Nato

  • 816 627
  • 8 255

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Muitakin ratkaisuja tulisi etsiä. Liitto jolla on puolustusvahvuutta, mutta ei varsinaista hyökkäysvahvuutta (lue: valloitus) olisi vallitsevassa tilanteessa paljon parempi vaihtoehto. Onko realistista, niin sitä pitäisi kysyä todelliselta ulkopolitiikan tuntijalta...

Tämähän ei tätä nykyä ihan pidä paikkaansa, sillä uskottavan puolustuksen doktriini pitää sisällään kyvyn iskeä rajusti takaisin, strategisesti tärkeissä kohteissa. Suomi noudattaa tätä doktriinia, sen takia viime vuosina ovat tapetilla olleet mm. nämä Hornettiemme hyökkäyksiin suunnitellut "ilmasta-maahan"-asejärjestelmät.

Ja uskallan kyllä väittää itseäni ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaksi, en tosin tietenkään suoraan erilaisiin asejärjestelmiin ja niiden operointiin liittyen.
 
Kyllä minäkin teoriassa pitäisin hienona juttuna, jos saataisiin tarvittavat määrärahat ilmatorjuntajärjestelmien sekä hävittäjien (ei ihan vielä ajankohtaista) täydelliseen modernisoimiseen.

Mainittakoon tähän nyt vielä selvennykseksi, että itse en usko, että Suomen ilmatorjunnan modernisointikaan Suomea todellisuudessa auttaisi mikäli rajan yli tullaan. Jos Natosta pois pysyminen maksaa tuon verran, olisin siihen kuitenkin valmis.
 
Ja uskallan kyllä väittää itseäni ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaksi, en tosin tietenkään suoraan erilaisiin asejärjestelmiin ja niiden operointiin liittyen.

Kertoisitko tarkemmin Suomen realistisista vaihtoehdoista sotilasliittoutumaan perustamiseen/(liittymiseen) jos jätetään NATO pois laskuista ?

EDIT:
Mitä syitä Ruotsilla saati Norjalla olisi liitoutua sotilaallisesti Suomen kanssa?

En voi tietenkään puhua ruotsalaisten puolesta, mutta onhan Ruotsilla vahvat intressit pitää itä naapurina Suomi eikä Venäjä.
Tämän lisäksi NATO kysymys on sielläkin nostanut päätään ja tarve liittoutumiselle on olemassa, NATOa vain sielläkin osataan katsoa kriittisesti.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Tämän lisäksi NATO kysymys on sielläkin nostanut päätään ja tarve liittoutumiselle on olemassa, NATOa vain sielläkin osataan katsoa kriittisesti.

Eli Ruotsilla voisi olla tarve liittyä Natoon mutta Suomella ei? No minkäköhän takia siellä Ruotsista keskustellaan Natoon liittymisestä, muttei sotilasliitosta Suomen kanssa? Herää nyt jo.

Ruotsillehan se olisi epäilemättä ideaalitilanne, että maa olisi Naton jäsen, mutta Suomi jätettäisiin neutraaliksi puskurivyöhykkeeksi maailman tuulien riepoteltavaksi, aivan kuten edelliselläkin kerralla.
 

Tuamas

Jäsen
Mielestäni en kannatta suomettumista, oikeastaan päin vastoin.

Ideaali tilanteessa Norja, Suomi ja Ruotsi olisi sotilasliitossa keskenään.

On todella iso ero auttaa kv. kriiseissä ratkaisijan ja neuvottelijan roolissa, kun "alistua isomman vallan tahtoon".

No, koko kommentointisi pohjautuu siihen että Venäjää "ei saa suututtaa" ja "heidänkin intressejä on ajateltava".

Siis tilanteessa jossa maa on loukannut itsenäisen valtion suvereniteettia suoraan ja välillisesti ja esittänyt erinäisiä uhkauksia.

Ideaalitilanteessa Suomi sijaitsisi Luxemburgin naapurissa.

On nähtyjen operaatioiden perusteella Venäjälle eri asia hyökätä asevoimin NATO-maata kuin NATOon kuulumatonta maata vastaan.

