän Harroldin lento riittää puolustuksessa? Tallinderin poissaolo ja Larssonin penkitys on avannut kaverille ovet, mutta pelanneeko vielä playoffien alkaessa? Nähtäväksi jää.

 

[dali]

Näyttää pikkuhiljaa siltä, että tässä alkaa löytyä "permanentti" pudotuspeleihin. Ainakin eilen hyökkäysketjut vaikuttivat tasapainoisilta ja toimivilta. En ihmettelisi enkä pitäisi outona, jos ensimmäisen playoffkiekon pudotessa ketjut olisivat juuri tässä muodossa.

Mitenköhän Harroldin lento riittää puolustuksessa? Tallinderin poissaolo ja Larssonin penkitys on avannut kaverille ovet, mutta pelanneeko vielä playoffien alkaessa? Nähtäväksi jää.

Ehtihän se permanentti olla kasassa kaikki kolme ottelua. Jacob Josefson kärsi jo kolmannen pahan loukkaantumisen kahden NHL-kautensa aikana. Tällä kertaa häneltä murtui ranne ja alustavan arvion mukaan sairauslomaa on edessä 4-6 viikkoa. Ei tässä oikein voi tuntea muuta kuin tyrmistystä ja pettymyystä, sillä Josefson oli juuri saanut juonen päästä kiinni edellisen loukkaantumisen jäljiltä ja hänen menonsa näytti sangen mallikkaalta. Tietysti, jos taivaankappaleet ovat oikeassa asennossa, Josefsonin kausi ei vielä päättynyt.

Josefsonin loukkaantuminen tarkoittaa myös sitä, että ketjukoostumuksia on mietittävä uusiksi. David Clarksonin palatessa kokoonpanoon toivoisin nelosketjuun Vladimir Zharkovia, Brad Millsiä tai Steve Zalewskia. Haluaisin nähdä mahdollisimman hyvin kiekolliseen peliin kykenevän nelosketjun, sillä kuluvan kauden tulokset nelosen puukäsien kanssa eivät ole olleet mairittelevia. Eric Boulton on ollut läpi kauden viittä vaille hyödytön täyteukko, joka ei nähtyjen esitysten perusteella tuo pelaavaan miehistöön kaivattua särmää. Cam Janssenia taas ei muutenkaan ole tarkoitus peluuttaa illasta toiseen.

Adam Larssonin tilanne onkin sitten toinen mielenkiintoinen kysymys. Ymmärrän oikein hyvin, jos DeBoer ei lähtökohtaisesti peluuta häntä pudotuspeleissä. Larsson on väsynyt mitä pidemmälle kausi on edennyt. Kukaan ei odottanut häneltä dominointia, mutta kuluneet kuukaudet ovat olleet nuorukaiselle erittäin kuluttavia. Larssonin tekniikka on valovuosia tavallisia kuolevaisia edellä, ja rasituksen huomaa lähinnä siitä, että tekemisen vaivattomuus ja kevyt lipuminen jäällä ovat vaihtuneet väkinäiseen runnomiseen ja helppoihin virheisiin. Sopeutuminen NHL:ään on itsestäänselvästi kesken ja paksu tukku nuorukaisen virheistä on seurausta siitä, että hän on miettinyt sekunnin murto-osan liian pitkään ratkaisuaan. Tulokkaalta ei tietysti ole kohtuullista odottaa, että ihan kaikki liikkeet tulisivat selkärangasta. Lisäksi tämä eri vaihtoehtojen punnitseminen kertoo myös Larssonin oppimisprosessista ja siitä, miten älykkäästä pelaajasta on kyse.

En pitäisi myös minään ihmeenä, jos Larsson ja Harrold kiertäisivät kuudennen pelaavan pakin paikalla pudotuspeleissä. Tässä samalla tulee näkemykseni Evilin esittämään kysymykseen: Mielestäni Harroldin taso riittää kolmosparin minuutteja tahkoamaan. Isompaan rooliin hänestä ei ole, mutta hän on oikea valinta pelaamaan noin 15 minuuttia ottelussa, jos riskejä ei haluta ottaa.

Larssonille olisi kuitenkin hyvä tarjota peliminuutteja ainakin nyt runkosarjan lopussa, kun kuudes sija on varmistettu Isles-voiton ja Ottawan samanaikaisen tappion myötä, ja yhdellä jos toisella pakilla on kolhuja rasitteenaan.

