Naisasiat

[KiVi]

@Hawk #22

Lähde muille vesille kalaan sieltä omalta vuosikurssilta tjsp, jos yksi lyyli kerran luulee omistavansa sinut.

 

[Hawk #22]

@Hawk #22

Lähde muille vesille kalaan sieltä omalta vuosikurssilta tjsp, jos yksi lyyli kerran luulee omistavansa sinut.

Ei käynyt viestistäni ilmi, mutta tämä uusi nainen ei edes ollut omalta kurssiltani, tosin samasta koulusta, mutta eri linjalta. Sehän tässä on vielä naurettavampaa etteivät naiset ole edes millään tavalla kavereita, lähinnä hyvän päivän tuttuja.

 

[Eikka86]

Nyt on kyllä niin hämärä tilanne, että pakko kysellä "arvon raadin" mielipitettä.
Mitähän hemmettiä tässä pitäisi ajatella/tehdä?

Fiksuna miehenä tiedät kyllä mitä on tapahtunut, suosittelen toimimaan myös tämän mukaan.

Jos sinusta tuntuu että neiti on oikeasti raiskattu, äkkiä tutkimuksiin vaikka väkisin. Tämä jo pelkästään tautien takia. Tutkimuksien jälkeen poliisin kautta jos tarvetta ilmenee.

Jos sinusta tuntuu että ko. tapahtumaa ei ole tapahtunut, neiti kiertoon ja nopeasti.

 

[godspeed]

Mitähän hemmettiä tässä pitäisi ajatella/tehdä?

Valheella on enemmän jälkiä kuin ketulla. Ne seuraavat aina perässä.

EDIT: Jos kyseessä on todella vakava rikos, niin siitä pitäisi saada jonkinlainen luotettava kertomus aikaan. Traumaattinen henkilö voi kieltää häpeissään asian kokonaan, jolloin asian selvittäminen vaikeutuu - tavallinen psykologinen puolustusmekanismi. Jos kyseessä on luonteeltaan sellainen "haavoittunut" naishenkilö, joka ei ota sinua tosissaan eikä sinuun luota, niin silloin "siideripäissään" voi esiintyä halukasta käytöstä ja rajojen kokeilua muidenkin miesten kohdalla. Kerta suhde on melko tuore, niin silloin sinun pitää tehdä hänelle rajat selviksi, ettei haaroja levitellä solkenaan kun nyt on tosi kyseessä. Lukemattomia mahdollisuuksia on monia muitakin, mutta vain yksityiskohdat ratkaisevat, mistä on kyse. Se on sinusta kiinni, ymmärrätkö tulkita niitä.

 

[Jussizip]

Mitähän hemmettiä tässä pitäisi ajatella/tehdä?

No ihmisen mielihän on siinä mielessä mystinen, että traumaattisen tapauksenkin voi "unohtaa". Siltikin jos tuo olemus ja suhtautuminen tapahtumaan muuttui sormia napsauttamalla täysin päinvastaiseksi reaktiosi huomattuaan niin onhan tuo nyt mielestäni melko selvää miten homma on mennyt.

Ensinnäkin jos tuntematon mies lääppii niin miksi mennä makuuhuoneeseen yksin sammumaan sinne? Pelkästään tämä kuulostaa jo helvetin oudolta. Vielä oudompaa on silti se, että muijasi ei halua edes lääkärissä mennä käymään, kun tietää "kaiken olevan kunnossa". Toisaalta jos oikeasti tullut raiskatuksi ja häpeää eikä siksi halua mennä mutta miksi sitten olisi noi rennoin mielin heti kerrottuaan asiasta? Olisi mielenkiintoista kuulla bileissä olevilta ihmisiltä (jos niitä bileitäkään on ollut) miten tapahtumat ovat edenneet.

Ettei nyt vain kuitenkin olisi käynyt niin, että ihan yhteistuumin menty makuuhuoneeseen panemaan ja nyt tuli vain morkkis ja halusi kertoa asiasta sinulle? Ainakin tällainen on päällimmäisenä itselläni mielessä. Jos päätät jatkaa yhteistä taivalta niin pakota muija nyt ihmeessä testeihin ennen kuin seuraavan kerran peittoa heilutatte. Eihän tuota tiedä mitä saat vaikka "kaikki onkin kunnossa".

 

[KiVi]

@Seppochu

Jos paska haisee, sitä luultavasti on jossakin.

