Niinistön ei olisi uudenvuodenpuheessaan tarvinnut kuin muotoilla puolittaisesti, että suomalaisten tulee valmistautua ajatukseen sotilaallisesta liittoutumisesta, jos Venäjä jatkaa häiriköintiään ja sodalla uhittelua. Ei tietenkään näillä sanoilla, mutta suomalaisten NATO-kannatus olisi saman tien heilahtanut tähänastisiin ennätyslukemiin. Hyvässä ja pahassa, sen verran auktoriteettiuskoa ja halua tulla johdetuksi on myös suomalaisissa.
Se on ihan selvää, että Putin on pelotellut Niinistöä jo suomalaisten NATO-myönteisyyteen yllyttämisen seurauksista läpi Niinistön presidenttivuosien, ja puhumattakaan siitä, mitä helvetillistä kiusantekoa itse jäsenyyden hakemisesta saataisi seurata. Ei voi tietää, mitä Niinistön päässä liikkuu NATO:n suhteen vai liikkuuko mitään, mutta pidän jotenkin itsestään selvänä, että Niinistöllä on valmius käyttää isännän ääntä Suomen johdattamiseksi NATO-jäsenyysprosessiin, kun siihen on tilaisuus. Eikä tällaista tilannetta ole nähtävästi muodostunut. Tähänastinen vatulointi antaa valitettavasti Niinistöstä ihan toisenlaisen kuvan, mutta toivon ettei tämä kuva vastaisi aivan todellisuutta. Pelissä voi käydä myös todella huonosti, ja varmimmin käy huonosti, jos Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton silloin kun isompi rähinä käynnistyy.