Nato

[Cobol]

Hidastaakohan Ruotsin liittymistä NATOon se, että heillä on enemmän varaa viivytellä kuin Suomella? Ruotsi on puolustuksessaan vahvasti tukeutunut NATOon jo nyt ja Ruotsin rannikko on NATOlle strategisesti tärkeä Baltian maiden puolustuksen kannalta. Tähän vielä lisättynä Suomen puskurivaikutus itäsuuntaan, mikä sekin saattaa antaa hiukan pelivaraa. Ruotsi otettaisiin todennäköisesti avosylin NATOoon vaikka jonkinasteinen konflikti olisi päällä. Suomen asema on tässä suhteessa strategisesti paljon huonompi ja homma pitäisi saada maalin hyvän sään aikana.

On ollut puhetta Ruotsin ja USA:n välisestä puolustussopimuksesta. Kun Ruotsi suoritti USA:n pyynnöstä erilaista tiedustelutoimintaa Neuvostoliittoon, kerrotaan USA:n palkinneen Ruotsin sitovalla puolustussopimuksella. Edelleen kerrotaan, että Ruotsi on saanut sopimusta jatkettua. Tähän viittaisi myös USA:n edellisen varapresidentin Ruotsin vierailu. Niin, Joe Biden sanoi silloin, että Ruotsi on koskematonta aluetta, koska Ruotsilla on USA:n sotilaallinen tuki.

 

[Cobol]

Hidastaakohan Ruotsin liittymistä NATOon se, että heillä on enemmän varaa viivytellä kuin Suomella? Ruotsi on puolustuksessaan vahvasti tukeutunut NATOon jo nyt ja Ruotsin rannikko on NATOlle strategisesti tärkeä Baltian maiden puolustuksen kannalta. Tähän vielä lisättynä Suomen puskurivaikutus itäsuuntaan, mikä sekin saattaa antaa hiukan pelivaraa. Ruotsi otettaisiin todennäköisesti avosylin NATOoon vaikka jonkinasteinen konflikti olisi päällä. Suomen asema on tässä suhteessa strategisesti paljon huonompi ja homma pitäisi saada maalin hyvän sään aikana.

Baltian ja NATO:n kannalta Ruotsin NATO-jäsenyys on erittäin toivottava. Mutta Ruotsi on osoittanut toimissaan halua tehdä yhteistyötä NATO:n kanssa hallituksesta riippumatta. Konfliktitilanteessa Ruotsi antaisi kenttänsä NATO:n käyttöön, ja näin myös Venäjä ajattelee. Sitä ajattelua varten Ruotsi uusii ilmatorjuntaan hankkimalla amerikkalaisen Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän noin kahdella miljardilla ja tietääkseni siihen uutta israelilaista teknologiaa, jotta järjestelmä soveltuisi paremmin mm. iskander- ja kalibr-ohjusten torjuntaan. Tämä päätös tehtiin edellishallituksessa vasemmiston ja vihreiden voimin.

Ruotsissa nähdään erilaiset ohjukset potentiaalisena ensiuhkana, joita varten tarvitaan riittävä torjuntakyky. Tähänkin voisi liittyä mahdollinen puolustussopimus USA:n kanssa.

Ruotsissa valtaa pitävä vihevasemmistolainen vähemmistöhallitus ei halua NATO-jäsenyyttä. Oikeisto haluaa. Aiemmin oikeisto teki sopimuksen, jossa se olisi hakenut NATO-jäsenyyttä vaalivoitollaan. Pääpuolue Maltilliset sekä vasemmalla demarit hävisivät molemmat vaalit ja Ruotsidemokraatit kasvoivat lähes yhtä suureksi puolueeksi kuin sikäläinen kokoomus, maltilliset.

Voi sanoa, että oikeiston vaalivoitto olisi vienyt Ruotsin kohti NATO:n jäsenhakemusta, mutta vaalivoittoa ei tullut. Kyse on siis Ruotsin osalta siitä, että oikeiston kortit ja tavoite ovat avoimesti esillä. Jäsenhakemus kulkisi Ruotsissa kansanäänestyksen kautta.