Sinä maalailet jotain suurta maailmansotaa, jolloin puolustusliitot ovat lähes yhtä tyhjän kanssa, kun paljon todennäköisempi tapahtuma on Georgiaan ja Ukrainaan verrattavissa oleva Venäjän agressio, vaikkapa sillä perusteella että Suomessa on loukattu eksponentiaalisesti kasvavan venäläisväestön oikeuksia.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kertoisitko tarkemmin Suomen realistisista vaihtoehdoista sotilasliittoutumaan perustamiseen/(liittymiseen) jos jätetään NATO pois laskuista ?

No jos kysytään, niin koitetaan vastata ;)

Tavallaan sekä diplomaattisista, että myös historiallisista syistä kaikista loogisin etenemissuunta Suomen kannalta olisi liittoutuminen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa (tai vaihoehtoisesti Ruotsin ja Suomen yht'aikainen liittyminen NATOon, mutta tätä vaihtoehtoahan ei nyt ollut tarkoitus käsitellä).

Suomen ja kaikkien Pohjoismaiden kannalta tässä liitossa on muutama iso ongelma:

- Kannattaako Ruotsin liittyä Suomen kanssa yhteiseen puolustusliittoon? Suomi on tässä välissä puskurina joka tapauksessa, asia mitä Ruotsin viimeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelee laajalti.

- Mitä hyötyä liitosta Ruotsin kanssa olisi Suomelle? Teoriassa paljonkin, olettaen että Ruotsin ilma-ase olisi kunnossa ja Ruotsi voisi ottaa vastuun tästä osa-alueesta, Suomen keskittyessä konventionaaliseen asevelvollisuus- ja maajoukkojen hyvää koulutukseen. Käytännössä Ruotsin asevoimat ovat kuitenkin heikossa kunnossa, tarvittaisiin isoja uudelleenjärjestelyjä heidän puoleltaan.

- Isoin ja minulle tutuin asia tässä kuviossa on Ruotsissa vallitseva kielteinen asenneilmasto, kun mietitään Suomea mahdollisena liittolaisena. Ruotsi on selvinnyt pari sataa vuotta käymättä sotaa, Suomen kanssa liittoutuminen nähdään monen silmissä turvallisuusuhkana, joka saattaa realisoitua aikavälillä x.

- Muista Pohjoismaista Norjalle ei yhteispohjoismaisesta liittoumasta olisi hyötyä, sillä he ovat jo NATOssa. Norjalla on kuitenkin intressinä saada myös Ruotsi ja Suomi NATOon, joka vahvistaisi ja mahdollistaisi entisestään yhteistyötä. Viimeksi Norja otti kantaa tähän asiaan eilen, oman puolustusministerinsä suulla.
 
Eli Ruotsilla voisi olla tarve liittyä Natoon mutta Suomella ei? No minkäköhän takia siellä Ruotsista keskustellaan Natoon liittymisestä, muttei sotilasliitosta Suomen kanssa? Herää nyt jo.

Ruotsillehan se olisi epäilemättä ideaalitilanne, että maa olisi Naton jäsen, mutta Suomi jätettäisiin neutraaliksi puskurivyöhykkeeksi maailman tuulien riepoteltavaksi, aivan kuten edelliselläkin kerralla.

Sisälukutaitoa nyt hei, vaikka en olekkaan mikään maailman paras kirjoittaja.
Minkä takia Ruotsissa ollaan yhä NATO vastaisia, mutta kysymys sotilasliittoon liittymisestä on noussut esiin, on se argumentti minkä tuohon kirjoitin.


No, koko kommentointisi pohjautuu siihen että Venäjää "ei saa suututtaa" ja "heidänkin intressejä on ajateltava".

Eli sinun mielestäsi Venäjän ja täten myös osittain Suomen intressit pitäisi heittää menemään ja Venäjää tulisi tahallaan ärsyttää ?

Suomella on intressejä pitää Venäjä suhteet hyvinä. Suomella on intressejä pitää kaikki kv. suhteet hyvinä.

Sinä maalailet minusta jotain Venäjä fania vaikka en todellakaan ole sellainen. Olisitko ystävällinen ja yrittäisit siirtää Venäjä vihasi syrjään keskustellessasi kanssani ?
Kuten olen vahvasti painottanut, niin mielestäni Suomen intressejä palvelee kaikista parhaiten tuo (paremman vertauskuvan puuttessa) siltana toimiminen idän ja lännen välillä.

