Mainos

Naisasiat

  • 7 597 463
  • 26 634

Cover

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rikollislauma
Meni reilu vuoden suhde poikki. Fiilis on helvetin huono, tyhjä, ahdistunut ja kaipaava. Päätettiin laittaa suhde poikki jatkuvien riitelyiden takia. Ehkä parempi näin. Olo nyt vaan on helvetin huono, kun viikko sitten lähti pappa, ja nyt tulee ero tyttöystävän kanssa. Huhhuh, voiko elämä mennöä enää huonompaan suuntaan, tuskin. Ehkä sitten joskus löytyy vielä joku jonka kanssa jakaa elämä, nyt vaan on olo sellainen ettei tiedä oikeen että mitä pitäis tehdä että saa pään kasaan.
Näin kirjoitettiin siis 31.3.2012, siitä on nyt kuukausi.

Ajat on muuttuneet, naiset on vaihtuneet, kaipaus on muuttunut iloksi, helpotukseksi. Olen onnellisempi kuin mies muistiin. Kaikki parani viikko eron jälkeen, kun aloin ajattelemaan järjellä, kaikella oli sittenkin tarkoitus. Olen pannut tämän kolmen viikon aikana noin 10. kertaa ex-muijani mielestä hänen parasta kaveriaan, tämän"parhaan kaverin" mielestä hän ei edes tunne exääni kunnolla. Ja nyt on käynyt ilmi että näinhän se on. Eka kerta oli kokonaan vahinko. Toka kerta ei. Käytiin leffassa, mutta kummallakaan ei suurempia tunteita ole toisiamme kohtaan, lähinnä kaveri fiiliksiä ainakin toistaiseksi. Kukaan muu ei tiedä jutustamme mitään, tai siis, tytön muutama kaveri, muttei muut. Julkisesti olemme hengailleet ihan vapaasti yhdessä, kavereina. On outoa miten voi harrastaa seksiä ja käydä leffassa, ja tuntea muija silti kaveriksi. Huh. Nyt kuitenkin on kaikki hyvin. Elämä hymyilee ja on vain oma itsensä mistä pitää huolta, ei ketään muuta. Helpottava tunne. Paljon on tutustuttu uusiin ihmisiin, ja löytänyt itselle ihan hyviäkin kavereita, niin miehiä kuin naisiakin. Tällä hetkellä olen tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni. Kevät on kaunista aikaa, toverit.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Alkaa pikku hiljaa vituttaa tyttöystävän exän päivittäiset minuun kohdistetut tappouhkaukset. Kyseessä on todellinen rappioalkoholisti (ei siis mikään naisen mielestä vähän turhan paljon alkoholia käyttävä), millä on nuoruudesta jonkun verran väkivaltataustaa.

Mahdoton sanoa miten todellinen uhka on, koska naisia tai lapsia hän ei ole ainakaan koskaan lyönyt ja myös edellistä uutta miesystävää oli yli kymmenen vuotta sitten uhkailtu samalla tavalla, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Viestit tulevat kaikki siis tytön luuriin enkä edes tiedä näyttääkö hän minulle niistä kaikki, mahdollisesti. Jos minun luuriini tulee yksikin, niin menen suoraan poliisille, toistaiseksi olen vain vakuuttelujen varassa, että ei tässä mitään.

Vaikka ei olisikaan, niin saisi tuo viestien pommitus pikku hiljaa loppua, katsellaan.

No niin. Poliisille mars. Kaikki dokumentaatio mukaan. Eli nainen ja kännykkä.
Alustan asiaa hiukan. Jatkuva uhkailu + raskas alkoholin pitkäaikainen käyttö (joka jo itsessään aiheuttaa jonkinlaisia mielenterveyden ongelmia) on melko räjähdysaltis yhdistelmä. Suurin osa väkivallanteoista ja surmista tapahtuu juuri tällaisten henkilöiden toimesta. Se että on 10 vuotta uhkailtu ja mitään ei ole tapahtunut, ei ole merkki siitä ettei mitään voisi tapahtua.

Syy siihen miksi poliisi kannattaa sotkea asiaan on aika selvä. Jos jotain tapahtuu ja asiat eskaloituvat ikävään suuntaan, on sinulla ja naisystävälläsi näyttöä siitä että pelkäsitte oikeasti henkenne puolesta ja olit itseäsi ja naistasi puolustaessa pakotettu käyttämään voimakeinoja...

Lähestymiskielto taas... ehkä toimii ehkä ei. Vähän samat puolustukset kuin edellisessä virkkeessä. Negatiivisia puolia taas sitten on enemmän.
Tutkimukset sekä täällä että Jenkeissä (missä kielloista on enemmän ja pidempi kokemus) näyttävät selkeän trendin. Tietyn tyyppisille ihmisille (usein narsistisesta häiriöstä kärsiville) lähestymiskielto on kuin punainen vaate joka saa kiellon saaneen ryhtymään äärimmäisiin toimiin ja silloin lähestymiskielto on yhtä hyvä suoja kuin paperi jolle se on kirjoitettu - koita laittaa se paperi puukon väliin ja näkee mitä se suojaa. Lisäksi lähestymiskielto saattaa antaa kiellon hankkijalle vääränlaisen turvallisuuden tunteen ja luontainen varovaisuus vähenee... joka taas saattaa johtaa ikäviin juttuihin.