 

[Cobol]

Homma menee kyllä todella mielenkiintoiseksi, sitten kun Ruotsi liittyy. Oma veikkaukseni on, että Venäjä iskee välittömästi nykyistä paljon isomman vaihteen silmään suomalaisten mielipidevaikuttamisen osalta. NATOon liittymisessä olennaista olisi nopeus, mutta siihen ei väistämätön kansanäänestys Suomessa(kaan) anna mahdollisuuksia.

Totta. Toki täytyy sanoa, jos Ruotsi liittyy. Ennen vaaleja 2018 demarien Aftonbladetin tiedustelussa 43 prosenttia ruotsalaisista tukee NATO-jäsenyyttä ja 37 prosenttia vastustaa sitä. 20 prosenttia ei kantaa. Se oli yksi tulos, myös erilaisia mitattiin, joissa NATO-kannatus oli pienempi kuin vastustus.

Vasemmisto ja vihreät (vihreät + ymp) ja Ruotsidemokraatit vastustavat NATO-jäsenyyttä ja kun Ruotsidemokraateista tuli suuri puolue, NATO-asia monimutkaistui.

Venäjä on jo lisännyt panostaan vaikuttamisessa median lisäksi myös some- ja vastaavalla tasolla. Osa aktiiveista saa rahallista korvausta Venäjältä. Tämä tulee mielestäni kasvamaan. Ei nyt mennä syvemmälle tähän, mutta asiasta totesi Suomen osalta myös Supo, joka kertoi Venäjän vaihtavan vanhoja mielipidevaikuttajiaan uudemman ajan sometyyppeihin, kuten blogisteihin yms.

Kansanäänestystä ei voi NATO:sta enää järjestää. Aiemmin varmaan, mutta Venäjä huomattua verkkovaikuttamisen edut ja "lainattuaan" sitä varten yksityisiä huippuammattilaisia eri ryhmistä, kansanäänestys on erittäin vaikea järjestää alkuperäisessä muodossaan.

 

[heavy]

Vihervassari vaatii Suomen liittymistä Natoon:

Kolumni | Suomella ei nyt ole uskottavaa maanpuolustusta – asevelvollisuuden tasa-arvoistaminen olisi yksi syy liittyä Natoon

Pohjoismainen yhteistyö ei ole suorituskykyinen ratkaisu. Se vain kuulostaa kivalta. Nato puolestaan on eurooppalainen puolustusjärjestelmä.

www.hs.fi

 

[Vanha Len]

Mun villi veikkaus on, ettei Natosta tiedä oikeastaan kukaan meillä, mitä tai millainen se oikeasti jenkkien puolelta tällä hetkellä on. Siis koskien vaikkapa Suomea, jos liityttäisiin.

 

[kiwipilot]

Mun villi veikkaus on, ettei Natosta tiedä oikeastaan kukaan meillä, mitä tai millainen se oikeasti jenkkien puolelta tällä hetkellä on. Siis koskien vaikkapa Suomea, jos liityttäisiin.

Katsomalla Viron, Latvian ja Liettuan tilannetta tyhmempikin tajuaa että turvatakuut pelaavat. Siinä ei yksi dementti narsisti paljoa painanut kun luottamusta mitattiin.

-Parempi Suomi Natossa kuin Iivanan kourassa-

Vanha viidakon sananlasku.

Edit. Vaihdettu ilmaisua miedompaan, just in case.

 

[Sako]

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Optiot voi hyvin. Siinä oleellinen: "Mutta juuri nyt ei ole mitään sellaista välitöntä uhkaa, joka toisi tarvetta tämän uudelleen arviointiin."

Kuinka usein palovakuutusten myyjät tulee nykimään hihasta, kun talo jo palaa?

 

[muaddib]

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Optiot voi hyvin. Siinä oleellinen: "Mutta juuri nyt ei ole mitään sellaista välitöntä uhkaa, joka toisi tarvetta tämän uudelleen arviointiin."

Kuinka usein palovakuutusten myyjät tulee nykimään hihasta, kun talo jo palaa?

Tsuhna on aina vaan tsuhna, ei se tule muuttumaan ennen kuin mökki on tulessa.

Toivo on nuorisossa, joka ei enää arvota isoisoisän pakkasen kestoa talvisodassa ja isän puolen vuoden ruutuliinan taittelua jakkaralle 2020-luvun turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kovin korkealle.