Islandersista tosiaan puserrettiin 3-1-kotivoitto. Devils sortui ottelun avauserässä turhaan kiekon siirtelyyn. Vieraat olivat pahassa sillassa ja suoraviivaisemmalla pelaamisella punamustat olisivat hyvällä todennäköisyydellä saaneet puristettua itsensä vankkaan johtoasemaan. Hyvä kuitenkin näin, kaksi pistettä kelpaavat aina.

Ottelu oli samalla Zach Parisen 500. matsi runkosarjassa. Juhlakalu pelasi tapansa mukaan kuin sähköjänis ja isännät saivat kapteeninsa ansiosta kaksi osumaa. Parise antoi ylivoimalla namupassin Zajacille, joka tälläsi näyttävästi ottelun voittomaalin. Parise keräsi toisen syöttöpisteensä katkaisemalla Streitin nousun keskialueella ja lähettämällä Kovaltshukin maalintekoon tyhjään Isles-maaliin.

 

[Eleanor]

Jepjep. Runkosarja ohi ja kaakkoisen divisioonan voittaja Florida Panthers vastaan. Kovalchukilta hieno päätös kaudelle, viimeiseen peliin 2 maalia. Toinen komealla ranteella ja toinen tyhjänä ammottavaan Senators-maaliin. Kovalchukilta kyllä hieno kausi viime kauden vaikeuksien jälkeen. Ajattelin jo, että miehestä tulee surullisen kuuluisa seilaaja hirvittävän kovalla palkalla.

Tällä kaudella, kun aloin Devilsiä vasta seuraamaan ja aika casual-meininkiä on ollut. Yhtään ottelua en ole jaksanut katsoa, mutta koosteita ja tilastoja seurailen senkin edestä. Tästä kaudesta jäi erityisesti mieleen se, että miten suht nevöhöörd-jätkä David Clarksonista kehittyi kolmekymmentä maalia kaudessa tekevä mies. Toivotaan, että tahti jatkuu samana ja ettei ollut mikään yhden vuoden suonenvetokausi.

Toivotaan, että liito jatkuu mahdollisimman pitkälle playoffeissa ja oltaisiin kovatasoisessa konferensissa ainakin idän finaalissa. Nojoo, ei tavoitella kumminkaan kuuta taivaalta. : )

Yksi tärkeä asia mitä minun piti kysyä vielä. Missä on Doc Emrick nykyään? Kun olen katsellut näitä koosteita, niin siellä on ollut selostamassa aina joku minulle täysin tuntematon kaveri. Eihän NHL:n paras selostaja ole vielä ripustanut mikrofooniaan naulaan?

 

[dali]

Partakoneet kaappiin ja kohti pudotuspelejä.

Runkosarjan viimeinen matsi höntsäiltiin melko kevyellä otteella. Saaliiksi jäi kuitenkin kaksi arvokasta pistettä, joiden myötä Devils keräsi kaikkiaan 48 voittoa (tosin näistä peräti 12 oli rankkareilla) ja 102 pojoa. Kauden ennakko-odotuksiin nähden tätä voi pitää hyvänä osasuorituksena. Tärkeintä oli tietenkin paikka pudotuspeleissä - The playoffs are expected here, kuten GM Lamoriello asian tiivistää.

Senators-ottelun sankariksi nousi Albany devilsin kapteeni Stephen Gionta, joka sai kutsun matsiin ja pelasi pirteän ottelun nelosketjun sentterinä. Gionta kruunasi ottelunsa iskemällä ensimmäisen maalinsa NHL:ssä. Mikä parasta, maali jäi matsin voitto-osumaksi. Kiitosta osumasta jaettakoon myös Alex Ponikarovskille, jonka röyhkeästä noususta maali sai alkunsa.

Devils lepuutti ottelussa Anton Voltshenkovia ja David Clarksonia. A-trainilla oli lenssu ja Clarksonilla jalkavaivoja. Toisin sanoen Voltshenkovin pää on irronnut ja Clarksonilla on molemmat jalat katkenneet. Adam Larsson palasi pelaavaan kokoonpanoon ja hän sai peliaikaa maltilliset 12 minuuttia.