"Jos minä en saa häntä, ei kukaan muukaan häntä saa... prkl puukko käteen ja..." saattaa siis olla reaktio henkilöllä joka lähestymiskiellon saa, äärimmäisessä tapauksessa.

Nyt pitäisi oikeasti kuunnella "liskoaivoja" eli ihan pervo rehellisesti tunteella/fiiliksellä molempien miettiä onko heebo uhka vai vain riesa, järkeä kuunnellaan sitten sen jälkeen. Järki kun nykyihmisellä on hyvä selittämään/olemaan näkemättä/perustelemaan pois mahdollisia uhkia. Jos vähääkään kellot soivat jossain takaraivossa että voi olla uhka. Mars poliisille.
Kannattaa myös istua ennen sitä alas rauhassa ja kirjoittaa vaikka paperille kaikki mahdolliset asiat joista on helpompi näyttää poliisille mitä kaikkea on tapahtunut ja miksi kokee henkilön uhaksi.

Lisääkin aiheesta voisin kirjoittaa, olen tähän aika syvällisesti perehtynyt, mutta ehkä tällä pääsee alkuun.
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Minä uskon Lauri Marjamäkeen!
Näin kirjoitettiin siis 31.3.2012, siitä on nyt kuukausi.

Ajat on muuttuneet, naiset on vaihtuneet, kaipaus on muuttunut iloksi, helpotukseksi. Olen onnellisempi kuin mies muistiin. Kaikki parani viikko eron jälkeen, kun aloin ajattelemaan järjellä, kaikella oli sittenkin tarkoitus. Olen pannut tämän kolmen viikon aikana noin 10. kertaa ex-muijani mielestä hänen parasta kaveriaan, tämän"parhaan kaverin" mielestä hän ei edes tunne exääni kunnolla. Ja nyt on käynyt ilmi että näinhän se on. Eka kerta oli kokonaan vahinko. Toka kerta ei. Käytiin leffassa, mutta kummallakaan ei suurempia tunteita ole toisiamme kohtaan, lähinnä kaveri fiiliksiä ainakin toistaiseksi. Kukaan muu ei tiedä jutustamme mitään, tai siis, tytön muutama kaveri, muttei muut. Julkisesti olemme hengailleet ihan vapaasti yhdessä, kavereina. On outoa miten voi harrastaa seksiä ja käydä leffassa, ja tuntea muija silti kaveriksi. Huh. Nyt kuitenkin on kaikki hyvin. Elämä hymyilee ja on vain oma itsensä mistä pitää huolta, ei ketään muuta. Helpottava tunne. Paljon on tutustuttu uusiin ihmisiin, ja löytänyt itselle ihan hyviäkin kavereita, niin miehiä kuin naisiakin. Tällä hetkellä olen tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni. Kevät on kaunista aikaa, toverit.

Tutun kuuloista tuo sinun tarinasi. Itse erosin tuossa alkutalvesta pitkäaikaisesta tyttökaverista ja fiilikset oli mainiot noin viikko eron jälkeen ja oikeastaan pitkälle kevääseen asti. Tossa Huhtikuun alkupuolella kuitenkin tajusin etten ollut käsitellyt eroa oikeastaan mitenkään. Olin juhlinut ja paneskellut koko talven siinä luulossa, että unohdan eron noilla keinoilla. Enpä ollut unohtanu. Se tunne kalvasi ja toisinaan kalvaa minua vieläkin jossakin alitajunnassa. Sitten nostin kissan pöydälle ja soitin exälle, että voitasko jutella kaikki asiat selväksi. No, juteltiin ja nyt on jo parempi fiilis ja semmonen, että oikeasti voi jatkaa elämää eteenpäin. Koitan sanoa vain, että kantsii sitä eroa käsitellä itsensä kanssa muutenkin kuin panemalla ja juhlimalla vaikka se on nin pirun hauskaa:D
 

Cover

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rikollislauma
Tutun kuuloista tuo sinun tarinasi. Itse erosin tuossa alkutalvesta pitkäaikaisesta tyttökaverista ja fiilikset oli mainiot noin viikko eron jälkeen ja oikeastaan pitkälle kevääseen asti. Tossa Huhtikuun alkupuolella kuitenkin tajusin etten ollut käsitellyt eroa oikeastaan mitenkään. Olin juhlinut ja paneskellut koko talven siinä luulossa, että unohdan eron noilla keinoilla. Enpä ollut unohtanu. Se tunne kalvasi ja toisinaan kalvaa minua vieläkin jossakin alitajunnassa. Sitten nostin kissan pöydälle ja soitin exälle, että voitasko jutella kaikki asiat selväksi. No, juteltiin ja nyt on jo parempi fiilis ja semmonen, että oikeasti voi jatkaa elämää eteenpäin. Koitan sanoa vain, että kantsii sitä eroa käsitellä itsensä kanssa muutenkin kuin panemalla ja juhlimalla vaikka se on nin pirun hauskaa:D

Noh, ex-muija teki siirtonsa siten ettei tarvitse haikailla perään, jeesas mua aivan helvetisti :D Muutenhan voiskin olla ikävä, mutta omilla tekemisillään autto mut oikeestaan sillon jaloilleen, tajusin, että päätös oli oikea ! Toisaalta, vaikea sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen näkee sitten.
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
No niin. Poliisille mars.