Jonkun täytyy saada osapuolet saman neuvottelupöydän ääreen ja toimia neutraalina välittäjänä. Tässä roolissa meistä olisi hyötyä sekä idälle, että lännelle. Tämä vaatii tosin todella vahvasti tehtyä ja johdon mukaista ulkopolittiikkaa. Kaiken näköiset kravattipellet pitäisi pistää suoraan viralta mielestäni. Se ei edistä Ukrainan asemaa, tai Suomen asemaa neuvottelijana paskan vertaa.

Sinä maalailet jotain suurta maailmansotaa, jolloin puolustusliitot ovat lähes yhtä tyhjän kanssa, kun paljon todennäköisempi tapahtuma on Georgiaan ja Ukrainaan verrattavissa oleva Venäjän agressio, vaikkapa sillä perusteella että Suomessa on loukattu eksponentiaalisesti kasvavan venäläisväestön oikeuksia.

Millä perusteella tälläisen käsityksen sait maalailuistani ? Enhän minä tuollaista ole sanonut tai maalaillut.

Pidän suurempana todennäköisyytenä Ukraina/Georgia kriisin tyylistä tapahtumaa, mutten sulje pois myöskään laajempaa konfliktia.
En usko kuitenkaan, että tälläiseen tilanteeseen joudutaan jos onnistutaan pysymään myös Venäjän intressit huomioon ottavana neutraalina maana.
 
No jos kysytään, niin koitetaan vastata ;)

Eli kysymys on viimekädessä siitä, että Suomen täytyy onnistua saamaan sotilasliitosta kiinnostavampi ja Ruotsin etuja enemmän (kuin nyt) palveleva liitto kuin mitä Natosta. Tuo kieltämättä on hankala yhtälö.

Norja voidaan saada mukaan ainoastaan jos Suomi ja Ruotsi ensin perustaa tuon liiton ja kykenee perustelemaan Norjalle, miksi sen kannattaisi liittyä. Erittäin hankala yhtälö.

Jos uusi sotilasliitto ei ole mahdollinen realistisesti ja NATOn tilanne on se kuin oletetaan (kärjistetysti: paskat välittäisi), niin onko Suomella mitään parempaakaan optiota hoitaa asioita kun ottaa roolia neuvottelijana ja Kv. politiikan vahvana toimijana ?
 

Tuamas

Jäsen
Eli sinun mielestäsi Venäjän ja täten myös osittain Suomen intressit pitäisi heittää menemään ja Venäjää tulisi tahallaan ärsyttää ?

Suomella on intressejä pitää Venäjä suhteet hyvinä. Suomella on intressejä pitää kaikki kv. suhteet hyvinä.

Sinä maalailet minusta jotain Venäjä fania vaikka en todellakaan ole sellainen. Olisitko ystävällinen ja yrittäisit siirtää Venäjä vihasi syrjään keskustellessasi kanssani ?
Kuten olen vahvasti painottanut, niin mielestäni Suomen intressejä palvelee kaikista parhaiten tuo (paremman vertauskuvan puuttessa) siltana toimiminen idän ja lännen välillä.

Minun mielestäni Suomessa pitää huomioida realiteetit ja todeta, että viime vuosina (ja vuosikymmeninä) nähtyjen toimenpiteiden valossa Venäjä on erittäin epäluotettava naapuri, joka saattaa sisäpoliittisen ilmaston niin vaatiessa hyökätä heikommallakin tekosyyllä aseellisesti naapurivaltaa kohtaan.

Minun maalailuni perustuu sinun kirjoittamiisi teksteihin, joissa ei kyllä suoraan myönnetä että fanitetaan Venäjää, mutta näkökulma lähtee joka käänteessä siitä että Venäjää pitää ymmärtää, vaikka se on loukannut suoraan ja epäsuorasti itsenäisen naapurivaltionsa suvereniteettia.

Minulla ei ole mitään Venäjä-vihaa, vaan olen realisti sen suhteen kuinka Venäjä harjoittaa ja on harjoittanut suurvaltamaisesti sisä- ja ulkopolitiikkaansa rajoillaan.