Neljä pelaajaa pelasi kaikissa runkosarjan otteluissa. Olen erityisen ilahtuntu siitä, että tällä listalta löytyvät työn sankarit Mark Fayne, Zach Parise, Petr Sykora ja Bryce Salvador. Kauden alkaessa Sykora oli täysi arvoitus, mutta niin vain hänkin pelasi runkosarjan läpi, teki 21 maalia ja näistä peräti kuusi oli voittomaaleja. Salvador ja Parise tekivät paluun vaikeiden loukkaantumisten jäljiltä ja molempien vuosi on mennyt yli odotusten. Syyskausi oli ymmärrettävästi vaikeaa aikaa, mutta pelituntuman palattua kumpikin on ollut roolissaan silkkaa galvanoitua terästä, tai millä ylisanoilla heidän suoritustaan nyt haluaakaan kuvata. Parise palasi 30 maalin kerhoon ja Salvador valtasi paikkansa top4:stä ja tehotilastoa koristaa joukkueen kirkkaasti paras lukema +18.

Devils teki myös pienimuotoista liigahistoriaa. Joukkueen alivoima toimi runkosarjassa 89,58 prosentin tehokkuudella. Tämä rikkoo Dallas Starsin nimissä olleen liigan laajennuksen jälkeisen ennätyksen kaudelta 1999-2000. Devils päästi alivoimalla ainoastaan 27 maalia 257 alivoiman aikana. Punamustat myös iskivät itse 15 alivoimamaalia, joka oli selvästi eniten liigassa.

Gulittin turinoita aiheesta

Jepjep. Runkosarja ohi ja kaakkoisen divisioonan voittaja Florida Panthers vastaan. Kovalchukilta hieno päätös kaudelle, viimeiseen peliin 2 maalia. Toinen komealla ranteella ja toinen tyhjänä ammottavaan Senators-maaliin. Kovalchukilta kyllä hieno kausi viime kauden vaikeuksien jälkeen. Ajattelin jo, että miehestä tulee surullisen kuuluisa seilaaja hirvittävän kovalla palkalla.

Kovy on tosiaan saanut viimein onnistumisia ja väkinäisen pusertamisen hellitettyä hän on saanut tehoja kuin huomaamatta. Lopulta Kovy päätyi pistepörssin viitoseksi, joten ei ollenkaan huono kausi tehojen valossa.

Rentouden löytyminen ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Monet muistavat, millaista survomista Kovyn pelaaminen oli keväällä 2010 Flyersia vastaan, kun hän halusi ratkaista playoffit omakätisesti.

Tällä kaudella, kun aloin Devilsiä vasta seuraamaan ja aika casual-meininkiä on ollut. Yhtään ottelua en ole jaksanut katsoa, mutta koosteita ja tilastoja seurailen senkin edestä. Tästä kaudesta jäi erityisesti mieleen se, että miten suht nevöhöörd-jätkä David Clarksonista kehittyi kolmekymmentä maalia kaudessa tekevä mies. Toivotaan, että tahti jatkuu samana ja ettei ollut mikään yhden vuoden suonenvetokausi.

Toivotaan, että liito jatkuu mahdollisimman pitkälle playoffeissa ja oltaisiin kovatasoisessa konferensissa ainakin idän finaalissa. Nojoo, ei tavoitella kumminkaan kuuta taivaalta. : )

Kolme edellistä esiintymistä pudotuspeleissä ovat olleet tavalla tai toisella katastrofeja ja sen puolesta tunnelmani pudotuspelien aattona ovat korkeintaan varovaisen optimistiset. Helppoa sarjaa tuskin tulee nytkään, vaan pääsy toiselle kierrokselle vaatii ryhdikkään esityksen Panthersia vastaan.

Niin, ja tervetuloa jakamaan mielipiteitä joukkoon punamustaan.

Yksi tärkeä asia mitä minun piti kysyä vielä. Missä on Doc Emrick nykyään? Kun olen katsellut näitä koosteita, niin siellä on ollut selostamassa aina joku minulle täysin tuntematon kaveri. Eihän NHL:n paras selostaja ole vielä ripustanut mikrofooniaan naulaan?

Doc Emrick siirtyi viime kauden päätteeksi NBC:n leipiin, jonne hän oli jo tehnyt aina silloin tällöin tehnyt töitä. Hän on kuitenkin jo 65-vuotias, joten kevyempi viikko-ohjelma oli ymmärrettävästi hänen toiveissaan.