Nyt on ollut taas rauhallisempaa, jotkut viestit ovat olleet hyvinkin mitättömiä eivätkä uhkaavia. Eli enemmänkin häiriköintiä. Sillä on selvästikin vaikutusta, että hänen lapsensa ovat kehuneet minua vuolaasti hienoksi mieheksi. Ihan kivaa meillä on ainakin ollutkin.

Yhteydenpito tyttäriin on muutenkin vähän lisääntynyt. Se on tietysti sinänsä hyvä asia, mutta ei siellä viime tapaamisellakaan taas oltu täysin selvinpäin, vaikka toista luvattiin. Kyllähän lapsetkin sen tiesivät jo ennen vierailua, kun asiaa miettivät.

Jatketaan siis samaan malliin ja toivottavasti poliisia ei tarvittaisi. Eihän tuo silti tietenkään saa loputtomiin jatkua ja luonnollisesti tytöt eivät tiedä mitään siitä mitä isänsä puuhaa niiden selän takana.
 

Birchman

Jäsen
Tulipa tuossa alkuvuodesta vuodatettua tännekin muutamaan otteeseen. Short story even shorter. Aloin treffata jälleen aiempaa ihastustani. Eikä siinä kovin kauan mennyt kun birchman oli aivan ihastushuuman kourissa. Siinä vietiin lopulta miestä kuin litran mittaa. Noh minkäs sille voi. Mimmi vilkutti niin paljon vihreää valoa alussa ja veti hanat kiinni tietty kun meikä hyppäsi tosissaan kelkkaan. Toisaalta on se perkele niin, että täysillä sitä sitten pitää lähteäkin mukaan, jos oikeasti haluaa jotain vakavaa rakentaa. Enkä minä likkaa piinannut viesteillä, puheluilla tai muutenkaan ahdistanut häntä. Annoin vaan tunteiden viedä ja olihan siinä rationaalisuus kaukana... Tai noh, ehkä ahdistin lopulta, kun kerran meikäläisen jätti :P Eipä tosin tainnut hän halutakaan muuta kuin jotain pientä säätöä ja sutinaa.

Siinä sitten tottakai oltiin aivan maansa myyneenä. Olinhan mielessäni päättänyt jo aiemmin, että tässä voisi oikeasti olla se oikea tyttöystävä. Ei mikään säätö, johon samantien kyllästytään, tai vielä heikompaa materiaalia - ei kiinnosta edes tutustua. Asiasta tuli rehellisesti avauduttua lähipiirille ja kavereille. Auttoi helvetisti, kun yleensä tuppaa nämä asiat käsiteltyä mielessä yksin vaihtelevalla menestyksellä. Ja nyt voi kyllä ylpeästi sanoa, että eipä tämän hetkisessä arjessa ole minulla yhtään valitettavaa :)

Jotenkin tuntuu, että pikkuhiljaa tässä alkaa saamaan todellisen tekemisen meiningin päälle. En oikein osaa kuvailla sitä fiilistä, mutta se on helvetin hyvä. Tuo tapailu ja siitä seurannut masistelu oli todellista itsetutkiskelun aikaa. Mulla on ollut aika ronski kiltin jätkän rooli päällä. Ja _jokainen_ mun ihastus on sen myös mulle sanonut. "Sä oot tollanen kiltti nallekarhu". Ei se toimi niiden naisten kanssa, joiden kanssa minä haluan olla. Eikä se rooli sovi myöskään siihen, miten mä haluan muiden ihmisten näkevän minut. Mun yli on kävelty niin monta kertaa niin monessa eri tilanteessa. Siispä mä ihan oikeasti analysoin vähän asiaa. Mietin, miten käyttäydyn ihastusten seurassa, miksi tunnen pallien tippuvan ihastumisen yhteydessä, miksi helvetissä tulee annettua niin paljon periksi ja samalla unohdettua itsearvostus.