 

[Leelian Lepotuoli]

.Ettei nyt vain kuitenkin olisi käynyt niin, että ihan yhteistuumin menty makuuhuoneeseen panemaan ja nyt tuli vain morkkis ja halusi kertoa asiasta sinulle? Ainakin tällainen on päällimmäisenä itselläni mielessä. Jos päätät jatkaa yhteistä taivalta niin pakota muija nyt ihmeessä testeihin ennen kuin seuraavan kerran peittoa heilutatte. Eihän tuota tiedä mitä saat vaikka "kaikki onkin kunnossa".

Musta tuntuu vähän samalta. Erikoinen reaktio.. Hirveä tilanne kun ei tiedä totuutta.. Täytyy häpeäkseni tunnustaa, että mun ensi reaktio oli että sovussa on on menty kämpille ja bylsitty ja nyt sepittää tälläistä puhdistaakseen omatuntonsa. Minkä ikäinen tyttö on? Jos asia on tosiaan näin, aika kylmä ja kalsea ihminen täytyy olla, että tälläisestä valehtelee.

Jos taas oikeasti mies on käyttänyt sammunutta tyttöä hyväkseen, asiasta on tehtävä ilmoitus poliisille ja mennä lääkäriin, jo seksitautien takia!

 

[nummenkallio]

Kehottaisin myös miettimään, onko mökki oikeasti sinulle niin tärkeä, että luovut mieluummin tästä naisesta kuin otat pienintäkään riskiä, että joskus hamassa tulevaisuudessa voi olla, että mökistäsi luovuttaisiin. Sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa elämää ja tulevaisuutta, on loppujen lopuksi aika vähän.

No tuossa viimeisessä virkkeessähän se tärkein pointti tuli. Kiitos viisaista sanoista. Nyt täytyy vain osata laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ihminen on siitä kummallinen, että ongelmia täytyy joskus keksiä, jos niitä ei ole. Niitä voi keksiä silloinkin, jos on tavannut ihmisen, jonka kanssa haluaa viettää loppuelämänsä - vaikka se on suunnilleen parasta, mitä voi tapahtua. Ehkä minä tämän itsekin tajusin jollain tasolla, mutta kaipasin herättelyä. Eli kiitoksia TQoFE ja muut, kun potkitte vähän perseelle. Olisi se nummenkallio aika tyhmä jätkä, jos tunaroisi kaiken elämänsä naisen kanssa korkeimman omakätisesti. Juu, ei tunaroi.

 

[Jussizip]

Kyllähän tää aika selvältä keissiltä minunkin silmissä vaikuttaa. Sen verran löytyy aukkoja tyttöystävän sepustuksista, että mätä haisee. Mutta ei sitä vaan silti tahtoisi uskoa. No, tulipahan itsellekin vihdoin oikein käytännön tasolla selväksi, että mitä tarkoittaa tunteiden ja järjen keskinäinen sodankäynti..

Kyllä tämä ainakin näin ulkopuolisen silmiin aika selvältä tapaukselta vaikuttaa. Itse en ainakaan pystyisi tuollaista vain sivuuttamaan ja unohtamaan ilman, että saisi totuutta selville tapahtumien kulusta. Tuohan olisi vain jatkuvaa epätietoisuudessa elämistä.

 

[mikse]

Kyllä tämä ainakin näin ulkopuolisen silmiin aika selvältä tapaukselta vaikuttaa. Itse en ainakaan pystyisi tuollaista vain sivuuttamaan ja unohtamaan ilman, että saisi totuutta selville tapahtumien kulusta. Tuohan olisi vain jatkuvaa epätietoisuudessa elämistä.

Ja vaikka pettämisen moni pystyykin antamaan anteeksi, on tässä toi luonteenlaatu, jolla asia on ilmoitettu/käsitelty, täysin perseestä. Ihminen kun tuppaa toimimaan samalla kaavalla ja tässä otetaan itse kirsikoita kakun päältä ja selitellään asia jotenkin muuten kuin omaksi viaksi. Klassisesti myös alkoholista saa tässä keississä jonkinmoisen verukkeen.

Tämä siis, jos mitään väitettyä raiskausta ei toivottavasti (tai miten sen nyt ottaa) ole tapahtunut.

 

[Carlos]

Herätään. Riisutaan. Suudellaan. Ei seiso.

Tähän jo "vanhaan" aiheeseen palatakseni, niin ongelma on verensokeri ja sen määrä. Laskevalla verensokerimäärällä kun yrittää, niin hyvin usein voi lopputulos olla tämä. Eli jos homma etenee siihen pisteeseen ja tuntuu että ei sittenkään etene, niin nappaa vaikka pari sokeripalaa ja ota kyytipojaksi joku kossupaukku tai vastaava. 5 min ja kyllä lähtee. Ja sitten toinen mikä auttaa aika valtavasti seisokkiin (ainakin itselläni) on vasektomia. Mutta se taas ei sovellut perhettä suunnitteleville. :-)

 

[KiVi]

Ai se sokeripalalla houkuttelu perustuukin ihan johonkin.