Devilsin matseja tätä nykyä Steve Cangialosi, joka oli aiemmin toimittajana kaukalon laidalla ja veti erätaukostudiota. Emrickin tehdessä keikkoja NBC:lle tai lomaillessa Cangialosi selosti myös yksittäisiä pelejä.

Mielestäni Cangialosi on mennyt harppauksin eteenpäin selostajana, kun muistelee, millaista toiminta oli muutama vuosi sitten...

 

[Vercetti]

Devilsin matseja tätä nykyä Steve Cangialosi, joka oli aiemmin toimittajana kaukalon laidalla ja veti erätaukostudiota. Emrickin tehdessä keikkoja NBC:lle tai lomaillessa Cangialosi selosti myös yksittäisiä pelejä.

Harmittelin viime kauden päätteeksi tuota Emrickin lopettamista Devils-äänenä, mutta Cangialosi on ollut kyllä mielestäni positiivinen yllätys istahdettuaan vakituisesti selostajan pallille. Tarpeeksi miellyttävä ääni ja energinen kerrontatyyli tempaavat sopivasti mukaansa. Kokonaisuuden täydentää viihdyttäväksi Chico Resch, joka on asiantuntevuutensa ja innostavan kommentointinsa ansiosta duon kantava voima.

Joka tapauksessa erittäin hienoa, että Devils on jälleen siellä, missä olemme sen tottuneet vuodesta toiseen näkemään, eli pudotuspeleissä! Panthersia en ole tällä kaudella seurannut juurikaan, mutta idän playoff-rulettia seuratessa Panthers oli vastuksista ainakin oman toivomuslistani kärkipäässä. Mielenkiintoinen sivujuoni sarjassa tulee muuten olemaan Pete DeBoerin ja vanhan seuransa välinen kohtaaminen.

 

[Daroth]

Salvador valtasi paikkansa top4:stä ja tehotilastoa koristaa joukkueen kirkkaasti paras lukema +18.

Ennen kauden alkua olin jo mielessäni haudannut toiveet Salvadorin nousemisesta omalle tasolleen, olihan hänellä loukkaantumisia takana. Mutta mitä vielä, kaveri palaa omalle tasolleen ja jopa parantaakin otteita entisestään! Onneksi olin väärässä.

 

[Evil]

Neljä pelaajaa pelasi kaikissa runkosarjan otteluissa. Olen erityisen ilahtuntu siitä, että tällä listalta löytyvät työn sankarit Mark Fayne, Zach Parise, Petr Sykora ja Bryce Salvador.

Olin jostakin lukevinani, että myös Dainius Zubrus olisi pelannut kaikki matsit. Voin toki jälleen olla väärässäkin.

Kämmenpohjissa kutisee jo. Panthers pelasi viimeksi playoffeissa 12 vuotta sitten, jolloin jäi Devilsin mestaruusjunan alle ruhjoutuen pahoin. Nyt Floridassa lienee kova huuma päällä, kun pudotuspeleissä ollaan, mutta ennakkosuosikkina Panttereita on vaikea pitää. Ainoastaan divisioonansa heikkouden takia saavutettu kotietu ei paljoa paina, kun Devils jyrää parista jatkoon, luulen ma. Enemmän mietteitä sitten kohtaamisille omistetussa ketjussa, jos joku sellaisen pykää.

Nyt on kuitenkin hyvä, odottava olo. Mahdollista on mennä hyvinkin pitkälle.

 

[dali]

Olin jostakin lukevinani, että myös Dainius Zubrus olisi pelannut kaikki matsit. Voin toki jälleen olla väärässäkin.

Olit ihan oikeassa. Zubrus kuuluu myös tähän porukkaan, joka on pelannut kaikki 82 ottelua tällä kaudella.

 

[ipaz]

Kertokaapas Devils-tietäjät, onko niin ettei Lamoriello ole nostanut "puolta" Albanyn joukkueesta ylös pleioffseihin? Aika useasti kun näkee tapahtuvan näin, jos AHL-joukkueen taival päättyy runkosarjaan, niin sieltä nostetaan ylös playoff-tunnelmaan iso joukko pelaajia. Devilsin kohdalla en tällaista tietoa ole löytänyt ja kun nyt menossa olevan 2. kierroksen 1. ottelussa scratches-listalla on vain neljä nimeä (Larsson, Josefsson, Boulton ja Janssen) kun taas Flyersin listalla on reilut 10 nimeä. Devils on kuitenkin käyttänyt kauden aikana 20 eri hyökkääjää, joista ainoastaa piskuinen Stephen Gionta on nyt ottanut pelipaikan pleijarimiehistössä. Sehän on selvää, ettei Boultonille ja Janssenille liikaa peliaikaa kevätkaudella olisi tullutkaan, mutta hieman outoa ettei siellä ole "potentiaalia" takahuoneessa valmiina kehiin, jos tilanne sitä vaatisi. Missä ovat mm. Tedenby ja Mills?