Ja niinpä vain sieltä alkoi aurinko paistaa risukasaan. Heiluriliike parempaan on helvetin voimakas tällä hetkellä, ja pitää ihan todella varoa turhan ylpeilyn esille tuloa. Meikäläisessä on aina ollut kuin kaksi persoonaa. Se voimakas ja hurmaava. Sitten se heikko pieni mukula, joka takertuu läheisiin. Enkä ole oikein osannut erottaa näitä kahta. Kuin huomaamatta munaton vässykkä saa tietyissä tilanteissa vallan (auktoriteetit, ihastukset, lujatahtoiset ihmiset). Ja olen aina ajatellut sen olevan täysin normaali juttu. Mutta eihän se nyt niin ole. Minähän voin olla aivan mitä itse haluan. :)

Meikäläinen haluaa olla itsevarma ihminen, joka elää itsensä näköistä elämää. Eikä itsevarman miehen tarvitse käyttäytyä toisia kohtaan huonosti. Ei tarvitse verrata, onko parempi kuin joku toinen. Kunhan on sinut itsensä kanssa! Kaippa sitä on vain alitajuisesti hakenut ihmisten hyväksyntää. Nyt kun huomaa tiettyjen ihmisten tekevän sitä, se on oikeasti aika säälittävää. Ei siis ihme, että naisrintamalla hommat ovat menneet hieman vaihtelevalla menestyksellä.

Kesä on kohta täällä. Eikä minulla ole pienintäkään aikomusta viettää sitä seurustellen. On meinaan niin saatanan hieno fiilis, kun alkaa vihdoin 25 ikävuoden jälkeen ymmärtämään itseään. Taitaa olla niin, että itseensä voi oikeasti ihastua :) Eikä tällaisessa murrosvaiheessa ole nyt tilaa kenellekään muulle. Jokainen joka on vastaavia fiiliksiä kokenut, voi varmasti yhtyä tähän.

Siispä pilke silmäkulmassa kohti kesää. Pitkästä aikaa voisi ihan leppoisasti taas käydä treffeillä, jättää murehtimisen pois ja nautiskella elämästä. Tässä on muutenkin huomannut sellaisen pakonomaisen suorittamisen vähentymisen. Kun ei tämä elämä aivan omissa käsissä lopulta kuitenkaan ole.

Hyvää kesää kaikille palstalaisille!
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ihan vaan mielenkiinnosta haluan tietää, että kuinka monen naisen kanssa scholl on seurustellut ja ylipäänsä millainen hänen historiansa on naisten suhteen?

Tuota, empiria olisi vain este schollin asiantuntemukselle - mieshän suunnittelee kirjaa parisuhteista (julkaisu on nyt kai jo pari vuotta myöhästynyt), ja uskoisin että varsinainen parisuhde olisi merkittävä este näkemyksen selkeydelle. Itsekin kirjoitan pian kirjan nuolenpääkirjoituksesta tai hiukkasfysiikasta, ja näkisin että vähäisinkin tieto vaikeuttaisi työtä huomattavasti.
 

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Kootaanpa tähän vähän omaa tarinaa, kun ajatukset ovat tällä hetkellä kohtuullisen sekaisin.

Parisen kuukautta on tullut tapailtua erästä mukavaa tyttöstä ja vappuun asti kaikki meni mukavasti. Vappuna olimme paikallisessa kuppilassa jossa oli myös tytön ilmeisesti ex/vanha säätö, jonka kanssa tyttö vietti tupakkakopissa tunnin jutellen. Tämän jälkeen hän ohjasikin minut lähtemään nukkumaan koska herra X halusi kävellä samaa matkaa tytön kanssa ja keskustella lisää. No lähdin sitten menemään. Olin tytön kanssa vielä yöllä yhteyksissä enkä todellakaan epäile, että mitään heidän välillään olisi tapahtunut. Otti/ottaa kuitenkin aivan helvetisti päähän tuollainen kohtelu.

Tämän jälkeen olemme nähneet pari kertaa, mutta tyttö on vaikuttanu etäiseltä/vaisulta. Aiemmin viestittelimme käytännössä joka päivä, mutta nyt en ole perjantain jälkeen kuullut tytöstä mitään.

Tälläkin hetkellä tyttö on facebookissa, mutta en halua painostaa vaan annan hänen nyt aloittaa keskustelun. Yllättävä käytöksen muuttuminen ja radiohiljaisuus kuitenkin hämmentää ja saa kaikenlaiset skenaariot pyörimään päässä jatkuvasti. Onneks Suomi edes voitti.
 

Birchman

Jäsen
Kootaanpa tähän vähän omaa tarinaa, kun ajatukset ovat tällä hetkellä kohtuullisen sekaisin.

Parisen kuukautta on tullut tapailtua erästä mukavaa tyttöstä ja vappuun asti kaikki meni mukavasti. Vappuna olimme paikallisessa kuppilassa jossa oli myös tytön ilmeisesti ex/vanha säätö, jonka kanssa tyttö vietti tupakkakopissa tunnin jutellen. Tämän jälkeen hän ohjasikin minut lähtemään nukkumaan koska herra X halusi kävellä samaa matkaa tytön kanssa ja keskustella lisää. No lähdin sitten menemään. Olin tytön kanssa vielä yöllä yhteyksissä enkä todellakaan epäile, että mitään heidän välillään olisi tapahtunut. Otti/ottaa kuitenkin aivan helvetisti päähän tuollainen kohtelu.

Tämän jälkeen olemme nähneet pari kertaa, mutta tyttö on vaikuttanu etäiseltä/vaisulta. Aiemmin viestittelimme käytännössä joka päivä, mutta nyt en ole perjantain jälkeen kuullut tytöstä mitään.