Pidän suurempana todennäköisyytenä Ukraina/Georgia kriisin tyylistä tapahtumaa, mutten sulje pois myöskään laajempaa konfliktia.
En usko kuitenkaan, että tälläiseen tilanteeseen joudutaan jos onnistutaan pysymään myös Venäjän intressit huomioon ottavana neutraalina maana.

Niin, uskot että Suomi voi yksin vaikuttaa siihen ettei Venäjä kohdista agressiota Suomeen?
Sanoisin että aika naiivia.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minun mielestäni Suomessa pitää huomioida realiteetit ja todeta, että viime vuosina (ja vuosikymmeninä) nähtyjen toimenpiteiden valossa Venäjä on erittäin epäluotettava naapuri, joka saattaa sisäpoliittisen ilmaston niin vaatiessa hyökätä heikommallakin tekosyyllä aseellisesti naapurivaltaa kohtaan...

Minä haluaisin nyt lisätä tähän erään huolestuttavan kehityksen Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta ja se on "Euraasian Unioni", (linkki wikiin: Euraasian unioni – Wikipedia).

Euraasian Unionin väitetään Kremlin (ja mm. Johan Bäckmanin) toimesta olevan lähinnä poliittinen ja taloudellinen liitto, joka on syntynyt Venäjän, V-Venäjän ja Kazakstanin vanhan tulliliiton pohjalle.

Todellisuudessa Euraasian Unioni on varsin tökerö ja huonosti salattu yritys palauttaa neuvostoajan etupiirit, myös Ukrainan liittymisestä tähän Unioniin puhuttiin Janukovichin toimesta ja länsimielinen oppositio tuohtui tästä kahta kauheammin.

Oma suhtautumiseni tähään unioniin on aiemmin ollut hieman vähättelevä, mutta ottaen huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja turvallisuuspoliittisten punnusten heilahtelun ympäri Itä-Eurooppaa: kannattaa seurata tarkasti, mihin tämä liitto on menossa.
 
Minun maalailuni perustuu sinun kirjoittamiisi teksteihin, joissa ei kyllä suoraan myönnetä että fanitetaan Venäjää, mutta näkökulma lähtee joka käänteessä siitä että Venäjää pitää ymmärtää, vaikka se on loukannut suoraan ja epäsuorasti itsenäisen naapurivaltionsa suvereniteettia.

Näkökulma lähtee sen takia tuosta lähtökohdasta, että tällä hetkellä kaikki ovat (ymmärrettävästi ja oikeutetusti) Venäjää vastaan.
Kukaan ei kuitenkaan ole onnistunut saamaan Venäjän kanssa todellisia neuvotteluita käyntiin, vaan puhelut on ollut semmoisia "lopettakaa ny" tyylisiä.
Venäjän suhtautuminen tulee olemaan tuollaiseen käytökseen jatkossakin sama. Ei heidän kansalaisylpeytensä (joka ärsyttää minua) anna myöden saapua neuvottelupöytään painostuksen takia. Mitä kovempaa Venäjää painostaa sitä kovempaa he laittavat vastaan.
Venäjän ymmärtämisellä tarkoitan juurikin sitä, että ymmärretään miten he toimivat ja millä motiiveilla, en suinkaan sitä että toimia pitäisi hyväksyä.

Niin, uskot että Suomi voi yksin vaikuttaa siihen ettei Venäjä kohdista agressiota Suomeen?
Sanoisin että aika naiivia.

Uskon, että se on ainoa realistinen vaihtoehto. Naiivia tai ei.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Norja voidaan saada mukaan ainoastaan jos Suomi ja Ruotsi ensin perustaa tuon liiton ja kykenee perustelemaan Norjalle, miksi sen kannattaisi liittyä. Erittäin hankala yhtälö.

Ei pelkästään hankala, vaan mahdoton yhtälö. En näe mitään järkevää syytä, miksi Norja yllättäen poistuisi NATOsta ja vaihtaisi tämän paljon epävarmempaan yhteistyöhön muiden pohjoismaiden kanssa. Ja en usko, että Norjan hallituksessa tms päättävissä elimissä on ketään sellaista, joka tällaista kannattaisi.