 

[Cobol]

Tsuhna on aina vaan tsuhna, ei se tule muuttumaan ennen kuin mökki on tulessa.

Toivo on nuorisossa, joka ei enää arvota isoisoisän pakkasen kestoa talvisodassa ja isän puolen vuoden ruutuliinan taittelua jakkaralle 2020-luvun turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kovin korkealle.

Pitää olla aika kova pokka kertoa ettei isossa kuvassa ole mikään muuttunut. No, Euroopasta yksi valtio eli Ukraina pyrkii NATO:n jäseneksi, mutta koska Venäjä hyökkäsi sinne, pääsy on evätty.

 

[SamSpade]

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

Pitäisikö Nato-optiota arvioida uudelleen? Näin vastaa Pekka Haavisto | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Optiot voi hyvin. Siinä oleellinen: "Mutta juuri nyt ei ole mitään sellaista välitöntä uhkaa, joka toisi tarvetta tämän uudelleen arviointiin."

Kuinka usein palovakuutusten myyjät tulee nykimään hihasta, kun talo jo palaa?

Jep. Mitkään optiot eivät auta jos ns harmaa vaihe iskee päälle. Silloin ollaan jo myöhässä. Varovaisestikin arvioiden jos nyt anottaisiin jäsenyyttä, menisi siinä kai noin 2 vuotta. Suomihan on jo niin lähellä NATOa kuin vain voi olla, olematta varsinainen jäsen. Joten miksi emme ota sitä viimestä askelta ja anoa jäsenyyttä, sen sijaan että olemme jatkuvassa limbossa ilman turvaa.

NATO and Finland share common values, conduct an open and regular political dialogue and engage in a wide range of practical cooperation. NATO and Finland actively cooperate in peace-support operations, exercise together and exchange analysis and information. An important priority is to ensure interoperable capabilities, maintaining the ability of the Finnish armed forces to work with those of NATO and other partner countries in multinational peace-support operations.

• An Individual Partnership and Cooperation Programme (IPCP), which is jointly agreed for a two-year period, lays out the programme of cooperation between Finland and NATO.
• Finland is one of NATO's most active partners and a valued contributor to NATO-led operations and missions in the Balkans, Afghanistan and Iraq.
• Finland is one of six countries (known as 'Enhanced Opportunity Partners'1 under the Partnership Interoperability Initiative) that make particularly significant contributions to NATO operations and other Alliance objectives. As such, the country has enhanced opportunities for dialogue and cooperation with the Allies.
• In the current security context of heightened concerns about Russian military and non‑military activities, NATO has stepped up cooperation with partner countries Finland and Sweden, with a particular focus on ensuring security in the Baltic Sea region. This includes: regular political dialogue and consultations; exchanges of information on hybrid warfare; coordinating training and exercises; and developing better joint situational awareness to address common threats and develop joint actions, if needed. Both partners participate in the enhanced NATO Response Force (NRF) in a supplementary role and subject to national decisions. Additionally, both partners have signed a memorandum of understanding on Host Nation Support which, subject to a national decision, allows for logistical support to Allied forces located on, or in transit throu

 

[SamSpade]

Lisäys vielä tuohon edelliseen. Venäjä katsoo ja käsittelee meitä nyt kuin NATO-maata, ilman sen tuomaa suojaa. Tilanne ei ole hyvä näin. Olemme kallellaan sinne suuntaan jo nut.

 

[muaddib]

Lisäys vielä tuohon edelliseen. Venäjä katsoo ja käsittelee meitä nyt kuin NATO-maata, ilman sen tuomaa suojaa. Tilanne ei ole hyvä näin. Olemme kallellaan sinne suuntaan jo nut.

Näi o.

Tästä ei puutu muuta kuin itsevarma Pekka Haavisto sormet ristissä toivomassa, että Ukrainan tilanteessa kyseessä on vain Venäjän sotaharjoitus ja rauha meidän aikanamme on varmistettu. Siis melkein, koska kyseessä on Pekka "Melkein" Haavisto.