Tälläkin hetkellä tyttö on facebookissa, mutta en halua painostaa vaan annan hänen nyt aloittaa keskustelun. Yllättävä käytöksen muuttuminen ja radiohiljaisuus kuitenkin hämmentää ja saa kaikenlaiset skenaariot pyörimään päässä jatkuvasti. Onneks Suomi edes voitti.

Word... Voi voi kun luottaisit nyt vain intuitioosi tässäkin asiassa.

Pari kuukautta tapaillut --> Kyllä tuossa ajassa sitä jotain on tai sitten ei.

Exän kanssa tunnin keskustelut --> Kyllä ne exät lentää hiuksista vittuun jos on huumassa jostain toisesta.

Saatto kotiin --> Siis oikeasti? Mitä helvettiä?

Radiohiljaisuus --> Joopa joo...

Mutta minkäs sitä mies voi, kun haluaa uskoa siihen, että kaikki on hienosti. Kannattaisi nyt ainakin ilmoittaa, että tuollaiset tunnin keskustelut eivät ehkä ole ihan linjassa sen kanssa, mitä sinä tästä likasta haluat. Naiset kohtelee miehiä kuin koiria tasan niin kauan, kun miehet antaa kohdella itseään kuin koiraa.

En tiedä, millainen kaveri olet IRL, mutta totean seuraavaa. Naisasiat on vähän kuin eläinmaailma. Vahvin uros voittaa. Decent Guy -meiningillä ei saa oikeastaan mitään aikaan. Korkeintaan pääsee siihen laastarin rooliin. Tuossa sinun tilanteessa olisi samantien pitänyt mennä ilmoittamaan mirkulle, että mitäs helvettiä tällainen on? Ja jätkälle olisi voinut suoraan ilmoittaa, että I'm running things here now!

Nimim. entinen Decent Guy ;)
 
Viimeksi muokattu:

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Costi: En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta tuo kuulostaa siltä, että vanha suola janottaa. Voi olla vitun hölmö neuvo, mutta kannattaa kysyä suoraan, mikä meininki. Eipä tarvitse roikkua löysässä hirressä.

Joskus nuorempana törmäsin itsekin tuohon "exän kanssa vanhoja muistelemassa" -meininkiin. Tuore suhde tyriytyi siihen, että uusi kumppani muisteli menneitä ottamalla exän valtaisaa melaa kurkkuunsa raflan vessassa. Satuin itse olemaan kusilaarilla ja käry kävi.
 

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Exän kanssa tunnin keskustelut --> Kyllä ne exät lentää hiuksista vittuun jos on huumassa jostain toisesta.
Näinhän se normaalisti menee. Tähän kuvioon liittyy muitakin asioita joiden takia ymmärrän kyllä miksi täystyrmäystä ei tullut. En kuitenkaan ala niitä edes nimimerkin takaa nyt ruotimaan kun ovat sivuseikkoja.

Costi: En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta tuo kuulostaa siltä, että vanha suola janottaa. Voi olla vitun hölmö neuvo, mutta kannattaa kysyä suoraan, mikä meininki. Eipä tarvitse roikkua löysässä hirressä.
Samat ajatukset tässä on mielessä pyörineet. Ja löysässä hirressä roikkuminen on tosiaan pahinta mahdollista, joten taidan jutella jo tänä iltana tytön kanssa nämä asiat selviksi.
 

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Samat ajatukset tässä on mielessä pyörineet. Ja löysässä hirressä roikkuminen on tosiaan pahinta mahdollista, joten taidan jutella jo tänä iltana tytön kanssa nämä asiat selviksi.

Jos jaksat, laita jossain vaiheessa raporttia, miten meni. Eipä se muuten minulle kuulu, mutta ihan mielenkiinnosta, menikö mun veikkaus oikein. :D
 

scholl

Jäsen
Tuota, empiria olisi vain este schollin asiantuntemukselle - mieshän suunnittelee kirjaa parisuhteista (julkaisu on nyt kai jo pari vuotta myöhästynyt), ja uskoisin että varsinainen parisuhde olisi merkittävä este näkemyksen selkeydelle. Itsekin kirjoitan pian kirjan nuolenpääkirjoituksesta tai hiukkasfysiikasta, ja näkisin että vähäisinkin tieto vaikeuttaisi työtä huomattavasti.

Finanssikriisi tuli väliin. Siis Lehman Brothers tapauksesta liikkeelle lähteneet tapahtumaketjut ovat johtaneet siihen, että joudun keräämään materiaalia ja lukemaan runsaasti kirjallisuutta, jotka liittyvät siihen, kuinka eurooppalaisten ja varsinkin suomalaisten koko mentaliteetti on pielessä. Pyrin siis nallewahlroos-maisen tiiliskiven tekemiseen jollain aikavälillä ja naiset saavat vain yksittäisiä lukuja. Hoidan siis ohimennen naiset siinä kuriin, he eivät ole pääaihe.