Jos uusi sotilasliitto ei ole mahdollinen realistisesti ja NATOn tilanne on se kuin oletetaan (kärjistetysti: paskat välittäisi), niin onko Suomella mitään parempaakaan optiota hoitaa asioita kun ottaa roolia neuvottelijana ja Kv. politiikan vahvana toimijana ?

Kysymys on pitkälti siitä, luotammeko kriisin hetkellä pystyvämme pitämään roolimme "neuvottelijana" tai "idän ja lännen välisenä sillanrakentajana", josta kirjoitit aiemmin.

Suomessa luotettiin tähän 1930-luvulla, mutta toisin kävi. Suomi on geopoliittisesti asemassa, jonka katson olevan tekemätön paikka ns. "täydellistä puolueettomuutta" ajatellen.

Venäjä ei kriisin hetkellä tulisi uskomaan* Suomen pysyvän irti konfliktista, vaan olisi huolissaan maittemme välisestä pitkästä maarajasta ja raja-alueen läheisyydestä Pietariin ja sen satamiin, kuten aina ennenkin. Nykyään myös Jäämeri ja pohjoinen ulottuvuus on noussut lähelle turvallisuuspoliittisen ajattelun keskiötä.

* tämä ei ole venäläisten vika, vaan päin vastoin järkevää puolustuspoliittista ajattelua.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Sisälukutaitoa nyt hei, vaikka en olekkaan mikään maailman paras kirjoittaja.
Minkä takia Ruotsissa ollaan yhä NATO vastaisia, mutta kysymys sotilasliittoon liittymisestä on noussut esiin, on se argumentti minkä tuohon kirjoitin.

Ihan hyvä ja validi kommentti.

Valitettavasti reaalimaalima on edennyt juuri siihen epätoivottuun suuntaan, että Ruotsissakin on ryhdyttävä keskustelemaan Nato-jäsenyydestä, Ruususen unet taitavat olla tältä erää ohi heilläkin. Heräämistä tarvitaan nyt vähän siellä sun täällä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Valitettavasti reaalimaalima on edennyt juuri siihen epätoivottuun suuntaan, että Ruotsissakin on ryhdyttävä keskustelemaan Nato-jäsenyydestä, Ruususen unet taitavat olla tältä erää ohi heilläkin. Heräämistä tarvitaan nyt vähän siellä sun täällä.

Vaikka pääministeri Reinfeldt muutama päivä sitten kovasti vakuutteli Suomen ja Ruotsin kulkevan käsi kädessä NATO-jäsenyyden hakemisen suhteen, niin kovasti pelkään sitä skenariota, että Ruotsi hakee jäsenyyttä "yllättäen" nopeutetulla aikataululla, josta seurauksena Suomessa on sekä ulko- että sisäpoliittinenkin paniikki.
 

Tuamas

Jäsen
Kukaan ei kuitenkaan ole onnistunut saamaan Venäjän kanssa todellisia neuvotteluita käyntiin, vaan puhelut on ollut semmoisia "lopettakaa ny" tyylisiä.
Venäjän suhtautuminen tulee olemaan tuollaiseen käytökseen jatkossakin sama. Ei heidän kansalaisylpeytensä (joka ärsyttää minua) anna myöden saapua neuvottelupöytään painostuksen takia. Mitä kovempaa Venäjää painostaa sitä kovempaa he laittavat vastaan.
Venäjän ymmärtämisellä tarkoitan juurikin sitä, että ymmärretään miten he toimivat ja millä motiiveilla, en suinkaan sitä että toimia pitäisi hyväksyä.

Itse taas näen nimenomaan Venäläisen kansanluonteen ja toimintatavan vuoksi ainoana toimivana keinona todellisen painostuksen.
Nykyinen läpsyttely ja sormien heristely lähinnä aiheuttaa hymyilyä Putinin esikunnassa.

Kyllähän suuri osa osapuolista ymmärtää Venäjän tilanteen ja motiivit, mutta eivät hyväksy niitä.

