Naisasiat

[Jerry100]

@Jerry100

1. Jos henkilö on elämäänsä tyytyväinen, niin antaa palaa
2. mutta usein ei ole, vaan häntä kalvaa krooninen erilaisuuden kokemus ja häpeä

4. Tapojaan voi muuttaa, mutta se ei tapahdu ihan itsestään. Rutiineihin täytyy pakolla ajaa sisään hyviä malleja, ja niistä täytyy pitää kiinni.

En ikinä alkaisi parisuhteeseen itseni kanssa, vaikka olenkin hyvä tyyppi. .

Mielenkiintoista. Kun tuo kuvaus osuu tosi tarkkaan. Hän kyllä siis tiedostaa itse että hänellä on vähän haasteita hallita ympäristöään mutta tavallaan on tottunut ja hyväksynyt asian ja sinut sen kanssa.

Tämä nainen on myös hyvä. Tyyppi. Oikeasti tosi mukava ihminen ja siksi mietinkin että olenko mä nyt kuinka kusipäinen kuin olen tätä hässäkkää aiheuttanut.
Sinä olet hyvä tyyppi mutta miksi et alkaisi parisuhteeseen vastaavan kanssa? Sekaisuusko siinä ahdistaa?

 

[Eikka86]

Mikä tää pakonomainen diagnoosin haku oikein on? Varmaan tää on sitä nykyaikaa sitten.

 

[moby]

Jännä aihe. Noista @Jerry100 ensimmäisistä viesteistä tuli mieleen, että se ylipaino oli tosiaan se suurin ongelma. Minulla tuo tyttöystävä(thaimaalainen) on myös hieman pulskan puoleinen näin thaimaalaisittain. En ole ikinä kokenut sitä ongelmaksi.Täällä tuo raha/ulkonäkö on suhteissa usein melko suuressa asemassa. Omalta kohdaltani ajattelin tänne tullessani, että en tyttöystävää aio edes hommata, koska noita rahan perässä juoksijoita riittää. Tällä tarkoitan siis sitä, että monet täällä harrastavat ns. seurusteluprostituutiota, jossa mies maksaa naiselle liksaa siitä, että ovat kimpassa.

Homma järjestyi kuitenkin ihan itsestään, kun tuo mussukka rupesi antamaan signaalia meikäläiselle, että kiinnostavan tuntuinen heppu, kun ei pyöri akkojen kanssa ympäri kyliä. Oli kuulemma tarkkaillut jo pidemmän aikaa ja kysellyt kyliltä, että onko hyvä mies. Sitten iski kiinni kun oli varma, että kannattaa.

Nyt yli puoli vuotta myöhemmin ei kaduta yhtään. Toki on pitänyt opetella paikallisia tapoja ja eukkokin on saanut opetella mm. riitelemään silloin kun riitelyttää. Täällä asiat mielummin haudataan maton alle ja sitten jossain vaiheessa räjähtää. Helpompi selvitellä kaikki pikkuasiat, kuin setviä 10 asiaa joskus monen kuukauden päästä, kun höyryt tulevat väkisin ulos.

Kämppä muuten siivotaan pari kertaa päivässä ja muutenkin on kaikki ojennuksessa. Duunista tullessa on aina ruoka pöydässä jne. Saa nyt sitten nähdä kun emäntä aloittaa duunit, alkaako repsahtaa.

 

[Morgoth]

Onko palstalaisilla kokemuksia vakavasti mielenterveysongemaisen kanssa seurustelusta? Oma tyttöystäväni 26 v jonka kanssa olen seurustellut nyt nejä vuotta meni reilu vuosi sitten psykoosiin ja sitä kautta osastohoitoon. Muutaman kuukauden osastojakson jälkeen diagnoosina oli paranoidinen skitsofrenia.

Ei seurustelusta, mutta yksi lapsuudenkaverini sairastui skitsofreniaan ja se oli tosi tuskaista seurattavaa sivusta. Osastojaksot toistuivat jatkuvasti, lääkkeitä syömällä hän pysyi jonkin aikaa jotenkin kasassa, mutta eivähän skitsofreniikot sitoudu oikeasti lääkkeiden syömiseen. Hän irtautui jatkuvasti yhä enemmän tästä todellisuudesta ja toimintakyky vain huononi entisestään ja kaikenlainen normaali kanssakäyminen oli lopulta lähes mahdotonta. Parempaan suuntaan ei menty missään vaiheessa vaan se oli lähes pelkkää hidasta alamäkeä.

Turhan toiveikas ei kannatta olla, mutta eihän hänen sairautensa kehityksestä tiedä ja rakkaus voi kantaa vaikeiden ja parantumattomien asioidenkin yli ja selviytymiseen niiden kanssa arjessa, mutta onhan skitsofrenia ihan hirveä sairaus ja kai se todenäköisempää, että tuo ei onnistu.

 

[Sanainen arkku]

Mielenkiintoista. Kun tuo kuvaus osuu tosi tarkkaan. Hän kyllä siis tiedostaa itse että hänellä on vähän haasteita hallita ympäristöään mutta tavallaan on tottunut ja hyväksynyt asian ja sinut sen kanssa.

Tämä nainen on myös hyvä. Tyyppi. Oikeasti tosi mukava ihminen ja siksi mietinkin että olenko mä nyt kuinka kusipäinen kuin olen tätä hässäkkää aiheuttanut.
Sinä olet hyvä tyyppi mutta miksi et alkaisi parisuhteeseen vastaavan kanssa? Sekaisuusko siinä ahdistaa?

En alkaisi itseni kaltaisen kanssa parisuhteeseen siksi, että siinä sopassa mikään ei koskaan tulisi valmiiksi. Mutta huomautan kuitenkin, että kolikon toisella puolella on normaalista poikkeava kyky ratkaista yksittäisiä ongelmia (sain esimerkiksi armeijassa mahtumaan kuorma-auton lavalle yhden raskaan heittimen enemmän kuin aiemmin oli ollut mahdollista, mikä käytännössä tarkoitti yhden kuorma-auton, sen kuljettajan ja junanvaunun pienempää tarvetta) ja pystyn keräämään näköaistinvaraisia havaintoja ja luomaan niillä huomattavan paljon hyödyllistä informaatiota. Olisi erittäin hyödyllinen ominaisuus gepardille, mutta länsimaisessa ihmisyhteisössä täytyy löytää oikeat kanavat olla enemmän hyödyksi kuin vahingoksi. Onnekseni olen sellaiset kanavat löytänyt. Ei minussa mitään vikaa ole, mutta kaksi minua hukkuisi keskeneräiseen paskaan ja hyödyttömään informaatioon.

Mikä tää pakonomainen diagnoosin haku oikein on? Varmaan tää on sitä nykyaikaa sitten.

Diagnoosi auttaa löytämään keinoja pärjätä elämässä. Esim. Adhd / add-kansalainen hyötyy tiedosta (aivojen rakenteellinen ominaisuus) arjessa paljon. Kannattaa joskus perehtyä siihen, millaista on elää niin, että on lapsesta asti katsellut aivoissaan yhtä aikaa kuutta telkkarikanavaa yhtä aikaa. Työni puolesta näen näitä kavereita ja ymmärrän erinomaisen hyvin kuinka välillä "pää hajoaa". Koko muu maailma on liian hidas eikä tajua miten hän ajattelee. Paskaa sataa niskaan ja ympäristö väsyy siihen mitä ihminen on. Käytännössä oikein käsitettynä ja ajoissa tiedostettuna poikkeukselliseksi vahvuudeksi nähtävä synnynnäinen ominaisuus johtaa alisuoriutumiseen (valmistuin ammattiin 34 vuotiaana), syrjäytymiseen (kiitos yhden työnantajan näin ei käynyt minulle), päihteisiin (kiitos uskonnollisen kodin ei minun juttuni), impulsiivisiin tekoihin (vankilat ja ulosottomiehen rekisterit ovat pullollaan adhd-jamppoja), itsetunto- ja mielenterveysongelmiin jne...

Asioita on helpompi käsitellä, kun niillä on nimi. Huomautan kuitenkin, että diagnosointi on ammattilaisten hommaa. Itse pidän itseäni täysin epävirallisesti add:na. Ymmärrän sen ominaisuuskimppuna, joka auttaa minua jossain ja aiheuttaa riskejä toisaalle. Vähän niin kuin pitkä ihminen yltää paremmin ylähyllylle, mutta joutuu varomaan päätään matalaan autoon istuessaan.

 

[Pulle Nah]

En alkaisi itseni kaltaisen kanssa parisuhteeseen siksi, että siinä sopassa mikään ei koskaan tulisi valmiiksi..

Sama vika ja olen nainen, by the way. Ei mitään muuta olennaista lisättävää @Sanainen arkku kuin sen verran, että olen huomannut, että tarvitsen kumppania, joka on järkevä ja harkitsevainen. Balanssi, juu nou.

Epävirallinen ja itsetehty dg mullakin mutta kaikki oireet täsmää. Keskittymiskyvyn puute on valtava, sitten toisessa ääripäässä, kun joku motivoi, en näe enkä kuule mitään, mitä ympärillä tapahtuu.

Välillä huikeaa luovuutta ja oivalluksia, suurimman osan aikaa yritän keskittyä moneen asiaan yhtäaikaa ja sitten kaikki jää puolitiehen. Kumppanille varmasti välillä rasittavaa, kun musta ei saa otetta ja olen todella hajamielinen...

 

[godspeed]

Niin ja sitten kun tässä asiassa oli kyse myös sotkuisuudesta, niin miksei koskaan ymmärretä, että jotkut ihmiset vain ovat sellaisia? Klise on että yliajattelevaiset ei kiinnostu ympäristöstä sen kummemmin vaan asioista, siksikin voi olla sotkua. Ylidiagnosointikin on eräänlainen tarpeeton joskin työllistävä syöpä muuten oikeaan diagnosointiin tähtäävässä mielenterveystyössä. Siinä vaiheessa kun luonteenpiirteitä aletaan arvostelemaan ja diagnosoimaan niin mennään metsään. Tarvii varmaan taas toistaa se fakta, että kelle ei ole asiasta mitään haittaa eikä hän tavoistaan kärsi, niin toisinsanoen diagnosointi on väkinäistä, turhaa ja toisen reviirille suoranaista tunkeutumista. @Pulle Nah on nyt ylläolevan perusteella hyvä esimerkki tästä.

 

[Pulle Nah]

Tuohon siisteys/sotkuisuusasiaan sen verran, että mun päässä on enimmäkseen se sotku ja pitämällä kotini järjestyksessä, auttaa se tavallaan siihen päänsisäiseen epäjärjestykseen.

Kyllä mä välillä kärsin siitä ja ärsyttää, kun on vaan niin saamaton mut toisaalta oon oppinut elämään asian kanssa, kun lopulta tajusin, ettei kaikilla muilla ajatus kuljekaan näin. Sitten hoksasin myös sen yhteisen tekijän kaikissa mun eksissä (järkevyys/käytännöllisyys/harkitsevuus), miksi mä olen heistä viehättynyt. Ja miksi sellaiset luonteenpiirteet vetää mua kuin magneetti - onneksi myös toisinpäin ;)

 

[Jerry100]

settiä..

Millaisia ajatuksia tulisi tai miten reagoisit jos se sinun nykyinen (eli tuleva ex :) ) kritisoisi sinua jostakin ulkoisesta (sotku, ylipaino, äkkipikaisuus...) asiasta?

 

[Pulle Nah]

@Jerry100

No kyllä se menis tunteisiin aika vahvasti, vaikka just noi asiat ei olekaan mussa samalla lailla. Mut jos vaikka toinen kritisoisi kun oon niin hajamielinen tai etten kuuntele... Koska en tee niitä tahallaan tai siksi, ettei kiinnostaisi.

Kun tälle ei kauheasti mahda mitään, se on osa persoonaa. Ihan niinkuin joku on järkevä ja harkitseva.

Kyllä mä varmaan sanoisin, että jos ei riitä, niin siirry seuraavaan :D No, todellisuudessa ottaisin palautteen varmaan rakentavammin vastaan...

Mulla on kuitenkin ikää jo 40+ ja onhan se elämä opettanut esimerkiksi merkkaamaan kännykän kalenteriin kaiken ja hälyt päälle. Tai että teen asioita tietyssä järjestyksessä, jotta saan ne tehtyä. Tai suunnittelen etukäteen mahdommisimman tarkkaan, mitä pitää ottaa esim. reissuun mukaan, vaikka tykkäänkin että sitten reissussa ei liikaa suunnitella mitä tehdään.

Kyllä mä kokisin loukkaavana, jos kumppani alkaisi arvostella, koska koen selviytyväni arjesta hyvin noilla "apukeinoilla".

Edit. Riippuu tietty vahvasti vielä siitä, kuinka kauan olisin ollut suhteessa toisen kanssa. Siis oma reaktio. Sitä rakentavampi, mitä kauemmin.

 

[BaronFIN]

Itse olen sen verran pedantti ja järjestyksen suuntaan nojaava ihminen (RUK:n varastonhoitaja, hammasalan nörtti), että seurustelu ja kimppaanmeno sellaisen ihmisen kanssa, jolle yleinen siisteys ja omista tavaroista välittäminen menee luokkaan 'huithapeli', on täysi mahdottomuus. Elämä kun menisi kuitenkin siihen, että minun olisi oman mielenterveyden uhalla pidettävä kämppä ja auto tip ja top. Eli en haluaisi kumppanikseni yhtä hoidettavaa kakaraa.

Se, että onko rakas hieman pullukka, on täysin sivuseikka. @Jerry100 : auto on pyhä asia ja sen on oltava siinä kunnossa ettei rotat juokse penkkien sisällä. Pesu, vahaus, roskien tyhjennys ja imurointi kaksi kertaa vuodessa ei voi olla liikaa pyydetty, hyh...

Kuten sanottua, taidan itse olla terapiatyön tarpeessa kun minulle kuvailemasi tapaus jäisi saman tien lähtötelineisiin ilman toista mahdollisuutta.

 

[heavylutaa18]

Yksinäisyyttä ei usko ennenkuin osuu kohdalle. Mutta kun itse aiheutettu ni asiasta en sen enempää. Mutta pitäkää nuoret kaverit lähellä, tytöt sekä pojat. Itekseen ei kannata jäädä. Tärkeintä kaverit, naisasioita ehtii kyllä.

 

[pernaveikko]

Yksinäisyyttä ei usko ennenkuin osuu kohdalle. Mutta kun itse aiheutettu ni asiasta en sen enempää. Mutta pitäkää nuoret kaverit lähellä, tytöt sekä pojat. Itekseen ei kannata jäädä. Tärkeintä kaverit, naisasioita ehtii kyllä.

Pikkukylän seksielämä? Niin hiljaista että tekisi mieli kiljaista!Valokuvatarina Itä-Suomen poikamiehistä 6-tien varrelta | Yle Uutiset | yle.fi

 

[moby]

Pikkukylän seksielämä? Niin hiljaista että tekisi mieli kiljaista!Valokuvatarina Itä-Suomen poikamiehistä 6-tien varrelta | Yle Uutiset | yle.fi

Kyllähän se varmaan ottaa päähän, kun ei toosaa tipu vaikka mitä tekisi. Jos löytyisi joku 3000€ taskun pohjalta, niin Pattayalla viettäisi mukavat pari viikkoa, eikä seurasta ja toosasta olisi puutetta. Voisi sitten Esson baarissa kertoa uroteoistaan ja ehkä muutkin uskaltautuisivat, eikä tarvitsisi olla suomalaisten ryhävalaiden armoilla. Aika tossukoitahan nuo näyttävät olevan, kun valitetaan että heti pitää tehdä kaikki naisen mielen mukaan.

Monen miehen kanssa on täällä Pattayalla tullut juteltua ja kyllähän vuosittainen/puolivuosittainen Pattayan reissu on monelle henkireikä. Monta raitistakin herraa sattunut eteen, joten eivät kaikki ole ryyppäämässäkään.

 

[PataJaska]

Pikkukylän seksielämä? Niin hiljaista että tekisi mieli kiljaista!Valokuvatarina Itä-Suomen poikamiehistä 6-tien varrelta | Yle Uutiset | yle.fi

Aika iäkästä esimerkkimiestä jutussa on mukana, olisi ollut mielenkiintoisempaa lueskella noiden seutujen kolmekymppisten miesten näkökulmia.. joten sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, mitä tuo kouvolalainen nuorimies tuossa on valittamassa? Tuskin nyt sentään missään Kouvolassa (joka on kuntaliitosten jälkeen asukasluvultaan Suomen 10. suurin kaupunki) asiat noin toivottomalla tolalla ovat, en mitenkään siihen kyllä usko..

 

[Rod Weary]

Aika iäkästä esimerkkimiestä jutussa on mukana, olisi ollut mielenkiintoisempaa lueskella noiden seutujen kolmekymppisten miesten näkökulmia.. joten sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, mitä tuo kouvolalainen nuorimies tuossa on valittamassa? Tuskin nyt sentään missään Kouvolassa (joka on kuntaliitosten jälkeen asukasluvultaan Suomen 10. suurin kaupunki) asiat noin toivottomalla tolalla ovat, en mitenkään siihen kyllä usko..

Kouvostoliiton esimerkki poislukien veikkaan, että tuossa oli kylien nuoriso-osasto edustettuna.

 

[Styge]

Aika iäkästä esimerkkimiestä jutussa on mukana, olisi ollut mielenkiintoisempaa lueskella noiden seutujen kolmekymppisten miesten näkökulmia.. joten sitä suuremmalla syyllä ihmettelen, mitä tuo kouvolalainen nuorimies tuossa on valittamassa? Tuskin nyt sentään missään Kouvolassa (joka on kuntaliitosten jälkeen asukasluvultaan Suomen 10. suurin kaupunki) asiat noin toivottomalla tolalla ovat, en mitenkään siihen kyllä usko..

Voihan se olla, ettei uskallus ole koskaan riittänyt lähteä sieltä omalta pikkukylältä Kouvolaan asti. Sitten käsi munissa odotellaan, jos se nainen ilmestyisi oven taakse.

 

[Sanainen arkku]

Pikkukylän seksielämä? Niin hiljaista että tekisi mieli kiljaista!Valokuvatarina Itä-Suomen poikamiehistä 6-tien varrelta | Yle Uutiset | yle.fi

Tuossakin artikkelissa nousee esille yksi ilmiö: yliharrastaminen. Jengi haalii itselleen tekemistä joka nielee kaiken rahan ja ajan. Näin on käynyt itsellenikin. Homo hobbyens...
Harrastaa itsensä sukupuuttoon.

 

[Eikka86]

Kyllä se isoin vika löytyy muualta kuin naisten vähyydestä, jos perinteisistä tansseista (joissa tuo yksi setä oli) ei tanssitaitoiselle miehelle naista löydy.

Todellisuudessa syrjäseutujen tyhjeneminen naisista on todella iso ongelma noiden seutujen miehille. Kyllähän sitä naista kannattaa vähän pidemmältäkin käydä naaraamassa mutta useasti se oman tason riittävyys tulee vastaan maalikylissä ja vuosien saatossa sitten katkeroituvat naismaailman kovuuteen.

Valtiollinen bordelli Oy vaan pystyyn niin ei tule veronmenetyksiä ulkomaille suuntautuneista matkoista.

 

[guevara]

Tuossakin artikkelissa nousee esille yksi ilmiö: yliharrastaminen. Jengi haalii itselleen tekemistä joka nielee kaiken rahan ja ajan. Näin on käynyt itsellenikin. Homo hobbyens...
Harrastaa itsensä sukupuuttoon.

Lisäksi suhtautuminen nettideitteihin, tindereihin yms on hyvin nihkeetä. Useampikin jamppa mainitsi ettei omista tietokonetta lainkaan. Jos naisia haluaa tavata ja syrjäkylässä asuu niin ehkä kannattaa päivittää itsensäkin nykyaikaan.

 

[penaz]

Monen miehen kanssa on täällä Pattayalla tullut juteltua ja kyllähän vuosittainen/puolivuosittainen Pattayan reissu on monelle henkireikä.

Kun olet selvillä paikallisista kuvioista niin minua kiinnostaisi tietää, miten paljon suomalaiset pedofiilit käyvät siellä käyttämässä hyväksi paikallisia lapsia.

 

[pernaveikko]

Kun olet selvillä paikallisista kuvioista niin minua kiinnostaisi tietää, miten paljon suomalaiset pedofiilit käyvät siellä käyttämässä hyväksi paikallisia lapsia.

Eivät kai juurikaan, koska ne ovat Phnom Penhissa. Manilassa minulle tultiin myymään seitsemänvuotiasta ja kauppatavarakin oli näkyvillä hieman kauempana. En ostanut.

 

[moby]

Kun olet selvillä paikallisista kuvioista niin minua kiinnostaisi tietää, miten paljon suomalaiset pedofiilit käyvät siellä käyttämässä hyväksi paikallisia lapsia.

Ymmärrät varmasti, että jos joku tuollaista harrastaa, niin siitä ei kylillä puhuta. Tietääkseni tuollaiset hommat(alaikäiset) painottuvat paikallisten käyttämiin mestoihin. Turistialueella alaikäisten työntekijöiden löytyminen esim. baarista saa aikaan melkoisen hulabaloon.

 

[Sp#16]

Avataas nyt oma tarina täällä ja tähän ketjuun! Elikkäs sellainen keissi olisi tässä, että tarkalleen 7kk oon tuntenut nuoren erittäin viehättävän, sporttisen friidun, jonka kanssa synkkas heti todella nopeesti ja ekan illan jälkeen (päädyttiin heti sänkyyn) oikeestaan oltiin toisissa kiinni n.4kk ja ihan oikeassa seurustelusuhteessa. Sitten alko tulemaan ongelmia, en pysty syitä tarkemmin erittelemään sen verta kuitenkin henkilökohtaisia, mutta päätettiin erota ja tämä tapahtui kahteen otteeseen. Nyt ollaan yhteisesti sovittu, että olemme kavereita ja tää jatkunut nyt monta kuukautta ja päätyy joka tapaamisella sänkyyn ja pohtimiseen "miksi tää aina menee näin" kyseisen tytön kanssa on erittäin hauskaa viihdytään toisten seurassa ja monet yöt tulee edelleen hänen luonaan vietettyä yms, mutta joka ilta sitä pohtii että pitäiskö panna välit vaan kokonaan poikki, ettei kumpaakaan satu, kun eihän tämä loputtomiin näinkään voi jatkua? Onko kellään samanlaista historiaa ja jos millään pääsit kiinni juttuuni, niin onko tälläsessä säädössäkään mitään järkeä?

 

[JypFabu]

pitäiskö panna välit vaan kokonaan poikki, ettei kumpaakaan satu, kun eihän tämä loputtomiin näinkään voi jatkua?

Ydin tässä. Tietenkään friends with benefits ei loputtomiin jatku, mutta, mikäli kykenette tilanteen hyväksymään ja kumpikin tietää, että toisen on hyvä tilanteessa olla, niin anna palaa. Elämässä kannattaa hyväksyä kaikki hyvät asiat, kun niitä kohdalle osuu, kun pahojakaan ei voi välttää.

Riippuen siitä, kuinka kypsästi kykenette asiaa keskenänne käsittelemään, mahdollisia tulemia on kaksi positiivista ja yksi paska. Tila voi jossain kohtaa johtaa joko kunnolliseen suhteeseen tai teistä voi tulla helvetin hyvät ystävät, ilman niitä benefittejä, näin annatte toisillenne aikaa asiaa selvittää, kiirehän teillä ei kai mihinkään ole. Paska väijyy sitten siinä, jos toinen ei kykene avoimuuteen asiassa ja se oikeasti satuttaa, voi olla edessä kuuma kohtaus, katkera ero ja jäätävät välit loppuiäksi.

Se tiedän kannattaa hissukseen selvitellä, onko välillänne muutakin kuin seksuaalinen veto, kuvaus kun antaa ymmärtää homman muutenkin toimineen.