Tuleeko apua sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle vai ei, NATO-lähteen mukaan: "
Suomen hallitukselle tehty selväksi, ettei apua tule ilman jäsenyyttä".
Lyhyt lainaus uutisesta:
"
Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo Lännen Medialle, että Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaaksi, ettei Naton voima auta tosipaikassa suomalaisia, ellemme ole puolustusliiton jäseniä.
Naton logiikka kulkee Suomen – kuten sodassa olevan Ukrainankin – kohdalla seuraavasti: pelkän kumppanimaan auttaminen asettaisi varsinaisia jäsenmaita vaaralle alttiiksi tai kasvattaisi niiden riskiä. Nato ei vaarantaisi jäsentensä Norjan, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan tai Tanskan turvallisuutta Suomen vuoksi."
En itse asiassa puhunut sinusta, vaan yleisesti ottaen.
NATOa ja sen jäsenyyttä voi mielestäni kritikoida seuraavista lähtökohdista ja toisin kuin muutamat puusilmät väittävät, niin näitä on käyty läpi kattavasti täällä ja mediassakin. Tällä palstalla mm. minun toimestani:
- onko NATO ajanmukainen sotilasliitto vastaamaan 2010-luvun turvallisuusuhkiin (terrorismi...) ? Mielestäni ei kaikilta osin ole.
- NATOn artiklat eivät ole ajanmukaisia suhteessa moderniin epälineaariseen sodankäyntiin. Käytännössä voi olla vaikeaa näyttää toteen jonkin maan olevan hyökkäyksen kohteena, jos vihollinen on organisoinut levottomuuksia ja väkivaltaa maan rajojen sisäpuolelle, ilman suoraa sotilaallista konflikti. Esimerkkinä, että Venäjä onnistuisi lietsomaan sisäisiä levottomuuksia Baltiassa laajan venäläisvähemmistön turvin...
Tuossa pari pointtia, joista nyt ainakin voi keskustella rationaalisesti. Mitään rationaalista en näe siinä, että kaiken olemassaolevan tiedon vastaisesti vedetään mutulla ja sanotaan vaikka, että jenkit vain bluffaavat..Ja niin päin pois. Lisäksi Venäjän ja Yhdysvaltojen sotilaallisen mahdin vertailu on naurettavaa, kun vain toinen näistä on supervalta.
Tässä on selkeitä ja hyvin järkeviä poimintoja siitä millaisin keinoin ja argumentein NATO vastaan olisi syytä käydä - vertailu NATO (käytännössä Yhdysvaltojen) ja Venäjän välillä ei sitä suoraan ole.
Sen sijaan muuttuneessa maailmassa, jossa turvallisuusuhat ovat muutakin kuin konventionaalisia (perinteisiä) asevoimin suoritettuja hyökkäyksiä olisi syytä pohtia, että mikä on NATO kyky vastata tällaiseen nopeasti ja kuinka halukkaita/haluttomia NATO-maat ovat tällaisen uhan edessä reagoimaan.
Olen samoilla kannoilla
@MustatKortit kanssa siitä ettei NATO välttämättä ole optimaalisin ase tämän vuosituhannen turvallisuusuhkiin, se on kuitenkin rakenteeltaan ja luonteeltaan sellainen, että se on luotu aivan toisenlaista uhkaa vastaan. NATO on puolustusliitto ja luotu turvaksi suurvalta-armeijaa vastaan. Se ei siis luonteensa tähden ole välttämättä optimaalisin ase epäsymmetriseen sodankäyntiin tai vastaamaan terroriuhkiin, itse asiassa se voi toimia jonkin asteisena magneettina terroristeille - tai tietyt jäsenmaat ovat tätä.
Toisaalta sitten Venäjän muuttunut rooli viimeisimpien vuosien aikana osoittaa sen, että tarvitaan myös perinteistä uhkaa varten toimivaa työkalua. Kaikki operaatiot eivät välttämättä ole kriisinhallintaa tai rauhaan pakottamista - tarvitaan edelleen perinteisiä yksiköitä, jotka ovat kouluttautuneet konventionaalista "panssarisotaa" varten.
Tähän soppaan kun lisätään vielä hybridisota - johon lainaamassani viestissä myös viitataan - päästään asetelmaan, jossa NATO ei välttämättä aina ja kaikessa pysty tarjoamaan parasta mahdollista apua. Tai sen reagointikyky on luonteestaan johtuen (puolustusliitto ja päätöksenteko) sen verran hidas ettei se välttämättä kykene tarjoamaan nopeaa avunsaantimahdollisuutta organisaation kautta - sen sijaan tällöin tullee kyseeseen kahdenkeskinen apu, joka taasen on merkittävän paljon riippuvainen sisäpoliittisesta tilanteesta (esim. Yhdysvalloissa siitä mikä on presidentin linja ja toimintamalli). Tässä suhteessa juuri Baltia on ongelmallinen alue, varsin paljon venäläisiä, yhteinen raja Venäjän kanssa - edelleen venäläismielisyyttä väestössä ja alueella toiminnassa kymmeniä Venäjän rahoittamia NGO:ta eli on olemassa oleva mahdollisuus, että saadaan luotua hybridisodan elementtejä käyttäen sisäinen kriisi, joka näyttä spontaanilta ja jolloin NATO:n toiminta on melkoisesti ongelmallisempaa - sitä ei ole luotu sellaiseen.
Tietty ongelmia lisää sitten välillisesti se, että mitä suuremmaksi NATO jäsenmäärältään kasvaa, sekin voi vaikuttaa päätöksentekoon - vaikka toisin kuin EU:ssa, NATO:ssa on yksi selkeä johtovaltio - Yhdysvallat, jonka toimilla on suuri vaikutus.
Keskustelua NATO:sta on mahdollista käydä järkevästi huomioiden erilaiset turvallisuusuhat, keskustelussa siitä, auttaako NATO vaiko ei en näe niinkään järkeä - tietenkin tämä mahdollisuus on pidettävä mielessä, mikä tarkoittaa sitä, että on myös itse panostettava puolustukseen kuten nytkin. Ja on oltava valmis myös konventionaaliseen sotaan, huomioiden kuitenkin myös muut turvallisuusuhat.
vlad