En viitsi googlataa linkkikokoelmaa, mutta asioita edes vähän seuraavan yleissivistykseen tulisi kuulua seuraavien faktojen tietäminen:
- NL:n hajoaminen on Venäjän nykyhallinnon mielestä 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja se on korjattava
- Venäjän suurvalta-asema on palautettava
- Venäjä ajattelee olevansa sodassa lännen kanssa ja värivallankumoukset on lännen .salajuoni Venäjää vastaan.
- Venäjä on yhden natsin diktatuuri ja diktatuurit toimivat arvaamattomasti.
Sitten pane se yleissivistys ihan tulikokeeseen:
Luerttelemasi asiat eivät ole vieraita sotapeleissä, mutta, pidätkö venäjän asemaa strategisesti ja poliittisesti sellaisena, että operaatiolla olisi mahdollisuus saavuttaa mitään esittämistäsi tavoitteista? Entä pidätkö heidän strategista ymmärrystään riittävän alkeellisena, että aloittaisivat offensiivin tuossa mittakaavassa saavuttaen mitä? Syyria ja myös ukraina ovat strategisesti poliittisesti mitattomia itämeren ja Suomen vertaamisen suhteen, joten näitä on ihan turha raahata keskusteluun nyt tai koskaan, eli pysytään asiassa. Mikäli kaiken tämän jälkeen näet haahuilussa jotakin järjellistä mistä luulet venäjällä riittävän pätäkkää moiseen yritelmään. Sota on saatanan kallista, eikä järkevä idässä tai lännessä sijoita puupenniäkään, jos tuotos ei reaalisesti ylitä panostusta.
Venäjä voi todellakin unelmoida luettemistasi asioista, mutta käytännössä sillä ei ole riittävää voimaa niiden toteuttamiseen. Toiminta voi myös ulospäin näyttää arvaamattomalta, mutta vain tilanteissa, jossa se on suvereeni toimija alueella, muutoin keinot on toisenlaisia, koska ei sentään tyhmiä ole sielläkään. Venäjän voimat eivät edes riittäisi jäätyneen konfliktin luomiseen itämeren alueelle, saati saavuttamaan pysyvää status quota alueella, joten käytännössä se mihin pystyvät, on käydä informaatiosotaa pyrkien kohteidensa sisäisen tilan rapauttamiseen ja heikentämiseen. Niin Syyria, kuin Ukrainakin voivat toimia venäjällä sisäpolitiikan jatkeena, mutta mittavammat eurooppaan suuntautuvat toimet eivät, taas kerran hinta, inhimillinen ja taloudellinen sanelee tässä rajat.
Täällä toimivan konsensuksen mukaan nato tuo jonkun maagisen turvan ikuisuuksiin venäjää vastaan ja vaikka en pidä tätäkään totuutena, niin se nato on myös paljon muutakin, jonka kyljessä pienen painoarvon maana voi päätyä erlnäisten selkkausten osapuoleksi, joten analyysiin kannattaa ottaa mukaan sen kaikki aspektit. Yleensäkin, aina jos esitellään tämmöistä rusinat pullasta logiikalla kyllästettyä ideologista hapatusta, kannattaa syynätä asiat entistä tarkemmin ja perusteellisemmin, silloin joku yleensä yrittää kaupata liimatehtaan kaakkia lämminverisenä.
Riittävän vahva oma puolustuslaitos on kymmene kertaa merkittävämpi itsenäisyyden tae, kuin epämääräinen liittoutumispykälä, jonka kaikki vastuut ja mahdollisuus joutua ajopuuna konflikteihin joille suomella ei ole mitään saatavaa tai menetettävää millään mittarilla katsottuna on näissäkin keskusteluissa täysin avaamatta pohdittavaksi. Mikäli asia ajatusta hämärtää, niin ideologisesti suomi on ankkuroinut itsensä eurooppaan ja länteen, eikä se muutu oltiin natossa tai ei ja tämä myös tiedetään rajan itäiselläkin puolella, eikä tätä status quota vakavissaan ignoorata venäjälläkään minkään suurvalta - aseman palautushaaveissa.
Neuvostoliiton hajoamisnen toki aiheutti venäjälle geopoliittisen katastrofin, tämä selviää helposti, kun otat karttapallon kouraan ja vähän tutkit, mutta sen asian painopisteet ei ole täällä päinkään, muutoin kuin itäisen euroopan osalta ja täälläkin meuhkaajilta on mennyt kokonaan ohi lipan, kuinka venäjä ilman aseellista konfliktia palauttelee sitä itäeurooppaa syliinsä, Tsekki, unkari ja serbia on jo kohta kypsiä poimittavaksi ideologiseen kotiinsa takaisin, näin on, vaikka näiden maiden johto tyhmyyksissään kuvittelee pelaavansa valtapeliä brysseliä ja eu:ta kohtaan paremman aseman ja sananvallan saavuttaakseen, vaan takapiruna häärii venäjä päämäärineen, miksi maksaa sodan hinta, kun ilmaiseksikin saa.