 

[Evil]

Kertokaapas Devils-tietäjät, onko niin ettei Lamoriello ole nostanut "puolta" Albanyn joukkueesta ylös pleioffseihin?

Ainakin viime yön matsiin oli merkitty kohtuullinen määrä "scratchejä":

E. Boulton, J. Leach, I. Kovalchuk, C. Janssen, S. Zalewski, T. Sestito, J. Frazee, M. Corrente, V. Zharkov, B. Mills, M. Anderson, M. Hoeffel, D. Kelly, M. Tedenby, B. Burlon, M. Taormina, J. Josefson, E. Gelinas, A. Urbom, M. Sislo, K. Kinkaid

 

[dali]

Chris Bottan mukaan Devilsin omistaja Jeff Vanderbeek on löytänyt joukkueelle uuden vähemmistöosakkaan. Osakkaan/osakkaat julkistetaan virallisesti kauden päätyttyä. En linkitä alkuperäistä juttua tänne, koska juttu vaatii rekisteröitymisen. Kiekkoiskä Wyshynski on tehnyt aiheesta oman juttunsa, jossa on otteita Bottan artikkelista.

Devilsin kannalta tämä on luonnollisesti iloinen ja epävarmuutta vähentävä uutinen. Hiljattain myös Gary Bettman kommentoi, että Devilsin omistajatilanne on selkiytymässä.

Devilsin talousmurheet ovat käytännössä peräisin Prudential Centerin rakennuslainasta ja sen takaisinmaksusta. Väistymässä oleva vähemmistöosakas Ray Chambers halusi eroon seurasta ja areenan rakennuslainan lyhennyksistä. On mielenkiintoista nähdä, miten Chambersin edustama Brick City -ryhmittymä irtaantuu Devilsistä. Vanhojen omistajasuhteiden ja lainojen uudelleenjärjestelyssä on edessä iso työ ja ratkaisut voidaan tehdä myös konkurssimenettelyllä, kuten Wyshynski spekuloi. Tämä ei ole mitenkään tavatonta, liittyihän Dallas Starsinkin omistajavaihdokseen vastaava menettely.

Ratkaisun luulisi kuitenkin syntyvän melko rivakasti, koska Devilsin etu on tässä tapauksessa liigan ja Devilsin rahoittajien etu, koska pankkien saatavat ovat arvoltaan reilusti yli 200 miljoonaa dollaria.

 

[Evil]

Kiitokset Devilsille. Loistava kausi, paljon parempi kuin uskalsin edes unelmoida.

Kannuun asti ei aivan riittänyt, mutta itsensä joukkue ylitti monta kertaa.

Ensi vuonna se viimeinen askel sitten.

 

[Osmo Rapeli]

Rich Chere kirjoittelee muita varmemmin, että Brodeurin jatko on 99-prosenttisen varmaa:

Devils must answer questions as they start to look towards next season with end of Stanley Cup finals | NJ.com

Se ratkaisisi toistaiseksi suurimman kysymysmerkin ensi kauden joukkuetta koskien. Hieno kausi Devilsiltä.

 

[Evil]

Se ratkaisisi toistaiseksi suurimman kysymysmerkin ensi kauden joukkuetta koskien.

Yhtä suuri kysymysmerkki on kyllä Parisen mahdollinen jatko. Devils haluaa ehdottomasti Zachin nimen pitkään paperiin, siitä kieli jo kapteeniksi nimittäminen. Saas nähdä.

 

[Andrew]

Yhtä suuri kysymysmerkki on kyllä Parisen mahdollinen jatko. Devils haluaa ehdottomasti Zachin nimen pitkään paperiin, siitä kieli jo kapteeniksi nimittäminen. Saas nähdä.

Pidän Zach Parisen jatkoa erittäin epätodennäköisenä, jos Parise haluaisi jäädä Devilsiin, olisi kirjoittanut jo sopimuksen. Eiköhän tie vie kohti kotia, Minnesotan osavaltioon.