 

[iki-ilves]

Pierntä päivitystä tähän omaan keissiini.

Ennen sitä kuitenkin suuret kiitokset kaikille, jotka ovat vaivautuneet avaamaan sanaisen arkkunsa ja kertoneet mielipiteitään ja näkökulmiaan asiaani. On oikein hyödyllistä luulla toisten mielipiteitä ja näkökulmia. Pakostakin kun itsellä aina välillä tuppaa unohtumaan, miltä tämä näyttää ulospäin. Asioissa on siis ikään kuin liian sisällä, jotta näkisi metsää puilta. Näistä parisuhteen asioista ei useinkaan tule niin kovin paljon juteltua kavereiden kanssa, joten ainakin itselleni tämä palsta on toiminut vähän höyryjen päästämispaikkana kera olalle taputtelujen. Mutta kiitoksia vielä kaikille kommentoijille. Teidän ansiosta olen osannut tarpeeksi tiukka ja tinkimätön.

Poissulkevasta avioehdosta on siis sovittu ja dokumentti on allekirjoituksia vaille valmis. Syntymättömien lasten sukunimi on vielä sopimatta ja aikamoista sotaahan siitä on käyty ja käydään. Saa nähdä kuinka siinä sitten käy. Aika surullistahan se on jos suhde loppuu tällaiseen nimiongelmaan,

 

[Carlos]

Aika surullistahan se on jos suhde loppuu tällaiseen nimiongelmaan,

Noh, itse olen ollut jo kohtalaisen kauan naimisissa, ja meillä ei ole ikinä päästy mistään yksimielisyyteen. Mm. nimiongelma silloin aikoinaan ratkaistiin sillä että "vittumulleonihansama, pidä mikä vtun nimi vaan haluat". Sitten naitiin, ja sitten papin tullessa kastamaan sanottiinkin lapsellekin nimeksi se vaimon sukunimi. Ja sitten samalla kaikki oli että "eeeei toi nyt kyllä oikeen hyvältä kuulosta". Eikun seuraavana päivänä vaihtamaan virastoon. Vaimokin sitten samalla otti minun nimen. Tottakai, naimisiin mennessä se olisi ollut ilmaista, nyt siitä sai maksaa!

Ihan yksinkertaisuudessaan sanoisin että teetä lapset jollain ties-kenellä, mutta pysy naisista ja avioliitoista muuten tosi kaukana. Voisin piirtää prosessikaavionkin aiheesta, mutta lyhyesti kertomalla se menee näin;

a) prosessi alkaa ongelmasta (missä päin maailmaa tahansa, liittyy se mieheen tai ei, tai siihen omaan parisuhteeseen tai sukuun tjsp tai ei)
b) syy-seuraus variaatioita on useita yhtä aikaa (kaikki kuvaajat lähtevät tuostapisteestä 'a').
c) kaikki kuvaajat päättyvät tähän pisteeseen c. Joka on mies. Onpa hän tehnyt kaikkensa, ei mitään, tai jotain siltä väliltä, niin kaikki on päin p:tä ja se on vain ja ainoastaan sen miehen syy. Annas olla jos mies vielä kehtasi suuttua siitä naisen nalkuttamisesta, niin sitten kuvaajaa päästään jatkamaan vielä eteenpäin. Mutta se tekee vain kierroksen palatakseen pisteeseen c.

Seksiä saa mistä vaan jos joku siihen nyt sattuu koukussa olemaan, ilman riippakivi-pallojalassa-vaimoa se on jopa helpompaa.

En kannusta millään muotoa ISIS-järjestöä, mutta kyllä niillä naisten suhteen pointti on.

 

[Klose16]

Poissulkevasta avioehdosta on siis sovittu ja dokumentti on allekirjoituksia vaille valmis. Syntymättömien lasten sukunimi on vielä sopimatta ja aikamoista sotaahan siitä on käyty ja käydään. Saa nähdä kuinka siinä sitten käy. Aika surullistahan se on jos suhde loppuu tällaiseen nimiongelmaan,

Eli joko a) naimisiin tai b) suhde loppuu. Pitäisiköhän noita neuvotteluja käydä juristiarmeijan kera, panokset ainakin on kovat.

 

[pettter]

Siinä on se joku tietty matka, suurinpiirtein siis, minkä pitää ovea auki seuraavalle, kuten mä pidin eilen. Mutta sitten se mun takana tullut jätkä jäi pitämään sitä ovea jollekin muijalle, joka käveli varmaan kolme kertaa pidemmällä kuin mitä mä siihen jäisin. Noissa tilanteissa sitä usein miettii, että mitähän ne jätkät tekevät sille nynnyfiilikselle, minkä väkisinkin luulisi tulevan kun naisia silleen kieli ruskeana miellyttelee.

 

[lunar]

Pierntä päivitystä tähän omaan keissiini.
Aika surullistahan se on jos suhde loppuu tällaiseen nimiongelmaan,

En halua loukata, mutta vaikuttaisi siltä, että tämä olis parasta mitä sinulle voisi tapahtua.

 

[Jussizip]

koko teksti

Kuulostaa siltä, että olet naimisissa aivan väärän naisen kanssa.

@iki-ilves :tä ei kyllä käy kateeksi.. melkoisen raskasta on elämä jos kaikesta pitää vääntää kättä. Tsemppiä jatkoon!

 

[Carlos]

Kuulostaa siltä, että olet naimisissa aivan väärän naisen kanssa.

Ja und? Ainakin olen vielä naimisissa. Toisella vuosikymmenellä yhteistä taivalta mennään. Moni "sen oikean" kanssa naimisiin mennyt ei enää ole. Eli miten määrittelet oikean/väärän naisen?

 

[Jussizip]

Ja und? Ainakin olen vielä naimisissa. Toisella vuosikymmenellä yhteistä taivalta mennään. Moni "sen oikean" kanssa naimisiin mennyt ei enää ole. Eli miten määrittelet oikean/väärän naisen?

Joo kyllähän avioerojen prosentit ovat korkealla ja usein luovutetaankin liian helposti. Silti se, että ollaan edelleen naimisissa ei mielestäni mikään erityinen mittari ole. Tuttavapiiristäkin löytyy pariskunta, joka roikkui väkisin avioliitossa vuositolkulla vaikka vähän väliä riideltiin, väännettiin kaikesta ja asiat olivat päin persettä. Nyt eron jälkeen elämä kuulemma hymyillyt taas. Tässä siis pointtina se, että vaikka on naimisissa ei tarkoita, että olisi onnellinen ja "oikean" kanssa. Hyvähän se kuitenkin on, että yritetään asiat saada järjestykseen eikä heti vedetä lusikoita jakoon.

Onni on myös metka käsite. Ihmiset ovat onnellisia erilaisista asioista ja joku voi olla tyytyväinen parisuhteeseen vaikka oikeasti moni asia siinä olisikin todella huonosti. Näin ollen "väärä" nainenkin voi olla jollekin "oikea" joten hankalahan tuota on määritellä mitenkään järkevästi. Kovin raskasta vain luulisi elämän olevan, jos arki on sitä ettei juurikaan koskaan asioista päästä yksimielisyyteen ja aina on vääntö menossa jostakin.

Enkä tarkoittanut tätä nyt @Carlos mitenkään henkilökohtaisesti sinulle vaan ihan yleisenä mielipiteenä, kun tullut katseltuaja kuunneltua paljon muiden ihmisten parisuhteita ja niiden ongelmia.

 

[Carlos]

Onni on myös metka käsite. Ihmiset ovat onnellisia erilaisista asioista ja joku voi olla tyytyväinen parisuhteeseen vaikka oikeasti moni asia siinä olisikin todella huonosti. Näin ollen "väärä" nainenkin voi olla jollekin "oikea" joten hankalahan tuota on määritellä mitenkään järkevästi.

Tämä on nimenomaan se pointti. Tässä voisi kysyä kuten jossain Seitsemän Kuolemansyntiä -jaksossa, "mitä onni on, mistä se alkaa, ja mihin se päättyy". Se on meinaan niin suhteellinen käsite ja riippuu niin mistä roikkuu. Itse edellytin 10 vuotta sitten onnelta jotain ihan muuta kuin nykyään. Ehkä olennainen tekijä (mielestäni) on sen tajuaminen että elämää ei voi suunnitella, ja toisekseen, ei elämä ole sitä varten että siinä pitää tehdä ja saavuttaa kaikki mahdollinen. Ja ne rikkaudet eivät tosiaan ole mikään onnen edellytys, mutta toisaalta äärimmäisessä köyhyydessä eläminenkään ei kyllä tee onnelliseksi.

Ihan vaan esimerkkinä, vielä sen 10 vuotta sitten olisin puurtanut perjantai-iltana myöhään yöhön töitä, näyttääkseni että mussa on ainesta ja olen hyvä tyyppi, ja joo, ura kiinnostaa. Nyt suunnittelen lähteväni hiukan ennen neljää, jotta ehdin katsomaan poikani kiekkotreenejä jotka alkavat puoli viisi. Olen jo oppinut sen että firmassa ei oikeasti voisi ketään vähempää kiinnostaa minä tai minun elämäni, tai minun onnellisuuteni. Eikä sen kuulukaan kiinnostaa työnantajaa, töissä tehdään töitä, ei se mikään perheyhteisö ole. Sen sijaan kun poika treenien jälkeen kertoo silmät säihkien miten teki hienon maalin, on ihan eri asia sanoa että "aijaa, no kiva" kuin että "joo, mä näin sen, oli tosi hieno".

Ja loppupeleissä tämä ihan sama pätee myöskin siihen oikeaan/väärään vaimoon, se on niin siitä kiinni että mitä kukin hakee. Joku hakee onnea ja harmoniaa ja kipinää, ja eroaa 15 kertaa eläissään sitä etsien. Joku toinen sitten voi ajatella vaikka niin että tärkeintä on löytää kumppani jonka kanssa oikeasti selviää koko sopimuksen loppuun asti ("kunnes kuolema meidät erottaa"), läpi niiden kivien ja kantojen mitä se elämän polku on täynnä kaikilla kuitenkin.

 

[KiVi]

@tulevaton

Ymmärrän, miksi sitä pildemaaria tulee.

 

[pettter]

Yllättävän moni pari nukkuu samassa sängyssä, tai ainakin lähes kaikilla näkee parisängyn. Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä. Eihän se ole kivaa nukkua kenenkään vieressä. Jos se toinen ei saa heti unta ja pyörii niin koko sänky heiluu. Ja saattaahan se vahingossa vaikka tökkästä tai jotain. Muutenkin sitä tulisi aina nukuttua selin siihen toiseen. Eihän siinä halua nähdä ketään eikä varsinkaan hengitellä sen ilmoja. Ja entä jos mies haluaa katsoa vielä pari tuntia telkkaria tai vaikka olla netissä ja juoda vähän kaljaa, kuten monesti käy, niin ei kait se ole kummallekaan kivaa kömpiä sitten vielä samaan sänkyyn. Mä haluan itse päättää missä asennossa ja miten mä nukun, ja varsinkin milloin. Elokuvissahan parit nukkuu jopa niin että nainen nukkuu miehen käden päällä. Jotenkin järjellä ajateltuna siinä puutuu käsi. Ja jos vaikka kahdeksaan tuntiin ei veri kierrä niin eikö se pidä jo amputoida.

 

[pettter]

Toinen ihmeellinen juttu on suutelu. Mä en ymmärrä miksi jotkut miehet suostuu siihen. Ei kait se mikään luonnollinen juttu ole tunkea kieli toisen syömäaukkoon ja ryystellä sen nielusta jotain ällöttäviä aivolimoja. Hyi helvetti. Kikkelillä nylkyttäminen on luonnollista. Sellainen tarve jopa on.

 

[pernaveikko]

Yllättävän moni pari nukkuu samassa sängyssä, tai ainakin lähes kaikilla näkee parisängyn. Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä. Eihän se ole kivaa nukkua kenenkään vieressä.

On siitä nyt jo vuosia, mutta joskus luin artikkelin Ameriikan Ihmemaasta missä varsinkin vanhemmalla väestöllä oli lisääntyvänä trendinä ostaa talo missä on molemmille oma makuuhuone. Parantaa kuulema myös seksielämää, kun molemilla on oma luukku ja sitten on jännää kumman huoneessa tänään pannaan.

Kuulostaa varsin järkevältä idealta, mutta yritäpä ehdottaa sitä suomalaiselle tytölle, niin seurauksena on kiukuttelu ja pitkä riita, kenties jopa avioero.

Toinen ihmeellinen juttu on suutelu. Mä en ymmärrä miksi jotkut miehet suostuu siihen. Ei kait se mikään luonnollinen juttu ole tunkea kieli toisen syömäaukkoon ja ryystellä sen nielusta jotain ällöttäviä aivolimoja. Hyi helvetti. Kikkelillä nylkyttäminen on luonnollista. Sellainen tarve jopa on.

Rakastuneena pussailu on varsin kivaa, ei sitä kieltä tarvitse toisen syömäaukkoon tunkea eikä aina tarvitse nussia.