Tässä tilanteessa tällainen neuvotteluratkaisu johon Venäjä tyytyisi olisi se, että kätellään Krim osaksi Venäjää ja aloitetaan neuvottelut Itä-Ukrainan liittämisestä emovaltioon.
Toki vaihtoehdoksi käy myös Venäjän nimittämän hallituksen siirtäminen nykyisen hallituksen tilalle.
Itse toki uskon, että tästäkin seuraisi pitkällä tähtäimellä Krimin liittäminen emomaahan.

Uskon, että se on ainoa realistinen vaihtoehto. Naiivia tai ei.

Minä taas uskon että paras ja toimivin keino suojautua konfliktilta on ensinnäkin liittyä NATOon sekä tämän lisäksi ylläpitää omaa uskottavaa puolustusta.
 
Kysymys on pitkälti siitä, luotammeko kriisin hetkellä pystyvämme pitämään roolimme "neuvottelijana" tai "idän ja lännen välisenä sillanrakentajana", josta kirjoitit aiemmin.

Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että tuo kriisi kyetään ennalta ehkäisemään. Keinot tähän eivät löydy ainakaan NATO:sta.

Venäjä ei kriisin hetkellä tulisi uskomaan* Suomen pysyvän irti konfliktista, vaan olisi huolissaan maittemme välisestä pitkästä maarajasta ja raja-alueen läheisyydestä Pietariin ja sen satamiin, kuten aina ennenkin. Nykyään myös Jäämeri ja pohjoinen ulottuvuus on noussut lähelle turvallisuuspoliittisen ajattelun keskiötä.

* tämä ei ole venäläisten vika, vaan päin vastoin järkevää puolustuspoliittista ajattelua.

Mielestäni tämä riippuu vahvasti siitä millainen kriisi on kyseessä ja kuinka laajalle se ulottuu. Itse en usko, että tälläistä kriisiä on syntymässä. Ukrainan tilanne ei ole vertailukelpoinen sen takia, että kuten monesti todettu Venäjälle annettiin mahdollisuus sillä samalla hetkellä kun maan yhtenäisyys rikkoontui.

Vaikka pääministeri Reinfeldt muutama päivä sitten kovasti vakuutteli Suomen ja Ruotsin kulkevan käsi kädessä NATO-jäsenyyden hakemisen suhteen, niin kovasti pelkään sitä skenariota, että Ruotsi hakee jäsenyyttä "yllättäen" nopeutetulla aikataululla, josta seurauksena Suomessa on sekä ulko- että sisäpoliittinenkin paniikki.

Tämä olisi äärettömän vittumainen temppu ruotsalaisilta, sillä oma luottamukseni hallituksen järkeviin toimiin tuossa tilanteessa ei nykyhallituksen aikana ainakaan ole kovin suuri.
Tämän takia on äärettömän tärkeää pitää Ruotsin kanssa puhelinlinjat auki.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
...kovasti pelkään sitä skenariota, että Ruotsi hakee jäsenyyttä "yllättäen" nopeutetulla aikataululla, josta seurauksena Suomessa on sekä ulko- että sisäpoliittinenkin paniikki.

Juuripa näin ja tämän seurauksena Suomessa tullaan käymään ankaria paikallispoliittisia huoltoasemakeskusteluja, että tuleeko se Venäjän offensiivi ennen seuraavia eduskuntavaaleja vai ei, ja kuinka minun kansanedustajaehdokkaani tulisi nyt vastata vaalikoneen kysymyksiin, ollakseen hän varteenotettava saamaan minun ääneni?

Minkä takia ruotsalaiset on tässäkin aina meitä parempia?
 
Itse taas näen nimenomaan Venäläisen kansanluonteen ja toimintatavan vuoksi ainoana toimivana keinona todellisen painostuksen.
Nykyinen läpsyttely ja sormien heristely lähinnä aiheuttaa hymyilyä Putinin esikunnassa.

Tämä läpsyttely onkin se paskin vaihtoehto, miksi käyttää pientä keppiä kuin voi käyttää suurta keppiä tai porkkanaa. Enää ei ole mahdollista käyttää kumpaakaan.

Länsimaiden kykenemättömyys kriisin hallintaan ja sen ehkäisemiseen on todellakin osoitus siitä, miksi NATO:n ei tule liittyä.

Kyllähän suuri osa osapuolista ymmärtää Venäjän tilanteen ja motiivit, mutta eivät hyväksy niitä.

