Nyt ollaan yhteisesti sovittu, että olemme kavereita ja tää jatkunut nyt monta kuukautta ja päätyy joka tapaamisella sänkyyn ja pohtimiseen "miksi tää aina menee näin" kyseisen tytön kanssa on erittäin hauskaa viihdytään toisten seurassa ja monet yöt tulee edelleen hänen luonaan vietettyä yms, mutta joka ilta sitä pohtii että pitäiskö panna välit vaan kokonaan poikki
Yksi vaihtoehto on tietenkin sekin, että yrittää käsitellä niitä ongelmia.
Avoimuus luo luottamusta ja luottamus luo avoimuutta ja edelleen yhteyttä.
Kun huomioidaan kaikki seurustelusäädöt ja avoliitot ja muut, niin ei voi kuin todeta, että ihmiset ovat menettäneet kykynsä ongelmien sietämiseen ja ratkaisemiseen.
Kannattaa niitä ongelmia nyt kuitenkin yrittää selvittää. Jos ne eivät ratkea tässä suhteessa, niin yrittämisestä saa eväitä seuraavaan suhteeseen.
Intohimo ja yhdessä viihtyminen ovat mainio alku suhteelle. Miksi ette yrittäisi kerätä loppuakin kasaan?