 

[Sako]

Bolton tiivistää hyvin: "Länsiraja on Natoa ja itäraja on Venäjää. Kaikki, mitä on siinä välissä, on riskialueella, Bolton sanoo."

Donald Trumpin ex-neuvonantaja HS:lle: Suomi on riskialueella | Verkkouutiset

Donald Trumpin ex-neuvonantaja HS:lle: Suomi on riskialueella | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[/dev/null]

Jo seitsemän Itä-Euroopan maata karkottaa venäläisiä diplomaatteja, kun sanasota Venäjän kanssa pahenee – UM:n mukaan Suomelta täysi tuki Tšekille

Kiista sai alkunsa Tšekissä vuonna 2014 tapahtuneesta räjähdyksestä.

yle.fi

Alkaa olla Suomellakin aika päättää oikeasti millä puolella ollaan. Mutta suomettunut presidentttimme ei saa sanaa suustaan.

NATOon olisi syytä liittyä pikimmiten. Tai oikeastaan olisi pitänyt jo liittyä.

 

[Fordél]

Nuorena vastustin Nato-jäsenyyttä, sitten siirryin EOS-porukkaan ja nyt olen siirtynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Niin kauan kuin EU:sta ei tule kuin poliittista tukea ja turvaa, en yksinkertaisesti näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin Nato-jäsenyys. Kunpa vain yhä useampi polittisista päättäjistäkin osoittaisi asiassa johtajuutta ja tunnustaisi ne kuuluisat tosiasiat.

 

[Mojo]

Tämähän kuulostaa positiiviselta. Oikea aika hakea jäsenyyttä on niin pian kuin mahdollista. Tietysti sen olisi pitänyt tapahtua jo 1990-luvulla, mutta vieläkään ei olisi myöhäistä. Toivotaan asian nytkähtävän eteenpäin, vaikka edelleen skeptinen olenkin.

Suomi valmistelee liittymistä Natoon, sanoo Jukka Tarkka Ylellä – ”Radikaali muutos” eduskunnan paperissa

Kansanäänestyksen järjestäminen Nato-jäsenyydestä olisi ”vakava ja vaarallinen virhe”, sillä äänestäjien tietotaso turvallisuus- ja sotilaspolitiikasta on ”heikko taikka olematon”, Jukka Tarkka sanoo Politiikkaradiossa.

www.uusisuomi.fi

Valtiotieteiden tohtori, kirjailija Jukka Tarkka tulkitsee Politiikkaradion haastattelussa, että Suomessa valmistellaan liittymistä puolustusliitto Natoon.

”Suomen tähänastisen politiikan johdonmukainen jatke olisi ilman muuta liittyminen Natoon. Ja sitä selvästi ollaan valmistelemassakin, vaikka sitä ei suoraan sanota. Se on edennyt rinnakkain Ruotsin kanssa. Sen selvänä taustana on se, että Itämeren tilanne on muuttunut aivan dramaattisen ratkaisevasti silloin, kun Nato otti vastuun Baltian maiden puolustuksesta. Sen jälkeenhän syntyi sellainen tilanne, että Natolle oli äärimmäisen tärkeää se, että Suomen ja Ruotsin rannikkoalueet pysyvät Suomen ja Ruotsin hallinnassa. Että kriisitilanteissakaan kukaan ulkopuolinen – eli siis Venäjä – ei pääse niihin pureutumaan. Tämä sattuu olemaan myös Suomen ja Ruotsin aluepuolustuksen keskeinen tavoite. Tässä asiassa Suomella, Ruotsilla ja Natolla on yhteinen intressi Itämerellä”, Tarkka sanoo Politiikkaradiossa.

Tarkan mielestä viime syksynä valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ”avataan aivan ilmeisesti polku kohti” jäsenyyden hakemisen prosessia ja linjataan, ettei mikään saa estää jäsenyyden hakemista silloin, kun siihen käytännössä lähdetään. Tämä on Tarkan mielestä ”radikaali muutos”.

Uusi Suomi kysyi maaliskuussa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) Nato-näkemystä. Vuonna 2018 Haavisto linjasi, ettei Suomen tule hakea jäsenyyttä. Helmikuussa Haavisto toi selväsanaisesti esiin Suomen Nato-option tiedotustilaisuudessaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa.

Haaviston vastaukset Naton suhteen olivat Uuden Suomen haastattelussa hieman kryptisiä.

 

[Konsta Kepuli]

Kaikesta Jukka Tarkan optimismista huolimatta en valitettavasti itse usko näkeväni päivää jolloin Suomi liittyy Natoon. Niin lujaa YYA on juurtunut muutoinkin läpikorruptoituneisiin poliitikkoihimme ettei tule tapahtumaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kaikesta Jukka Tarkan optimismista huolimatta en valitettavasti itse usko näkeväni päivää jolloin Suomi liittyy Natoon. Niin lujaa YYA on juurtunut muutoinkin läpikorruptoituneisiin poliitikkoihimme ettei tule tapahtumaan.

Tämäkin tulee vielä tapahtumaan. Neuvostoliitto romahti, Lordi voitti euroviisut, Suomi sai lätkässä tavoittamattomana pidetyn mm-pronssimitalin ja vähän enemmänkin, Suomen miesten futismaajoukkue selvisi karsinnoista arvokisoihin, ja Mietaa söi 16 halkomotillista mämmiä ja sitten vasta pieraisi. Suomen NATO-jäsenyys on mitä luonnollisin jatkumo tässä saagassa.

 

[Laitela]

Tämähän kuulostaa positiiviselta. Oikea aika hakea jäsenyyttä on niin pian kuin mahdollista. Tietysti sen olisi pitänyt tapahtua jo 1990-luvulla, mutta vieläkään ei olisi myöhäistä. Toivotaan asian nytkähtävän eteenpäin, vaikka edelleen skeptinen olenkin.

Suomi valmistelee liittymistä Natoon, sanoo Jukka Tarkka Ylellä – ”Radikaali muutos” eduskunnan paperissa

Kansanäänestyksen järjestäminen Nato-jäsenyydestä olisi ”vakava ja vaarallinen virhe”, sillä äänestäjien tietotaso turvallisuus- ja sotilaspolitiikasta on ”heikko taikka olematon”, Jukka Tarkka sanoo Politiikkaradiossa.

www.uusisuomi.fi

Valtiotieteiden tohtori, kirjailija Jukka Tarkka tulkitsee Politiikkaradion haastattelussa, että Suomessa valmistellaan liittymistä puolustusliitto Natoon.

”Suomen tähänastisen politiikan johdonmukainen jatke olisi ilman muuta liittyminen Natoon. Ja sitä selvästi ollaan valmistelemassakin, vaikka sitä ei suoraan sanota. Se on edennyt rinnakkain Ruotsin kanssa. Sen selvänä taustana on se, että Itämeren tilanne on muuttunut aivan dramaattisen ratkaisevasti silloin, kun Nato otti vastuun Baltian maiden puolustuksesta. Sen jälkeenhän syntyi sellainen tilanne, että Natolle oli äärimmäisen tärkeää se, että Suomen ja Ruotsin rannikkoalueet pysyvät Suomen ja Ruotsin hallinnassa. Että kriisitilanteissakaan kukaan ulkopuolinen – eli siis Venäjä – ei pääse niihin pureutumaan. Tämä sattuu olemaan myös Suomen ja Ruotsin aluepuolustuksen keskeinen tavoite. Tässä asiassa Suomella, Ruotsilla ja Natolla on yhteinen intressi Itämerellä”, Tarkka sanoo Politiikkaradiossa.

Tarkan mielestä viime syksynä valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ”avataan aivan ilmeisesti polku kohti” jäsenyyden hakemisen prosessia ja linjataan, ettei mikään saa estää jäsenyyden hakemista silloin, kun siihen käytännössä lähdetään. Tämä on Tarkan mielestä ”radikaali muutos”.

Uusi Suomi kysyi maaliskuussa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) Nato-näkemystä. Vuonna 2018 Haavisto linjasi, ettei Suomen tule hakea jäsenyyttä. Helmikuussa Haavisto toi selväsanaisesti esiin Suomen Nato-option tiedotustilaisuudessaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa.

Haaviston vastaukset Naton suhteen olivat Uuden Suomen haastattelussa hieman kryptisiä.

Tallaiset uutiset kyllä lisää hieman toiveita paremmasta huomisesta, milloin ikinä se sitten koittaakaan. Toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.

 

[Wiljami]

Jaa'a, itänaapurin aggressiot on nähnyt sokea otsallaan Putinin alkukausista lähtien ja Suomi on kehittänyt täysin näkyvästi ja tietoisesti puolustusjärjestelmänsä NATO-yhteensopiviksi jo vuosia. Toki kierroksia on nostettu viimeisten kymmenen vuoden aikana (lähinnä Euroopassa, hieman kauempanahan naapurimme on porsastellut täysin surutta suunnilleen heti N-liiton hajoamisesta lähtien), mutta äkkiseltään ainoa merkittävä muutos on Ruotsin ilmoitus selkeästi liittymismielenkiinnosta. Suomihan jäisi täysin puun ja kuoren väliin jos naapurissa ilmoitettaisiin jäsenyyden hakemisesta (vähän samaan tapaan kuin uhkana oli EU:nkin kanssa käydä).

 

[Sako]

Tuossa oli aika vähän uutista. Opitio on muka aina ollut ja Ruotsiin vedottu. Jos swedut toimii älykkäästi ja liityy (niiden olisi pakko, koska ovat ajaneet PV alas), niin toivottavasti meidän nilkkien rohkeus riittää seurata perässä.

Suomen etu olisi ollut liittyä jo 90-luvulla. Mut nää suomea puhuva ryssät eduskuntatalossa ja pressanlinnassa ei oo saaneet aikaiseksi. (Mara halusi, mut torpattiin.)

 

[Kilgore Trout]

Turvallisuuspolitiikka | Ranska kutsuu Yhdysvaltain-suurlähettiläänsä kotiin, maa suivaantui menetettyään sukellusvenekaupat

Taiwan kiitti saamastaan tuesta. Kiina tuomitsi länsimaiden toimet vastuuttomiksi.

www.hs.fi

Tämä uutinen sivuaa Natoa siinä mielessä, että Ranska tuntee Nato-kumppaneiden USA:n ja UK:n puukottaneen sitä selkään. Mm. Guardian on asiaa käsitellyt artikkelissaan.

Aukus: France’s ambassador recall is ‘tip of the iceberg’, say analysts

French foreign minister makes no attempt to hide anger as former UK ambassador says announcement ‘puts a big rift in Nato alliance’

www.theguardian.com

Saa nähdä mitä Ranska keksii vastavedoksi, ilmeisesti ovat ihan tosissaan suivaantuneet.

 

[magnum37]

Saa nähdä mitä Ranska keksii vastavedoksi, ilmeisesti ovat ihan tosissaan suivaantuneet.

Ranska painostaa Suomelle Rafalet ja kukaties pari ydinsukellusvenettä päälle. Ahvenanmaan demilitarisointi kumotaan. Veneet sijoitetaan Maarianhaminaan ja Kotkaan. EU-armeija ja puolustusliitto syntyy Naton tilalle. Niinistö soittaa ongelmaystävälleen Putinille, että Pietari menee jos pahasti suhteet eskaloituu eikä kylään kannata pyrkiä kutsumatta.

Mentäiskö näillä?..

 

[Kilgore Trout]

Ranska painostaa Suomelle Rafalet ja kukaties pari ydinsukellusvenettä päälle. Ahvenanmaan demilitarisointi kumotaan. Veneet sijoitetaan Maarianhaminaan ja Kotkaan. EU-armeija ja puolustusliitto syntyy Naton tilalle. Niinistö soittaa ongelmaystävälleen Putinille, että Pietari menee jos pahasti suhteet eskaloituu eikä kylään kannata pyrkiä kutsumatta.

Mentäiskö näillä?..

Kaikki muu käy, mutta Rafalet on liikaa! Johonkin se raja on vedettävä.

 

[Erkka Lapanen]

Saa nähdä mitä Ranska keksii vastavedoksi, ilmeisesti ovat ihan tosissaan suivaantuneet.

Pakko arvostaa ranskiksia. Mitä tekisi Suomi vastaavassa tilantessa? Ei mitään tai korkeintaan anoisi lupaa yksipuolisesti korottaa maataloustukiaisiaan.