Ja kuten olen aiemminkin maininnut niin en ole vielä seurustellut, pelkästään tapaillut, koska se seurustelu on virallinen tapahtuma ja sitä ei julkaista, jos kyseessä on tyyppi, joka ei ole millään tavalla kiinnostava. Sitä paitsi se on huonoa imagoa, jos kuka tahansa kelpaa.

Mitä tulee tuohon Birchmaniin niin hän ei osaa rakentaa itsestään houkuttelevaa kokonaisuutta. Eihän se niin saa olla, että joutuu kilpailemaan jonkun speden kanssa jostain naisesta. Pitää olla sillai välinpitämätön kuten entinen pääministeri Giulio Andreotti oli ainakin eilen nähdyn Il Divo -elokuvan mukaan. Naiset pörräävät ja ehdottelevat, niin se menee. Ei miehen tehtäviin kuulu ottaa yhteyttä, koska keskimäärin mies on se pätevämpi osapuoli.
 

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Jos jaksat, laita jossain vaiheessa raporttia, miten meni. Eipä se muuten minulle kuulu, mutta ihan mielenkiinnosta, menikö mun veikkaus oikein. :D
Nojoo, juteltiin äsken about tunti ja saatiin asiat selvitettyä.

Tytön exä oli ottanut ilmeisesti raskaasti heidän eronsa ja tytön näkeminen minun kanssani ei ainakaan parantanut tilannetta. Yliempaattisena ja välittävänä ihmisenä tyttö sitten ahdistui exänsä puheista ja pelkäsi ettei ko. henkilö kestä henkisesti kasassa. Epäilyä tukevia tekijöitäkin kun löytyy. Tähän vielä lisättynä se, että edellisellä tapaamiskerrallani tyttö oli tulkinnut minua väärin ja luuli minun suuttuneen hänelle. Sopivasti siis vielä väärinkäsityksiä ahdistuksen päälle.

Saatiin puhuttua asiat selviksi ja ylipäätään käytyä ehkä meidän suhteen (luottamusta) kehittävin keskustelu tähän mennessä. Kylläpä putosi kivi sydämeltä :)

Kannattaisi nyt ainakin ilmoittaa, että tuollaiset tunnin keskustelut eivät ehkä ole ihan linjassa sen kanssa, mitä sinä tästä likasta haluat.
En huomannut kommentoida tähän aiemmin, mutta ilmoitin kyllä tytölle seuraavana päivänä ko. tapauksen olleen ensimmäinen ja viimeinen laatuaan. Tyhjät tuopit jätetään pöytiin kun siltä tuntuu, ei ihmisiä.
 
Kerron tässä välissä oman mielipiteeni naisasioista noin yleisesti ottaen. Ihmetyttää kun tässäkin ketjussa miehet antavat ohjeita, että sitä oikeaa kannattaa vain odottaa ja odottaa ihan kaikessa rauhassa. Miksi? Tietääkseni voit kuolla kupsahtaa mikä hetki tahansa? Ihmeellinen ajatusmaailma. Siinäpä sitten vain odotatte hölmöinä. Onneksi itse tiedän nyt että kuka olisi ollut se oikea pakeista huolimatta. Olen jo vuosia sen tiennyt. Nyt on sellainen tilanne että olen väsynyt näihin kaikenmaailman naisasioihin ja en jaksa edes tutustua naisiin. Viimeksi kun baarissa kävin ja tilasin juotavaa, niin joku muija siihen tuli etuilemaan ja riitahan siitä tuli. Olin jonossa selvästi ensin ja sitten tullaan siihen törmäilemään sekä huutamaan että olen kireä, kun huusin vastaan että ota se juotava ja häivy. En ole yhteenkään naiseen yhteydessä ja se siitä. Jomppa on sinkku sekä neitsyt.
 

Konson Antti

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En minä ainakaan tuommoista neuvoa täältä muista?

Itse olen ainakin helvetin tyytyväinen, että matkan varrelle mahtui monta "väärää" ennen tätä nykyistä "oikeaa".
 

Worrell

Jäsen
Suosikkijoukkue
RIP Coyotes 1996-2024
Itse olen ainakin helvetin tyytyväinen, että matkan varrelle mahtui monta "väärää" ennen tätä nykyistä "oikeaa".

Tämä juuri. Itse en ainakaan kadu ainoatakaan ex-tyttöystävääni, joita tässä on ollut. Jos yhtäkkiä olisin joskus teini-iässä löytänyt "sen oikean", niin voin käsi sydämellä todeta, että paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta. Lisäksi on tullut huomattua, että vaikka naiset ovatkin yksilöllisiä, niin kyllä sitä aina noista naisista on tullut opittua edes hieman, kun niiden kanssa on ollut tekemisissä.