Tässä tilanteessa tällainen neuvotteluratkaisu johon Venäjä tyytyisi olisi se, että kätellään Krim osaksi Venäjää ja aloitetaan neuvottelut Itä-Ukrainan liittämisestä emovaltioon.
Toki vaihtoehdoksi käy myös Venäjän nimittämän hallituksen siirtäminen nykyisen hallituksen tilalle.
Itse toki uskon, että tästäkin seuraisi pitkällä tähtäimellä Krimin liittäminen emomaahan.

Olemme auttamatta myöhässä Krimin tilanteen kanssa, se on selvä asia.

Minä taas uskon että paras ja toimivin keino suojautua konfliktilta on ensinnäkin liittyä NATOon sekä tämän lisäksi ylläpitää omaa uskottavaa puolustusta.

Itse en usko, että oman uskottavan puolustuksen järjestäminen on realistinen vaihtoehto. NATO ei muuta tätä asiaa.
EDIT: Ukrainassakin on 45 miljoonaa ihmistä ja vaikka suomi ns. Power rankingeissa yltäisi samalle tasolle kuin Ukraina, ei se muuttaisi mitään. Kuten nyt on huomattu.
 
Nyt kyllä käyn kolmella pytyllä ja hihna luistaa aika rankasti tämän lauseen edessä. Mitä ihmettä tuo tarkoittaa?

Juuri sitä mitä olen aikaisemmin kirjoittanut. Ukrainankin puolustus on ns. "uskottava".
NATO ei tulisi sotillaallisesti todellisuudessa hätiin jos Venäjä tulee rajan yli, toki diplomaattisesti sitä yrittäisi estää vahvastikkin.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, Suomi palaisi Hangosta lappiin ennen kuin diplomaattiselle NATO touhulle saataisiin päätös. Millä tavalla tämä auttaa Suomea ?

Niin kauan kun NATO näillä näytöillä touhuaa, on parempi pysyä poissa.
 

Tuamas

Jäsen
Länsimaiden kykenemättömyys kriisin hallintaan ja sen ehkäisemiseen on todellakin osoitus siitä, miksi NATO:n ei tule liittyä.
....
Itse en usko, että oman uskottavan puolustuksen järjestäminen on realistinen vaihtoehto. NATO ei muuta tätä asiaa.

Kuinka monen NATO-maan suvereniteettia Venäjä on loukannut?

Mitä yhteistä on viime vuosina Venäjän offensiivien kohteiksi joutuneilla mailla?

Niin.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit, Philadelphia Flyers
Juuri sitä mitä olen aikaisemmin kirjoittanut. Ukrainankin puolustus on ns. "uskottava".
NATO ei tulisi sotillaallisesti todellisuudessa hätiin jos Venäjä tulee rajan yli, toki diplomaattisesti sitä yrittäisi estää vahvastikkin.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, Suomi palaisi Hangosta lappiin ennen kuin diplomaattiselle NATO touhulle saataisiin päätös. Millä tavalla tämä auttaa Suomea ?

Niin kauan kun NATO näillä näytöillä touhuaa, on parempi pysyä poissa.

Mihin tämä oikein perustuu? Millä perusteella väität, että NATO ei sopimuksensa mukaisesti turvaisi jäsenmaansa koskemattomuutta? Onko tästä NATOn saamattomuudesta joku esimerkki? Tarkoitan siis esimerkkiä siitä, jossa NATOn jäsenmaa on "poltettu" ilman NATOn sotilaallista reagointia?
 
Kuinka monen NATO-maan suvereniteettia Venäjä on loukannut?.

Lainaus verkkolehdestä, uskoisin että lähteitä tähän löytyy muualtakin:
24.2.2014 Fogh Rasmussen
- Ukraina on Naton läheinen kumppani ja Nato on Ukrainan Kansan ystävä. Odotamme, että yhteistyö Ukrainan kanssa jatkuu, hän sanoo lausunnossaan.

Ja mitä NATO on saanut aikaiseksi alueella ?

Mitä yhteistä on viime vuosina Venäjän offensiivien kohteiksi joutuneilla mailla?

Mitä eroa on Suomella ja Venäjän offensiivisten kohteiden kanssa ?

Niin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös