Otappa ihan rauhallisesti. Itseasiassa tuo tilanne antaa teille mahdollisuuden simuloida sitä perinteistä seukkaamista, jota paitsi jää helposti aikuisten uusissa parisuhdekoukeroissa. Ihan arvokas asia tuo on. Ihan samoin sitä nuorena mentiin ja bailattiin sen parin kanssa, ennen kuin perhe ja "aikuiselämä" suhteet sitten muokkaa omanlaisikseen. Yksi vinkki on siis, että älä ole turhaan kärsimätön. Ymmärrän, että tuossa toisessa lauseessa koet juuri niin kuin kirjoitat, mutta joskus elämässä tulee tilanteita, joissa pitää käydä ne ns. omat "taistelut" eikä nille mitään voi tehdä ulkopuoliset, vaikka kuinka on lähipiirissä. Tähän myös, otappa rauhallisesti, parhaiten sotket ja vaikeutat asioita tulemalla kolmantena osapuolena kahakkaan mukaan, sillä ei voi muuta kuin pahentua, parhaiten autat, kun annat kumppanisi ymmärtää, että olet valmiina, jos hän pyytää, mutta et sotkeennu, etkä ala valmentaa häntä oman elämänsä ongelmien kohtaamisessa. Saat varmasti pointsit, jos osaat oikeassa paikassa antaa sen tilan mitä toinen tarvitsee.
Muutoinkin, mainitset tekstissäsi hänen erilaisuudestaan hänen kotiseutuvillaan, epäilen, että hänellä on siihen ihan erinomaiset syyt. Mikäli kyseessä on pieni paikka juoruelämä on aivan oma lukunsa tuollaisissa paikoissa. Mikäli vielä hänen eksällään on sosiaalista statusta tuossa pikkupaikassa, voi pelissä olla panoksena lapsen huoltajuusriidat, jotka, vaikka onnellisesti hänen kannaltaan päättyisivätkin, ovat todella raskaita ja uuvuttavia, jos toinen osapuoli sattuu olemaan ns. tyypillinen suomalainen jääräpää, joka välitä tuon taivaallista, vaika lapset olisi rikki ja palasina ja tanner ympärillä tuhkana, kunhan saa kuviitteellisen "voiton" lopulta itselleen. Näitä tyyppejä on ikävä kyllä suomenniemi täynnänsä, niin kuin täälläkin olet saanut näitä ecxel -, markkina arvo-, ynnä muita seurustelusopimus pellejä saanut lukea viestistä toiseen. Häiriintynyt, tai olematon tunne - elämä narsistisine piirteineen tuntuu joskus suomalaisten kansantaudilta ja juuri nämäiset sankarit sukupuolesta riippumatta saa aikaan valtaosan näistä ns. perhehelveteistä, vielä sen perheen hajoamisenkin jälkeen.
Tuet häntä parhaiten olemalla se, jota hän elämäänsä kaipaa, samalla autat omaakin asiaasi suhteen tulevaisuuden suhteen. Voit tietenkin tunnustella olisiko mahdoton ajatus, että sopivalla hetkellä, he muuttaisivat sinun luoksesi, tai että perustaisitte perheenne johonkin muualle, kuin tuolle ahdistavan kuuloiselle juorukylälle. Tästä vielä neuvo: älä koskaan kärtä ja hingu lasten tapaamista, Hän kyllä tietää koska se hetki on, ole vain valmiina silloin. Ennenkaikkea, luota, luota ja luota, sellaista rakkaus on ja sen päälle parisuhde rakentuu.