Jos Jomppa meinaa odottamisella sitä, että ei pitäisi edes etsiä naisia, niin eihän se nyt ihan noinkaan mene. Itse ainakin miellän naisten kanssa tekemisissä olemisen paljon vapaantuneemmaksi, kun ei ajattele heti, että "nyt äkkiä pitää saada rengastettua tuo ettei kukaan vie!" Eihän väkisin vänkäämällä mitään saa. Kannattaa vain yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää ja tutustua ihmisiin, niin eihän sitä tiedä, mitä edestänsä löytää. Nimittäin en minäkään ikinä exiäni väkisin etsinyt. Ne vain sattuivat tulemaan vastaan ja ajan myötä asia x johti asiaan y jne.
 

Nebula

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Crosbyn Pingviinit ja Lindrosin Flyers
Kerron tässä välissä oman mielipiteeni naisasioista noin yleisesti ottaen. Ihmetyttää kun tässäkin ketjussa miehet antavat ohjeita, että sitä oikeaa kannattaa vain odottaa ja odottaa ihan kaikessa rauhassa. Miksi? Tietääkseni voit kuolla kupsahtaa mikä hetki tahansa?

Minua taas ihmetyttää se, miksi jotkut stressaa sen oikean löytymisestä. Kovin on mullakin perseelleen mennyt monet suhteet, mutta en siltikään ole ollut huolissani siitä jos vaikka viettäisinkin loppuelämäni yksin. Viihdyin itseksenikin hyvin ja minun mielestä se on edellytys sille, että voi ylipäätään saada toimivaa parisuhdetta.

Eipä se "oikea" tule väkipakolla vastaan. Nyt olen vuoden ajan ollut nykyiseni kanssa yksissä, joka tuli ihan sattumalta vastaan. Kummatkin viihtyisi itsekseenkin hyvin jos ei oltaisi tavattu, niin tuntuu tämä suhde olevan paljon terveemmällä pohjalla, kuin ne aikaisemmat. Ei ole turhaa takertumista ja saa mennä kavereiden kanssa jos siltä tuntuu. Nähdä ehtii loppuelämän ajan jos niin pitkään ollaan yhdessä.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Lainaan suurta ajattelijaa: te ETTE VOI TIETÄÄ, miksi pitää odottaa sitä oikeaa, ellette ole sellaista koskaan kohdanneet.

Tai sitten ihan omin sanoin: kyllä sen tietää, kun se osuu kohdalle.

Tai sitten toiselta kantilta: turha olla sellaisen kanssa, joka ei vain natsaa. Ellei sitten hae pelkkää seksiä/seuraa/seurustelustatusta.

Summa summarum: odottamalla sitä oikeaa, päätyy todennäköisimmin onnelliseen parisuhteeseen. Ehkä jopa perhe-elämään. Älkää nyt kuitenkaan mitään lapsia alkako tekemään. Se on ihan pöljää hommaa.
 

Bruno

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK, NP#4, Україна
Tänne saa taas tulla valittamaan. Mikähän siinä on, että aina pitää jonkun asian mättää. Kaikki muu on täydellistä paitsi täysin ylimitoitettu huolestuneisuus.
Otin eilen illalla puheeksi Kazakstan-Suomi-matsin ja kysyin lähtisikö neiti minun ja muutaman kaverin kanssa katsomaan, jos fiksaan liput. Kohteliaasti hän kieltäytyi ja sanoi, että pyydä vain joitain kavereita mukaan.
Noh, neidillä mieli tummui sitten, kun alkoi epäluuloisuus puskea esiin. Arvasin mikä on vialla ja sanoin, ettei tarvitse olla huolissaan mistään älyttömistä dokubileistä, koska minulla on tärkeää menoa seuraavana aamuna, joten ei tarvitse olla huolissaan.
Siitä se sitten lähti. Mitä JOS mulla ei olisikaan sitä menoa seuraavana aamuna? Menisikö sitten dokaamiseksi? Enkö minä pysty lopettmaan, jos otan pari kaljaa? Enkö pysty olemaan ottamatta, JOS kaverit ottavat? Enkö välitä hänestä yhtään, kun on krapulan mahdollisuus seuraavana aamuna, ja pitäisi häntä nähdä iltapäivällä?.
Siis mitä vittua? Rauhallisesti yritin selittää, ettei ole järkeä keskustella siitä, mitä tapahtuu JOS minulla on seuraavana päivänä täysin tyhjä kalenteri, kun ei ole. Muutenkaan ei ole järkeä keskustella asioista, jotka alkavat "mitä jos sitä ja tätä". Sen näkee sitten. Mitä jos joku murtautuu asuntooni, kun olen töissä, mitä jos joku räjäyttää Helsingin jäähallin, mitä jos HIFK vuokraa ensi kaudella Oulun pelireissuille Tupolevin...jne.
Kun minut oli keskellä yötä haukuttu alkoholistiksi, rapajuopoksi, joka ei osaa lopettaa, halua lopettaa tai on muuten vain hunningolla heitin hänet ulos hytistäni ja sanoin, että jutellaan aamulla, kun pääset töistä pois.
Vittu mitä touhua. Suoraan sanottuna raivostuttaa moinen asenne. En ole 4 kuukauden seurustelun aikana tehnyt mitään sellaista, jonka vuoksi hän EI voisi luottaa minuun, vaan olen jättänyt tiettyjä bileitä ja menoja väliin vain siksi, että hänellä olisi parempi olla.
Kaipa se siitä lähtee, mutta luottamuksen on parannuttava. Ymmärrän toki, että paskaa on tullut kottikärrykaupalla niskaan aiemmissa suhteissa, mutta aiemmat suhteet eivät ole olleet minun kanssani. Tietenkin on pelko perssiissä, kun vanhat asiat kummittelevat niskassa, mutta pikku hiljaa niistä on pystyttävä luopumaan.
Muuten kaikki on hyvin, mutta alkoholi+Bruno+Brunon kaverit on sellainen yhdistelmä, joka lopettaa kaiken huumorin.
 

scholl

Jäsen
Kun lukee näitä juttuja niin tulee mieleen, että moni ei ole edelleenkään tajunnut sitä, kuinka hölmöä on seurustella naisten kanssa, jotka ovat jo ryvettyneet entisissä suhteissa. Jos valitsee naisen, joka ei seurustele noin vain, vaan arvostaa itseään ja pysyttelee seurustelujen ulkopuolella niin ei ole mitään exien aiheuttamia ongelmia. Ei ole myöskään sellaista ongelmaa, että naiselle kelpaa kuka vain ja hän vaihtaisi miestä kuin paitaa. Eli kannattaa olla tekemisissä laadukkaampien naisten kanssa, jotka eivät ole suostuneet aiemmin seurustelemaan.

Se on nimittäin niin, että osa katsoo suhteita eri tavalla. Samalla tavalla kuin katsovat eri tavalla vaikkapa autoja tai vaatteita. Joillekin auto on vain väline liikkua paikasta a paikkaan b. Joillekin paita on vain paita, tapa peittää alaston ylävartalo ja sillä ei ole väliä, millainen se on. Toisille taas näillä tuotteilla on väliä ja aivan samalla tavalla joillekin ihmisille seurustelukumppanilla on väliä ja joillekin taas ei. Oman näkemykseni mukaan kannattaa pysyttäytyä niissä, joille on väliä ja jotka näinollen eivät ole aiemmin lähteneet seurustelulinjalle.
 

scholl

Jäsen
Ihan täysin ei voi yleistää. Osa naisista osaa käyttäytyä. Äsken esim. yksi nuori nainen avasi minulle kaupan oven. Kohteliasta ns.

Kerron tässä välissä oman mielipiteeni naisasioista noin yleisesti ottaen. Ihmetyttää kun tässäkin ketjussa miehet antavat ohjeita, että sitä oikeaa kannattaa vain odottaa ja odottaa ihan kaikessa rauhassa. Miksi? Tietääkseni voit kuolla kupsahtaa mikä hetki tahansa? Ihmeellinen ajatusmaailma. Siinäpä sitten vain odotatte hölmöinä. Onneksi itse tiedän nyt että kuka olisi ollut se oikea pakeista huolimatta. Olen jo vuosia sen tiennyt. Nyt on sellainen tilanne että olen väsynyt näihin kaikenmaailman naisasioihin ja en jaksa edes tutustua naisiin. Viimeksi kun baarissa kävin ja tilasin juotavaa, niin joku muija siihen tuli etuilemaan ja riitahan siitä tuli. Olin jonossa selvästi ensin ja sitten tullaan siihen törmäilemään sekä huutamaan että olen kireä, kun huusin vastaan että ota se juotava ja häivy. En ole yhteenkään naiseen yhteydessä ja se siitä. Jomppa on sinkku sekä neitsyt.

Ristiriitaisia mietteitä sinulla. Toisaalta et jaksa odottaa sitä oikeaa, muttet toisaalta käy huorissa tai ole tekemisissä kenenkään muiden naisten kanssa. Toisaalta on hyvä, että tiedostaa kuinka hyvä juttu on olla sinkkuna. Silloin ei myy itseään halvalla ja ole suhteessa kenen tahansa kanssa, sillä suurin osa ihmisistä on pölvästejä ja huonossa suhteessa oleminen olisi rasittavaa. Niinpä esim. seksi tai vaikkapa elokuvissa käynti pitäisi hyväksyä yksiselitteisesti harrastuksiksi, joten ei tarvitsisi kenenkään esittää olevansa toisesta kiinnostunut, kun niihin puuhiin lähdetään.

Mitä tulee sitten jonossa törmäilyyn niin uhkailu toimii aina. Kannattaa nostaa haloo siitä, että on kokenut vääryyttä ja sitten vielä uhkailla sitä naista niin jatkossa käyttäytyminen saattaa olla parempaa.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Siitä se sitten lähti. Mitä JOS...

Tuollaiseen voi aina iskeä takaisin kysymällä naiselta vaikka "jos voitat lotossa, niin kuinka se vaikuttaa suhteeseemme?" tai "jos sinun suosikkimiesnäyttelijä/muusikko/julkkis/urheilija kysyy sinua ulos ja alkaa ehdottelemaan niin mitä sitten meille käy?". Alkaisiko naisella mopo keulimaan mjötööh?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös